- Liittynyt
- 15.11.2016
- Viestejä
- 1 312
Tää oli aika koukuttava peli ja kaiken lisäksi sellainen, että tuo läpipeluukin on vähän häilyvä käsite, sillä kartano on tosiaan täynnä salaisuuksia. Mulla jäi peli siinä vaiheessa (ikuiselle?) tauolle, kun kaikkea muutakin pelattavaa tuli isot kasat. Tuossa vaiheessa mulla oli mittarissa ~68h.Blue Prince (PC)
Tuskastumisten kautta voittoon.
Poika perii isosetänsä mystisen kartanon. Sen lunastamiseen on vain yksi ehto, pitää päästä huoneeseen 46. Kuulostaa helpolta, mutta talossa on vain 45 huonetta ja ne vaihtuvat päivittäin... Peli on yhden miehen, Tonda Rosin suunnittelema (joskin muita tekijöitä on mukana iso liuta), mikä on jo itsessään hatunnoston arvoinen temppu. Se alkaa talon aulasta, jossa on kolme ovea. Aina kun oven avaa, valitaan yksi kolmesta arvotusta huoneesta. Talon toisella laidalla häämöttää mystinen eteiskamari, joka on aika selkeä tavoite. Mutta sinne pääsy ei ole aina taattu, kiitos satunnaisuuden. Monesti päivä jäikin siihen, kun kaikki huoneeni päättyivät umpikujaan. Mitä pitemmälle pelaa, sitä enemmän ymmärtää talon sääntöjä. Samalla kuitenkin tuskastuminen kasvaa, kun haluaisi kokeilla keksimäänsä uutta kikkaa ja RNG vaan naureskelee.
Mutta sitten tulee se onnekas rundi, jolloin pääsee eteenpäin. Mulla oli aiemmin tänään yksi sellainen, ja ajattelin, etten tänään enää moista koe, hyvä jos koko viikolla. Mutta kuin ihmeen kaupalla tuli vielä toinen ja peli oli läpi. Tai tarkalleen vain päätavoite, sillä talo on täynnä yhtä sun toista löydettävää. Mutta eiköhän tämä saa riittää tästä, lopussa oli sen verran hyvä fiilis, kun olin päässyt loppuun kurkkimatta ulkoisia vinkkejä. Peli tasapainoilee onnistumisen endorfian ja satunnaisuuteen tuskastumisen välillä. Totta puhuen meinasin yksi päivä lopettaa pelin kesken... Hyvä kuitenkin etten, moni on vissiin näin tehnyt, mikä on sinänsä ymmärrettävää. Aikaa tähän meni vähän alle 17 tuntia, mikä oli hieman yllättävää. Olin henkisesti varautunut pitempään urakkaan.
Kyllä tuossa sai päätä hakata välillä seinään, kun ns. "kortit" ei osunut kohdilleen, tai jonkun pienen asia takia piti hinkata useampi (pelin sisäinen) päivä.