Vaikea nähdä, että miten kukaan historiaa edes hiukan tunteva voisi kannattaa aitoa kommunismia. Toimi todella hyvin muun muassa neuvostoliitossa ja maon kiinassa, vai?
Kommunismi sinänsä voi kyllä ihan hyvin toimia esim. perhetasolla tai pienen kyläyhteisön mittakaavassa. Olennaista toimivuudessa taitaa olla se, että kaikki yhteisön jäsenet haluavat panostaa yhteisen hyvän tuottamiseen. Se voi onnistua vielä silloin, kun kaikilla jäsenillä on henkilökohtainen suhde toisiinsa. Ei nyt ole lähdettä kaivaa, mutta taisi jopa olla niin, että suomalaisen ydinperheen mittakaavassa ne perheet, joiden talous on jaettu pysyvät todennäköisemmin yhdessä kuin ne perheet, joilla taloudet ovat erillään. Eli ydinperheen mittakaavassa voisi jopa nähdä sen, että kommunismi on se voittava yhteisön muoto. Mitään järkeä vastaava ei tietenkään ole yrittää missään isommassa mittakaavassa.
Jos en väärin muista, niin taisi "eduskunnan ainoan kommunistin" Anna Kontulankin näkemykset kulkea jotakuinkin tuota rataa. Ts. on kommunisti mutta ei sosialisti.
Kapitalismissä hyvää on se, että se toimii hyvin isommassakin mittakaavassa motivoimaan yksilöitä tuottamaan lisäarvoa omaa etua saadakseen sekä ohjaamaan hyvin toimiessaan resursseja tehokkaasti sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Kapitalismin ongelma tosin on se, että kun kunkin talouden yksikön tärkein tavoite on maksimoida oma voittonsa. Ja se toteutuu parhaiten silloin kun, pystyy vaikuttamaan ympäröivään markkinaan niin, että pystyy itse saavuttamaan monopoliaseman ja pitämään muut kilpailijat poissa, sekä ulkoistamaan mahdollisimman paljon omaa kustannustaan muille. Kontrolloimatta tästä on helposti monia ikäviä seurauksia laajemmalle yhteisölle. Esimerkkinä vaikka saastepäästöjen haittojen ja siivouksen kustannusten ulkoistaminen muulle yhteiskunnalle, tai markkinatalouden toimivuuden kannalta sellaisen sääntelyn luomiseen, joka estää uusien yritysten menestymisen mahdollisuudet.
Kun näkee, kuinka kauheaa jälkeä monet utopistiset sosialistiprojektit ovat saaneet aikaan, niin on sinänsä ihan positiivista, että täysin rajoittamatonta kapitalistista yhteiskuntaakaan ei ole ainakaan samassa mittakaavassa yritetty rakentaa. (En sitten tiedä, että olisiko Somalia ollut jossain vaiheessa sopiva esimerkki. Ainakin anarkokapitalismista.
)
Ainakin itse näen, että erityisesti pohjoismaalainen malli on yhteisön tasolla yksilön hyvinvoinnin maksimoinnissa ollut ainakin tähän asti ehdottomasti se voittava ratkaisu: vapaata markkinataloutta käytetään kohdistamaan yhteiskunnan resurssit tehokkaasti ja ylläpidetään motivaattoreita sille, että yksilöt pyrkivät tavoittelemaan talouskasvua ja yhteiskunnan resurssien lisäämistä. Toisaalta sitten pyritään vahvalla valtio-ohjauksella rajoittamaan markkinatalouden yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta haitallisia piirteitä, kuten estämään monopoliaseman syntymistä. Ja ainakin näin Suomen mittakaavassa on mielestäni pystytty kohtalaisen hyvin myös tuomaan näkyväksi ja jossain määrin rajaamaan esimerkiksi yritysten lobbauksen vaikutusta päätöksentekoon.
Se on sitten enemmän hienosäätöä, että nähdäänkö USA-tyylinen vähemmän tuloja tasaava (ja jossain määrin taloudellisesti tehokkaampi, mutta enemmän eriarvoisuutta lisäävä) laita parempana kuin perinteisempi pohjoismaalainen malli, jossa sitten vahvemmin pyritään vaalimaan yhteiskunnan vakautta hillitsemällä jonkin verran tuloerojen kasvua, ja tarjoamalla parempaa turvaverkkoa taloudellisesti heikompiosaisille. Ainakin omasta mielestäni on vaikuttanut, että tähän asti pohjoismainen malli on ollut se parempi ratkaisu, mutta väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku kyllä aiheuttavat nykytilanteessa sen kestävyydelle haasteita.