Aiheesta löyty jotain tutkimus artikkelia, jossa käsiteltiin suppeesta vain tuota uskomista. Siinä nimenomaan koronan jälkeen rippikoulun jälkeen pojat(miesten) usko pomsahtanut, siis ilmeisesti haarukka on 1-7, josa uskoviksi laskettu ne joilla kurssin jälkeen on jonkin asteista uskoa. eli ilmeisesti jossain määrin uskoo - uskoo täysin. Tytöillä oli viimevuonna pomsahtanut.
Nimenomaan isojen kaupunkien keskustoissa on ne uskovat rippikoulupojat. Prjun tekiä pohti että miksi pojat, onko rippikoulu parantanut tehokkuutta, onko pojat sopivan ikäisiä , viitattiin siis siihen että tytojen aikuistuminen varhaistunut ja ehkä jo parivuotta etukenossa poikiin nähden, ja rippukoulun opir uppoaa paremmin siis lapsiin.
Pohti sitten miksi kaupinkien keskustoissa , onko siellä tehokkaampi rippikouluopetus, vain onko se uhmaa, vai onko siellä tilanne otollisempi uskonnon levittämiseen, myös maahanmuuttajat mainittiin.
Pitääkö olla huolissaan, tuossakin vihjattiin konservatismiin, ja jossain aiemmassa suoremmin viitattu että rakkaus, lähimmäisen rakkus ym arvostus laskenut. Jostain syystä nyt keskitytty tähän kuinka moin kurssin päättyessä uskoo. Kurssikyselyissä kysellään mys viihtyvyyttä, turvallisuutta, niistä on kerrottu että hyvin mennyt, mikä toki tärkeää varsinkin kun julkisuteen aina putkahtuu yksittäis tapauksia missä hässäkkää.
Näinä aikoina nähdään ettei sitä uskonnolla ratsastamista ole unohdettu kritsillisissä, ym piireissäkään. Lähinnä naapuri siellä lahtaa suruttu. Eikä Atalannin toisella puolellakaan olla käyttämättä ristiä.
