Talon lämmitysratkaisut

[oltsandeeri]

Samoilla perusteilla jättäisin lämpökanaalin tekemättä. Talousrakennusta voi lämmittää ilmalämpöpumpulla, ja sähköinen lattialämmitys sinne kannattaa rakennusvaiheessa joka tapauksessa tehdä.

ILP:lle ehkä hieman liian pieni tötterö 17 m2? Lisäksi tässä kyseisessä tapauksessa ILP ei oikein käy, koska tötterö on ajatus jakaa väliseinällä kahteen osaan; toiseen osaan olisi tulossa varsinainen 8 m2 varasto ja toiseen 9 m2 minikuntosali.

Lisäkickerinä sellainen, että talousrakennus on tulossa ns. pihan perälle. Rakentamisen voisi aloittaa siitä eikä haittaisi vaikka sen saisi valmiihkoksi, lukittavaksi ja lämpöiseksi ennen asuinrakennusta.

Unohtaisin 5 hengellä suoraan tuo 180 litran varaajan ja pistäisin erillisen isomman, jota MLP syöttää.

Talousrakennuksen osalta varmaan riippuu pitkälti miten lämpimänä haluat sen pitää. Itse olen vastaavin speksein pohtinut, että pistän rakennukseen kuitenkin joka tapauksessa vesikierron lattiaan, lämmittää sitten millä lämmittää. Talon pumppu on ostettu 12 kW versiona (inverter) ihan puhtaasti varmuuden vuoksi, sama kaivolla syvyyttä riittävästi. Nämä ovat sarjassamme niitä tonnilla kymppitonnin vahinko tilanteita, jossa ei välttämättä kannata ihan jokaista penniä optimoida. Kanaalista en vielä tiedä, mutta sen lämpöhukkaan tietysti pystyy vaikuttamaan lisäeristeillä. Jos rakennukset kytkee toisiinsa, niin sitten täytyy miettiä myös tilanne jossa jotain menee pieleen kesken talven. Molemmat rakennukset täytyy saada pidettyä lämpimänä.

Mjoo. Nykyinen LVV lienee Haato HK 300L. Lämpiää kerran yössä n. +70c lämpöihin. Lämmin vesi on loppunut muutaman kerran n. 14v asumisajan aikana. Eilen itse asiassa viimeksi puolen yön aikoihin, kun tuli kylppäriä päivällä siivottua ja oli kylpyamme ehtoolla käytössä sekä useampi suihkuttelija illan aikana.
Uusi vastaava maksanee 1 k€ luokkaa VS esim. 500l hybridivaraaja 2,5 k€.

Nykyisessä OKT-kiinteistössä n. 15,5 m2 huomattavasti huonommin lämmöneristetty talousrakennus/puolilämmin varasto/kuntosali, jota on pidetty talvisin n. +12c lämmöissä. Siellä sähkönkulutus on ollut suoralla sähköllä lattialetkuilla n. 1,8 MWh/v. Uuden TR:n säästöpotentiaali maalämmöllä olisi varsin pieni, kun huomioidaan myös kanaalin häviöt ja kaikki maalämmön lisärakentamiskustannukset VS sähköletkut lattiassa. Joku 40m2 talli tai vastaava varmaan tulisikin jo laitettua maalämpöihin.

Rakennusvaiheessa nuo kulut hukkuu kyllä kohinaan niin itse laittaisin lämpökanaalin. Vähän mallista riippuen 12-13kW pumppu siis ja aktiivimetrejä parikymmentä lisää mitä myyntimiehet on arvuutellut lienee ihan hyvä mitoitus. Vaikka ne lämmityksen megawatit on isoja lukuja niin ei se paljoa vuositasolla sähkölaskussa ole maalämpöpumpulla.

Totta tuokin, mutta kyllä ne eurot vain sinne loppukonkurssiin kumuloituu, jos ei jostain sniiduillakin. Eipä sillä, että tämä olisi se, missä ehdottomasti on tarpeen nipistää, mutta mielellään vähän sieltä ja täältä. Myyjiä en ole vielä vaivannut ensinkään vaan ajatus on lähinnä sanella, että mitä tarjoavat.

 

[Kvarkki]

Jos se talousrakennus täytyy saada kuntoon ja lämpimäksi, niin aika yksinkertainen se valinta sitten on. Toki voihan siihen laittaa silti vesikierron ja sähkövastukseen feat. kanaalivaraus, mutta tekee lisäkustannuksia. Tietysti tuollaisen tilan nyt pitää tilapäisesti helposti lämpimänä parin kympin lämpöpattereilla.

MLP:n kanssa tuo lämminvesi voi tulla vastaan, koska ainakin oma pumppu joutuu valitsemaan tekeekö taloon vai veteen lämpöä. Talven kulutuspiikissä jompi kumpi ottaa osumaa tai 6 kW sähkövastukset lähtee tukemaan. Matalamman n. 50 asteisen veden takia tuo 180 litraa riittää aika nihkeästi, jos n>2 ja joukossa vähintään yksi teini.

 

[Lumimies]

Jos suunnittelet ammetta myös uuteen taloon niin lvi-suunnittelijan pitäisi ehdottaa lisävaraajaa, 300l sähkövaraaja 70c on aika eri kuin 180l mlp-varaaja mikä ehkä menee 55c. Varsinkin lämmityskaudella kun lämpöä tehdää joko lämmitykseen tai käyttöveteen.

Kanavapatteri ulkoilman esilämmitykseen on hyvä idea. Jäähdytykseen, no en tiedä onko siihen hyviä kokemuksia, tosin onhan se "ilmaista". Normaalistihan tuo ilmaiskylmä toteutetaan konvektoreilla.
Laitat lvi-suunnittelijan laskemaan että onnistuuko.

 

[pipo]

Mjoo. Nykyinen LVV lienee Haato HK 300L. Lämpiää kerran yössä n. +70c lämpöihin. Lämmin vesi on loppunut muutaman kerran n. 14v asumisajan aikana. Eilen itse asiassa viimeksi puolen yön aikoihin, kun tuli kylppäriä päivällä siivottua ja oli kylpyamme ehtoolla käytössä sekä useampi suihkuttelija illan aikana.
Uusi vastaava maksanee 1 k€ luokkaa VS esim. 500l hybridivaraaja 2,5 k€.

MLP ei tyypillisesti nosta käyttöveden lämpötilaa noin korkealle, jolloin lämpömäärä on oleellisesti pienempi. Toki se lämmittää varaajaa pitkin vuorokautta tarpeen mukaan. Meillä 8 kW laite ei jaksa lämmittää vettä ylipitkiin suihkukäynteihin, mutta se toki rajoittaa lutraamista. Itse kallistuisin lisävaraajaan.

 

[Rimmon]

Uudisrakennuksen maalämpöpohdintaa.

Potilaana OKT Pirkanmaalle. 2 kerrosta kivitaloa valueristeharkoista. Alapohja ja välipohja ontelolaatoista. Onteloiden päälle askeläänieriste ja kelluva 80mm+ betonilaatta, johon upotetaan lattialämmitysputket. Ajatus aloittaa rakentaminen 2026 keväällä. 5 henkilön talous.

Asuinrakennuksen lämmitettävä nettoala 190 m2 ja ilmatilavuus 586 m3 (sisältäen myös puolilämpimän koneellisesti tuuletetun alapohjan kuutiot kertoimella 0,5). Lisäksi talousrakennus (puolilämmintä varastotilaa), jonka lämmitettävä nettoala 17 m2 ja ilmatilavuus 43 m3.



Maalämpöfoorumin laskentapohja antaa varman päälle mitoittaen (sisälämpötila +22c jne). pelkälle asuinrakennukselle lämmitystarpeeksi 22,1 MWh/v, josta tilojen lämmitys 16,6 MWh ja käyttöveden lämmitys 5,5 MWh. Täystehomitoitus vaatisi aktiivisyvyydeltään 191 m kaivon ja 7,9 kW pumpun.

Talousrakennuksen (ja 18 m pitkän lämpökanaalin AR:n teknisestä tilasta) lisääminen mukaan yhtälöön kasvattaisi lämmitystarvetta n. 3,4 MWh/v, josta tilojen lämmitys 2,2 MWh ja kanaalin hukkalämmöt n. 1,2 MWh. AR + TR täystehomitoitus vaatisi aktiivisyvyydeltään 214 m kaivon ja 9,4 kW pumpun.

Kysymyksiä/pohdintaa:

1) Onko tässä tapauksessa wörttiä vetää maalämpöä talousrakennukseen vai olisiko sähköletkut lattiaan helppo ja taloudellisesti perusteltu ratkaisu? Lisämetrit kaivoon maksaa. Lämpökanaali maksaa ja hukkaa lämpöä. Pumppukokoa pitäisi kasvattaa ja se maksaa. Vesikiertoinen lattialämmitys myös marginaalisesti kalliimpi investointi varaston lattiaan vs sähkökaapelit. Mietteitä?

2) Mikä pumppu? Invertterivehje varmaankin nykypäivänä? Esim. Niben S1256-8kW integroidulla 180l käyttövesivaraajalla näyttäisi kustantavan n. 8 k€ ja S1156-8kW ilman varaajaa n. 7,5 k€. Mitä muita valmistajia/vaihtoehtoja kannattaisi pohtia?

3) Erillinen varaaja/varaajat? Pörssisähköoptimointi / kalliiden tuntien poisleikkaaminen kiinnostaa. Samoin lämpimän käyttöveden riittävyys. Varaavuutta betonilaatoista ja kantavista kivirakenteista löytynee sen verran, että ei tunnu missään vaikka lämmitys olisi stopissa päivän kalliit/kalleimmat tunnit pakkasillakin? 180l integroitu varaaja ja lämpimän käyttöveden riittävyys 5 hlön taloudessa lienee vähän hiinä ja hiinä vaikka ei mitään vesipetoja/himosaunojia ollakaan? Joku 500l hybridivaraaja käyttöveden esilämmityskierukoilla yhdistettynä pumpun integroituun 180l varaajaan antaisi kyllä mukavasti liikkumavaraa sekä lämmityksen ajoituksen että lämpimän käyttöveden riittävyyden suhteen, mutta touhutonneja siinä taas palaisi ja tekniseen tilaan tarvittaisiin lisäneliöitä. Bonuksena isompi vesitilavuus mitä lämmitellä kesällä, jos haluaa pelkät märkätilojen lattiat pitää silloinkin lämpöisinä? Tekniseksi tilaksi on nyt piirusteltu 3m2 koppi, joka on tosin tarvittaessa helpohkosti väliseinämuutoksella laajennettavissa n. 4 m2 kokoiseksi. Esim. Jäspi GTV Hybrid 500 kustantaa n. 2,5 k€. Suht kompakti vehje; mitat = K x L x S [mm] = 1830 x 670 x 680

4) Kanavapatteri ulkoilman esilämmitykseen ja -viilennykseen ennen kennoa? IV-koneeksi on todennäköisesti valikoitumassa Vallox 145 MV. Patteriksi esim. Vallox MLV Multi 250, josta keruuneste läpi ja kovaa ajoa? Lisäksi ILP yläkertaan helteitä varten? Tuloilmakanavat sitten luonnollisestikin kondenssieristettävä. IV-kanavat on ajatus sijoittaa kaikki höyrynsulun sisäpuolelle jäteilmakanavan yläpohjassa kulkevaa loppuosaa lukuun ottamatta.

Itselläni on MLP laitteisto asennettu ulkorakennukseen, sieltä tulee kanaali taloon. On myös kivitalo ja MLP on pörssisähköoptimoitu, lämmitys on pois vuorokauden 8 kalleinta tuntia. Koska varaavaa massaa on paljon, niin sisälämpö ei laske kuin muutaman asteen kymmenyksen.
Jos vähänkään enemmän kuluttaa lämmintä vettä, niin ehdottomasti erillinen varaaja. Meillä on erillinen 500L varaaja ja koskaan ei ole lämmin vesi loppunut. Ei myöskään tarvi olla mikään ns. hybridivaraaja. Isompaa varaajaa ei myöskään tarvi lämmittää niin kuumaksi.
Kannattaa myös miettiä lattialämmitykseen puskurivaraajaa, silloin ei tule kesäisin pätkäkäyntiä.

 

[Euroshopperi 2]

Pesutiloihin sähkökaapelit rinnalle lattiaan otit sitten varaajan tai et. Mulla toimii tuo 500 L varaaja kesäisin viilennyksessä, kun kuumaa vettä tulee käytettyä kuitenkin suht reippaasti. ILP on jäänyt käytännössä ihan marginaali käyttöön, kun pidän lattiakierron päällä kesäisin. Tänä kesänä ei kertaakaan ole ollut päällä. Varaajaksi taas käy pelkästään joku lämmitysvaraaja, josta löytyy 1 kierukka käyttövedelle. Hybridivaraaja viittaa siihen, että siellä on laippa, jonka tarkoitus on kerrostaa yläosaan lämpöä kunnolla, että saadaan käyttövesi otettua sieltä. Esim alakierukka esilämmittää ja yläkierukka vielä priimaa. No lattialämmityksellä ei kyllä oteta mitään muuta kuin esilämmitys, joka priimataan muulla konstilla. Ehkä varaajan käyttö ei kaikille ole ihan vimpan päälle tarpeeseen, mutta sieltä kyllä saa esilämmityksellä venytettyä käyttövettä reippaasti enemmän, kuin jostain 180 L pöntöstä pelkästään. Se vain sitten pitää rakentaa niin, että käytännössä tuo varaajan pitäisi olla se, mitä lämmitetään ja lattiat on vähän kuin sen jälkeinen sivujuoni. Mulla esim varaaja ladataan MLP pumpulla ja sen kiertovesipumpulla ja yläkerta ja alakerta on omilla kiertovesipumpuilla toimivia etillispiirejä varustettuna shunteilla. Kun MLP ei käy, niin myös sen kiertovesipumppu pysähtyy ja sunttipiirien omat pumput hoitaa pelkästään kierron. Varaaja ei sekoitu aluksi yhtään kun shunttipiirit on kiinni, mutta piireissä kuitenkin kiertää vesi reipasta tahtia ja shuntit alkaa aueta. Mulla on siis käytännössä 3 piiriä. Varaaja määrää lämmön tahdin ja viileämpi yläkerran piiri ei osallistu käynnistystahteihin ollenkaan. Varaaja ja alakerta on samassa lämmössä ja käynnistys tapahtuu niiden lämmön mukaan. Koko järjestelmä on jäännettä öljyaikaiselta ajalta, jolloin oli vielä aurinkokeräimet katolla ja oli pakko tehdä shuntti järjestelmät muutoinkin. Toimii kuitenkin erinomaisesti, mutta epäilen että kannattaako rakennella erikseen tällaista systeemiä TMA mielessä. Onhan tässä kiva ollut lasketella kakaroitten ulkoaltaaseen lämmintävettä, kun aurinko paistaa ja panelit katolla ja kone jyystää yli 18 kW teholla uutta lämmintävettä. Joku 1000 L tuonne vettä saa laskea huoletta ja lämmintä pitää olla.
Autotalli on 80 neliötä ja siellä on Mitsun RW25 ILP lämmittämässä. Matkaa olisi ollut vetää 5 m, muttei ole jaksanu ruveta vetämään lämmitysjärjestelmää tuonne enää jälkikäteen ja hyvin pärjää luokkaa 3 MWh vuosikulutuksella siellä. Se on jäänyt harmittamaan, ettei tullut vedettyä aikanaan sähkökaapeleita putkien rinnalle pesutiloihin. Nyt saisi ilmaisella sähköllä katon paneleilta lämmitettyä lattiat. Nehän voi lämmittää vähän mitensattuu sykleissäkin auringon mukaan. Pääasian ollessa, ettei ole kylmät. Nyt kun on lattiakylmällä niin kaikki huoneet tasaa lämmön/kylmän keskenään, kunhan kiertopumput on päällä. Ja viilennykselläkin on lämpimämpi lattia, kuin jos laittaa kokonaan kiinni.

 

[Zigh]

Kohta pari vuotta ollut 16kW mlp 180l varaajalla ja käyttöveden kierrolla (iltaisin päällä) eikä vielä kertaakaan ole lämmin vesi loppunut vaikka monesti käyty kaikki 4hlö melkein samaan aikaan suihkussa (kaksi kph). Ja läträävä teinitytärkin löytyy. Pumppu tekee sitä lämmintä vettä niin nopeasti lisää.

 

[Tonnin Seteli]

Kohta pari vuotta ollut 16kW mlp 180l varaajalla ja käyttöveden kierrolla (iltaisin päällä) eikä vielä kertaakaan ole lämmin vesi loppunut vaikka monesti käyty kaikki 4hlö melkein samaan aikaan suihkussa (kaksi kph). Ja läträävä teinitytärkin löytyy. Pumppu tekee sitä lämmintä vettä niin nopeasti lisää.

Tämä on yksi etu, joka saadaan isosta talosta ja isosta lämmöntarpeesta tai vaihtoehtoisesti varmuuden vuoksi yläkanttiin mitoituksesta eli isosta maalämpöpumpusta. Joku 6-8 kW kone ei tee käyttöveden osalta samoja loitsuja kuin 12-16 kW.

 

[Juh44]

Tämä on yksi etu, joka saadaan isosta talosta ja isosta lämmöntarpeesta tai vaihtoehtoisesti varmuuden vuoksi yläkanttiin mitoituksesta eli isosta maalämpöpumpusta. Joku 6-8 kW kone ei tee käyttöveden osalta samoja loitsuja kuin 12-16 kW.

8kw kompressorilla ja 9kw vastuksia lisäksi = 17kw -> 4c° -> 38c° 7,2l/min eli yksi ihminen vähän ekomallin suihkussa vaikka 24/7 jos talo saa olla samanaikaisesti ilman lämmitystä.

Tähän jos ottaa huomioon sen että sitä suihkua voi pitää välillä kiinnikkin niin kyllä käyttöveden pitäisi ainakin ammeettomassa perheessä hyvin riittää vaikka suihkussakävijöitä olisi useampikin...