Talvi tulee, Miten lämmität autosi?

Kokemuksia maskisuojista, onko oikeasti hyötyä pakkasilla?
Eiköhän se lähes poikkeuksetta ole hyödyllinen. Autosta riippuu, onko välttämätön. Ei kaikissa nouse lämpö normaaliksi -20 jälkeen, edes bensakoneella.

Omassakin, joka kyllä ottaa ilman suojaa maantieajossa lämmöt ainakin -30 saakka, riittää pelkkä sisälämmitys jäähdyttämään moottorin parkissa tyhmäkäynnillä jos sisäkierto menee pois päältä. Konehuoneen ilmatie vaihtelee paljon autokohtaisesti, kuten myös lämmityskennon lämmönsiirtokyky suhteessa moottorin tyhjäkäyntikulutukseen.

Kuten sanottu, myös muut laitteet voivat hyötyä viimasuojasta. Moottorin nopeampi lämpiäminen parantaa polttoainetaloutta ja matkustusmukavuutta, ajettavuuttakin. Myös moottorin kestävyys tuskin ainakaan huononee.
 
Onko sulla mitään lähdettä tuolle? Itse olen mennyt tämän ohjeen mukaan kun puhutaan moottoritilasta
SFS 5724:sta kopioituna:
Myönnän että ei. Saatan olla vakuutusyhtiöiden tai Defan propagandan uhri. Toki jollain muulla saattaa olla parempi näkemys. En lähde edes yrittämään lisähakua vielä.
 
Kuinka vanhoja akkuja käytätte? Omassa bensakoneisessa Octaviassa edelleen alkuperäinen kohta 7v akku. Start-stop toimii edelleen ainakin nollakeleistä ylöspäin ja se on kai jonkinlainen indikaattori sille että akku ei ole ihan lopussa. Nyt viime aikojen -20-25 pakkasilla toki webaston kanssa ei ole ollut käynnistysongelmia. Onko pakkasten kannalta akku järkevä vaihtaa vasta sitten kun start-stop lakkaa toimimasta jos se jonkinlainen indikaattori akun kunnosta on. Onko jotakin muita merkkejä miten akun kunnosta pääsee jyvälle. Sisko ajelee vielä vanhemmalla dieselautolla ja siinäkin alkup akku vaikka kilsoja joku 160tkm ja ikääkin vielä enemmän, ehkä 10 vuotta.
Itsellä meni tasan 8v iässä alkuperäinen akku vaihtoon (akun koodin ja valmistuspäivän perusteella). Kapasiteetti oli testerin mukaan tippunut 75% ja kehotti vaihtamaan. -20C pakkasilla yhtenä päivänä lämmitin 30min ja ajoin saman verran. Aikaisemmin oli ajettu enemmän vrt. lämmitysaika. Seuraavana päivänä akunvaihtoon lähtiessä webasto oli sammunut kesken ilmeisesti akun varauksen takia ja lähti nihkeästi käymään.
 
Kuinka vanhoja akkuja käytätte? Omassa bensakoneisessa Octaviassa edelleen alkuperäinen kohta 7v akku. Start-stop toimii edelleen ainakin nollakeleistä ylöspäin ja se on kai jonkinlainen indikaattori sille että akku ei ole ihan lopussa. Nyt viime aikojen -20-25 pakkasilla toki webaston kanssa ei ole ollut käynnistysongelmia. Onko pakkasten kannalta akku järkevä vaihtaa vasta sitten kun start-stop lakkaa toimimasta jos se jonkinlainen indikaattori akun kunnosta on. Onko jotakin muita merkkejä miten akun kunnosta pääsee jyvälle. Sisko ajelee vielä vanhemmalla dieselautolla ja siinäkin alkup akku vaikka kilsoja joku 160tkm ja ikääkin vielä enemmän, ehkä 10 vuotta.
Transittiin jouduin vaihtamaan alkutalvesta akut. Toinen ei enää ottanut varausta vastaan ja jännite jäi jumittamaan 8-9V välimaastoon. Tuosta sen olisi ensimmäisenä huomannut jos olisi mittaillut. Ikää noilla oli 11v ja olivat alkuperäiset Fordin hopea-kalsiumakut. Webasto kiusana.

Lepojännitettä mittaamalla on helpoin seurata. Akkuja myyvillä firmoilta löytyy rasitustesterit.
 
Siita akusta oli jo kaksi kennoa oikosulussa. Ja todennakoisesti muut kennot olivat jo ehtineet kiuhua pirun kuiviksi.
 
Lepojännitettä mittaamalla on helpoin seurata.
Tavallaan sillä saa helpoiten sen vaillinaisen tiedon minkä saa. Se pitää tosin osata. Aika harva epätekninen ihminen jaksaa edes kuunnella selitystä ja tuomitsee mielessään paskapuheeksi koska ei ymmärrä. :smoke:
Akkuja myyvillä firmoilta löytyy rasitustesterit.
Ja monelta harrastajalta. Rasitustestejähän on erilaisia ja se kaikkein simppelein on aika hyvä mutta sekin pitää osata ja siinä voi tulla pipi*. Sellainen yksinkertainen vastusboksi ei ole kallis.

*Kuten akkuhuollossa muutenkin. Yleensä luistellaan tuurilla.
 
Kappas! Outoa, liekö huono näkyvyys vai laput silmillä, kun en ole ennen hoksannut... Täytynee hommata moinen testiin.

Ja jos webasto paikalla niin polttoaineen esilämmitin siihen niin loppuu rassaamiset ja pitenee webaston ikä.
 
Tuo AHB, se käytännössä vaatii lohkolämitinlinjaan akkulaturin, aika harvalla on -20 asteessa akun napajännite 13 volttia. Tosin se toki pysyy pidempään, kun kerran on akkulämmitin, olipas hölmö ;-D

" Toimintaperiaate: lämmitys päälle kun akun lämpötila alle 10C ja ja akun napajännite yli 13,5V, lämmitys pois kun akun lämpötila ylittää 20C tai kun akun napajännite laskee alle 13,1 V "
 
Tuo AHB, se käytännössä vaatii lohkolämitinlinjaan akkulaturin, aika harvalla on -20 asteessa akun napajännite 13 volttia. Tosin se toki pysyy pidempään, kun kerran on akkulämmitin, olipas hölmö ;-D

" Toimintaperiaate: lämmitys päälle kun akun lämpötila alle 10C ja ja akun napajännite yli 13,5V, lämmitys pois kun akun lämpötila ylittää 20C tai kun akun napajännite laskee alle 13,1 V "
Hiukan luet jotain ammattikoulun tai lukion aapista niin ehkä asia selviää akkujen suhteen mihin tuo perustuu.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo AHB, se käytännössä vaatii lohkolämitinlinjaan akkulaturin, aika harvalla on -20 asteessa akun napajännite 13 volttia. Tosin se toki pysyy pidempään, kun kerran on akkulämmitin, olipas hölmö ;-D

" Toimintaperiaate: lämmitys päälle kun akun lämpötila alle 10C ja ja akun napajännite yli 13,5V, lämmitys pois kun akun lämpötila ylittää 20C tai kun akun napajännite laskee alle 13,1 V "
Jos Arcticin lämmittimellä haluaa lämmittää parkissa olevaa akkua niin sillon se tarvii kaverikseen ylläpitolaturin, mielellään 12A joka ei ole hölmö investointi.
 
Jos Arcticin lämmittimellä haluaa lämmittää parkissa olevaa akkua niin sillon se tarvii kaverikseen ylläpitolaturin, mielellään 12A joka ei ole hölmö investointi.
Joskus meinasin laittaa tämän kaveriksi 2A laturin. Olisiko siinä käynyt niin, että laturi olisi nostanut jännitteen ylös ja lämmitin olisi imenyt akun tyhjiin?
 
Joskus meinasin laittaa tämän kaveriksi 2A laturin. Olisiko siinä käynyt niin, että laturi olisi nostanut jännitteen ylös ja lämmitin olisi imenyt akun tyhjiin?
Ei. Ylempänä kerrottiin, että lämmitys katkeaa, kun akun jännite laskee alle 13,1V. Lämmittäisi siis käytännössä lyhyitä pätkiä.
 
Joskus meinasin laittaa tämän kaveriksi 2A laturin. Olisiko siinä käynyt niin, että laturi olisi nostanut jännitteen ylös ja lämmitin olisi imenyt akun tyhjiin?
Kyseistä lämmitintä myydään valmiina pakettina jossa kiinteä 6 amppeerin laturi.
Erittäin toimiva ilman tuota kiinteää laturiakin päivittäisessä ajossa kovillakin pakkasilla.
 
Ei. Ylempänä kerrottiin, että lämmitys katkeaa, kun akun jännite laskee alle 13,1V. Lämmittäisi siis käytännössä lyhyitä pätkiä.
Muotoillaan uusiksi: voiko akku tyhjentyä jos jännite on laturin ansiosta 14,8 V ja samaan aikaan lämmitin imee siitä 5 ampeeria?

Vai nouseeko jännite edes tuolle tasolle, jos lämmittimen kuorma ylittää laturin antotehon?

Kyseistä lämmitintä myydään valmiina pakettina jossa kiinteä 6 amppeerin laturi.
Erittäin toimiva ilman tuota kiinteää laturiakin päivittäisessä ajossa kovillakin pakkasilla.
Mun paketissa ei ainakaan ole kuin pelkkä lämmitin, solumuovia eristeeksi ja ohjainboksi. Calixilla seuraava laturikoko olisi 7A, jolla on hintaa jo mukavat 200 €.
 
Muotoillaan uusiksi: voiko akku tyhjentyä jos jännite on laturin ansiosta 14,8 V ja samaan aikaan lämmitin imee siitä 5 ampeeria?

Vai nouseeko jännite edes tuolle tasolle, jos lämmittimen kuorma ylittää laturin antotehon?
Ei voi tyhjentyä. Täyden 12V lyijyakun lepojännite on about 12,7 - 12,8V jolloin lämmitin ei lämmitä.
 
Mikäs on tällä hetkellä markkinoiden järkevin kiinteän mallin ylläpitolaturi(defan töpselillä) perus autoon? Porukoiden autolla senverran vähän ajoa ja sitten tietenkin pakko sammuttaa auto jokapaikkaan niin jonkinlainen ylläpitolaturi on hankittava ilmeisesti.
 
Kuinka vanhoja akkuja käytätte? Omassa bensakoneisessa Octaviassa edelleen alkuperäinen kohta 7v akku. Start-stop toimii edelleen ainakin nollakeleistä ylöspäin ja se on kai jonkinlainen indikaattori sille että akku ei ole ihan lopussa. Nyt viime aikojen -20-25 pakkasilla toki webaston kanssa ei ole ollut käynnistysongelmia. Onko pakkasten kannalta akku järkevä vaihtaa vasta sitten kun start-stop lakkaa toimimasta jos se jonkinlainen indikaattori akun kunnosta on. Onko jotakin muita merkkejä miten akun kunnosta pääsee jyvälle. Sisko ajelee vielä vanhemmalla dieselautolla ja siinäkin alkup akku vaikka kilsoja joku 160tkm ja ikääkin vielä enemmän, ehkä 10 vuotta.

Vajaa 7 vuotta kesti. Myös Octavia webastolla. Ei lähtenyt webasto käyntiin enää yli 30 asteen pakkasilla.
 
Puolison vuosimallin 2011 Megane 1.5 dci:ssä on tietääkseni edelleen alkuperäinen akku. Auto ostettiin talouteen sen verran miedosti ajettuna, että siinä vaiheessa akkuun tuskin oli koskettu. Kilsoja mittarissa 380tkm.
 
Omassa lämpötolpassa tuo kellokytkin paskana, eli antaa virtaa koko ajan. :vihellys:
Autossa 10A ylläpitolaturi + säteilylämmitin, mutta ei viitsisi pitää tuota päällä esim. 12h, eli on joutunut käymään paikan päällä lyömässä töpseliä sisään.
Huomasin pari päivää sitten, että markkinoilla on GSM ohjattavia pistorasioita.
Tilasin sellaisen ja Dna:lta laitenetti 1,90€/ kk.
Nyt saa kännykällä laitettua lämmitykset etänä päälle, sangen näppärää. :kahvi:

Etäohjattava pistorasia: SimPal-WS250, GSM-ulkopistorasia (IP44) - SimPal Finland
SimPal-WS250-sim.jpg


Laitenetti, 1,90€ Dna asiakkaille, muille 3,90€/kk
Laitenetti | DNA Laitenetti Plus pitää laitteet verkossa | DNA
 
omassa sitikassa kivasti akku luukun alla sisäpuolella apumiehen jalkatilassa niin tonne suuntaan puhaltamaan pakkasilla ton sisätilanlämppärin niin on lämmin akku kelillä kun kelillä...samanlainen ratkasu oli mulla aikasemmin A sarjan mersussa missä akku samassa paikassa

naapurilla oli tossa kovilla pakkasilla vähän huonompi tilanne kun akku kyykkäs. laturia ym olis ollu tarjolla mutta kun konepellin lukko päätti myös jäätyä eli akkuun ei päässy käsiks millään...hinurilla se sitten lähti pihasta toisaalle sulamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Omassa lämpötolpassa tuo kellokytkin paskana, eli antaa virtaa koko ajan. :vihellys:
Autossa 10A ylläpitolaturi + säteilylämmitin, mutta ei viitsisi pitää tuota päällä esim. 12h, eli on joutunut käymään paikan päällä lyömässä töpseliä sisään.
Huomasin pari päivää sitten, että markkinoilla on GSM ohjattavia pistorasioita.
Tilasin sellaisen ja Dna:lta laitenetti 1,90€/ kk.
Nyt saa kännykällä laitettua lämmitykset etänä päälle, sangen näppärää. :kahvi:

Etäohjattava pistorasia: SimPal-WS250, GSM-ulkopistorasia (IP44) - SimPal Finland
SimPal-WS250-sim.jpg


Laitenetti, 1,90€ Dna asiakkaille, muille 3,90€/kk
Laitenetti | DNA Laitenetti Plus pitää laitteet verkossa | DNA
Mitähän tuo lysti kustantaa? Siis ihan siltä varalta että jotakuta muuta kiinnostaa. Itse en osta kuluttajana perserei'iltä jotka pitävät listahintojaankin salaisuuksina. Yrittäjän ominaisuudessa tietenkin joutuu pyllistämään.
 
Naapurilla oli tossa kovilla pakkasilla vähän huonompi tilanne, kun akku kyykkäs. Laturia ym. olis ollu tarjolla, mutta kun konepellin lukko päätti myös jäätyä -eli akkuun ei päässy käsiks millään...
Hinurilla se sitten lähti pihasta toisaalle sulamaan.

Kyllä pakkanen kivoja aiheuttaa, aika moni ihmeissään tankatessa, kun ei saa tankin läppää auki.
Itse yritin kuplan kanssa aikoinaan mäkilähtöä, mutta kun sitä pakkasta kerran on, ei se auto mitään alamäkeen kulkenut.
 
Mitähän tuo lysti kustantaa? Siis ihan siltä varalta että jotakuta muuta kiinnostaa. Itse en osta kuluttajana perserei'iltä jotka pitävät listahintojaankin salaisuuksina. Yrittäjän ominaisuudessa tietenkin joutuu pyllistämään.
Verkkokaupassa 119,99€ SimPal WS250 -ulkopistorasia, GSM, IP44 119,99
Itse tilasin Kärkkäiseltä, SimPal WS250 16A etäohjattava GSM ulkopistorasia | Karkkainen.com verkkokauppa , 99€ + pk. Edit. Löytyy taas hyllystä.
Tietokonekauppa, SimPal W2S250 GSM ulkopistorasia IPX4 16A/3500W, power metering, 119€ + pk.

Amazon.de myy saman firman GSM kytkettävää kuiviin tiloihin: Amazon.de gsm sisälle.
Aika edullisesti näkyy saavan tuolta ulkomailta, näitä sisäkäyttöön tarkoitettuja muutenkin:
Amazon.de sisäkäyttöön

Tuo puhelinliittymä tietysti kustantaa hieman, DNA tosiaan taitaa tarjota halvimman jos jo asiakas, 1,90€/ kk. Sisältää 100 sms viestiä/ kk.

Nyt ollut pari päivää käytössä, on kyllä näppärä.
Latasin kännykkään tuon sovelluksen, sitä kautta helppo kontrolloida.
Kun kytkee päälle tai pois, tulee myös vastausviesti kun komento meni perille jne.
Samoin voi katsoa missä tilassa tuo johto on jne.
Screenshot_2024-01-12-06-08-26-96_589aeffc9d3659e31381a8fad0e9dbe0.jpg
Screenshot_2024-01-12-06-08-40-31_589aeffc9d3659e31381a8fad0e9dbe0.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Itse kyllä toivoisin että omastakin tolpasta hajoaisi ajastin ja saisin jatkuvaa virtaa :D ei paljoa ylläpitolataukset auta kun saa vain pari tuntia kerrallaan. Illalla toki viitsii käydä vielä ajastamassa, mutta yöllä ei. Kaiken hyvän lisäksi on vielä joku ulkolämpötilaa haisteleva malli, niin ei aina ehdi edes ikkunat sulaa kun niin vähän aikaa virtaa saa leudommilla keleillä. Sisälämppärinä taitaa olla 1,7kw Defa joka sunnattu hivenen ylöspäin, kai se olis pakko yrittää viritellä tuo puhaltamaan suoraan tuulilasille jotenkin.

Ja itse varsinaiseen aiheeseen, niin ne lämmityshommat:

Tuo kohta kiertoon menevä Audi 3 litraisella diesel-koneella lämpiää 1kw TT-thermon voimin. On jo reilu 4v ollut paikoillaan eikä ole ollut ongelmia ja tuntuu ihan riittävän tehokkaalle. Tilalle tullut A5 2 litraisella bensakoneella lämpiää ihan perus letkulämppärillä. Harmi kun en tajunnut siihen päivittää tuollaista TT-thermoa, kun huollon yhteydessä vaihtoivat tuon letkulämppärin uuteen.
 
Tänään käytin elämäni ensimmäisen kerran webastoa, kun nyt autossa sellainen on. Onpas kätevä keksintö, en tiedä miten en aiemmin ole tuohon tutustunut. Talviautoilusta tuli kertaheitolla mukavampaa.
 
Tänään ajeli vastaan V90 tai V60, jonka maskin eteen oli viritelty jotain pahveja tai muoveja. Ajattelin että onpas hölmöä, noissahan on vakiona automaattisesti sulkeutuva kaihdin samaa asiaa tekemässä pl. ehkä jotkut etelässä uutena myydyt yksilöt ilman talvivarustelua. Tutkin sitten ohjekirjaa eikä siellä tuollaisesta ominaisuudesta sanota mitään niin joku wanhan liiton kuski ei sitä varmaan tajunnut. Muillakin automerkeillä on vastaavia, kannattaa omastaan tutkia ennen kuin rakentelee kaljakeissistä leikattua palasta autolle viimasuojaksi. Muistaakseni BMW:llä ja Fordilla on tuollaisia ollut, tosin niitä kehuttiin aerodynamiikkaa lisäävinä ominaisuuksina joten en tiedä osaavatko toimia kylmyydeltä suojaavina.
 
Tänään ajeli vastaan V90 tai V60, jonka maskin eteen oli viritelty jotain pahveja tai muoveja. Ajattelin että onpas hölmöä, noissahan on vakiona automaattisesti sulkeutuva kaihdin samaa asiaa tekemässä pl. ehkä jotkut etelässä uutena myydyt yksilöt ilman talvivarustelua. Tutkin sitten ohjekirjaa eikä siellä tuollaisesta ominaisuudesta sanota mitään niin joku wanhan liiton kuski ei sitä varmaan tajunnut. Muillakin automerkeillä on vastaavia, kannattaa omastaan tutkia ennen kuin rakentelee kaljakeissistä leikattua palasta autolle viimasuojaksi. Muistaakseni BMW:llä ja Fordilla on tuollaisia ollut, tosin niitä kehuttiin aerodynamiikkaa lisäävinä ominaisuuksina joten en tiedä osaavatko toimia kylmyydeltä suojaavina.
Toimivatko moiset suojat enää maailmaa nähneissä autoissa ? Osa kuitenkin hyvinkin paljon jo ajettu, ja suolavedessä uitettu.
 
Toimivatko moiset suojat enää maailmaa nähneissä autoissa ? Osa kuitenkin hyvinkin paljon jo ajettu, ja suolavedessä uitettu.
Mekaanisesti se muistuttaa sälekaihdinta, eli ei ole sen ihmeellisempää hightechiä. En ole tuollaisen hajoamisesta koskaan kuullut niin ei se varmaan mitenkään yleinen vikapaikka ole ollut vaikka Volvoissakin tainnut olla vähintään lähemmäs 10 vuotta kohta jo varusteena.
 
Tänään ajeli vastaan V90 tai V60, jonka maskin eteen oli viritelty jotain pahveja tai muoveja. Ajattelin että onpas hölmöä, noissahan on vakiona automaattisesti sulkeutuva kaihdin samaa asiaa tekemässä pl. ehkä jotkut etelässä uutena myydyt yksilöt ilman talvivarustelua. Tutkin sitten ohjekirjaa eikä siellä tuollaisesta ominaisuudesta sanota mitään niin joku wanhan liiton kuski ei sitä varmaan tajunnut. Muillakin automerkeillä on vastaavia, kannattaa omastaan tutkia ennen kuin rakentelee kaljakeissistä leikattua palasta autolle viimasuojaksi. Muistaakseni BMW:llä ja Fordilla on tuollaisia ollut, tosin niitä kehuttiin aerodynamiikkaa lisäävinä ominaisuuksina joten en tiedä osaavatko toimia kylmyydeltä suojaavina.
Bensakoneissa ei taida olla, ainoastaan dieseleissä olen noita nähnyt.
 
Mekaanisesti se muistuttaa sälekaihdinta, eli ei ole sen ihmeellisempää hightechiä. En ole tuollaisen hajoamisesta koskaan kuullut niin ei se varmaan mitenkään yleinen vikapaikka ole ollut vaikka Volvoissakin tainnut olla vähintään lähemmäs 10 vuotta kohta jo varusteena.
Tiedän että muistuttaa sälekaihdinta. Mutta kuitenkin uitettu vuosia suolassa ja ollut huonolla pidolla Suomessa.
 
Tiedän että muistuttaa sälekaihdinta. Mutta kuitenkin uitettu vuosia suolassa ja ollut huonolla pidolla Suomessa.
Ei se tosiaan mikään yleinen puheenaihe ole ollut että noita menisi rikki. En tiedä tuleeko hajoamisesta autoilijalle näkyvää vikailmoitusta, mutta kyllä kai se vikakoodin antaa ja viimeistään huollossa sitten vika esiin tulee. Varmaan lumipyryssä tuonne voisi kertyä lunta ja jäätä ja se jumittaa järjestelmän, mutta toisaalta silloin räppänä on kiinni muutenkin eikä haittaa vaikka koko talvikauden ajan olisi jäätynyt kiinni.
 
Räppänistä ja pahveista tuli mieleen että olin itse asiassa hieman yllättynyt että oma autoni 5 asteen pakkasessa 50km ajon jälkeen puhalteli 10 sekuntia sammuttamisen jälkeen. Että kyllä hän ainakin normilämpöihin yltää, vaikka hieman nihkeästi kabiinia lämmittääkin.
 
Ensimmäistä kertaa kun autossa ei mitään "ylimääräistä" lämmitintä, vaan valmistajan oma sähköinen.

Eli Mersun apista (~10 eur / vuosi :P ), autosta ajastettuna tai kaukosäätimellä avaamalla lämppäri käyntiin. Yllättävän nopeasti lämpenee sisätilat ja sulaa ikkunat -20 pakkasillakin. Jos auto ei ole laturijohdossa niin 10% akun uhrauksella saa jo lämpimäksi (range näin pahimmilla pakkasilla n. 30km, eli -20km).

Moottoria ei tietenkään lämmitetä vaikka tuossa -10 asteen pakkasten jälkeen se lähtee päälle "väkisin" eikä suoraan sähköllä pääse etenemään kuin moottorin lämmettyä. Tiedä mikä logiikka kyseessä kun pienemmillä pakkasilla voi ajella akulla rauhassa... :rolleyeys:

MB E300de 2019 kyseessä, siis.
 
Mulla oli bensa-Toyotassa joku normi sisätilalämmitin mutta lopetin sen käytön kun ei se oikeasti juurikaan talvia helpottanut. Ehkä johtuu siitä että se oli pelkääjän jalkatilassa, ei missään esim. kojelaudalla sohottamassa kohti tuulilasia tms.

Jos oli vaikka joku -10 -15 astetta pakkasta, ei sen vaikutusta meinannut edes huomata vaikka antoi puoli tuntia huutaa. Lasit olivat edelleen täysin huurussa, auton sisällä oli edelleen pakkasta vaikka toki hieman lämpimämpi kuin jos ei käyttänyt, jne.

Vielä kun taloyhtiö nimenomaisesti kielsi sisätilalämmittimien käytön lohkolämmityksessä, päätin ettei maksa vaivaa, pääasia että moottori ja öljy vähän lämpenee ja notkistuu pakkasaamuina lohkolämmittimellä. Ikkunat sitten kiltisti skrapasin samalla kun auto oli tyhjäkäynnillä ennen ajoon lähtöä.

Sähköautollani en näkisi mitään järkeä tuollaisella erillisellä sisätilalämmittimellä (ellei sitten toimi paremmin tosiaan jossain kojelaudalla jalkatilan puolesta) koska auton oma etäohjattava esilämmitys sulattaa huurut tuulilasista max 10 minuutissa (5 min jo auttaa paljon) ja sisätila on jo kohtuu lämmin, vaikkei ehkä kuuma.

Kyseinen esilämmitys vie ehkä just sen 1% latauksesta (52 kWh akku), ja kuvittelisin että se myös samalla lämmittää akkua, ainakin sitä kautta että toki akun käyttäminen sitä hieman lämmittää, kuten myös lataaminen. Tosin tuota akun esilämmitystä ennen ajoon lähtöä en ole kokenut tärkeäksi, kai jotkut sähköautot rajoittavat tehoja jos akku on kylmä mutta en ole omassa ajossani huomannut tuollaista rajoitusta, kylmällä akulla lähden ajamaan ja kyllä auto suostuu menemään 126km/h lasissa ainakin siihen mennessä kun motarille asti pääsen. Akun esilämmitys ilman samanaikaista latausta syönee akusta enemmän energiaa kuin jos antaa vaan sen akun lämmetä ajon seurauksena, ainakin oman maalaisjärkeni mukaan.
Siirretty toisesta ketjusta.

Tuossa sinun sisätilalämmityskokemuksessa (oletettavasti Toyota Auris + Clas Ohlson 1 000 W) oli niin moni asia pielessä, ettei siitä voi yleistää etteikö sisätilanlämmitin helpottaisi todella monen autoilijan talvea.

1. Riittämätön lämmitysaika

Kirjoitit, että ei meinannut lämmetä, vaikka annoit pöhöttää puoli tuntia. Kyseisissä 10 - 15 asteen pakkasissa on tapana lämmittää jo moottorinkin takia noin 1,5 tuntia, eli kolminkertaisesti vs. sinun lämmitysaika.


2. Ilma suunnattu tehottomaan suuntaan

Kun asetit lämmittimen vapaasti lattialle (lautaa harkitsit korokkeeksi, muttet ilmeisesti laittanut), niin lämmitetty ilma ei ohjautunut esteettä auton yläosiin, jossa ikkunat ja tuulilasi sijaitsivat. Sen sijaan hukkasit lämpöenergiaa etuistuimen ja muiden auton alaosan rakenteiden lämmittämiseen. Lisäksi istuimesta kimpoava ilmavirta sai aikaan sen, että PTC alensi lämmittimen tehoa. Speksien mukaan Clasun 1 000 W:n antaa 1 050 W@-25 C. Sinulla lämmitin saattoi kehnon sijoituksen takia toimia vain 800 watin teholla.

Näin pitäisi asentaa, eli kylmiä sinisiä nuolia sisään ja lämpimiä punaisia nuolia ulos ohjattuna ylös, eikä rakenteita päin:
Screenshot_2024-10-05-11-11-05-97_a27b88515698e5a58d06d430da63049d.jpg



3. Suhteessa koriin alitehoinen lämmitin...

Defan kaksi pienintä mallia ovat 1 200 W ja 1 400 W. Minulla on Auriksessa tuo toiseksi pienin malli, eli 1 400 W. Clas Ohlsonin 1 000 W voisi sopia Aygoon, tai sitten leutoon talveen Yarikseen.


4. ...jonka tehosta katoaa vielä noin viidennes, kun PTC-vastus alentaa tehoa etuistuimesta takaisin kimpoavan lämpimän ilmavirran takia. Katso kohta kaksi.


Lopputuloksena kimmottelit enimmäkseen edestakaisin samaa pientä ilmamäärää lämmittimen ilmanoton ja etupenkin välillä. Aikaa käytit 0,5 h ja teho oli arviolta 0,8 kW, joten käytit lämmitykseen energiaa noin 0,4 kWh, ja sekin väärin suunnattuna kohti alempia rakenteita.

Minulla vastaava Auriksen lämmitys olisi tapahtunut noin 1,5 h * 1,3 kW = 1,95 kWh:n energialla, ja se olisi ollut suunnattuna esteettä auton yläkulmaan. Kuvassa on meikäläisen Auris ja DEFA 1,4 kW.
Screenshot_2024-10-05-11-10-35-97_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg



TLDR:
Ymmärrän, ettei sinun 0,4 kWh suunnattuna päin penkkiä paljon helpota talviautoilua, mutta minulla ja monella muulla todellakin helpottaa, koska vastaavassa tilanteessa noin 1,95 kWh olisi ohjautunut esteettä auton yläilmoihin. Viisinkertainen lämpöenergia ja vieläpä oikeaan suuntaan tekee eron.

Webasto ja sähköautojen lämppärit ovat tietysti huimasti nopeampia, mutta oikein mitoitettu ja suunnattu sisätilanlämmitinkin tekee talviautoilusta helppoa ja miellyttävää.
 
Diesel-Volvo lämpiää, milläs muullakaan, kuin polttoainekäyttöisellä lisälämmittimellä (Webasto). Kätevästi kännykästä etäkäyttäen. Heti kun silmät aukeaa aamulla, niin auto pöhisemään. Ei ole niin säännöllistä lähteminen, että tulisi ajastinta aseteltua. Vartti minimissään ja kovilla pakkasilla välillä pöhisee koko työmatkan.
 
@timppeli casessa tuossa yläpuolella on kyllä ollut esimerkki siitä, missä sisätilan lämppärin ei pitäisi olla.
Sinänsä etumatkustajan jalkatila on lämmitystehon puolesta yleensä hyväksyttävä paikka ja usein käytännön syistä sopivin.

Oleellinen asettelun virhe on väärä puhallussuunta. Edellä toki jo esitettiinkin, että lämmittimen asemointi ei ollut ainoa epäihanteellinen seikka.
 
Itse huomannu että jostain kummansyystä kun käyttää pressua autonpäällä. (lidlissä 15e)
niin auto kelillä kuin kelillä on just hyvä. Sen käyttöönotto vaatii kyllä ensin pienen opettelun, mutta takaluukkuu toimii ankkurina ja luukku kiinni ja sitten vaa vetää peileihin kiinni sekä etuovien väliin.
 
Pressua en suostu käyttämään ikinä. Sen lisäksi että se on ihan samanlaista tappelua kuin plugarien ja sähköautojen piuhojen kanssa vekslaaminen, se vielä lepattaessaan raapii auton naarmuille. Ei. Vaan. Pysty.
 
Pressua en suostu käyttämään ikinä. Sen lisäksi että se on ihan samanlaista tappelua kuin plugarien ja sähköautojen piuhojen kanssa vekslaaminen, se vielä lepattaessaan raapii auton naarmuille. Ei. Vaan. Pysty.
Ei kyllä milloinkaan auto ole niin puhdas että hennot naarmut kävisivät silmiin :) Sehän on juuri hyvä kun tuulessa lepattaa ja lunta tulee yön aikana myös, niin on kätevä lähteä ilman lumitöitä ja pressun päältä se lumiki lähtee hyvin, eikä tarvi pelätä että harjalla sitä naarmutan, kun siinä on kuitenkin kaikenmaan jäätäki pinnalla. Ainiin ja sitten se alijäätyny vesi.. voi pojat miten se pressu on pelastus silloin..
 
Viimeksi muokattu:
Pressua en ole käyttänyt vaikka pariin kertaan olen sellaisen hankkinut autoa varten. Syynä pelkästään homman työläys eli oma laiskuus. Tietysti muutenkin käyttäisin vain puhtaan auton päälle ja vain sopivassa talvisäässä. Tällöin peite vain vähentää vaurioita kun vältetään möykyksi jäätyminen ja jäänpoisto. Tosin taivasalla säilytettävä auto on vain esine, vaikka pyrinkin tavaroita huolellisesti käyttämään. Pyhäinjäännöksille tarvitaan ilmastoitu talli.
 
  • Tykkää
Reactions: MI7

Statistiikka

Viestiketjuista
267 076
Viestejä
4 618 093
Jäsenet
75 986
Uusin jäsen
HexenPolizei

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom