Usko (Jeesus Kristus ynnä muut)

[Khoenator]

Ristiretketkin olivat lähinnä vastauksia siihen muslimi maailman hyökkäyksiin eurooppaan

Tämäkin tosiaan.

Ilävän usein aina nostetaan esiin ristiretket...ja vain ristiretket.

Ei joko haluta muistaa tai ei tiedetä kuka senkin leikin aloitti...muslimien suuret sota ja valloitusretket kun halusivat koko maailman hallintaansa jne...

Välillä vaan ihme miten paljon muslimit saavat riehua eikä heidän historiaa edes kauhistella samalla tavalla kuin Euroopan tai Amerikan...aika samalla sivulla vähintään ollaan kauheuksien ja pahuuksien saralla.

Orjuudestakin aina kauhistellaan ja muistellaan Amerikkaa...mutta lähi-itä saa rennon rauhallisesti olla ilman suurempaa huomiota ja muisteluita.

 

[JCSH]

Oliko tämän tarkoitus vain olla historiankirjoitus, vai oliko tällä jotain yhteyttä aiheeseen, josta tämän kirjoitukseen sait idean?

Lainaamassasi viestissänikin kirjoitin "ei ole", enkä "ei ole koskaan ollut".

Tarkoituksena on olla historiankirjoitus, siksi ekassa vastauksessani sulle sanoin "on ollut" enkä "on". Tuo oli vastaus enemmänkin tuohon JLM:n viestiin, mutta kerta tämä siirtyi uuteen ketjuun, niin lainasin myös sun viestiä kontekstin takia.

 

[pulatunnus]

Kaiken lisäksi tuohon kyselyyn on esim viime vuonna vastannut vain ~40% kaikista rippikoulun käyneistä. Siinä vois joku tilastotieteilijä miettiä miten luotettavasti voi yleistää mitään tuloksia kun ensin marinoidaan viikko uskispropagandassa. Sitten voi miettiä tosiaan noita tilastoja joiden mukaan rippikouluun osallistuu koko ajan vähemmän porukkaa ikäluokasta ja kirkosta erotaan enenvissä määrin.

Aiheesta löyty jotain tutkimus artikkelia, jossa käsiteltiin suppeesta vain tuota uskomista. Siinä nimenomaan koronan jälkeen rippikoulun jälkeen pojat(miesten) usko pomsahtanut, siis ilmeisesti haarukka on 1-7, josa uskoviksi laskettu ne joilla kurssin jälkeen on jonkin asteista uskoa. eli ilmeisesti jossain määrin uskoo - uskoo täysin. Tytöillä oli viimevuonna pomsahtanut.

Nimenomaan isojen kaupunkien keskustoissa on ne uskovat rippikoulupojat. Prjun tekiä pohti että miksi pojat, onko rippikoulu parantanut tehokkuutta, onko pojat sopivan ikäisiä , viitattiin siis siihen että tytojen aikuistuminen varhaistunut ja ehkä jo parivuotta etukenossa poikiin nähden, ja rippukoulun opir uppoaa paremmin siis lapsiin.

Pohti sitten miksi kaupinkien keskustoissa , onko siellä tehokkaampi rippikouluopetus, vain onko se uhmaa, vai onko siellä tilanne otollisempi uskonnon levittämiseen, myös maahanmuuttajat mainittiin.

Pitääkö olla huolissaan, tuossakin vihjattiin konservatismiin, ja jossain aiemmassa suoremmin viitattu että rakkaus, lähimmäisen rakkus ym arvostus laskenut. Jostain syystä nyt keskitytty tähän kuinka moin kurssin päättyessä uskoo. Kurssikyselyissä kysellään mys viihtyvyyttä, turvallisuutta, niistä on kerrottu että hyvin mennyt, mikä toki tärkeää varsinkin kun julkisuteen aina putkahtuu yksittäis tapauksia missä hässäkkää.

Tarkoituksena on olla historiankirjoitus, siksi ekassa vastauksessani sulle sanoin "on ollut" enkä "on". Tuo oli vastaus enemmänkin tuohon JLM:n viestiin, mutta kerta tämä siirtyi uuteen ketjuun, niin lainasin myös sun viestiä kontekstin takia.

Näinä aikoina nähdään ettei sitä uskonnolla ratsastamista ole unohdettu kritsillisissä, ym piireissäkään. Lähinnä naapuri siellä lahtaa suruttu. Eikä Atalannin toisella puolellakaan olla käyttämättä ristiä.

 

[LaDeX]

Aiheesta löyty jotain tutkimus artikkelia, jossa käsiteltiin suppeesta vain tuota uskomista. Siinä nimenomaan koronan jälkeen rippikoulun jälkeen pojat(miesten) usko pomsahtanut, siis ilmeisesti haarukka on 1-7, josa uskoviksi laskettu ne joilla kurssin jälkeen on jonkin asteista uskoa. eli ilmeisesti jossain määrin uskoo - uskoo täysin. Tytöillä oli viimevuonna pomsahtanut.

Nimenomaan isojen kaupunkien keskustoissa on ne uskovat rippikoulupojat. Prjun tekiä pohti että miksi pojat, onko rippikoulu parantanut tehokkuutta, onko pojat sopivan ikäisiä , viitattiin siis siihen että tytojen aikuistuminen varhaistunut ja ehkä jo parivuotta etukenossa poikiin nähden, ja rippukoulun opir uppoaa paremmin siis lapsiin.

Pohti sitten miksi kaupinkien keskustoissa , onko siellä tehokkaampi rippikouluopetus, vain onko se uhmaa, vai onko siellä tilanne otollisempi uskonnon levittämiseen, myös maahanmuuttajat mainittiin.

Pitääkö olla huolissaan, tuossakin vihjattiin konservatismiin, ja jossain aiemmassa suoremmin viitattu että rakkaus, lähimmäisen rakkus ym arvostus laskenut. Jostain syystä nyt keskitytty tähän kuinka moin kurssin päättyessä uskoo. Kurssikyselyissä kysellään mys viihtyvyyttä, turvallisuutta, niistä on kerrottu että hyvin mennyt, mikä toki tärkeää varsinkin kun julkisuteen aina putkahtuu yksittäis tapauksia missä hässäkkää.


Näinä aikoina nähdään ettei sitä uskonnolla ratsastamista ole unohdettu kritsillisissä, ym piireissäkään. Lähinnä naapuri siellä lahtaa suruttu. Eikä Atalannin toisella puolellakaan olla käyttämättä ristiä.

Taitaa mennä samaa tahtia nuorten miesten / teinien konservatiivisuuden ja kaikenlaisten Andrew Tate hörhöjen fanituksen lisääntymisen kanssa. Äärioikeistokonservatiivinen aivomädätys syö nuorison.

 

[Dropdead Sinikka]

Taitaa mennä samaa tahtia nuorten miesten / teinien konservatiivisuuden ja kaikenlaisten Andrew Tate hörhöjen fanituksen lisääntymisen kanssa. Äärioikeistokonservatiivinen aivomädätys syö nuorison.

Äärimaskuliininen konservatiivisuus saattaa vedota äärioikeistoon taipuvaisten lisäksi myös muihin viiteryhmiin.

Jätän tämmöisen linkin nyt tähän, varsinkin nuo ääninäytteet ovat rattoisaa kuunneltavaa: ”Meno on ajoittain mennyt ihan älyttömäksi”, sanoo rehtori – naisvihamielinen Andrew Tate villitsee poikia yläkouluissa

 

[JLM]

Keskiajalta lähtien maallinen valta oli integroitunut syvälle osaksi kristinuskoa. Kuninkaat hallitsivat jumallallisella mandaatilla, jonka he saivat kirkolta. Heidät kruunattiin kirkon edustajien toimesta ja kirkon tuki oli olennainen osa heidän valtapohjaa. Ennen 1000-lukua tuossa oli myös sellainen piirre, että usein nuo kirkon johtajat (ihan Paavia myöten) olivat noiden kuninkaiden valitsemia. Joko suoraan tai epäsuorasti. 1000-luvulta lähtien Paavien valinta alkoi muuttumaan itsenäisemmäksi, mutta piispojen nimittäminen pysyi vielä aika vahvasti "maallisissa" käsissä. Tuosta oli astetta enemmän vääntöä Vatikaanin ja HRE:n välillä yhdessä vaiheessa.
Kuitenkin, maallinen valta oli osa kirkkoa, kirkko oli osa maalista valtaa. Piispat johtivat kirkkoa paikallisesti mutta heillä oli yleensä myös paljon maallista valtaa, etenkin niissä tapauksissa, kun se piispa oli sen maallisen hallitsijan valitsema.
Eli kristinuskoon tuolloin sisältyi se poliittinen hallintojärjestelmä, valtionhallintajärjestelmä ja se oli erittäin merkittävä tekijä myös lakijärjestelmässä (niiltä osin kuin sellainen oli olemassa). Tuon merkitys alkoi vähenemään sitten kun päästiin renesanssin aikakaudelle ja kun Länsi-Euroopassa "uudelleenlöydettin" Rooman aikaiset lait, mutta siellä vallan ytimessä pysyi se jumalallinen mandaatti. Oikeastaan tuohan näkyy vieläkin joissakin maissa, toki nykyään enää vain seremoniallisena jäänteenä.

Pankkijärjestelmästä vielä erikseen, tuohonhan kirkolla oli suht selviä sääntöjä (tai siis niin selviä kuin tuohon aikaan oli) ja ne olivat hyvin pitkälle samanlaiset, kuin mitä löytyy islamilaisista pankkijärjestelmistä. Eli käytännössä se, että koron kerääminen on synti ja siten kiellettyä. Luonnollisesti sitten myös ne porsaanreiät, joilla noita kieltoja kierrettiin kristittyjen toimesta, olivat hyvin pitkälle samanlaisia.
Jonka ei nyt pitäisi olla yllätys, kerta molemmat ammensivat samoja pyhiä tekstejä tuota varten. Tosin juutalaisilla tuo kielto koski vain muille juutalaisille lainaamista, joka on osasyy siihen, että miksi Euroopassa juurikin juutalaiset nousivat aika merkittäviksi pankkisektorilla. Oikeastaan toinen asia, joka oli yhteistä kristillisellä ja islamilaisella maailmalla. Molemmat käyttivät juutalaisia pankkiireina, kun omat uskonnot tekivät siitä joko vaikeaa tai käytännössä mahdotonta.

Siihen oli syynsä miksi pyysin lähteitä väittämillesi. Tapasi mukaan maalaat aika suurella pensselillä tavalla, mikä ei tee oikeutta oikealle historiankirjoitukselle, ei tunnista nyansseja eikä oikeastaan edes pyri muuhun kuin demonisoimaan halutun osapuolen.

Keskiajalla maallinen valta oli erillinen kristinuskosta. Kuninkaat hallitsivat kyllä jonkinlaisella mandaatilla, mikä perustui jo aikaisemmin selittämääni regimenttioppiin, missä maallinen esivalta ja sen ylläpitämä järjestys katsottiin tarpeelliseksi ja kristittyjen odotettiin osoittavan uskollisuutta sille myös silloin, kun se ei toimi kristinuskon ihanteiden mukaan. Maalliset hallitsijat kyllä käyttivät asetelmaa myös hyväkseen. Se että kirkon johtajien valintaan sotkeentui politiikkaa oli valitettavaa, mutta osin myös väistämätöntä kun huomioidaan mm. kirkkoisä Augustinuksen voimakkaasti kritisoima tapa sotkea valtioideologiaa ja kristinuskoa sekaisin. Ja siitä virheestä kirkko on maksanut kalliisti eri aikoina vallan vaihtuessa. Mutta se nyt on lähinnä sivuseikka tässä. Pointti on se, että Islam on kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen lakikirja siinä missä kristinuskossa maallinen laki on käytännössä aina ollut erillinen, eikä Raamattua ole koskaan edes kirjoitettu yhteiskunnalliseksi lakikirjaksi. Totta kai kirkko vaikutti omalta osaltaan ajatteluun, kehitykseen yms. mutta väittämä siitä että se olisi ollut samanlainen kuin Islam ei suinkaan pidä paikkaansa. Sellaisen väittäminen vaatii todella paljon tarkoitushakuista tulkintaa ja erilaisten nyanssien huomioimatta jättämistä. Mikä kyllä liberaaleilta tunnetusti onnistuu.

Pankkijärjestelmästä, jälleen kerran puhut selvästi asiasta mihin et ole perehtynyt millään tavalla, vaan toistat jonkinlaisen opitun ideologisen dogman. Keskiajan pankki- ja rahoitusjärjestelmistä ja niiden kehittymisestä on hvyä artikkeli esim tässä. Lyhyesti kuvattuna, keskiaikainen rahoitusmarkkina jakautui karkeasti kolmen osaan: panttilainaamoihin, rahanvaihtajiin ja kauppiaiden pankkeihin, mitkä olivat eräänlaisia varhaisia versioita investointipankista. Näistä ensin mainittuja pidettiin lähinnä koronkiskureina, mikä oli se mitä kirkko vastusti. Pankkitoimintaan liittyviä palkkioita yms. kirkko ei suinkaan vastustanut. Kirkolla oli kyllä vaikutusta pankkijärjestelmän kehittymisessä omalla tavallaan, mutta pankit sinänsä olivat yksityisiä. Samoin kirkon valta oli edelleen aika rajallista, jos katsotaan vaikka temppeliherrojen pankkitoimintaa niin sen loppu tuli pitkälti siksi, että Filip IV oli velkaantunut pahasti sodissaan ja pyrki irtautumaan niistä, uhaten paavia sodalla jos vaatimuksiin ei suostuta. Mistä päästään taas yhteen esimerkkiin siitä, miten ontto se perusväittämäsi kirkon lähes rajattomasta vallasta keskiajalla on.