Onhan Yhdysvalloissakin perhanan monen kielistä vähemmistöä. Esimerkiksi iso espankielinen vähemmistö, joka ei osaa lainkaan englantia.
Sveitsissäkin on useampi kieli ja eihän sillä maalla kovin huonosti mene.
Luultavasti läntisessä Euroopassa on vuosien päästä vain yksi yhteinen puhuttu yleinen kieli. Veikkaisin, että ei tarvi edes kolmea sataa vuotta odotella sitä päivää. Koskee siis Suomeakin tuo.
Yhdysvalloissa ei käsittääkseni ole virallista kieltä, mutta englanti on siellä kuitenkin de facto standardikieli jolla lapsia opetetaan kouluissa, puhutaan kaikkien osavaltioiden virastoissa, kaikkien Yhdysvaltain kansalaisten oletetaan osaavat englantia (paperittomien siirtolaisten keskuudessa tilanne voi olla eri) jne.
Se että Etelä-Amerikasta saapuneet siirtolaiset saattavat keskustella keskenään espanjaksi tai Chinatownissa kuulee eri kiinan murteita ei vaikuta asiaan sen enempää että Helsingissä saattaa kuulla romaniaa kadulla kun joku tunkee likaista muovikuppiaan nenäsi eteen, tai jossakin kuulee somaliankieltä tai arabiaa.
Toinen samanlainen esimerkki on Thaimaa missä kyllä tietyillä alueilla saattaa kuulla kaduillla paljon lao- tai khmer-kieltä (lähinnä Laosin ja Kamputsean läheisillä alueilla), mutta kaikissa Thaimaan kouluissa opetuskieli on thai joten sitä lapset oppivat ja käyttävät, ja osaavat yhä vähemmän isoisovanhempiensa alati käyttämää muuta kieltä
Sitten taas jossain Kanadassa ranskankielisessä Quebecissä elää edelleen ajatus itsenäisyydestä, tai katalonialaiset omalla kielellään miettivät samaa eroa Espanjasta, Suomessa ahvenanmaalaiset identifioituvat kielensä takia enemmän ruotsalaisiksi kuin suomalaisiksi, saamelaisille oma kieli on yhdistävä tekijä jne.
Sveitsi on syystä liittovaltio, ja maa on geografisesti aika selkeästi jakautunut eri kielialueisiin, esim. ranskankielinen osa lännessä joka on varsinkin aiemmin korostanut riippumattomuuttaan saksankielisestä Sveitsistä. Siitä olen samaa mieltä että monikieliseksi maaksi Sveitsi toimii yllättävän hyvin, mutta turha ainakaan väittää että monikielisyys olisi sielläkään enemmän etu kuin haitta.
Ajatukseesi siitä että Euroopassa tulisi valtaan jokin yleiseurooppalainen kieli jota käytettäisiin opetuskielenä kaikissa eurooppalaisissa kouluissa ja olisi kieli kaikissa Euroopan maiden virastoissa jne... en usko siihen, ottaen huomioon miten kiihkeästi esim. ranskalaiset, katalonialaiset jne. suhtautuvat kieleensä, ja esim. englannin osaaminen kansan keskuudessa on yllättävän surkealla tolalla useimmissa Euroopan maissa, toisinkuin täällä Pohjoismaissa. Joskus ihan yllätyn siitä miten huonosti perussaksalaiset osaavat englantia, puhumattakaan jostain italialaisista.
Uskon tuollaiseen vain jos EU alkaa puskea sellaista yhteiskieltä pakolla kaikille, vähän kuten Kiinassa tai Neuvostoliitossa/Venäjällä on tehty (Kiinassa esim. kantoninkiinan asema on heikentynyt kun mandariikikiinaa pusketaan kaikille pakolla). Se olisikin mielenkiintoista mikä tuo kieli edes olisi, aikovatko kaikki eurooppalaiset opetella ensimmäisenä kielenään ranskaa koska ranskalaiset eivät halua opetella englantia?
Intian alueella tuskailtiin aikoinaan moninaisten kielten kanssa mutta brittihallinnon mukanaan tuoma englanti alkoi muodostua yleiseksi kommunikointikieleksi eri kieliryhmien välillä, ja selittänee osaltaan englanninkielen hyvää osaamistasoa ainakin vähänkään koulutettujen intialaisten keskuudessa, vaikka toki hindistä tehtiin maan virallinen kieli perustuslakiin, tosin monet intialaiset puhuvat äidinkielenään jotain muuta mutta yleensä kuitenkin vähintään ymmärtävät hyvin hindiä.