Ajattelet asiaa nyt vähän turhan monimutkaisesti. Ei se kuski nytkään ole perillä kaikesta mahdollisesta mitä auto päättää milloinkin tehdä. Juurikin tuo akseleiden välillä tapahtuva regen, ollaanko snow modessa vai ei, jne. Ei se kumminkaan ole sen loogisempaa, että joskus kaasua nostamalla tulee riittävä hidastuvuus, mutta joskus taas ei, riippuen akun lämmöstä ja varausasteesta. Varsinkin tuo lämpö on hankala, kun ei sitä kommunikoida kuskille oikein mitenkään.Tuleeko siis yllätyksenä kuljettalle, että jarrua pitää painaa joskus, joskus ei? Mielestäni se ei ole kovin toimivaa myöskään. Lisätäänkö automaattisella jarrulla sitten vain takapyöriin jarrutusta, kuten regen tekee normaaliolosuhteissa? Entä kun regen olisi auton mielestä liikaa ja vähentäisi sitä estääkseen luiston, jarrutetaanko silloin sittenkin jarrupolkimella vai mitä tehtäisiin?
Kyllähän tuossa on monta kohtaa, joka auton ajajan pitää yhtäkkiä myös tietää. Kyllä melkein kuulostaisi kaikista säännönmukaisemmalta käyttää sitä jarrupoljinta kaikissa tilanteissa (ts. poistaa yhden pedaalin ajo) ja se käyttäisi regeniä (kummallakin akselilla) ensin ja sen jälkeen vasta jarruja. Itseäni ei sinäänsä haittaa regenin muutokset, koska jarrupoljin on tuttu juttu. Mutta jos joku uusi kuski alkaa opettelemaan vain yhden jalan käyttöä joka tilanteessa, niin ei ihan varmasti tule se jarrupoljin kyllä takaraivosta kun oikeasti tarvitsisi. Sitä varten sitten kehittelemme automaattisia hätäjarruja tietenkin.
Turvallisuutta tuo ei kyllä mielestäni paranna mitenkään, autossa alkaa olemaan aivan liian monta tilannetta joissa jarruja käytettäisiin missä tilanteessa sattuu. Kun nostat kaasupolkimen ylös, niin tapahtuuko jarrutus a) hitaasti, b) takapyörillä, c) kummallakin akselilla, d) eri aikaan eri akselilla, e) etuakselilla pääsiassa, f) tehokkaasti .. ? Alkaa olemaan aika sillisalaatti ajettavaksi.
Bemarissa asia on ratkaistu juurikin jarrua käyttämällä, jos akku on liian kylmä tai täynnä. Näin ollen kaasua nostaessa hidastuvuus on aina sama akun tilasta riippumatta. Ainakin nelivetoisessa se myös tuntuu vaihtelevan miltä akselilta regeneroidaan, mutta ei käyttäjän tarvitse sinänsä asiasta välittää. Hyvällä pidolla ei edes tiedä kumpi moottori hoitaa hidastuksen ja liukkaalla perä saattaa vähän lipsahtaa, minkä jälkeen etumoottori ottaa enemmän vastuuta. Jos on niin liukasta, että regen lukittaisi pyörät, niin siirrytään abseille, jolloin hidastuvuus on juuri niin hyvä kuin pito antaa myöden. Minusta tuo on sangen looginen tapa.
Toki kuskilla on myös valinta vapaan rullauksen, 1,2,3 tasojen sekä B-moodin väliltä sen mukaan, mistä sattuu itse pitämään. Itse ajan yleensä tuolla 1 eli miedoimmalla asetuksella, se kun vastaa aika hyvin (automaatti) polttiksen hidastuvuutta kaasua nostaessa. Jarrupolkimella sitten ensin regeniä lisää ja lopuksi normaaleja jarruja. Tässäkin tilassa absit toimii loogisesti eli ne voi aktivoitua jo regenin aikana, jos on oikeasti liukasta. Tuossa nelivetoisessa Bemarissa on sen verran voimakas regen, että sillä hoituu lähes kaikki yllätävätkin hidastukset ja jarruja käytetään vasta viimeiseen pysäytykseen hitaassa vauhdissa. Siksi vaihdankin joskus vapaalle ja jarrutan oikeilla jarruilla, ettei talven suola ruostuta jarruja ihan pilalle.
Toki kuskilla on myös valinta vapaan rullauksen, 1,2,3 tasojen sekä B-moodin väliltä sen mukaan, mistä sattuu itse pitämään. Itse ajan yleensä tuolla 1 eli miedoimmalla asetuksella, se kun vastaa aika hyvin (automaatti) polttiksen hidastuvuutta kaasua nostaessa. Jarrupolkimella sitten ensin regeniä lisää ja lopuksi normaaleja jarruja. Tässäkin tilassa absit toimii loogisesti eli ne voi aktivoitua jo regenin aikana, jos on oikeasti liukasta. Tuossa nelivetoisessa Bemarissa on sen verran voimakas regen, että sillä hoituu lähes kaikki yllätävätkin hidastukset ja jarruja käytetään vasta viimeiseen pysäytykseen hitaassa vauhdissa. Siksi vaihdankin joskus vapaalle ja jarrutan oikeilla jarruilla, ettei talven suola ruostuta jarruja ihan pilalle.