Vapaa tahto ei mitenkään selitä kaikkia niitä viattomia lapsia jotka joutuvat kärsimään synnynnäisten sairauksien kanssa joihin edes heidän vanhemmilla, saati sitten lapsella itsellään, ollut mitään osaa. Eikä se myöskään selitä kaikkia niitä viattomia jotka kärsivät sellaisten luonnonkatastrofien seurauksena joihin ihmisillä ei ole mitään osaa tai arpaa (esim. maanjäristykset).
Kuuntelen aiemmin tänään Stephen Fryn ja Lawrence Kraussin välisen keskustelun missä he toivat esiin sen miten antiikin kreikkalaiset sentään olivat rehellisiä jumaliensa osalta. Antiikin kreikkalaiset tiesivät että heidän jumalansa olivat yleensä välinpitämättömiä, tai jopa pahantahtoisia, oikukkaita, itserakkaita kusipäitä ja kreikkalaiset myönsivät tuon. Kristittyjen Jumala taaskin on vähintään yhtä paha kusipää, oikeastaan paljon, paljon pahempi, kuin nuo antiikin Kreikan jumalat. Asia joka on päivän selvää jo ihan pelkästään sillä että lukee Raamatun, saati sitten että vähän katsoo maailmaa ja miettii omilla aivoillaan. Mutta silti kristityt yrittävät kollektiivisesti kieltää tuon ja vaan toitottavat täysillä sitä päivän selvää valhetta miten heidän Jumala mukamas on kaikkihyvä ja rakastaa ihmisiä.
Juuri näin. Kristittyjen jumala on ainoa, joka tietää kaikesta kärsimyksestä ja voisi kaiken sen korjata mutta ei viitsi koska joku teki jotain joskus väärin (mihin ei edes kristityt itse usko kuten se kerrotaan).
Jos kristittyjen jumalakehitelmä sivuutetaan, Jeesus voisi olla ihan hyvä tyyppi, jolla on paljon hyvä ohjeita. Mutta ne kristityt ovat päättäneet sivuuttaa koska ei istu omaan itsekeskeiseen arvomaailmaan. Tarvitaan "uskontulkitsijoita" selittämään, miksi mitään ei tarvitse tehdä niin kuin raamatussa selvästi sanotaan.