Siirto:
Olet väärässä. Juutalaisuudesta periytyi monia asioita, mikä on sinänsä erittäin loogista huomioiden että Jeesus oli juutalainen ja siten se ihmiskäsitys ei ole kaukana judaismin ihmiskäsityksestä, mutta aivan olennainen ero liittyy siihen että judaismissa se keskittyi ensisijaisesti juutalaiseen kansaan jolloin sen ulkopuolisia voitiin kohdella hyvin eri tavalla. Kristinuskossa käsitys ihmisarvosta luojan luomana on universaali ja riippumaton esim. valtiosta, kansasta, ulkoisesta statuksesta jne jne. Sama juttu Zoroastrianismin kohdalla, se ei nykypäivänäkään tunnusta edes mahdollisuutta kääntyä vaan pitää ainoastaan siihen syntyneitä zoroastrianisteina. Olennainen ero on myös siinä, mihin se ihmisarvo perustuu - zoroastrianismissa se perustuu enemmänkin vapaaseen tahtoon, kristinuskossa siihen että jokainen on luojan luoma ja pelastusopillisesti samalla viivalla (ts. langennut, epätäydellinen ja kykenemätön omilla ansioillaan pelastamaan itseään tuomiolta) henkilöön ja asemaan katsomatta. Sille on syynsä minkä takia vastaavaa ihmisoikeusajattelua ei esiinny jossain Intiassa, missä zoroastrianisteja nykyään enimmäkseen on ja mihin kastijärjestelmä tuotiin alun perinkin nykyisen Iranin suunnasta. Mithralaisuudessa ei tiettävästi ollut mitään vastaavaa, se oli esim. naisilta kokonaan kielletty.
Ei se kristinuskossa ole universaali, siinä on yksi erittäin olennainen vaatimus: Pitää olla kristitty. Jeesus ei sano, että kaikki saavat ikuisen elämän. Jeesus sanoo, että kaikki jotka uskovat häneen, saavat ikuisen elämän.
Eli kristinusko rajaa sitä porukkaa ulos tasan tarkkaan samaan tapaan kuin juutalaisuus. Molemmissa on aukinainen jäsenyys jos haluaa nuo "edut". Jos haluaa elää juutalaisena, voit kääntyä juutalaiseksi. Jos haluaa elää kristittynä, voi kääntyä kristityksi. Ainoa ero noilta osin tulee siitä, että kristityt pyrkivät aktiivisesti käännyttämään muita kristityiksi, kun taaskin juutalaisilla on passiivinen asenne.
Mitä tulee zoroastrianismiin, niin sä nyt sekoitat nykyajan suuntauksia historialliseen keskusteluun. Ajatus siitä, että zoroastrianistiksi pitää syntyä on moderni kehitys ja sekin koskee vain osaa zoroastrianismin suuntauksista. Tämän aiheen osalta relevanttina aikana, eli ennen vuotta 0, zoroastrianismi levisi ja sitä levitettiin muutenkin kuin syntymän kautta.
Ja joo, olennainen ero kristinuskon ja zoroastrianismin välillä on siinä, että mistä se ihmisarvo syntyy. Mutta tuohan tekee vain zoroastrianismista paremman, se nojaa oikeasti siihen ihmisyyteen eikä mihinkään jumalolennon "armoon". Noilta osin zoroastrianismi on paljon lähempänä sitä valistuksen ajan ihmiskäsitettä ja siitä syntynyttä modernia humanismia, kuin mitä kristinuskon käsitys on.
Mithralaisuudessa oli vastaavaa, tosin se on historiallisesti paljon heikommalla pohjalla kuin muut mainitut uskonnot. Naisia se kyllä todennäköisesti hyväksyi, ajatus tuosta "vain miehille" on tullut siitä, että roomalaisissa jäsenluetteloissa on vain miehiä. Mutta Roomassa tuo levisi etenkin sotilaiden joukossa, jotka olivat tietenkin miehiä.
Että joo, kaiken kaikkiaan erittäin heikolla pohjalla tuo väite kristinuskon "radikaalisuudesta". Samoja ideoita oli pyöritelty jo satojen vuosien ajan.
Tämä on itseasiassa argumenttina vähän sellainen damned if you do, damned if you don't. Kristinusko ei pyrkinyt maalliseen vallankumoukseen, mikä oli itseasiassa yksi asia mitä juutalaiset Jeesuksessa karsastivat - he odottivat nimenomaan maallista vallanpitäjää mikä heittäisi roomalaiset mäkeen Israelista. Myöhemmin sitten yrittivät vapauttaa alueen taistelemalla, mikä ei sitten mennyt kovin hyvin ja minkä seurauksista kärsitään alueella nykyäänkin... tässä on syytä huomioida se, että orjuus ei ole ihmiskunnan historiassa ollut koskaan poikkeus, vaan sääntö. Juutalaisuudessa orjien kohdeluun oli omat säännöt, mitkä rajoittivat sitä mitä sai ja mitä ei saanut tehdä (yleensä se oli esim. määräaikainen asiantila ellei orja halunnut jäädä pysyvästi isännälle). Se, että orjuus kiellettiin myöhemmin tapahtui sitä mukaa kun päädyttiin käsitykseen, ettei orjuus sovi yhteen sen ihmisarvon kanssa ja sen lopetti käytännössä britti-imperiumi. Nähdäkseni se, että jokin asiantila ei tapahtunut juuri samalla hetkellä on vähän ohut argumentti silloin, varsinkin jos samaan aikaan puolustaa kovin radikaalisti esim. maallisen vallan ja kirkon erotusta.
Orjuus on ollut ihmiskunnan historiassa se normaali, ei poikkeus. Ja kristinusko ei noilta osin ole mikään poikkeus ja hyväksyi sen orjuuden lähes 2000 vuoden ajan. Eli tuo lisää sitä, että miksi se kristinuskon jumalakäsitys ei ollut mitenkään mullistava.
Kristinusko ei odottanut maallista vallanpitäjää, koska se, josta piti tulla se maallinen vallanpitäjä kuoli. Tosin on vähän virheellistä sanoa, että kristityt eivät pyrkineet maalliseen vallankumoukseen, koska kirkon alkuaikoina kristityt odottivat sitä, että Jeesus tulee takaisin vielä heidän elinaikanansa ja tekee sen maallisen vallankumouksen. Mutta kun Jeesus ei palannut tekemään sitä vallankumousta, niin tuon rooli kristinuskossa väheni reippaasti.
Islamissa maallinen valta on aina kietoutunut tiiviisti Islamiin. Muhammed turvautui alusta lähtien väkivaltaan asiansa puolesta ja käytti vallatuilta alueilta kaapattuja orjina täysin sumeilematta hyväkseen. Nätit tytöt seksiorjiksi, pojista tehtiin sotilaita uusiin valloituksiin. Arabit ovat historian aikana olleet about pahimpia orjakauppiaita mitä maa on päällään kantanut niin määrän kuin orjien kohtelunkin osalta ja orjuutta esiintyy siellä
nykypäivänäkin. Syy siihen, että orjuus hävitettiin länsimaista liittyy hyvin tiiviisti kristinuskosta tulleesen ihmiskäsitykseen ja britti-imperiumiin mikä käytti erittäin paljon resursseja sen lopettamiseen 1800-luvun alkupuolella.
Kristityillä kesti 2000 vuotta hävittää se orjuus, joten en kyllä laita tippakaan kunniaa siihen kristinuskon ihmiskäsitykseen. Vaan se ihmiskäsitys, jonka seurauksena orjuus lopettiin, syntyi siinä vaiheessa, kun ihmiset tajusivat, että sieltä Raamatusta ei pidä ammentaa niitä moraalisia oppeja.
Ei sinänsä etteivätkö arabit ole olleet julmia orjia kohtaan, mutta tuossa kisassa eivät kyllä kristityt eurooppalaiset jää kakkoseksi, ainakaan kovin paljoa. Jos haluat esimerkkejä, niin lue vaikkapa Saint-Dominguen historiasta.
secularaz.org
/img-s3.ilcdn.fi/d310738e489a0ecf707fcf3e8f1879583448d6e09d2632db587572fbdcef1782.jpg)
Kiitos oikaisusta.
