Yleistä keskustelua sähköautoista

Varmaan siksi, että yleisimmin ladataan yöllä koska auto sattuu olemaan öisin siinä. Itse teen vuorotöitä, mutta silti lataan 90% yöllä. Vain aamulla töistä tullessa lataan mutten silloinkaan juuri koskaan täyteen asti, koska se on yleensä öisin halvempaa. Gridion huolena muutenkin tuon latailu eli eikös se yksinään jo tasaa hyvin verkkoa, kun sähköä on paljon = halvempaa = ekologisempaa lataan enemmän.

En osaa sanoa kaikkien muiden puolesta, mutta esim. omalla kohdalla kun on kiinteä sähköoppari, niin laitan auton lataukseen tasan sillä hetkellä kun tulen illalla viimeistä kertaa sille päivälle kotiin ja laturi alkaa automaattisesti lataamaan samoin tein. Kello on yleensä siinä vaiheessa jotain 19-20 välillä. Päätöksen lataukseen laittamisesta teen sillä perusteella, että pihaan tullessa näen että akkua on jäljellä alle 50 %. Ja lataan aina täyteen, joten sellainen 50 kWh latausrupeama on aika normaali ja siihen menee se noin 5 tuntia, joten lataus on valmis jo klo 00-01 välillä. Poikkeuksena tietty jos olen seuraavana päivänä lähdössä reissuun, niin sitten lataan täyteen, vaikka varausta olisi akussa enemmänkin kuin puolet jäljellä.

Toki jos olisi pörssisähkö, niin sitten ajastaisin edullisimmille tunneille, mutta niin kauan kun on kiinteähintainen sähkö, niin miksi ihmeessä tekisin yhtään ylimääräistä kommervenkkiä? Se pistokkeen kytkeminen on niin yksin kertainen homma, ettei koko lataus tartte edes ajatella.
 
Sähkön kulutus nousee ja mahdoliisuus painottaa kulutusta yöaikaan -> siirtotyypin vaihtaminen kannattaa euroissa laskettuna.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Laskin tuossa juuri esimerkin. Jos vaihtaisin siirtotyypin aikasähköön, eli yöllä edullisempi, niin säästäisin siirtomaksuissa 140 €/vuosi. Mutta, aikasähkön perusmaksu on 180 €/vuosi kalliimpi kuin yleissähkön, joten lopputulos olisi se, että kikkailemalla päivä- ja yösiirrolla se tulisi lopulta 40 €/vuosi kalliimmaksi.
 
Jokainen tietysti lataa miten lataa, mutta jos ihmiset lataisivat autonsa järkevästi yöaikaan niin sähköautothan olisivat sähkäverkolle nimenomaan hyvä asia. Sähköverkossa kaikkein paras tilanne lienisi se, että kulutus olisi kokoajan vakio, olisi paljon helpompaa mitoittaa ja ennustaa kaikki kun sähköä käytettäisiin aina yhtä paljon. Nythän on niin, että aina aamulla ja iltapäivällä tulee valtaisa pomppu sähkön käyttöön ja öisin sitä muutenkin menee paljon vähemmän kun päivällä. Mutta mitä useampaa sähköautoa ladattaisiin öisin niin sitä enemmän se tasottaisi eroja sähkön kulutuksessa. Toisaalta jos kokonaiskulutus kasvaisi vain tuon 10% niin ei nyt toki kauheasti tasoittaisi sitä yön kuoppaa, mutta ainakin jonkinverran.

Itse en lataa juurikaan öisin kyllä, vaikka sinänsä voisin, mutta koska saan päivällä ilmaista sähköä 11 kWh teholla niin lataan toki käytännössä aina työaikana akun täyteen niin saa sitten lähes kaiken ajon ilmaiseksi lukuunottamatta pitkiä reissuja joista palatakseni joudun sitten lataamaan maksullisessa laturissa. Tässä siis oma etu ajaa yleisen edun edelle, mutta jos en saisi ilmaista sähköä päivisin niin lataisin öisin kotona.
 
Mistä sinä tämän "tiedät"? Käsittämätöntä heittää tämmösiä "faktoja" ilman mitään lähdettä. Minkälaisen keskustelun luulet siitä muotoutuvan?

Miksi suurin osa keskivertoa varakkaammista ihmisistä huvikseen maksaisi isompaa sähkölaskua, kuin tarvitsisi? Sähköauton ostava ihminen osaa tuottaa itselleen keskivertoa enemmän rahaa ja säästää sitä. Sopimuksen vaihto on parin minuutin homma sähköliikkeen sovelluksesta. Sanoisin, että tuolla taustalla sopimuksen optimointi on todennäköisempää kuin epätodennäköisempää.

Ensinnäkin "tiedän" sen ihan siitä, että minulla on tuttavapiirissä aivan helvetisti sähköautoilijoita ja kukaan ei ole tehnyt soppariinsa mitään muutoksia, poikkeuksena pari, jotka vaihtoivat sulakekoon 25 -> 35 jotta ei tartte kuormanhallintaa.

Ja lisäksi esim. omalla kohdalla paikallisen siirtoyhtiön hinnoilla siirtyminen päivä/yö-siirtomaksuihin nostaisi vuosikuluja verrattuna siihen että siirto on samanhintaista ympäri vuorokauden. Tämä johtuu päivä/yö-sähkön kalliimmasta perusmaksusta. Laskin sen tuossa yläpuolella olevassa viestissä. Pitäisi aika helvetisti ajaa ja ladata autoa öisin, ennenkuin yösiirrolla pääsisi edes +- nollaan.
 
Tämähän ei pidä paikkaansa. Laskin tuossa juuri esimerkin. Jos vaihtaisin siirtotyypin aikasähköön, eli yöllä edullisempi, niin säästäisin siirtomaksuissa 140 €/vuosi. Mutta, aikasähkön perusmaksu on 180 €/vuosi kalliimpi kuin yleissähkön, joten lopputulos olisi se, että kikkailemalla päivä- ja yösiirrolla se tulisi lopulta 40 €/vuosi kalliimmaksi.
Laskitko nykyisellä kulutusprofiililla vai niin, että kaikki tai lähes kaikki auton lataus menisi yösähkölle?
180e on toki aika iso ero perusmaksussa, täällä se ei ole kuin 89e.

Itse en kyllä tiedä tuttavieni tai edes kaverieni sähkön siirron sopimustyyppejä, mutta hyvä kiva tietää, että jotkut käyvät tällaisetkin asiat läpi kaikkien kanssa.
 
Suomalaisethan ajaa keskimäärin 15tkm vuoteen, ja jos keskikulutus on 20kWh/100km niin 3000 kWh tulisi lisäkuormitusta per auto.

Veikkaanpa että autojen lisääminen pörssihinnoitellussa markkinassa ajaisi ihmisiä lataamaan nykyistäkin aktiivisemmin edullisen sähkön aikaan. Oletettavasti tämä tasaisi yön ja päivän välistä sähkön hinnan eroa.
 
Laskitko nykyisellä kulutusprofiililla vai niin, että kaikki tai lähes kaikki auton lataus menisi yösähkölle?
180e on toki aika iso ero perusmaksussa, täällä se ei ole kuin 89e.

Laskin siten, että kaikesta talouden peruskulutuksesta 9 tuntia (22-07) menee yösähköllä ja 15 tuntia (07-22) menee päiväsähköllä, saunan lämmitykset menee 100 % päiväsähköllä ja auton lataukset 100 % yösähköllä.
 
Suomalaisethan ajaa keskimäärin 15tkm vuoteen, ja jos keskikulutus on 20kWh/100km niin 3000 kWh tulisi lisäkuormitusta per auto.

Tuo 20 kWh on virheellinen oletus. Talvella kulutus on helvetisti enemmän. Lisäksi täytyy huomioita, ettei pelkkää ajotietokoneen lukemaa voi käyttää, koska esim. talvisin menee paljon sähköä auton esilämmitykseen ja se ei näy ajotietokoneessa, joka mittaa vain ajonaikaista kulutusta.

Itse ajan juurikin tuon 15 tkm/vuosi, mutta autokin kuluttaa enemmän kuin keskiverto. Silti kesäkuukausina autoon menee 400 kWh/kuukausi, mutta talvikuukausina jopa 800 kWh/kuukausi. Vuodessa noin 7000 kWh menee noihin auton latauksiin.
 
Laskin siten, että kaikesta talouden peruskulutuksesta 9 tuntia (22-07) menee yösähköllä ja 15 tuntia (07-22) menee päiväsähköllä, saunan lämmitykset menee 100 % päiväsähköllä ja auton lataukset 100 % yösähköllä.
Miksi puhut siirrosta kun puhuttiin pörssisähkösopimuksista?
 
Miksi puhut siirrosta kun puhuttiin pörssisähkösopimuksista?

Älä sotke toisten asioita. Tässä puhuttiin nimenomaan siirtohinnoista.

Tässä referenssiksi viesti, josta tämä keskustelu lähti:
Sähköautoilijoilla on varmaan pääsääntöisesti yösiirto, jolloin se tulee halvemmaksi sähkön myyntisopimuksesta riippumatta.

Katso aina mihin toisen kirjoittajan kommentti liittyy, ennenkuin vastaat siihen, niin tiedät mistä siinä on kysymys.


Ja mitä tulee siihen, että väität että kaikki sähköautoilijat vaihtaisivat pörssisähköön jotta voisivat säästää euroja, niin otapa huomioon se, että kaikki eivät ole niin köyhiä, että olisivat valmiita heikentämään elämänlaatuaan sen vuoksi, että säästäisivät. Pörssisähköön siirtyminen aiheuttaa AINA jonkin verran suunnittelua ja säätämistä sähkönkäytön ajoitusten osalta, joten se heikentää elämänlaatua. Se pelkästään heikentää elämänlaatua, että joudut tarkistelemaan vähän väliä sähkön hintoja. Mielenrauha on yksi iso asia, mistä kannattaa maksaa silkkaa rahaa.
 
Viimeksi muokattu:
Täysin offtopic, mutta oletko koskaan yrittänyt useampaa väitöskirjaa toteuttaa todellisuudessa? Varsinkin algoritmeissa tulee huomattua, ettei kukaan taida niitä tarkastaa, koska niiden implementointi ei vaan ole mahdollista (itse väitöskirjoista puuttuu yllättäen jonkun "edge-casen" toiminta kokonaan, jolloin itse algoritmi räjähtää palasiksi). Sen verran monta kertaa olen tämän huomannut omissa projekteissa, etten sinisilmäisesti usko enää yhtäkään Lauri Törhöstä.

Suomessa väitöskirjojen taso on hyvin kirjava.
Olen päässyt läheltä seuraamaan viiden väitöskirjan tekoa. Pysyn kannassani tämän tapauksen osalta.
Olisitko lisännyt siihen vaikka 2 miljoonan auton latauksen työpäivän jälkeen? Nopeasti laskettuna, sanotaan vaikka 16-18 välillä jokainen nappaa verkosta sen 11kW, niin päästään lukemaan 22GW. Eli koska emme kykene edes tuottamaan 15GW tällä hetkellä, niin mistä ihmeestä sähköverkko pierasee lisätuotantoa sen 22GW?

Onko sähköautojen tulevaisuus vain tuulisina päivinä? Vai aurinkoisina? Vain kesäisin?

Ei tarvita edes 2 miljoonaa autoa, niin ollaan ongelmissa. 10% kaikista autoista jo riittäisi aiheuttamaan tuona hetkenä ongelman.

Koska sähköautotkin käyttävät sähköä nimenomaan eniten silloin, kun lämmitystä tarvitaan eniten. Nythän puhutaan nimenomaan hetkellisestä maksimikapasiteetista, eikä suinkaan "jos hajotan tämän 24/7 lataukselle ympärivuoden", joka on täysin irrelevantti.
Käsittelet asiaa täysin reaalimaailman ulkopuolelta. Kaikkia autoja ei ladata samaan aikaan, 11 kW teholla saati iltapäivällä 16-18.

Sähköautot käyttävät sähköä eniten siihen vuodenaikaan, kun lämmitystä tarvitaan eniten. Ei välttämättä samoilla tunneilla. Ei tarvitse jakaa vuoden ajalle, riittää vuorokauden sisällä jakaminen. Lisäksi risteilyä tulee väistämättä ja kaikilla ei ole tarve koko ajan latailla autoa.
Tutki sähkömittariasi, saunasi ei vie 11kW kovinkaan pitkään. Lopulta termostaatti rajoittaa menoa. Sähköauto sen sijaan vie sen 11kW hyvin pitkään. Yötariffi lienee jo katoava kansanperinne, sen käyttäjiä ei ole paljon, eikä sitä luultavasti ole olemassa enää pitkään. Fingrid ehdotti jo vuonna 2017 sen alasajamista.

2kW latauksella en saisi edes autoa pysymään ajokunnossa kylmillä keleillä, ei riittäisi potku. Sukosta jatkuvaa lataamista ei suositella, ei edes täällä, joten se ratkaisuna "autossa ei ole täyttä akkua, eikä sähköturvallisuudesta välitetä" ja sen lisäksi maassa makaavia irtoavia kaapeleita ei kuulosta siltä sähköautounelmalta joka piti olla niin todellinen.
Voi kuule, minulla on reaaliaikainen kuormituksen seuranta käytössä. Termostaatti rajoittaa menoa, jos sauna on pitkään päällä eikä siellä saunota. Muuten saunani rallattelee iloisesti yli 10 kW teholla.
Yötariffi on tällä hetkellä toimivampi kuin ennen ja käyttäjiä on aika paljon varsinkin niistä kuluttajista, jotka sähköä käyttävät paljon. Tehotariffi lienee kuitenkin tulevaisuuden suunta ja arvaas mihin vuorokauden hetkeen se ohjaa sähköauton latausta?

2kW latauksella en saisi edes autoa pysymään ajokunnossa kylmillä keleillä, ei riittäisi potku. Sukosta jatkuvaa lataamista ei suositella, ei edes täällä, joten se ratkaisuna "autossa ei ole täyttä akkua, eikä sähköturvallisuudesta välitetä" ja sen lisäksi maassa makaavia irtoavia kaapeleita ei kuulosta siltä sähköautounelmalta joka piti olla niin todellinen.
Samaa mieltä, että sukosta lataaminen pitkäkestoisesti edes 8A ei ole hyvä juttu, vaan kannattaisi joko päivittää liitin tai laittaa kiinteä 1v-asema. Suko-lataus ei ole silti ollut ongelma itselleni kahdella eri sähköautolla 10-15 asteen pakkasessa. Mistä ihmeestä vedit maassa makaavat kaapelit ja "sähköautounelman" mukaan? Avaisitko, mitä asia on pahoittanut mielesi sähköautojen osalta?

Tämähän ei pidä paikkaansa. Laskin tuossa juuri esimerkin. Jos vaihtaisin siirtotyypin aikasähköön, eli yöllä edullisempi, niin säästäisin siirtomaksuissa 140 €/vuosi. Mutta, aikasähkön perusmaksu on 180 €/vuosi kalliimpi kuin yleissähkön, joten lopputulos olisi se, että kikkailemalla päivä- ja yösiirrolla se tulisi lopulta 40 €/vuosi kalliimmaksi.
Asia riippuu verkkoyhtiön tariffeista ja omasta sähkön käytöstä. Itse säästän aikasähköllä mukavasti. Jos aikasähkötariffi ei ole aiemmin kannattanut, sähköauton myötä kannattavuus paranee, varsinkin yhdessä pörssisähkön kanssa.
On totta, että aikasähkö (yösähkö) ei ole kovin yleinen, mutta pörssisähkö hintavaihteluineen, kulutusjoustotuotteet, auton lataus ja lämmityksen sähköistyminen kannustavat sellaisen vaihtamiseen.
 
Tuo 20 kWh on virheellinen oletus. Talvella kulutus on helvetisti enemmän. Lisäksi täytyy huomioita, ettei pelkkää ajotietokoneen lukemaa voi käyttää, koska esim. talvisin menee paljon sähköä auton esilämmitykseen ja se ei näy ajotietokoneessa, joka mittaa vain ajonaikaista kulutusta.

Itse ajan juurikin tuon 15 tkm/vuosi, mutta autokin kuluttaa enemmän kuin keskiverto. Silti kesäkuukausina autoon menee 400 kWh/kuukausi, mutta talvikuukausina jopa 800 kWh/kuukausi. Vuodessa noin 7000 kWh menee noihin auton latauksiin.

Itsellä 6kk aikana 7000km ajolla tullut 1200 kWh viime vuodelta parkkiruudun laturin mittariin ja kaikkineen julkisilta latauspisteiltä ladattu noin 150 kwh päälle. Aika oudolta tuntuisi jos keskikulutus koko vuodelle olisi lähempänä 40 kwh/100km kuin tuota käyttävääni lukemaa.
 
Tuo 20 kWh on virheellinen oletus. Talvella kulutus on helvetisti enemmän. Lisäksi täytyy huomioita, ettei pelkkää ajotietokoneen lukemaa voi käyttää, koska esim. talvisin menee paljon sähköä auton esilämmitykseen ja se ei näy ajotietokoneessa, joka mittaa vain ajonaikaista kulutusta.

Itse ajan juurikin tuon 15 tkm/vuosi, mutta autokin kuluttaa enemmän kuin keskiverto. Silti kesäkuukausina autoon menee 400 kWh/kuukausi, mutta talvikuukausina jopa 800 kWh/kuukausi. Vuodessa noin 7000 kWh menee noihin auton latauksiin.
7000 kWh / 15 tkm = 47 kWh/100km. Lasketaan mukaan 15 % lataushäiviöitä, niin kulutus on 41 kWh/100km. Aika paljon eikä liene keskimääräisen suomalaisen sähköauton keskikulutus.
Edit: siis todella kaukana keskimääräisestä kulutuksesta. Sprinter, E-Transit, eCrafter?

Meillä toinen auto seinästä mitattuna 23 kWh/100km eli auton kulutuksena noin 20 kWh/100km ja sisältää talviajot. Stellantiksen pikkukirppu.
 
Viimeksi muokattu:
Älä sotke toisten asioita. Tässä puhuttiin nimenomaan siirtohinnoista.

Tässä referenssiksi viesti, josta tämä keskustelu lähti:


Katso aina mihin toisen kirjoittajan kommentti liittyy, ennenkuin vastaat siihen, niin tiedät mistä siinä on kysymys.


Ja mitä tulee siihen, että väität että kaikki sähköautoilijat vaihtaisivat pörssisähköön jotta voisivat säästää euroja, niin otapa huomioon se, että kaikki eivät ole niin köyhiä, että olisivat valmiita heikentämään elämänlaatuaan sen vuoksi, että säästäisivät. Pörssisähköön siirtyminen aiheuttaa AINA jonkin verran suunnittelua ja säätämistä sähkönkäytön ajoitusten osalta, joten se heikentää elämänlaatua. Se pelkästään heikentää elämänlaatua, että joudut tarkistelemaan vähän väliä sähkön hintoja. Mielenrauha on yksi iso asia, mistä kannattaa maksaa silkkaa rahaa.
Tartuit tuohon Zighin yösiirtoon, mikä johti vähän sivuraiteelle vs. sitä edeltävä keskustelu.

Mariinin pointti oli ensin, että suurin osa ladataan öisin.

Burmanm siihen, että miksi, hän ainakin lataa heti töistä tultuaan.

Aatte tuohon, että fiksut lataavat pörssisähköllä halvimpaan aikaan.


En siis jumittuisi siihen, saavuttavatko lataajat halvemman hinnan yöllä pörssisähkön vai yösiirron avulla, vaan onko suurimmalla osalla lataajista jompikumpi/molemmat ja he siitä tai muusta syystä lataavat enemmän öisin?

Minun läheisemmillä lataajilla on 9 ladattavaa autoa (5 täyssähköä, 4 plugaria). Noista 6/9 latautuu pörssisähköllä (3 rivarissa, 2 omakotitalossa, 1 paritalossa). Lopuissa 3/9:ssä on taloyhtiön ei-pörssisopimus. Siirtotyypistä ei ole ollut puhetta ihan kaikkien kanssa, mutta 6/9:llä on varmuudella yleissiirto. Yösiirto on tuon perusteella vain 0-3:lla.

Otoksessa täyssähköjen osuus suhteessa plugareihin on 2x vs. koko Suomen vastaava kanta (2,5 BEV + 4 PHEV tai 5 BEV + 8 PHEV). Lisäksi PKS-painotteinen, 7/9, ja loput 2/9 Pirkanmaalla.

Tässä otoksessa suurin osa (6/9) hyötyy yölatauksesta hinnan kautta. He myös käytännössä lataavat suurimman osan öisin. En tosin ole ihan varma, onko siihen kaikkien kohdalla syynä edullisempi hinta, vai joku muu syy. Yksi isoakkuisen omistaja lataa yön lisäksi jonkin verran muulloinkin, sillä taloyhtiön pörssisopparinen 8 A ei hänellä aina riitä lataamaan tarpeeksi klo 23-07 aikana. Ei-pörssisopparisista 1/3 lataa yöpainotteisesti, ja 2/3 iltapainotteisesti. Koko porukkaa katsoen 2/9 lataa iltapainotteisesti ja 7/9 yöpainotteisesti.

Kaikki kuusi eivät vaihtaneet pörssisähköön heti sähköauton tullessa talouteen, vaan moni vaihtoi vasta 1-1,5 vuotta sitten, kun määräaikaisten hinnat alkoivat olla tolkuttomia vs. pörssisähkö öisen latauksen kera. Se pitää sanoa, että jo ennen pörssisoppareitakin porukka latasi yöpainotteisesti, pl. kaksi iltapainotteista plugaria.

TLDR otoksesta 7/9 lataa kotilatauksen enimmäkseen öisin, oli soppari pörssi tai ei.
 
Piti ihan kaivaa tuo väitöskirja ja katsella mitä siellä on selitetty. Ilmeisesti 12 % kasvu saadaan jo kun sähköautoja on 25 % autokannasta jne. Hivenen siis uutisen muodossa kaunisteltu.
1705315657004.png


"With the 100 % penetration level, the grid peak load may even double if the charging is not controlled" > Noinkohan Suomen verkko kestäisi vaikka 30 000 MW hetkellisen huipputehon.
 
Mukava kun tässä ketjussa on elämää, mutta oispa jotain muutakin kuin tätä samaa polttis vs. sähköauto range- ja lataus- sekä pissataukokeskustelua sivusta toiseen.

Onko tulossa mitään uusia mielenkiintoisia malleja tai merkkejä Suomeen?

Huonosti on nyt sähköauto ehdokkaita, jotka kiinnostaisi. Model S tekisi mieli vaihtaa maasturiin, mutta ovat vielä melko hinnoissaan. EV9 innostaisi tosi paljon, mutta pitää odottaa käytettyjä. BMW iX isommalla akulla on myös hinnoissaan. Joku Enyaqin Sportline iv olisi kohtuullinen, mutta hieman ahdistaa merkkinä. Audilta tulee nyt se etron Q6 joka on uudistettu ja uudelle alustalle, mutta siitäkin pitää odotella käytettyjä.

Hieman kyllä merkin vaihto ahdistaa ajatuksena Teslan latausinfrasta poistuminen. Muutenkin ohjelmistopuoli tuntuisi olevan muita parempi. Mistään ei taida löytyä edes camp ja dog modeja mitkä on mulla paljon käytössä. Mitään merkkiuskollisuutta mulla ei ole.
 
Piti ihan kaivaa tuo väitöskirja ja katsella mitä siellä on selitetty. Ilmeisesti 12 % kasvu saadaan jo kun sähköautoja on 25 % autokannasta jne. Hivenen siis uutisen muodossa kaunisteltu.

"With the 100 % penetration level, the grid peak load may even double if the charging is not controlled" > Noinkohan Suomen verkko kestäisi vaikka 30 000 MW hetkellisen huipputehon.
Luulen, että tuossa on tarkoitettu sähköautojen aiheuttaman huipputehon tuplaantumista, ei koko sähköjärjestelmän huipputehon tuplaantumista.

Lasketaanpas hihavakiolla vilkaisematta tuota väitöskirjaa:
- Suomessa 2,7 miljoonaa henkilöautoa
- Henkilöautoilla ajettiin 39 miljoonaa kilometriä
- Keskimääräinen ajosuorite henkilöautolla on 14,5 tkm vuodessa eli 40 km päivässä
- Keskimääräinen kulutus vaikka 23 kWh/100 km ja lämmitys/häviöt päälle eli seinästä 28 kWh/100 km
- Vuorokaudessa kuluu sähköä keskimäärin 11 kWh (40 km x 28 kWh/100km)
- Normaalin sähköauton akuksi voitaneen sopia 55 kWh, kun parempaakaan tietoa ei ole (osuu 30 kWh ja 80 kWh väliin hienosti)
- Tarkoittaa, että joka neljäs päivä pitäisi latailla eli 700 000 autoa ladattaisiin joka vuorokausi (koska ihan tyhjäksi ei päästetä)
- Oletetaan tehoksi 7 kWh, niin jakaantuu eri kotilataustapojen kesken. Tuolloin auton lataaminen kestää 8 tuntia häviöt huomioiden. Osa lataa töissä, osa kotona, osa yöllä ja päivällä. Oletetaan tasainen jakauma, jolloin latauksessa on koko ajan 700 000 / (24/8) ~ 1650 MW jatkuvasti. Voi olla hieman yläkanttiin, koska otin laskelmiin toleranssia aika paljon.

Toki lataukset hintaohjautuvat jonkin verran, mutta se on myös hyvä. Silloin lataus ohjautuu tunneille, jolloin tuotantokapasiteettia on paremmin tarjolla.
 
Jos jonain ajanhetkenä sähkö uhkaa loppua sähköverkosta, sitten asia toteutetaan ääritilanteessa paikallisin sähkökatkoin. Lisäksi nuo paikalliset sähkökatkot tuskin kestäisivät kovinkaan montaa tuntia (per alue).

Mitä enemmän sähköä käytetään, niin sitä useammin tällaiseen tilanteeseen ajauduttaisiin. Mikäli tällainen tilanne edes alkuunkaan tulisi, niin alkuperäinen väite että verkko kestää - ei voi pitää paikkaansa. Siitähän tässä on kyse.

Yrität tästä kovasti kehitellä paljon pahempaa ongelmaa kuin se todellisuudessa olisi. Lisäksi, koska sähköautojen määrä kuitenkin kasvaa melko hitaasti (eikä yhdessä yössä kuten tuossa teoreettisesti mietittiin), totta kai sähköntuotantokapasiteetti ehtii kasvaa siinä mukana näiden vuosien ja vuosikymmenien aikana. Vielä kun sähköautojen kyky luovuttaa sähköä takaisin verkkoon toteutuu, iso sähköautokanta pikemminkin parantaa sähköverkon sietokykyä noista sähköpulaääritilanteista, kuin pahentaa sitä.

Kasvaako? Nykyinen tuotantohuippumme asettuu vuosituhannen vaihteeseen, jonka jälkeen tuotantokapasiteetti on tippunut. Nytkö sitten yhtäkkiä kuvittelemme että sitä onkin saatavilla joka tilanteessa? Mistä se tulee, kun ei kannata nytkään investoida?

Suuri(n) osa sähköautoista lataa sähköä aamuöisin, kun sähköstä on harvemmin pulaa.

Tai pieni osa, koska lukuunottamatta paria hifistelijää, niin ihmiset laittavat piuhansa kiinni ja auto alkaa latautumaan silloin. Näin suurin osa ihmisistä käyttää kaikkea elektroniikkaansa.

Vale. Ei ainakaan minulla ole ollut ongelmia ladata sähköautoani tuolla teholla yli -20 asteen pakkasilla.

Vai vale. No ainakin minulla on, koska latauksen aika ei riitä. Ensinnäkin, autoni edelleen lämmittää akkua ja toisekseen, 2kW teholla tarvitsisin 15h latausta per päivä saavuttaakseni edellisen vuorokauden aikana käytetyn kulutuksen.

Jos sinä et aja, niin varmasti et tarvitse latausta ollenkaan. Osa pärjää dösälläkin, mutta ei se tee yksityisautoilusta valetta.

Se että jossain Teslassa oli pari vuotta sitten suunnitteluvirhe ohjelmistossa missä se yritti hidaslatauksessakin lämmittää akun +50 asteeseen (ikäänkuin oltaisiin aloittelemassa 200kW superhyperpikalatausta) on eri juttu, eikä tarkoita etteikö 2kW riittäisi normaalin sähköauton lataukseen kovillakin pakkasilla. Käsittääkseni Teslakin muutti tuota toimintaa niin että kyseinen akunlämmitys tehdään vain korkeammilla lataustehoilla.

Ei, kyllä se lämmittää edelleen, ainakin itselläni. Eikä puhuta nyt +50C (mitä en ole ikinä nähnyt hidaslatauksessa), vaan ettei se lataa esim. -20C akkuun, vaan se lämmittää sitä ensin.

Niin siis jostain keittiön kotitalouspistorasiasta tms. Lataukseen suunnitellusta supersuko-rasiasta ei ongelmia, esim. minulla on sellainen, ollut jo kaksi vuotta käytössä ja asiantuntijan asentama ja ihan luvallinen.

Supersukoja ei taida Suomessa olla niin merkittävästi, että sillä olisi merkitystä. Enemmän on esim. Teslan latureita asennettuna.
 
Asiaton käytös - henkilökohtaisuudet ja provosointi, samasta asiasta huomautettu aiemmin
Meillä on pörssisähkö. Ladataan auto yleensä 10-30% välillä. 20tkm vuoteen. Jos sähkö on jossain 5snt kohdilla niin ladataan heti. Jos ei niin katotaan pari päivää ja ladataan viimeistään 10% paikkeilla, kun on pakko. Ei aiheuta stressiä tai hankaluutta. Autoa ladataan noin kerran viikossa nyt talvellakin, on lämmin talli. Olet tainnut haksahtaa kiinteään sopimukseen, oletpahan nyt "turvassa" korkeilta hinnoilta. ;)

Ei kuulosta stressiltä? Minun mielestäni tuo kuulostaa kovinkin stressaavalta, että joutuisin miettimään milloin lataan autoni. Mietitkö samaa kun pitäisi paahtaa leipä? "ei nyt pysty, ehkä kerran viikossa". Yleensä ihmisille tuollainen vahtaaminen aiheuttaa stressiä, mutta ehkä joku nauttii tuostakin sitten näköjään.

Ja sitten vielä väitetään sähköautoilun olevan helppoa, kun tankkaus aiheuttaa stressiä, mutta sähkönhintojen vahtaaminen ei. Uskomatonta soopaa, jopa sinulta Elon rakastaja. Kai muistit laittaa aurinkorasvaa olkapäihin nyt tammikuussa kuten sanoit olevan normaalia?
 
Sähköauton latausta voi optimoida aika lailla mielin määrin tai ei lainkaan. Itsellä plugarilla laitan piuhan kiinni ja auto lataa 0.40-5.50 ajan jos tarvetta.

Tosin nyt kovemmilla pakkasilla plugarilla on siinä mielessä tilanne vähän käänteinen että ei tullut moneen päivään laitettua autoa piuhaan kun alle -13 asteessa kuluu lähipyörittelyssä niin vähän sähköä ettei autoa kannattanut ladata (ettei olisi koko ajan 100% varauksella).

Joku voi optimoida yössä sen tunnin/kahden halvimman tunnin tai ladata vaikka vain viikottain. Erilaisia käyttötapoja varmasti löytyy ja kukin käyttäköön sitä itselle sopivinta. Noihin sitten voi viritellä automatiikkaa myös aivan yhtä paljon/vähän mikä itselle tuntuu omimmalta. Itsellä auto pyytää tuon aikaa virtaa jos tarvetta ja siinä se (laturi on tyhmä kolmivaihevirrassa oleva ja rajattu 8A vaikka lataa tuollakin vain yhdestä vaiheesta).
 
Käsittelet asiaa täysin reaalimaailman ulkopuolelta. Kaikkia autoja ei ladata samaan aikaan, 11 kW teholla saati iltapäivällä 16-18.

Kuten joulusauna ei ole samaan aikaan, taloja ei lämmitetä samaan aikaan, ihmiset eivät tule töistä samaan aikaan ja ruuhkia ei sen takia ole. Onhan meillä tieverkostokin, jonka kapasiteetti pitäisi Kehä III:lla riittää mainiosti, mutta silti ihmiset tarvitsevat autoansa aina samoihin aikoihin ja se aiheuttaa ruuhkia. Nyt, jos he aina käyttävät samaan aikaan autoa, niin kyllä he sinne lataukseenkin päätyvät silloin - samaan aikaan.

Sähköautot käyttävät sähköä eniten siihen vuodenaikaan, kun lämmitystä tarvitaan eniten. Ei välttämättä samoilla tunneilla. Ei tarvitse jakaa vuoden ajalle, riittää vuorokauden sisällä jakaminen. Lisäksi risteilyä tulee väistämättä ja kaikilla ei ole tarve koko ajan latailla autoa.

Lämmitys on hyvin tasainen kulutus lopulta, se ei ole piikikästä (kuten sähköauton lataus tuo piikin sille ajanjaksollle kun sitä ladataan).

Samaa mieltä, että sukosta lataaminen pitkäkestoisesti edes 8A ei ole hyvä juttu, vaan kannattaisi joko päivittää liitin tai laittaa kiinteä 1v-asema. Suko-lataus ei ole silti ollut ongelma itselleni kahdella eri sähköautolla 10-15 asteen pakkasessa. Mistä ihmeestä vedit maassa makaavat kaapelit ja "sähköautounelman" mukaan? Avaisitko, mitä asia on pahoittanut mielesi sähköautojen osalta?

Ei minulla ole mikään pahoittanut mieltäni sähköautojen osalta, vaan väitökset että verkko kestää, koska jokainen kyttää hintamittaria ja ei uskalla ladata - ja pitää sitä stressittömänä unelmana. Se on aivan uskomatonta soopailua. Sen sijaan sanon kyllä, että hidaslataus ja sen mukana tulevat ongelmat poistaisivat itseni sähköautoilusta, kuten myös kotilatauksen puute ylipäätänsä.

Autoilun kuuluu olla helppoa ja sitä sähköautoilu on oikein tehtynä, sitä ei tarvitse ajatella. Mutta kun aletaan tekemään vaikeista asioista positiivisia oman narratiivin takia, niin jossain haisee ja pahasti. Yhtälailla tämä verkko, joka ei kestä edes talojen lämmitystä, voi yhtäkkiä kaivata sisäänsä tuplasti lisää kuormitusta. Se vaan ei ole yhtälö joka pätisi. Joko sitä tuotantoa pitäisi lisätä tai sitten olemme pulassa. Sähkökatkotkin on toki kivoja, saa nauttia kynttilöistä ja vakuutusyhtiöt kiittelevät.
 
Jos sähköautojen latauksen piikit alkavat aiheuttamaan sähköverkolle ongelmia, niin kyllähän niihin aletaan reagoimaan antamalla keppiä, jos porkkanat ei tehoa. Tuo latausajankojdan siirto ei kuitenkaan ole erityisen hankalaa toteuttaa.

Niin, ne joilla on pörssisähkösopimus. Mutta tuo taas ei koske niitä, joilla hinta on kiinteä.

Toisaalta taloudellisesti on järkevintä ottaa pörssisähkö, tai jokin näistä joustavista sähkösopimuksista jos on sähköauto.

Eihän tuota tietenkään kaikki tee, onhan monia ihmisiä joilla on se paikalisen sähköyhtiön toistaiseksi voimassa oleva liittymä, vaikka se on tasaisesti kallis.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Laskin tuossa juuri esimerkin. Jos vaihtaisin siirtotyypin aikasähköön, eli yöllä edullisempi, niin säästäisin siirtomaksuissa 140 €/vuosi. Mutta, aikasähkön perusmaksu on 180 €/vuosi kalliimpi kuin yleissähkön, joten lopputulos olisi se, että kikkailemalla päivä- ja yösiirrolla se tulisi lopulta 40 €/vuosi kalliimmaksi.
Tuo siirron liittymätyyppin hinnoittelu vaihtelee paljon sähköyhtiöittäin. Mä laskin joskus että jo pelkkä sähköinen lämminvesivaraaja riittää tekemään yösähköliittymästä edullisemman kuin yleissiirron, ainakin silloisilla hinnoilla.
 
Toisaalta taloudellisesti on järkevintä ottaa pörssisähkö, tai jokin näistä joustavista sähkösopimuksista jos on sähköauto.

Eihän tuota tietenkään kaikki tee, onhan monia ihmisiä joilla on se paikalisen sähköyhtiön toistaiseksi voimassa oleva liittymä, vaikka se on tasaisesti kallis.

Se, mikä on kenellekin kallis, riippuu ihan siitä kuinka paljon henkilöllä on rahaa. Kuten tuossa jo aiemmin mainitsin, minä arvostan enemmän elämänlaatua kuin rahaa ja siksi en ala härväämään pörssisähköhintojen seurannan kanssa vain siksi, että voisin säästää muutaman hassun euron. Onhan tässä nähty näitä pörssisähkösankareita vuoroin hehkuttamassa pörssisähkön autuutta sähköauton kanssa, ja seuraavassa hengenvedossa kuitenkin kertoilevan kuinka "ei voikaan nyt ladata kun on sähkö niin kallista".
 
Se, mikä on kenellekin kallis, riippuu ihan siitä kuinka paljon henkilöllä on rahaa. Kuten tuossa jo aiemmin mainitsin, minä arvostan enemmän elämänlaatua kuin rahaa ja siksi en ala härväämään pörssisähköhintojen seurannan kanssa vain siksi, että voisin säästää muutaman hassun euron. Onhan tässä nähty näitä pörssisähkösankareita vuoroin hehkuttamassa pörssisähkön autuutta sähköauton kanssa, ja seuraavassa hengenvedossa kuitenkin kertoilevan kuinka "ei voikaan nyt ladata kun on sähkö niin kallista".
Joo, tuohonhan ovat tulleet markkinoille nämä kulutusvaikutteidet liitttmät.

Hinta pysyy jossain tolkullidessa haarukassa, mutta on suhteellisen helppo automatisoida kulutusta niin että hinta on kotiinpäin. Ja vaikkei tuota tekisikään rahan tai harrastuksen takia, sen voi nähdä yhteiskuntaa tasapainottavana toimintana.
 
Joo, tuohonhan ovat tulleet markkinoille nämä kulutusvaikutteidet liitttmät.

Hinta pysyy jossain tolkullidessa haarukassa, mutta on suhteellisen helppo automatisoida kulutusta niin että hinta on kotiinpäin. Ja vaikkei tuota tekisikään rahan tai harrastuksen takia, sen voi nähdä yhteiskuntaa tasapainottavana toimintana.

Osalle ihmisistä elämänlaatu on tärkeämpää kuin kulujen optimointi. En tiedä muista, mutta minun elämänlaatuni kärsii jokaisesta ylimääräisestä asiasta jota joutuu suunnittelemaan, miettimään tai säätämään.

Se on tärkeää, että voin käyttää mitä tahansa sähkölaitetta ihan silloin kun siltä tuntuu, eikä tarvitse miettiä milloin on optimaalinen aika käyttää. Autonkin voi laittaa lataukseen silloin kun satun tulemaan kotiin, eikä tarvitse tarkistella hintoja.

Lisäksi sähköauton latauksen kannalta se, että kun laitan pistokkeen kiinni niin näen suoraan että auto alkaa lataamaan. Se minimoi riskin siitä, että jonkun häiriön tai vikatilanteen vuoksi lataus ei käynnistykään. Nyt jos lataus olisi ajastettu, niin en huomaisi sitä, jos se ei asetettuna ajankohtana käynnistykään. Nyt kun se käynnistyy heti kun kytken pistokkeen, niin tiedän samantien käynnistyikö vai ei, ja mikäli ei, niin tiedän tehdä korjaavat toimenpiteet.

Joskus voi olla kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta, että vaikkapa lumen tai jään vuoksi pistoke ei menekään ihan perille asti ja sitä ei silmällä huomaa. Mutta kun lataus alkaa heti, niin sen huomaa siitä, että jos lataus ei käynnistykään. Mutta jos lataus on ajastettu myöhemmäksi, niin eipä huomaakaan vasta kuin aamulla kun pitäisi lähteä liikenteeseen, että hups, eipä ole ladannut.
 
Eiköhän tämä ollut tässä. On niin paljon rahaa että pörssisähkö tuntuu ärsyttävältä. :D Seuraava jonosta kiitos!
 
Eiköhän tämä ollut tässä. On niin paljon rahaa että pörssisähkö tuntuu ärsyttävältä. :D Seuraava jonosta kiitos!

Ei kyse ole siitä että olisi paljon rahaa, vaan ihan siitä, että kiinteähintainen sähkö on sen verran edullista, että sähkölaskun optimoiminen pörssisähkön avulla ei ole mielekästä, koska silloin joutuisi sitä muutamien eurojen säästöä vastaan ottamaan uusia stressin aiheita elämäänsä. Mutta tämä keskustelu sopisi paremmin johonkin sähkökeskusteluun, koska tämä vaikuttaa muuhunkin kuin sähköautoiluun.
 
Eiköhän tämä ollut tässä. On niin paljon rahaa että pörssisähkö tuntuu ärsyttävältä. :D Seuraava jonosta kiitos!

Mutta näinhän se on. Säästöpotentiaalia ei ole tarpeeksi, että siihen kannattaisi tuhlata aikaa. Vastaavasti voit miettiä, kannattaisiko se auto pysäköidä aina 200m päähän kotoa, niin säästäisit 200m verran sähköä kun kävelisit sinne. Tai jos 200m, niin miksei kilometri.

Missä vaiheessa koet ne muutamat sentit arvokkaammaksi kuin vaikkapa mahdollisuuden nukkua tunti lisää? Jokaisella lienee kipukynnys asioihin. Tiskatakin voisi käsin, mutta arvostan silti tiskikonetta, vaikka se hieman enemmän maksaa.
 
Kasvaako? Nykyinen tuotantohuippumme asettuu vuosituhannen vaihteeseen, jonka jälkeen tuotantokapasiteetti on tippunut. Nytkö sitten yhtäkkiä kuvittelemme että sitä onkin saatavilla joka tilanteessa? Mistä se tulee, kun ei kannata nytkään investoida?
Juu, kasvaa. Juuri oli uutisissa kuinka hallitus aikoo miettiä uudenlaista hinnoittelumallia sähkölle jotta reservivoiman lisäinvestointi olisi kannattavaa.

Lisäksi kuten sanoin, se että jonain huippukulutuksen parina tuntina jouduttaisiin turvautumaan turvatoimenpiteenä paikallisiin kiertäviin sähkökatkoihin, se ei tarkoittaisi muuta kuin että voi voi, ehkä sinä et sitten lataisi esim. yhden sähkökatkotunnin aikana, vaikka laitoitkin autosi lataukseen heti kotiin päästyäsi. Jatkat lataamista sitten kun sähkökatko alueellasi on ohi. Vielä tällaisiin sähkökatkoihin ei ole tarvinnut ryhtyä vaikka välillä niistä varoitettiin, siitä huolimatta että sähköautoja on edelleen kovin vähän (joten et voi syyttää että sähköautot olivat syypää noihin varoituksiin).

Tai pieni osa, koska lukuunottamatta paria hifistelijää, niin ihmiset laittavat piuhansa kiinni ja auto alkaa latautumaan silloin. Näin suurin osa ihmisistä käyttää kaikkea elektroniikkaansa.
Aivan mahdollista myös on ettei tulevaisuudessa saa mitään muuta kuin pörssisähkösopimuksia, varsinkin jos hintojen vaihtelu on kovin ailahtelevaa ja vaikeasti arvioitavaa (minkä vuoksi hallitus nyt miettiikin uutta hinnoittelumallia, jotta se tasaantuisi).

Sinä toki saat silloin jatkaa sähköautosi lataamista, joulukinkun paistamista ja saunomista vaikka sähkö juuri silloin maksaisi 3€/kWh.

Vai vale. No ainakin minulla on, koska latauksen aika ei riitä. Ensinnäkin, autoni edelleen lämmittää akkua ja toisekseen, 2kW teholla tarvitsisin 15h latausta per päivä saavuttaakseni edellisen vuorokauden aikana käytetyn kulutuksen.
Ilmeisesti ajat vähintään 500km joka päivä kun noin kovaa on sähkökulutus?

Minun 120km päivittäisille työmatkoilleni (josta yli puolet moottoritietä) on riittänyt suko-lataus aivan hyvin.

Supersukoja ei taida Suomessa olla niin merkittävästi, että sillä olisi merkitystä. Enemmän on esim. Teslan latureita asennettuna.
Supersuko-rasioita myydään kaupoissa, eivät ne niin kalliita ole.

Minä asennutin kaksi vuotta sitten suko-lämmitystolpan rinnalle ajastimella ja kWh-mittarilla varustetun latausaseman jossa on kaksi supersukoa, taisi olla tämä (pelkkä supersuko-rasia ilman mittareita olisi toki paljon halvempi, mutta kun tarvitsin kWh-mittarin laskutusta varten ja toisen pistorasian naapuripysäköijää varten):


Tietenkin jos asentaa latauspisteen vaikka omakotitaloonsa, kyllä se kannattaa samantien olla type2-liittimellä, vaikka sillä lataisi sitten vain vaikka 4kW teholla.
 
Näyttäisi osa keskustelijoista eksyneen viime päivinä toistuvasti offtopicin puolelle polttiksista puhuessaan, joten muistutuksena käyttövoimakeskustelulle on oma paikkansa:
 
Juu, kasvaa. Juuri oli uutisissa kuinka hallitus aikoo miettiä uudenlaista hinnoittelumallia sähkölle jotta reservivoiman lisäinvestointi olisi kannattavaa.

Hallitus ei kuitenkaan investointia tee, joten tuo ei ole mikään tae. Ei se ole ollut edellisinä hallitusvuosinakaan, puhe on halpaa. Aurinkovoima ja tuulivoima eivät tässä asiassa nimittäin auta.

Lisäksi kuten sanoin, se että jonain huippukulutuksen parina tuntina jouduttaisiin turvautumaan turvatoimenpiteenä paikallisiin kiertäviin sähkökatkoihin

Minulle sähkökatko merkitsee sitä, ettei sähköverkko kyennyt toimimaan. Sinäkö väännät tämän nyt muotoon "kyllä se jaksaa, vaikka ei sähköt enää toimikaan" ? Vai etkö enää lue mihin vastaat?

Ilmeisesti ajat vähintään 500km joka päivä kun noin kovaa on sähkökulutus?
Minun 120km päivittäisille työmatkoilleni (josta yli puolet moottoritietä) on riittänyt suko-lataus aivan hyvin.

Ei, vaan ajan kaupunkiajoa, lyhyitä matkoja. Silloin kulutus nousee tuohon 30kWh/päivä helposti, ei tarvitse ajaa kuin 100km.

Supersuko-rasioita myydään kaupoissa, eivät ne niin kalliita ole.

Kunnollinen latausasema asennuksineen on samanhintaista. Miksi tyytyä siis vähempään?
 
Mukava kun tässä ketjussa on elämää, mutta oispa jotain muutakin kuin tätä samaa polttis vs. sähköauto range- ja lataus- sekä pissataukokeskustelua sivusta toiseen.

Onko tulossa mitään uusia mielenkiintoisia malleja tai merkkejä Suomeen?

Huonosti on nyt sähköauto ehdokkaita, jotka kiinnostaisi. Model S tekisi mieli vaihtaa maasturiin, mutta ovat vielä melko hinnoissaan. EV9 innostaisi tosi paljon, mutta pitää odottaa käytettyjä. BMW iX isommalla akulla on myös hinnoissaan. Joku Enyaqin Sportline iv olisi kohtuullinen, mutta hieman ahdistaa merkkinä. Audilta tulee nyt se etron Q6 joka on uudistettu ja uudelle alustalle, mutta siitäkin pitää odotella käytettyjä.

Hieman kyllä merkin vaihto ahdistaa ajatuksena Teslan latausinfrasta poistuminen. Muutenkin ohjelmistopuoli tuntuisi olevan muita parempi. Mistään ei taida löytyä edes camp ja dog modeja mitkä on mulla paljon käytössä. Mitään merkkiuskollisuutta mulla ei ole.

Hyvinhän tuo ei-Teslan latailu toiminut SC.
 
Kuten joulusauna ei ole samaan aikaan, taloja ei lämmitetä samaan aikaan, ihmiset eivät tule töistä samaan aikaan ja ruuhkia ei sen takia ole. Onhan meillä tieverkostokin, jonka kapasiteetti pitäisi Kehä III:lla riittää mainiosti, mutta silti ihmiset tarvitsevat autoansa aina samoihin aikoihin ja se aiheuttaa ruuhkia. Nyt, jos he aina käyttävät samaan aikaan autoa, niin kyllä he sinne lataukseenkin päätyvät silloin - samaan aikaan.



Lämmitys on hyvin tasainen kulutus lopulta, se ei ole piikikästä (kuten sähköauton lataus tuo piikin sille ajanjaksollle kun sitä ladataan).



Ei minulla ole mikään pahoittanut mieltäni sähköautojen osalta, vaan väitökset että verkko kestää, koska jokainen kyttää hintamittaria ja ei uskalla ladata - ja pitää sitä stressittömänä unelmana. Se on aivan uskomatonta soopailua. Sen sijaan sanon kyllä, että hidaslataus ja sen mukana tulevat ongelmat poistaisivat itseni sähköautoilusta, kuten myös kotilatauksen puute ylipäätänsä.

Autoilun kuuluu olla helppoa ja sitä sähköautoilu on oikein tehtynä, sitä ei tarvitse ajatella. Mutta kun aletaan tekemään vaikeista asioista positiivisia oman narratiivin takia, niin jossain haisee ja pahasti. Yhtälailla tämä verkko, joka ei kestä edes talojen lämmitystä, voi yhtäkkiä kaivata sisäänsä tuplasti lisää kuormitusta. Se vaan ei ole yhtälö joka pätisi. Joko sitä tuotantoa pitäisi lisätä tai sitten olemme pulassa. Sähkökatkotkin on toki kivoja, saa nauttia kynttilöistä ja vakuutusyhtiöt kiittelevät.
Eivät kaikki lataa samoina tunteina. Osa lataa työpäivän aikana, osa heti töistä tullessaan, osa illalla ja oletettavasti suurin osa yöllä. Ja niin, eiväthän kaikki ihmiset edes lataa samoina päivinä. Monelle riittää 1-3 latauskertaa viikossa. Lisäksi lohko- ja sisälämppärikuormaa poistuu sitä mukaa kuin ladattavat yleistyvät.

Ladattavia alkaa olla jo sen verran liikenteessä, että voisi tarkastella näkyykö se talven kulutushuipussa.

Viisi vuotta sitten 31.12.2018 liikennekäytössä oli 15 499 ladattavaa henkilöautoa. Nyt 31.12.2023 vastaava luku oli 218 868 ladattavaa henkilöautoa. Määrä on viidessä vuodessa kasvanut reilu viidennesmiljoonalla ladattavalla, mikä on noin 8 % koko liikennekäytössä olevasta henkilöautokannasta. Mahtaako kuitenkaan näkyä kasvaneena kulutuksena?

Otetaan tämän talven huipuksi 3.1.2024 klo 18-19. Tampereen Härmälässä oli samaan aikaan pakkasta 23-24 astetta (edellisen 12 h aikana pakkasta 21-27 C). Sähköä meni kyseisen huipputunnin 14 993 MW teholla tuolla pakkaslukemalla ja 219k ladattavalla.

Viisi vuotta sitten 28.1.2019 klo 8-9 Tampereen Härmälässä oli pakkasta 16-19 astetta (edelliset 12 h pakkasta 21-24 C). Sähköä meni kyseisen huipputunnin 14 542 MW teholla 15 k ladattavalla.

Viisi vuotta sitten meni tosiaan 3 % vähemmän sähköä pahimman tunnin aikana, mutta toisaalta pakkastakin oli parisen astetta vähemmän, mikä selittää nopealla arviolla 1,5-2 %-yksikköä tuosta erosta. Tällöin säävakioitu kulutus olisi noin 1-1,5 % suurempi, kun ladattaviin on viidessä vuodessa vaihtunut 8 % henkilöautoista. Jos 100 % olisi ladattavia, niin tuolla kaavalla talven huippukulutus kasvaisi noin 13-20 % viiden vuoden takaisesta lukemasta. Se olisi noin kaksinkertainen verrattuna usein esillä olleeseen 10 % lisäkoulutuksen, jos kaikki sähköisiä. Ei mitenkään yllättävää tuo 1,3-2x, sillä talvella kuluu enemmän sähköä vs. ympärivuotinen.

Onhan Suomen sähkönkulutuksessa muitakin muuttujia kuin ulkolämpötila. Lisäksi olisi hyvä verrata useamman vuoden kolmea pahinta kulutushuippua. Joka tapauksessa vaikea viiden vuoden kasvun perusteella nähdä mitään joidenkin povaamia 22 000-40 000 MW lukemia, vaikka kaikki autot olisivat ladattavia. Ei sellaista yhdenaikaisuutta vain tapahdu 2,8 miljoonalla autolla, koska niitä ladataan eri vuorokaudenaikoina, eikä edes joka päivä. Jos nuo 2,8 milj. ajavat keskimäärin 15 tkm/a ja latausten välissä ajetaan 200 km, niin silloin latauskertoja tulisi 75 kpl/a, eli karkeasti joka viides päivä. Vaikka latausväli olisi vain 120 km, tulisi latauksia vain joka kolmas päivä.

Talven huippupakkasilla 120 km voi viedä vaikkapa 40 kWh. Jos tuon lataa 11 kW:lla, siihe menee 4 h. Hitaammalla 3,6 kW:lla 12 h. Koko 2,8M autokannan latausväli oli 72 h tuolla 120 km laskien, jos säilyy suunnilleen 15 tkm/a -tahti, eikä innostuta halvoista muuttuvista kustannuksista. Noita 11 kW:n 4 h pätkiä mahtuu 18 kpl 72 tuntiin. Heikomman 3,6 kW:n 12 h pätkiä mahtuu 6 kpl 72 tuntiin.

Latausteho tasaisella jakautumisella talvella 2,8 M autolle, joiden latausväli ja -kulutus on 40 kWh/120 km:

11 kW / 18 * 2,756 * 10^6 = 1 684 MW
tai
3,6 kW/ 6 * 2,756 * 10^6 = 1 684 MW

Vaikka autoja ladataankin öisin, työpäivisin, töiden jälkeen ja illalla harrastusten/menojen jälkeen, niin jakautuminen ei voi olla täydellisen tasaista.

Pahin mahdollinen olisi, että nuo 4 h tai 12 h pätkät olisivat kaikilla aina samaan kellonaikaan vuorokaudesta. Tällöinkin jäisi jäljelle vain latauspäivävaihtelu, eli joka kolmas, jos latausväli 120 km, tai joka viides, jos latausväli 200 km.

Latausteho, jos latausväli 120 km ja kaikki lataavat samaan kellonaikaan vuorokaudesta:

11 kW / 3 * 2,756 * 10^6 = 10 105 MW

3,6 kW / 3 * 2,756 * 10^6 = 3 307 MW


Latausteho, jos latausväli 200 km ja kaikki lataavat samaan kellonaikaan vuorokaudesta:

11 kW / 5 * 2,756 * 10^6 = 6 063 MW

3,6 kW / 5 * 2,756 * 10^6 = 1 984 MW

Neljä viimeistä lukemaa ovat epärealistisia, sillä tämänkin keskustelun perusteella yksi lataa töissä, toinen töiden jälkeen kotona, kolmas klo 19-20 alkaen ja neljäs yöllä. Lisäksi suurin osa ei lataa joka päivä - varsinkaan siinä vaiheessa jos kaikki 2,8 miljoonaa liikkuisivat sähköllä. Suurella massalla on ihan eri meininkiä, kuin 40-70 tkm/a ajavalla, joka lataa joka päivä, eikä edes jaksa ajoittaa latausta yölle.

Itse arvioisin talven huippukulutuksen olevan noin 2-3 GW korkeampi, jos 100 % olisi ladattavia. Ei sovi unohtaa, että lohkoja ja sisälämppäreitä lähtee aika monta pois, jos autokanta vaihtuisi. Esim. 2,756 miljoonaa Auriksen lohkoa ja 1400 W sisätilaa veisi yhtaikaa 4 961 MW. Oho, sähköautot vie vähemmän! Lohkoissa on vielä se, että niitä on oikeasti aika monta päällä samaan aikaan ennen työpäivän alkamista. Onneksi kaikilla ei ole sisätilaa tai edes lohkoa.

Autokannan vaihtumiseen kuitenkin mennee vähintään 20 v, joten onhan siinä aikaa lisätä tuotantoa, vahvistaa paikallisverkkoja ja lisätä älyä/helpotusta ajastukseen.
 

Liitteet

  • Screenshot_2024-01-15-15-22-44-02_87869c5c71fa0655e350912352595c23.jpg
    Screenshot_2024-01-15-15-22-44-02_87869c5c71fa0655e350912352595c23.jpg
    236,7 KB · Luettu: 13
  • Screenshot_2024-01-15-15-20-35-55_87869c5c71fa0655e350912352595c23.jpg
    Screenshot_2024-01-15-15-20-35-55_87869c5c71fa0655e350912352595c23.jpg
    242,8 KB · Luettu: 15
  • Screenshot_2024-01-15-14-52-02-85_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    Screenshot_2024-01-15-14-52-02-85_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    112,4 KB · Luettu: 14
Osalle ihmisistä elämänlaatu on tärkeämpää kuin kulujen optimointi. En tiedä muista, mutta minun elämänlaatuni kärsii jokaisesta ylimääräisestä asiasta jota joutuu suunnittelemaan, miettimään tai säätämään.

Se on tärkeää, että voin käyttää mitä tahansa sähkölaitetta ihan silloin kun siltä tuntuu, eikä tarvitse miettiä milloin on optimaalinen aika käyttää. Autonkin voi laittaa lataukseen silloin kun satun tulemaan kotiin, eikä tarvitse tarkistella hintoja.

Lisäksi sähköauton latauksen kannalta se, että kun laitan pistokkeen kiinni niin näen suoraan että auto alkaa lataamaan. Se minimoi riskin siitä, että jonkun häiriön tai vikatilanteen vuoksi lataus ei käynnistykään. Nyt jos lataus olisi ajastettu, niin en huomaisi sitä, jos se ei asetettuna ajankohtana käynnistykään. Nyt kun se käynnistyy heti kun kytken pistokkeen, niin tiedän samantien käynnistyikö vai ei, ja mikäli ei, niin tiedän tehdä korjaavat toimenpiteet.

Joskus voi olla kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta, että vaikkapa lumen tai jään vuoksi pistoke ei menekään ihan perille asti ja sitä ei silmällä huomaa. Mutta kun lataus alkaa heti, niin sen huomaa siitä, että jos lataus ei käynnistykään. Mutta jos lataus on ajastettu myöhemmäksi, niin eipä huomaakaan vasta kuin aamulla kun pitäisi lähteä liikenteeseen, että hups, eipä ole ladannut.

Kyllähän auto ilmoittaa, että menikö se pistoke kiinni ja latausvalmis on valmis vai ei. Tuo nyt on aika huono peruste ja utopiaa, ellei oikeasti muka ole automallia joka ei heti Type2 tökkäisyllä kerro, että onko se valmis suorittamaan latausta. Saksalaiset ja japanilaiset ilmoittaa sen selkeästi.
 
Kyllähän auto ilmoittaa, että menikö se pistoke kiinni ja latausvalmis on valmis vai ei. Tuo nyt on aika huono peruste ja utopiaa, ellei oikeasti muka ole automallia joka ei heti Type2 tökkäisyllä kerro, että onko se valmis suorittamaan latausta. Saksalaiset ja japanilaiset ilmoittaa sen selkeästi.

Miten se sen ilmoittaa, jos laturin päästä ei tule signaalia?
 
Miten se sen ilmoittaa, jos laturin päästä ei tule signaalia?
Syttyy vihreä valo kun kaikki ok ja ei syty mitään kun kaikki ei ole ok. Äärimmäisen helppoa. Jos vika tulee keskellä yötä tai muuhun aikaan, kun nukkuu tai on poissa niin se tuskin enää mitään vaikuttaa jos reagoida ei pysty.
 
Osalle ihmisistä elämänlaatu on tärkeämpää kuin kulujen optimointi. En tiedä muista, mutta minun elämänlaatuni kärsii jokaisesta ylimääräisestä asiasta jota joutuu suunnittelemaan, miettimään tai säätämään.

Se on tärkeää, että voin käyttää mitä tahansa sähkölaitetta ihan silloin kun siltä tuntuu, eikä tarvitse miettiä milloin on optimaalinen aika käyttää. Autonkin voi laittaa lataukseen silloin kun satun tulemaan kotiin, eikä tarvitse tarkistella hintoja.

Lisäksi sähköauton latauksen kannalta se, että kun laitan pistokkeen kiinni niin näen suoraan että auto alkaa lataamaan. Se minimoi riskin siitä, että jonkun häiriön tai vikatilanteen vuoksi lataus ei käynnistykään. Nyt jos lataus olisi ajastettu, niin en huomaisi sitä, jos se ei asetettuna ajankohtana käynnistykään. Nyt kun se käynnistyy heti kun kytken pistokkeen, niin tiedän samantien käynnistyikö vai ei, ja mikäli ei, niin tiedän tehdä korjaavat toimenpiteet.

Joskus voi olla kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta, että vaikkapa lumen tai jään vuoksi pistoke ei menekään ihan perille asti ja sitä ei silmällä huomaa. Mutta kun lataus alkaa heti, niin sen huomaa siitä, että jos lataus ei käynnistykään. Mutta jos lataus on ajastettu myöhemmäksi, niin eipä huomaakaan vasta kuin aamulla kun pitäisi lähteä liikenteeseen, että hups, eipä ole ladannut.

Enyaq ainakin tekee aina tarkistuksen kun kytkee laturiin, vaikka olisikin ajastettu lataus myöhemmäksi.
Itsellä tallennettu auton muistiin kotipaikka ajastetuksi latauspisteeksi, että lataa kotipaikalla ollessa vain kello 01 - 06 välisenä aikana. Muualla ollessa sitten lataus alkaa heti.
Kun tulen kotipaikalle ja tökkään laturin kiinni Enyaqin kylkeen, auto tekee pienen tarkistuslatauksen muutaman kymmenen wattia, jolla testaa että laturiyhteys on kunnossa, ja jää sitten odottamaan ajastetun latauksen aloitusaikaa.
Ei siis tarvitse jännittää oliko se töpseli nyt kunnolla kiinni vai ei.
 
Käsittelet asiaa täysin reaalimaailman ulkopuolelta. Kaikkia autoja ei ladata samaan aikaan, 11 kW teholla saati iltapäivällä 16-18.
Kuten joulusauna ei ole samaan aikaan, taloja ei lämmitetä samaan aikaan, ihmiset eivät tule töistä samaan aikaan ja ruuhkia ei sen takia ole. Onhan meillä tieverkostokin, jonka kapasiteetti pitäisi Kehä III:lla riittää mainiosti, mutta silti ihmiset tarvitsevat autoansa aina samoihin aikoihin ja se aiheuttaa ruuhkia. Nyt, jos he aina käyttävät samaan aikaan autoa, niin kyllä he sinne lataukseenkin päätyvät silloin - samaan aikaan.
Ei kaikkia autoja ladata yhtä aikaa.

Kaikki autot eivät ole joka päivä liikenteessä, saati samaan aikaan. Eikä kehälläkään ole kaikki samaan aikaan liikenteessä, vaikka se ruuhkautuu. Kaikki ihmiset eivät ole töissä klo 8-16, ei edes 7-17 välillä. Sähköverkkoa ei ole koskaan mitoitettu niin, että kaikissa käyttöpaikoissa laitetaan sähköt päälle yhtä aikaa vaan tiedetään risteilyä tapahtuvan kaikessa sähkön käytössä.

Tulevaisuudessa iso riski on hyvin vaihteleva pörssihinta, joka ohjaa kulutusta yhä enemmän halvoille tunneille. Silloin rajoitteena ei ole tuotanto vaan verkko (koska halvan sähkön aikaan tuotantokapasiteettia lähtökohtaisesti piisaa). Toki tiukan pakkasen ja tyynen sään aikaan sähköstä on niukkuutta, se on nähty. Niitä hetkiä ei tosin ole paljon. Viimeisen 16 vuoden aikana muistaakseni kuutena vuorokautena. Talvi 2022-2023 on sitten poikkeus Puten takia, mutta onneksi niukkuustilanne ei realisoitunut lauhan talven takia.

Sähköautojen merkitys on lillukanvarsia sähköntuotantokapasiteetin kannalta verrattuna kaukolämmön sähköistymiseen.

Supersuko-rasioita myydään kaupoissa, eivät ne niin kalliita ole.
Kunnollinen latausasema asennuksineen on samanhintaista. Miksi tyytyä siis vähempään?
Entä jos talon (tai taloyhtiön) seinässä on valmiina peruspistorasia? Sen päivittäminen teollisuuspistorasiaksi (=latauspistorasia) maksaa noin 100-150 €, kun mukana on sähköasentajan työ. Jos tuon vaihtaa kolmivaihelatausasemaksi, tarvitsee tapauksesta riippuen vetää uusi kaapelointi, ostaa latausasema ja kytkeä se. Kustannukset ovat luokkaa 500-1000 euroa. Yksivaiheisen latausaseman saa halvemmalla, jos pystyy nykyistä kaapelointia hyödyntämään.

Timppelin esimerkki oli kallis versio sukolatausasemasta, mutta selvästi halvemmalla kyllä pääsee. Just tuttu maksoi vastaavasta operaatiosta 120 euroa asennuksineen. Tosin itse olen sitä mieltä, että latausasemasta säästäminen on säästämistä väärästä paikasta.

Itse arvioisin talven huippukulutuksen olevan noin 2-3 GW korkeampi, jos 100 % olisi ladattavia. Ei sovi unohtaa, että lohkoja ja sisälämppäreitä lähtee aika monta pois, jos autokanta vaihtuisi. Esim. 2,756 miljoonaa Auriksen lohkoa ja 1400 W sisätilaa veisi yhtaikaa 4 961 MW. Oho, sähköautot vie vähemmän! Lohkoissa on vielä se, että niitä on oikeasti aika monta päällä samaan aikaan ennen työpäivän alkamista. Onneksi kaikilla ei ole sisätilaa tai edes lohkoa.
Arvioisin kulutuksen kasvun olevan n. 2GW. Tämä siksi, että autoista tehdään entistä energiatehokkaampia. Oli muuten hyvä huomio tuo lämppärit, koska niitä on paljon samaan aikaan päällä, vaikka ei tässäkään tapauksessa kaikkia.

Miten se sen ilmoittaa, jos laturin päästä ei tule signaalia?
Minulla tulee laturilta tieto, että kytketty ja latausta ei ole sallittu spot-ohjauksen takia.
Toinen auto ilmoittaa valolla, että kytkentä ok. Teslan osalta en ole jaksanut edes vilkuilla.
 
Minulla tulee laturilta tieto, että kytketty ja latausta ei ole sallittu spot-ohjauksen takia.
Toinen auto ilmoittaa valolla, että kytkentä ok. Teslan osalta en ole jaksanut edes vilkuilla.

Ok, pitääpä joskus tarkistaa mitä tapahtuu jos kytkee type-2:n ilman että laturin päästä tulee mitään. Mutta tuo ratkaisee ainoastaan tuon yhden spesifisen huolen, eli sen, että menikö pistoke perille asti vai ei. Se ei ratkaise sitä alkuperäistä ongelmaa eli sitä, että kun lataus on ajastettu, niin mikäli jokin vikatila sattuu ettei lataus käynnistykään, niin siihen ei voi reagoida ja auto jää lataamatta. Kun taas ilman ajastusta näen heti, alkoiko lataamaan vai ei. Eli huolia vähemmän.
 
Ok, pitääpä joskus tarkistaa mitä tapahtuu jos kytkee type-2:n ilman että laturin päästä tulee mitään. Mutta tuo ratkaisee ainoastaan tuon yhden spesifisen huolen, eli sen, että menikö pistoke perille asti vai ei. Se ei ratkaise sitä alkuperäistä ongelmaa eli sitä, että kun lataus on ajastettu, niin mikäli jokin vikatila sattuu ettei lataus käynnistykään, niin siihen ei voi reagoida ja auto jää lataamatta. Kun taas ilman ajastusta näen heti, alkoiko lataamaan vai ei. Eli huolia vähemmän.
OIet oikeassa. Kun omasta takaa löytyy kaksi autoa, niin tuo riski ei ole itselleni niin relevantti. Toki se ei ole kovin todennäköinen ongelma muutenkaan.
 
OIet oikeassa. Kun omasta takaa löytyy kaksi autoa, niin tuo riski ei ole itselleni niin relevantti. Toki se ei ole kovin todennäköinen ongelma muutenkaan.

No ei, mutta on minulle parin vuoden sisään muutaman kerran käynyt niin, että lataus ei jostain syystä ole käynnistynyt, kun pistokkeen on kytkenyt. Irrottamalla ja uudelleen kytkemällä sitten lähti. Ja tuo olisi jäänyt todennäköisesti sitten lataamatta jos se olisi ollut ajastuksella.

Mutta tosiaan, nykyisin menee noin 1000 € vuodessa auton latauksiin, joten ei siinä hirveästi ole potentiaalia säästöille. Muutenkin kokonaisuutena se on pieni osa autoilun kustannuksia, kun kulut itse autosta on jo päälle 1000 € kuukaudessa. Siinä ei kuukausitasolla parin-kolmenkympin säästö juuri motivoi vaikeuttamaan asioita.

Tuo on juuri se itselle paras ominaisuus sähköautossa, kun voin vaan laittaa töpselin kiinni, eikä tartte huolehtia mistään, ja tietää että aamulla on taas akku täynnä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos nyt julkaistaisiin auto bensa tai diesel koneella, jolla pääsee tankillisella parhaimmillaan 300km ja huonolla kelillä tai isommalla kuormalla 200km. 80% tankkaus kestäisi aina sen 20-30 minuuttia, koska polttoaineen tankkausta on hidastettu ajan hengen vuoksi. En usko, että näitä myytäisiin yhtään kappaletta tai että täällä olisi satoja ihmisiä puolustamassa henkeen ja vereen sitä, että tämähän on helvetin hieno juttu kokonaisuudessaan, tähän pitää vain tottua, reissut pitää vaan osata suunnitella tämän mukaan, näinhän autot ja kuskit ovat aina toimineet jne.
Jos mennään ajassa takaperin hetkeen jolloin autoistuminen alkoi, toisinsanoen rahvaalla alkoi olla varaa ostaa sellainen, niin speksiesi mukaisia kulkineita oli paljon ja menivät kaupaksi.
Tuon ajan hevosmiehet, jotka vannoivat kopukoiden nimiin, ostivat auton vähin äänin kun aikaa kului. Samoin tulee käymään polttomoottoriautoille (oletus) kun sähköautot kehittyvät.
 
Jos nyt julkaistaisiin auto bensa tai diesel koneella, jolla pääsee tankillisella parhaimmillaan 300km ja huonolla kelillä tai isommalla kuormalla 200km. 80% tankkaus kestäisi aina sen 20-30 minuuttia, koska polttoaineen tankkausta on hidastettu ajan hengen vuoksi. En usko, että näitä myytäisiin yhtään kappaletta tai että täällä olisi satoja ihmisiä puolustamassa henkeen ja vereen sitä, että tämähän on helvetin hieno juttu kokonaisuudessaan, tähän pitää vain tottua, reissut pitää vaan osata suunnitella tämän mukaan, näinhän autot ja kuskit ovat aina toimineet jne.
Jos tuon tankki täyttyisi hiljalleen öisin puoli-ilmaiseksi niin varmasti löytyisi melkein joka pihasta. Osa ehkä hankkisi pitkiä matkoja varten isolla tankilla toisen auton, mutta 90% kaikista ajoista sujuisi ilman bensa-asemalla käyntiä.
 
Jos mennään ajassa takaperin hetkeen jolloin autoistuminen alkoi, toisinsanoen rahvaalla alkoi olla varaa ostaa sellainen, niin speksiesi mukaisia kulkineita oli paljon ja menivät kaupaksi.
Tuon ajan hevosmiehet, jotka vannoivat kopukoiden nimiin, ostivat auton vähin äänin kun aikaa kului. Samoin tulee käymään polttomoottoriautoille (oletus) kun sähköautot kehittyvät.
Irroitit yhden kappaleen asiayhteydestä, mutta koko viestin idea oli juuri se, että harva haluaisi autoonsa kyseistä "ominaisuutta", mutta täällä se on selkeästi jo muuttunut hyväksi asiaksi, että tulee syötyä ja vedettyä pulla-kahveja riittävästi. Eli kuten pitkän tekstini lopetin, uskon että tämä asia ei ole ongelma tulevaisuudessa, mutta se on sitä vielä ja tässä mustan pesu valkoiseksi ei muuta sitä. Ja tässäkin on edelleen paljon poikkeuksia, joillekin sähköauto sopii täydellisesti näillä ominaisuuksilla ja toisille huonommin. Selkeästi jos pohtii tätä ominaisuutta täällä, niin vaikuttaa siltä, että se on jotenkin pahasta ja asian kirjoittajasta tulee automaattisesti polttomoottoreiden puolesta puhuja. Siitähän tässä ei ole kyse. Itse haluaisin sähköauton mutta en ole vielä löytänyt sopivaa.

Jos tuon tankki täyttyisi hiljalleen öisin puoli-ilmaiseksi niin varmasti löytyisi melkein joka pihasta. Osa ehkä hankkisi pitkiä matkoja varten isolla tankilla toisen auton, mutta 90% kaikista ajoista sujuisi ilman bensa-asemalla käyntiä.
Todellakin, ilmainen ämpäri on ilmainen ämpäri. Muutama Jerrykannu takakontissa tekisi tästä jo näppärän auton pidemmällekin matkalle.
 
Irroitit yhden kappaleen asiayhteydestä, mutta koko viestin idea oli juuri se, että harva haluaisi autoonsa kyseistä "ominaisuutta", mutta täällä se on selkeästi jo muuttunut hyväksi asiaksi, että tulee syötyä ja vedettyä pulla-kahveja riittävästi. Eli kuten pitkän tekstini lopetin, uskon että tämä asia ei ole ongelma tulevaisuudessa, mutta se on sitä vielä ja tässä mustan pesu valkoiseksi ei muuta sitä. Ja tässäkin on edelleen paljon poikkeuksia, joillekin sähköauto sopii täydellisesti näillä ominaisuuksilla ja toisille huonommin. Selkeästi jos pohtii tätä ominaisuutta täällä, niin vaikuttaa siltä, että se on jotenkin pahasta ja asian kirjoittajasta tulee automaattisesti polttomoottoreiden puolesta puhuja. Siitähän tässä ei ole kyse. Itse haluaisin sähköauton mutta en ole vielä löytänyt sopivaa.


Todellakin, ilmainen ämpäri on ilmainen ämpäri. Muutama Jerrykannu takakontissa tekisi tästä jo näppärän auton pidemmällekin matkalle.

Ei ole hyväksi ominaisuudeksi tullut kehuttua, lähinnä sitä vain kommentoinut kuinka isoakkuiset on ok matkakumppaneita, eikä itsellä ole ollut tarvetta pysähdellä ylimääräisiä auton vuoksi. Ok kerran otin SC:llä 6 minuuttia virtaa, kun olin vetänyt peräkärryä sähköautolla jo 260km, että pääsin varmasti kotiin asti reilun 100km päähän. Ajoprofiilit ja tavat ratkaisee, mutten tunne juuri ketään kuka tempaisee Oulu-Helsinki pysähtymättä kertaakaan ja takaisin minkä voit ajaa joillain polttiksilla. ( Ei varmaan niilläkään -30c.)
 
Ei ole hyväksi ominaisuudeksi tullut kehuttua, lähinnä sitä vain kommentoinut kuinka isoakkuiset on ok matkakumppaneita, eikä itsellä ole ollut tarvetta pysähdellä ylimääräisiä auton vuoksi. Ok kerran otin SC:llä 6 minuuttia virtaa, kun olin vetänyt peräkärryä sähköautolla jo 260km, että pääsin varmasti kotiin asti reilun 100km päähän. Ajoprofiilit ja tavat ratkaisee, mutten tunne juuri ketään kuka tempaisee Oulu-Helsinki pysähtymättä kertaakaan ja takaisin minkä voit ajaa joillain polttiksilla. ( Ei varmaan niilläkään -30c.)
Juu enkä tarkoittanut tätä missään nimessä henkilökohtaisesti sinulle tai kenelle muillekaan. Ymmärrän todellakin, että hintaluokassa 60-90 tuhatta alkaa saada jo todellakin sitä mitä itsekin tarvisi.

Onko muuten vielä mitään järkevää dataa, että miten paljon kilometrejä jollain 30-50k€ sähköautolla pystyy ajelemaan ennenkuin kuin on järkevämpi pistää paaliin?
 
Juu enkä tarkoittanut tätä missään nimessä henkilökohtaisesti sinulle tai kenelle muillekaan. Ymmärrän todellakin, että hintaluokassa 60-90 tuhatta alkaa saada jo todellakin sitä mitä itsekin tarvisi.

Onko muuten vielä mitään järkevää dataa, että miten paljon kilometrejä jollain 30-50k€ sähköautolla pystyy ajelemaan ennenkuin kuin on järkevämpi pistää paaliin?

Eikös se joku kanukki ollut painanut tessu m3 reilut 600tkm alkuperäinen akku, moottorit ja jarrut.
 
Oli muuten vähän yllättävä tilanne tänään kaupunkinopeuksissa ajellessa kun en meinannut tajuta, että edellä mennyt Tesla Model S pysähtyi risteykseen kun edessä oleva auto ei meinannut päästä kääntymään. Mikään jarruvalo kun ei missään vaiheessa hidastamisennaikana syttynyt (tulin vähän kauempaa) ja meinasi tilanne yllättää kun auto olikin täysin paikallaan.

Onko tuo normaalia että jarruvaloja ei sytytellä?

Omassa plugssakaan se ei toki normaalissa kaasupolkimen päästämisessä jarruvaloja sytytä ja ensimmäinen muutama sentti jarrupolkimestakaan ei sytytä heti vaan regeneroi enemmän mutta kyllä ne selvässä hidastumisessa palavat.

Seuraavassa risteyksessä ne kyllä syttyivät, eli selvästi ne kuitenkin ainakin joskus toimivat.
 
Viimeksi muokattu:
Täällähän on ollut säpinää kovasti vuorokaudessa. Kerron lyhyesti näin sähköauton haltijana ja pörssisähkö asiakkaana miten olen järjestänyt asioita:
1. Useimpien etähallittavien autojen ohjaus onnistuu myös ulkopuolisilla palvelutarjoajilla. Ainakin gridio on taidettu mainita täällä aikaisemmin, itse käytän Synergi nimistä kotimaista palvelua tällä hetkellä, varmaan löytyy muitakin. Käytännössä tämä toimii niin että töpseli kiinni, auto lataa hetken ja palvelussa tehdään laskelmia siitä milloin lataus kannattaa aloittaa että se on ladattu sitten täyteen määritettyyn lähtöaikaan mennessä. Ei mikään iso vaiva.
2. Kotiverkkoon liitetty aurinkopaneeli järjestelmä mahdollistaa "älykkään aurinkolatauksen" tähän en ole viellä perehtynyt tarkkaan enkä tiedä otanko käyttöön. Toimii käytännössä niin että kun invertteri tuottaa tietyn määrän virtaa käynnistyy autonlataus, en tiedä ottaako huomioon paljon kiinteistö kuluttaa jo tästä sähköstä ja millä teholla auto lataa? Ei välttis toimi ideaalisti jos esim on 5 kw piikki teho järjestelmä ja säätää aurinkolatauksen alkamaan 4 kw teholla ja auto lataakin jo 11 kw teholla (ja kiinteistökin jotain kuluttaa).
3. Osuu ohi aiheesta mutta hoitaa myös ainakin mitsun etäohjattavien ilppien "älylämmityksen/älyilmastoinnin".

Eihän näistä tälläisistä kenenkään kiinteän sopimuksen haltijan tarvitse murehtia mutta kyllähän se on tiedossa että yhteistä hyvää se lisäisi (halvempia kiinteitä soppareita) jos ei muuta.

Nyt on menossa toinen sähköauto meidän taloudessa, meidän ajoprofiileihin osuu niin hyvin että ei oo kyllä pienintäkään mielenkiintoa siirtyä takaisin polttis aikaan, varsinkaan kun saatiin nyt vaihdettua nelivetoiseen malliin, Kona oli hyvä säästöpossu mutta kyllä toi vetopito yhdistettynä viime vuosien talvikunnossa pitoon on vaan niin huono yhdistelmä että piti muutoksia tehdä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 883
Viestejä
5 109 559
Jäsenet
81 715
Uusin jäsen
V-P11

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom