Siihen oli syynsä miksi pyysin lähteitä väittämillesi. Tapasi mukaan maalaat aika suurella pensselillä tavalla, mikä ei tee oikeutta oikealle historiankirjoitukselle, ei tunnista nyansseja eikä oikeastaan edes pyri muuhun kuin demonisoimaan halutun osapuolen.
Keskiajalla maallinen valta oli erillinen kristinuskosta. Kuninkaat hallitsivat kyllä jonkinlaisella mandaatilla, mikä perustui jo aikaisemmin selittämääni regimenttioppiin, missä maallinen esivalta ja sen ylläpitämä järjestys katsottiin tarpeelliseksi ja kristittyjen odotettiin osoittavan uskollisuutta sille myös silloin, kun se ei toimi kristinuskon ihanteiden mukaan. Maalliset hallitsijat kyllä käyttivät asetelmaa myös hyväkseen. Se että kirkon johtajien valintaan sotkeentui politiikkaa oli valitettavaa, mutta osin myös väistämätöntä kun huomioidaan mm. kirkkoisä Augustinuksen voimakkaasti kritisoima tapa sotkea valtioideologiaa ja kristinuskoa sekaisin. Ja siitä virheestä kirkko on maksanut kalliisti eri aikoina vallan vaihtuessa. Mutta se nyt on lähinnä sivuseikka tässä. Pointti on se, että Islam on kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen lakikirja siinä missä kristinuskossa maallinen laki on käytännössä aina ollut erillinen, eikä Raamattua ole koskaan edes kirjoitettu yhteiskunnalliseksi lakikirjaksi. Totta kai kirkko vaikutti omalta osaltaan ajatteluun, kehitykseen yms. mutta väittämä siitä että se olisi ollut samanlainen kuin Islam ei suinkaan pidä paikkaansa. Sellaisen väittäminen vaatii todella paljon tarkoitushakuista tulkintaa ja erilaisten nyanssien huomioimatta jättämistä. Mikä kyllä liberaaleilta tunnetusti onnistuu.
Kuninkaat hallitsivat uskonnollisella mandaatilla. Tuo on aika hemmetin selvää, jos vähänkin selaat Euroopan historiaa. Se näkyy suoraan siinä, että kuka kruunaa ne kuninkaat. Se on käytännössä aina kirkon edustaja. Piispa, tai jos kyse oli katolisesta kuninkaasta niin vielä mielummin Paavi (tai joku hänen lähettiläänsä).
Eli kyse ei ole mistään pelkästä kristittyjen uskollisuudesta maalliseen valtaan vaan siitä, että se maallisen hallitsijan oikeutus siihen valtaan tuli Jumalalta. Eli se maallinen laki ja uskonto eivät todellakaan olleet erillisiä vaan se uskonto oli sen maallisen vallan lähde.
Tuo näkyy vielä tänäkin päivänä, katso vaikka Charles III:n kruunajaiset. Se on yksi hemmetin iso uskonnollinen rituaali. Oikeastaan Englannissa tuo on viety äärimmilleen, koska siellä se ylin maallinen hallitsija ja ylin kirkon johtaja ovat sama henkilö.
Ja joo, toki tuossa on myös nyansseja ja en väitä, että kristinusko ja islam olisivat noilta osin identtiset. Eivät ne ole.
Mutta on täysin virheellistä väittää, että kristinuskoon ei olisi sisältynyt esim. poliittista valtionhallintajärjestelmää. Se on ollut osa kristinuskoa ihan sieltä ainakin keskiajalta lähtien ja tuo näkyy ihan nykyaikaisissakin valtioissa. Englanti tuosta mainioina esimerkkinä, toki nykyään enemmänkin vain symbolisena jäänteenä.
Pankkijärjestelmästä, jälleen kerran puhut selvästi asiasta mihin et ole perehtynyt millään tavalla, vaan toistat jonkinlaisen opitun ideologisen dogman. Keskiajan pankki- ja rahoitusjärjestelmistä ja niiden kehittymisestä on hvyä artikkeli esim
tässä. Lyhyesti kuvattuna, keskiaikainen rahoitusmarkkina jakautui karkeasti kolmen osaan: panttilainaamoihin, rahanvaihtajiin ja kauppiaiden pankkeihin, mitkä olivat eräänlaisia varhaisia versioita investointipankista. Näistä ensin mainittuja pidettiin lähinnä koronkiskureina, mikä oli se mitä kirkko vastusti. Pankkitoimintaan liittyviä palkkioita yms. kirkko ei suinkaan vastustanut. Kirkolla oli kyllä vaikutusta pankkijärjestelmän kehittymisessä omalla tavallaan, mutta pankit sinänsä olivat yksityisiä. Samoin kirkon valta oli edelleen aika rajallista, jos katsotaan vaikka temppeliherrojen pankkitoimintaa niin sen loppu tuli pitkälti siksi, että Filip IV oli velkaantunut pahasti sodissaan ja pyrki irtautumaan niistä, uhaten paavia sodalla jos vaatimuksiin ei suostuta. Mistä päästään taas yhteen esimerkkiin siitä, miten ontto se perusväittämäsi kirkon lähes rajattomasta vallasta keskiajalla on.
Niin ja siis mitenkä mikään tuosta on jotenkin ristiriidassa sen kanssa, mitä mä sanoin?
Mä sanoin, että kirkko piti koron keräämistä syntinä. Se lukee tuossa sunkin lähteessä. Tuon seurauksena sitten se lainojen myöntäminen jätettiin niille ei-kristityille (usein juutalaiset) ja keksittiin jotain keinoja kiertää tuota erilaisilla ei-korkoperäisillä maksuilla.
Tuo on se, miten islamilaiset pankitkin toimivat. Koraanin mukaan koron kerääminen on kiellettyä, niin sen seurauksena pankit islaminuskoisissa maissa (jos kyseiset maat välittävät tuosta kyseisestä pykälästä) joutuvat keksimään tapoja kiertää tuota koron keräämisen kieltoa.
Eli se miten islamilainen pankkijärjestelmä toimii on hyvin pitkälle samanlainen kuin miten nuo kristinuskon alaisuudessa toimivat keskiaikaiset pankkijärjestelmät toimivat.
