Talon lämmitysratkaisut

[Kvarkki]

Jos se talousrakennus täytyy saada kuntoon ja lämpimäksi, niin aika yksinkertainen se valinta sitten on. Toki voihan siihen laittaa silti vesikierron ja sähkövastukseen feat. kanaalivaraus, mutta tekee lisäkustannuksia. Tietysti tuollaisen tilan nyt pitää tilapäisesti helposti lämpimänä parin kympin lämpöpattereilla.

MLP:n kanssa tuo lämminvesi voi tulla vastaan, koska ainakin oma pumppu joutuu valitsemaan tekeekö taloon vai veteen lämpöä. Talven kulutuspiikissä jompi kumpi ottaa osumaa tai 6 kW sähkövastukset lähtee tukemaan. Matalamman n. 50 asteisen veden takia tuo 180 litraa riittää aika nihkeästi, jos n>2 ja joukossa vähintään yksi teini.

 

[Lumimies]

Jos suunnittelet ammetta myös uuteen taloon niin lvi-suunnittelijan pitäisi ehdottaa lisävaraajaa, 300l sähkövaraaja 70c on aika eri kuin 180l mlp-varaaja mikä ehkä menee 55c. Varsinkin lämmityskaudella kun lämpöä tehdää joko lämmitykseen tai käyttöveteen.

Kanavapatteri ulkoilman esilämmitykseen on hyvä idea. Jäähdytykseen, no en tiedä onko siihen hyviä kokemuksia, tosin onhan se "ilmaista". Normaalistihan tuo ilmaiskylmä toteutetaan konvektoreilla.
Laitat lvi-suunnittelijan laskemaan että onnistuuko.

 

[pipo]

Mjoo. Nykyinen LVV lienee Haato HK 300L. Lämpiää kerran yössä n. +70c lämpöihin. Lämmin vesi on loppunut muutaman kerran n. 14v asumisajan aikana. Eilen itse asiassa viimeksi puolen yön aikoihin, kun tuli kylppäriä päivällä siivottua ja oli kylpyamme ehtoolla käytössä sekä useampi suihkuttelija illan aikana.
Uusi vastaava maksanee 1 k€ luokkaa VS esim. 500l hybridivaraaja 2,5 k€.

MLP ei tyypillisesti nosta käyttöveden lämpötilaa noin korkealle, jolloin lämpömäärä on oleellisesti pienempi. Toki se lämmittää varaajaa pitkin vuorokautta tarpeen mukaan. Meillä 8 kW laite ei jaksa lämmittää vettä ylipitkiin suihkukäynteihin, mutta se toki rajoittaa lutraamista. Itse kallistuisin lisävaraajaan.

 

[Rimmon]

Uudisrakennuksen maalämpöpohdintaa.

Potilaana OKT Pirkanmaalle. 2 kerrosta kivitaloa valueristeharkoista. Alapohja ja välipohja ontelolaatoista. Onteloiden päälle askeläänieriste ja kelluva 80mm+ betonilaatta, johon upotetaan lattialämmitysputket. Ajatus aloittaa rakentaminen 2026 keväällä. 5 henkilön talous.

Asuinrakennuksen lämmitettävä nettoala 190 m2 ja ilmatilavuus 586 m3 (sisältäen myös puolilämpimän koneellisesti tuuletetun alapohjan kuutiot kertoimella 0,5). Lisäksi talousrakennus (puolilämmintä varastotilaa), jonka lämmitettävä nettoala 17 m2 ja ilmatilavuus 43 m3.



Maalämpöfoorumin laskentapohja antaa varman päälle mitoittaen (sisälämpötila +22c jne). pelkälle asuinrakennukselle lämmitystarpeeksi 22,1 MWh/v, josta tilojen lämmitys 16,6 MWh ja käyttöveden lämmitys 5,5 MWh. Täystehomitoitus vaatisi aktiivisyvyydeltään 191 m kaivon ja 7,9 kW pumpun.

Talousrakennuksen (ja 18 m pitkän lämpökanaalin AR:n teknisestä tilasta) lisääminen mukaan yhtälöön kasvattaisi lämmitystarvetta n. 3,4 MWh/v, josta tilojen lämmitys 2,2 MWh ja kanaalin hukkalämmöt n. 1,2 MWh. AR + TR täystehomitoitus vaatisi aktiivisyvyydeltään 214 m kaivon ja 9,4 kW pumpun.

Kysymyksiä/pohdintaa:

1) Onko tässä tapauksessa wörttiä vetää maalämpöä talousrakennukseen vai olisiko sähköletkut lattiaan helppo ja taloudellisesti perusteltu ratkaisu? Lisämetrit kaivoon maksaa. Lämpökanaali maksaa ja hukkaa lämpöä. Pumppukokoa pitäisi kasvattaa ja se maksaa. Vesikiertoinen lattialämmitys myös marginaalisesti kalliimpi investointi varaston lattiaan vs sähkökaapelit. Mietteitä?

2) Mikä pumppu? Invertterivehje varmaankin nykypäivänä? Esim. Niben S1256-8kW integroidulla 180l käyttövesivaraajalla näyttäisi kustantavan n. 8 k€ ja S1156-8kW ilman varaajaa n. 7,5 k€. Mitä muita valmistajia/vaihtoehtoja kannattaisi pohtia?

3) Erillinen varaaja/varaajat? Pörssisähköoptimointi / kalliiden tuntien poisleikkaaminen kiinnostaa. Samoin lämpimän käyttöveden riittävyys. Varaavuutta betonilaatoista ja kantavista kivirakenteista löytynee sen verran, että ei tunnu missään vaikka lämmitys olisi stopissa päivän kalliit/kalleimmat tunnit pakkasillakin? 180l integroitu varaaja ja lämpimän käyttöveden riittävyys 5 hlön taloudessa lienee vähän hiinä ja hiinä vaikka ei mitään vesipetoja/himosaunojia ollakaan? Joku 500l hybridivaraaja käyttöveden esilämmityskierukoilla yhdistettynä pumpun integroituun 180l varaajaan antaisi kyllä mukavasti liikkumavaraa sekä lämmityksen ajoituksen että lämpimän käyttöveden riittävyyden suhteen, mutta touhutonneja siinä taas palaisi ja tekniseen tilaan tarvittaisiin lisäneliöitä. Bonuksena isompi vesitilavuus mitä lämmitellä kesällä, jos haluaa pelkät märkätilojen lattiat pitää silloinkin lämpöisinä? Tekniseksi tilaksi on nyt piirusteltu 3m2 koppi, joka on tosin tarvittaessa helpohkosti väliseinämuutoksella laajennettavissa n. 4 m2 kokoiseksi. Esim. Jäspi GTV Hybrid 500 kustantaa n. 2,5 k€. Suht kompakti vehje; mitat = K x L x S [mm] = 1830 x 670 x 680

4) Kanavapatteri ulkoilman esilämmitykseen ja -viilennykseen ennen kennoa? IV-koneeksi on todennäköisesti valikoitumassa Vallox 145 MV. Patteriksi esim. Vallox MLV Multi 250, josta keruuneste läpi ja kovaa ajoa? Lisäksi ILP yläkertaan helteitä varten? Tuloilmakanavat sitten luonnollisestikin kondenssieristettävä. IV-kanavat on ajatus sijoittaa kaikki höyrynsulun sisäpuolelle jäteilmakanavan yläpohjassa kulkevaa loppuosaa lukuun ottamatta.

Itselläni on MLP laitteisto asennettu ulkorakennukseen, sieltä tulee kanaali taloon. On myös kivitalo ja MLP on pörssisähköoptimoitu, lämmitys on pois vuorokauden 8 kalleinta tuntia. Koska varaavaa massaa on paljon, niin sisälämpö ei laske kuin muutaman asteen kymmenyksen.
Jos vähänkään enemmän kuluttaa lämmintä vettä, niin ehdottomasti erillinen varaaja. Meillä on erillinen 500L varaaja ja koskaan ei ole lämmin vesi loppunut. Ei myöskään tarvi olla mikään ns. hybridivaraaja. Isompaa varaajaa ei myöskään tarvi lämmittää niin kuumaksi.
Kannattaa myös miettiä lattialämmitykseen puskurivaraajaa, silloin ei tule kesäisin pätkäkäyntiä.

 

[Euroshopperi 2]

Pesutiloihin sähkökaapelit rinnalle lattiaan otit sitten varaajan tai et. Mulla toimii tuo 500 L varaaja kesäisin viilennyksessä, kun kuumaa vettä tulee käytettyä kuitenkin suht reippaasti. ILP on jäänyt käytännössä ihan marginaali käyttöön, kun pidän lattiakierron päällä kesäisin. Tänä kesänä ei kertaakaan ole ollut päällä. Varaajaksi taas käy pelkästään joku lämmitysvaraaja, josta löytyy 1 kierukka käyttövedelle. Hybridivaraaja viittaa siihen, että siellä on laippa, jonka tarkoitus on kerrostaa yläosaan lämpöä kunnolla, että saadaan käyttövesi otettua sieltä. Esim alakierukka esilämmittää ja yläkierukka vielä priimaa. No lattialämmityksellä ei kyllä oteta mitään muuta kuin esilämmitys, joka priimataan muulla konstilla. Ehkä varaajan käyttö ei kaikille ole ihan vimpan päälle tarpeeseen, mutta sieltä kyllä saa esilämmityksellä venytettyä käyttövettä reippaasti enemmän, kuin jostain 180 L pöntöstä pelkästään. Se vain sitten pitää rakentaa niin, että käytännössä tuo varaajan pitäisi olla se, mitä lämmitetään ja lattiat on vähän kuin sen jälkeinen sivujuoni. Mulla esim varaaja ladataan MLP pumpulla ja sen kiertovesipumpulla ja yläkerta ja alakerta on omilla kiertovesipumpuilla toimivia etillispiirejä varustettuna shunteilla. Kun MLP ei käy, niin myös sen kiertovesipumppu pysähtyy ja sunttipiirien omat pumput hoitaa pelkästään kierron. Varaaja ei sekoitu aluksi yhtään kun shunttipiirit on kiinni, mutta piireissä kuitenkin kiertää vesi reipasta tahtia ja shuntit alkaa aueta. Mulla on siis käytännössä 3 piiriä. Varaaja määrää lämmön tahdin ja viileämpi yläkerran piiri ei osallistu käynnistystahteihin ollenkaan. Varaaja ja alakerta on samassa lämmössä ja käynnistys tapahtuu niiden lämmön mukaan. Koko järjestelmä on jäännettä öljyaikaiselta ajalta, jolloin oli vielä aurinkokeräimet katolla ja oli pakko tehdä shuntti järjestelmät muutoinkin. Toimii kuitenkin erinomaisesti, mutta epäilen että kannattaako rakennella erikseen tällaista systeemiä TMA mielessä. Onhan tässä kiva ollut lasketella kakaroitten ulkoaltaaseen lämmintävettä, kun aurinko paistaa ja panelit katolla ja kone jyystää yli 18 kW teholla uutta lämmintävettä. Joku 1000 L tuonne vettä saa laskea huoletta ja lämmintä pitää olla.
Autotalli on 80 neliötä ja siellä on Mitsun RW25 ILP lämmittämässä. Matkaa olisi ollut vetää 5 m, muttei ole jaksanu ruveta vetämään lämmitysjärjestelmää tuonne enää jälkikäteen ja hyvin pärjää luokkaa 3 MWh vuosikulutuksella siellä. Se on jäänyt harmittamaan, ettei tullut vedettyä aikanaan sähkökaapeleita putkien rinnalle pesutiloihin. Nyt saisi ilmaisella sähköllä katon paneleilta lämmitettyä lattiat. Nehän voi lämmittää vähän mitensattuu sykleissäkin auringon mukaan. Pääasian ollessa, ettei ole kylmät. Nyt kun on lattiakylmällä niin kaikki huoneet tasaa lämmön/kylmän keskenään, kunhan kiertopumput on päällä. Ja viilennykselläkin on lämpimämpi lattia, kuin jos laittaa kokonaan kiinni.

 

[Zigh]

Kohta pari vuotta ollut 16kW mlp 180l varaajalla ja käyttöveden kierrolla (iltaisin päällä) eikä vielä kertaakaan ole lämmin vesi loppunut vaikka monesti käyty kaikki 4hlö melkein samaan aikaan suihkussa (kaksi kph). Ja läträävä teinitytärkin löytyy. Pumppu tekee sitä lämmintä vettä niin nopeasti lisää.

 

[Tonnin Seteli]

Kohta pari vuotta ollut 16kW mlp 180l varaajalla ja käyttöveden kierrolla (iltaisin päällä) eikä vielä kertaakaan ole lämmin vesi loppunut vaikka monesti käyty kaikki 4hlö melkein samaan aikaan suihkussa (kaksi kph). Ja läträävä teinitytärkin löytyy. Pumppu tekee sitä lämmintä vettä niin nopeasti lisää.

Tämä on yksi etu, joka saadaan isosta talosta ja isosta lämmöntarpeesta tai vaihtoehtoisesti varmuuden vuoksi yläkanttiin mitoituksesta eli isosta maalämpöpumpusta. Joku 6-8 kW kone ei tee käyttöveden osalta samoja loitsuja kuin 12-16 kW.

 

[Juh44]

Tämä on yksi etu, joka saadaan isosta talosta ja isosta lämmöntarpeesta tai vaihtoehtoisesti varmuuden vuoksi yläkanttiin mitoituksesta eli isosta maalämpöpumpusta. Joku 6-8 kW kone ei tee käyttöveden osalta samoja loitsuja kuin 12-16 kW.

8kw kompressorilla ja 9kw vastuksia lisäksi = 17kw -> 4c° -> 38c° 7,2l/min eli yksi ihminen vähän ekomallin suihkussa vaikka 24/7 jos talo saa olla samanaikaisesti ilman lämmitystä.

Tähän jos ottaa huomioon sen että sitä suihkua voi pitää välillä kiinnikkin niin kyllä käyttöveden pitäisi ainakin ammeettomassa perheessä hyvin riittää vaikka suihkussakävijöitä olisi useampikin...

 

[Tonnin Seteli]

8kw kompressorilla ja 9kw vastuksia lisäksi = 17kw -> 4c° -> 38c° 7,2l/min eli yksi ihminen vähän ekomallin suihkussa vaikka 24/7 jos talo saa olla samanaikaisesti ilman lämmitystä.

Joo, mutta ajattelin että yleensä filosofiana on ettei vastuksia anneta käyttää muuten kuin vikatilassa tai legionellakuumennuksessa. Sama juttuhan siinä erillisen talousrakennuksen resistiivisessä lämmityksessä tulee takaraivoon; kun päälämmitys on niin taloudellinen, vähäisten lisäjuttujen sähkönkulutus alkaa tuntua pahalta.

Ja sitähän ei toivota että talo olisi hirveän kauan ilman lämmitystä. Kun suihkumaratonit saunaillan päätteeksi ovat ohi, isolla teholla pönttö on äkkiä ladattu ja päästään taas lämmittämään taloa, tehokkaasti, myös talvipakkasilla.

Eikä tämä ole ehdotus ylimitoittaa maalämpöjärjestelmää suihkumukavuuden takia, sehän olisi hölmöä. Kunhan mainitsin ylimääräisen bonuksen järeämmästä järjestelmästä.

 

[Kvarkki]

8kw kompressorilla ja 9kw vastuksia lisäksi = 17kw -> 4c° -> 38c° 7,2l/min eli yksi ihminen vähän ekomallin suihkussa vaikka 24/7 jos talo saa olla samanaikaisesti ilman lämmitystä.

Tähän jos ottaa huomioon sen että sitä suihkua voi pitää välillä kiinnikkin niin kyllä käyttöveden pitäisi ainakin ammeettomassa perheessä hyvin riittää vaikka suihkussakävijöitä olisi useampikin...

Laskussasi on se ongelma, että se kone ei ohjeistamatta tuota tuota lämpöä heti ja tuo teho jakautuu koko veden tilavuudelle sitten kun rajalämpö alittuu. Ts. kone pitää laittaa 24/7 luxus-moodiin tai muuten virittää se siten, että hukkaa energiaa täysin turhaan liian korkeaan käyttöveteen. Monessa asiassa voi säästää, mutta hieman ylimitoitettu lämminvesivaraaja ei ole yksi niistä. Sillä kun varman mukavuuden lisäksi myös aidosti säästää laittamalla MLP:n tuottamaan käyttöveden pörssisähköohjauksella tai omilla paneeleilla, jos on sellaiset erehtynyt hankkimaan.

 

[Juh44]

Laskussasi on se ongelma, että se kone ei ohjeistamatta tuota tuota lämpöä heti ja tuo teho jakautuu koko veden tilavuudelle sitten kun rajalämpö alittuu. Ts. kone pitää laittaa 24/7 luxus-moodiin tai muuten virittää se siten, että hukkaa energiaa täysin turhaan liian korkeaan käyttöveteen. Monessa asiassa voi säästää, mutta hieman ylimitoitettu lämminvesivaraaja ei ole yksi niistä. Sillä kun varman mukavuuden lisäksi myös aidosti säästää laittamalla MLP:n tuottamaan käyttöveden pörssisähköohjauksella tai omilla paneeleilla, jos on sellaiset erehtynyt hankkimaan.

Onhan siinä varaajassa se 180l vettä mikä jäähtyy ja jäähtyminen pistää koneen töihin jo ennenkuin hanasta tulee kylmää... (24min 10l/min suihkua pelkällä 180l/50c° varaajan vedellä yhdistettynä vesijohtoveteen) ..

Ja jos se kompura ei riitä nostamaan lämpöä niin vastukset tulee avuksi...

Ei ainakaan itsellä ollut mitään ongelmia 15henkistä ryyppyporukkaa (≈ puolet pitkätukkaisia) kylvettää 8kw pumpulla, tökkäsin toki varuilta ennakkoon luksustilan päälle mutta en kyllä tiedä kävikö se edes vastuksilla ja jos kävi niin vastukset vuorottelee kiukaan vastauksien kanssa = ei niiden ainakaan täysillä oo tarvinnut/voinut olla...

 

[Tonnin Seteli]

Laskussasi on se ongelma, että se kone ei ohjeistamatta tuota tuota lämpöä heti ja tuo teho jakautuu koko veden tilavuudelle sitten kun rajalämpö alittuu. Ts. kone pitää laittaa 24/7 luxus-moodiin tai muuten virittää se siten, että hukkaa energiaa täysin turhaan liian korkeaan käyttöveteen. Monessa asiassa voi säästää, mutta hieman ylimitoitettu lämminvesivaraaja ei ole yksi niistä. Sillä kun varman mukavuuden lisäksi myös aidosti säästää laittamalla MLP:n tuottamaan käyttöveden pörssisähköohjauksella tai omilla paneeleilla, jos on sellaiset erehtynyt hankkimaan.

Kuitenkin esimerkiksi 12 kilowatin MLP tekee sitä vettä omaan sisäiseen 180 litran varaajaansa pelkän kompressorin voimin sellaista tahtia, että lämpimän suihkuveden ehtyminen ei juurikaan ole juttu. Toki voima loppuu jos harrastaa kuuman suihkun alla lämmittelyä esimerkiksi tunnin putkeen, mutta yleensä saunoessa ja muuten raskaasti vettä kulutettaessa on myös taukoja eli ihan jatkuvan lämpimän suihkun teholla ei tarvitse vettä tuottaa. Tilanne on aivan eri kuin vaikkapa 200-300 litran 2-3 kW varaajan kanssa, jossa kun lämmin vesi on loppu, se on loppu.

Pörssisähköohjaus maalämpöpumppuun onkin sitten tapauskohtaisesti aika pitkässä puussa, esimerkiksi kotimaisen valmistajan tarjoama pörssiohjaus ei lainkaan koske sisäistä käyttövettä, sinänsä aika ymmärrettävästi koska varaaja on pieni ja se olisi nappikauppaa. Yhtenä tekijänä huomioisin sen, että lisävaraaajat tarvitsevat teknistä tilaa ja lisää rautaa. Jos tarvitsee vain itse lämpöpumppukaapin, pari painesäiliötä ja ehkä pienen puskurivaraajan, saa systeemin asennettua melko pieneen komeroon tai kodinhoitohuoneen kuraeteisen reunaan vaikka ei olisi käytettävissä mitään kellaria tai ex-pannuhuonetta.

 

[Kvarkki]

Onhan siinä varaajassa se 180l vettä mikä jäähtyy ja jäähtyminen pistää koneen töihin jo ennenkuin hanasta tulee kylmää... (24min 10l/min suihkua pelkällä 180l/50c° varaajan vedellä yhdistettynä vesijohtoveteen) ..

Ja jos se kompura ei riitä nostamaan lämpöä niin vastukset tulee avuksi...

Ei ainakaan itsellä ollut mitään ongelmia 15henkistä ryyppyporukkaa (≈ puolet pitkätukkaisia) kylvettää 8kw pumpulla, tökkäsin toki varuilta ennakkoon luksustilan päälle mutta en kyllä tiedä kävikö se edes vastuksilla ja jos kävi niin vastukset vuorottelee kiukaan vastauksien kanssa = ei niiden ainakaan täysillä oo tarvinnut/voinut olla...

Normimoodissa sen 180 litraa ehtii käyttää liian kylmäksi ja lopputuloksena sulla on pelkkää haaleaa vettä joka pikkuhiljaa haalenee lisää. Talvella ongelma korostuu, kun syöttövesi on jääkylmää ja vesi jäähtyy reippaammin vielä varaajasta suihkuun asti. Ts. tarvittu lämmitysdelta on isompi. Itsekin ongelman selkeästi tunnistit, kun pistit sen luxus-moodin päälle jo suoraan jolloin se reagoi heti vaajeeseen. Plus varaaja on valmiiksi 10 astetta lämpimämpi. Ekosuihkuilu haaleassa vedessä voi kuulua sun harrastuksiin ja se on ihan ok, mutta ei tuollaisen mukaan kannata uutta lämmitysjärjestelmää mitoittaa Vesi on halvin mahdollinen tapa varastoida energiaa myöhempää käyttöä varten niin käyttöveden kuin lämmityksen osalta. Harmittaa, kun en ottanut 500 l puskuria. Ja sitä erillistä isompaa käyttövesivaraajaa.

 

[Kvarkki]

Kuitenkin esimerkiksi 12 kilowatin MLP tekee sitä vettä omaan sisäiseen 180 litran varaajaansa pelkän kompressorin voimin sellaista tahtia, että lämpimän suihkuveden ehtyminen ei juurikaan ole juttu. Toki voima loppuu jos harrastaa kuuman suihkun alla lämmittelyä esimerkiksi tunnin putkeen, mutta yleensä saunoessa ja muuten raskaasti vettä kulutettaessa on myös taukoja eli ihan jatkuvan lämpimän suihkun teholla ei tarvitse vettä tuottaa. Tilanne on aivan eri kuin vaikkapa 200-300 litran 2-3 kW varaajan kanssa, jossa kun lämmin vesi on loppu, se on loppu.

No tuollaisella juuri olen saanut nauttia viimeisenä haaleista suihkuista vaikka käyttövesi on melkein täydellä prioriteetilla MLP:ssa. Ei se tuottokyky riitä normiasetuksella reagoimaan normisuihkun virtaamaan. Luxus-moodissa kun pytty on heti lähdössä 60-asteessa se jaksaa pitää yllä tilannetta riittävän pitkään. Kyllä se 300 litraa @75C ja 3 kW myös porskuttaa pitkälle, jos on kytketty menemään päälle, noissa vaan on yleensä kerran yössä asetus.

 

[Euroshopperi 2]

11 1/2 vuotta on 17 kW tehoinen pumppu nyt pyörinyt ja vastuskäyttöä tasan 0 tuntia. Esilämmitys 500 L varaajasta ja käyttövesi erillisvaraaja 390 L on kierukka lämmitteinen, eli käyttövettä täynnä. Tuossa on koneen ilmoittamat hyötykertoimet ja viimeisin vuosikulutus oli 6708 kWh sisältää lämmityksen, käyttöveden ja vastuskäytön. Tilaa on 350 neliötä ja n 12 h + pesutiloja ja WC:tä. Kuutioita n 1000. Mitattu sähkönkulutus on kompressorin käyttämää sähköä, joten sen voi suoraan verrata öljylitroihin, tai esim VILP ym vaihtoehtoihin. Kiertovesipumput jauhaa kaikissa vaihtoehdoissa samalla tavoin. Tuolla määrällä energiaa tuotiin taloon n 32 800 kWh, joka vastaisi n 3900 L öljyä 83 % hyötysuhteella.
Käyttöveden esilämmitys tapahtuu siis tuolla lämmityksen COP 5,1:llä, eikä se kuluta hukkalämpöä pätkääkään, mutta tuplaa käyttöveden määrän tarvittaessa. Käyttövettä lämmitetään vain n 1 x / vrk n 10-15 min ajan, jos ei lorotella uima-altaisiin tai painepesurilla. Veden lämpö on varaajan yläosassa 58 asteista ja pumppu lopettaa kiertoveden ollessa 58,6 astetta, jolloin 390 L varaajan lämpö 1/2-välissä on 50+ asteessa.
( JAZ=SCOP)

 

[oltsandeeri]

Kiitokset kommenteista ja hyvästä keskustelusta aiheesta ja sen ympäriltä.

Muutama asia tässä vahvistunut:

1) talousrakennus lämmetköön suoralla sähköllä
2) MLP:n integroitu 180l käyttövesivaraaja ei jatkoon; ainakaan ilman esilämmitystä kierukalla isommassa varaajassa
3) kaivosta tehdään varmuuden vuoksi vähintään 190m ja mieluusti hieman ylikin
4) kanavapatteri laitetaan esilämmittämään ja -jäähdyttämään ulkoilmaa ennen LTO-kennoa; korvan takana pidetään se, että tuloilman jäähdytys X asteella ei jäähdytystehona yksistään riitä vaan lisäksi oikeille helteille tarvitaan puhallinkonvektori(t) tai sitten ihan vaan ILP

Tarkempi varaajatoteutus jää vielä pohdintaan; vaihtoehtoja ja erilaisia komboja on muutamia. Ja pumpun teholuokka; 1,5-8 kW vai 3-13 kW. Kenties ja tod.näk jotain muutakin, mikä ei juuri nyt juolahda mieleen.

ETA:

5) märkätiloihin asennetaan lattiaan vesikierron lisäksi sähköletkut

 

[Euroshopperi 2]

Hyvä lähtökohta on tuo 12 kW invertteri. Yhtään liian kuumaa kaivoa ei ole tiettävästi vielä siandinaviasta löytynyt ja hyvä muistaa, että nimellisteho esim lattialämmitystalossa 35 asteen kiertovedelle saavutetaan minimissään 0-asteisella tuloliuoksella. Omalla kohdalla on tuolla luokkaa 30-35 MWh tehon hävityksellä lämmitykseen maasta otettava energiamäärä n 24-28 MWh ja sillä on saanut joskus jo 0-asteeseen tulon 2 x 165 kaivoilla täällä n Espoon tasolla.
Nykyisen kokemuksen mukaan vetäisin lattiat 20 mm putkella, niin saa matalamman kiertoveden lämmön helpommin järjestettyä, kun kiertomäärää saa oikeasti lisättyä kunnolla. Ehkä joku lyhyempi 17 mm putkellakin menettelee. Hävitin vajaa 110 m 20 neliön huoneeseen yhtenä lenkkinä kaksoisspiraalina ja ei voi tyytyväisempi olla. Tasalämpöinen lattia ja reipas teho, jota on helppo säätää, kun 2:den vierekkäisten putken lämpösumma on sama koko lattian alalla riippumatta kiertonopeudesta.
Lämpökanaali saattaisi olla lattialämmityksellä kyllä vielä ihan OK, jos kanaalissa ei tartte viedä kuumaa käyttövettä sinne ulkovajaan. Lämpöhukka pienenee merkittävästi ja jos sinne riittäisi vielä matalampi tavoitelämpökin, niin kyllähän sillä jo joku järki olisi laittaa.
Varaaja esim Akva EK sisältää käyttövesikierukan josta pystyy ottamaan esilämmityksen. Erillislaitteissa sitten pitää kattoa latauskierukalla varustettuja versioita. Oma 390 L on Viessmannin erinomaisen hyvin eristetty B-luokkaan kuuluva käyttövesivaraaja, josta ei hukkalämpöä juurikaan irtoa pannuhuonetta lämmittämään.

 

[jm82]

1) talousrakennus lämmetköön suoralla sähköllä
2) MLP:n integroitu 180l käyttövesivaraaja ei jatkoon; ainakaan ilman esilämmitystä kierukalla isommassa varaajassa
3) kaivosta tehdään varmuuden vuoksi vähintään 190m ja mieluusti hieman ylikin
4) kanavapatteri laitetaan esilämmittämään ja -jäähdyttämään ulkoilmaa ennen LTO-kennoa; korvan takana pidetään se, että tuloilman jäähdytys X asteella ei jäähdytystehona yksistään riitä vaan lisäksi oikeille helteille tarvitaan puhallinkonvektori(t) tai sitten ihan vaan ILP

Tarkempi varaajatoteutus jää vielä pohdintaan; vaihtoehtoja ja erilaisia komboja on muutamia. Ja pumpun teholuokka; 1,5-8 kW vai 3-13 kW. Kenties ja tod.näk jotain muutakin, mikä ei juuri nyt juolahda mieleen.

ETA:

5) märkätiloihin asennetaan lattiaan vesikierron lisäksi sähköletkut

Lämpökanaalia ei tosiaan kannata edes harkita.

2) NIBE VPB S 300 R LÄMMINVESIVARAAJA

Joku tuon tyylinen 300L varaaja riittäisi jo paremmin. 2300€. Ei vie kovin paljon tilaa ja on kumminkin siisti.

2.5)

NIBE S1156-13

Tuotemerkki: Nibe Tuotenumero: LVI-5362948 Toimitusaika: 1 – 5 arkipäivää Rahti: 59 €

www.maalampotukku.fi

Itse ainakin valitsisin mahdollisimman ison pumpun ja 3kW-13kW voisi olla oikein hyvä. 8100€.

Toki siinä 600€ säästäisi, jos valitsisi 1.5kW-8kW pumpun. Kun sekin ilmeisesti riittäisi. Eli hieman kinkkinen juttu?

3) Kaivoksi varmaan voisi riittää 180-190 metriä ihan mutu tuntumalla, eli aktiivisyvyys olisi sitten x määrä? Toki tuo 190 olisi mukava tasaluku, eli jonkinlainen tavoite

4) Periaatteessahan sen pumpun minimiteho 1.5kW olisi erittäin kiva juttu, eli ei ainakaan mitään haittaa siitä. Eli 8kW ja 13kW mallit kannattaa tosiaan pitää molemmat mielessä.


Mun eka taloon löytyi Nibe 1217-10kW käytettynä 3000€ hintaan. Ja koska poraus kaikkineen oli vain 26€/m ja siitä vielä kotitalousvähennys pois, niin tuli laitettua maksimi määrä metrejä. Eli porattiin 201m ja tuo oli samalla lämpökaivon aktiivisyvyys. Lasku taisi olla 200m, eli 5200€. Isän kanssa asenneltiin MLP.

Talo on vm1973 ja 123 neliötä. Nibe vm2008. Sisäisen kiertovesipumpun olen vaihtanut ja vaihtoventtiilin korjaussarjan. Eli ihan mallikkaasti on vielä toiminut.

Maalämpö 120 neliön -70 lukuiseen taloon

Maalämpö 120 neliön -70 lukuiseen taloon

www.maalampofoorumi.fi

Mutta lattialämmitys vaatii toki patterilämmitykseen verrattuna hieman enemmän kaivolta, kun kompuran hyötysuhde on parempi. Varmaan silti teille riittäisi 185-190m poraus, jos akviivisyvyys olisi vaikka 175-180m. Ei ainakaan pitäisi olla vaaraa lämpökaivon jäätymiselle

 

[kolistelija]

Meillä MLP käyttää vastuksia veteen joka päivä, enkä näe siinä mitään ongelmaa. Aiempi omistaja oli ottanut vastukset pois päältä ja pumppu jurnutti pitkään viimeisiä asteita veden jäädessä n. 51-52 asteiseksi kun asetus on 55 (6kW on/off pumppu muuten ottaa noilla asteilla jo lähes 3 kW seinästä). Meillä vastukset on ollu sallittuina ja pumppu käyttää niitä noin 1,3 kWh per päivä, eli meidän sähkön hinnalla ja kulutuksellä reilu 50 euroa vuodessa. Pienestä se on joillakin kiinni...

 

[jm82]

Meillä MLP käyttää vastuksia veteen joka päivä, enkä näe siinä mitään ongelmaa. Aiempi omistaja oli ottanut vastukset pois päältä ja pumppu jurnutti pitkään viimeisiä asteita veden jäädessä n. 51-52 asteiseksi kun asetus on 55 (6kW on/off pumppu muuten ottaa noilla asteilla jo lähes 3 kW seinästä). Meillä vastukset on ollu sallittuina ja pumppu käyttää niitä noin 1,3 kWh per päivä, eli meidän sähkön hinnalla ja kulutuksellä reilu 50 euroa vuodessa. Pienestä se on joillakin kiinni...

Minkä merkkinen MLP muuten?

Nibe muistaakseni sammuttaa kompressorin, jos "paine" nousee liian suureksi ja lämmittää sitten viimeiset asteet sähkövastuksella.

Muistaakseni Nibeen saa myös ajastettua sen legionella kuumennuksen esim kerran viikossa. Vaikka 65 asteeseenkin asti. Ja muuten sen veden voisi pitää vaikka 48-50 asteisena. Ja vaihteluväli voisi olla vaikka jopa 43->48. En toki mitään tarkkoja lukuja muista.

 

[sammy123]

Kiitokset kommenteista ja hyvästä keskustelusta aiheesta ja sen ympäriltä.

Muutama asia tässä vahvistunut:

1) talousrakennus lämmetköön suoralla sähköllä
2) MLP:n integroitu 180l käyttövesivaraaja ei jatkoon; ainakaan ilman esilämmitystä kierukalla isommassa varaajassa
3) kaivosta tehdään varmuuden vuoksi vähintään 190m ja mieluusti hieman ylikin
4) kanavapatteri laitetaan esilämmittämään ja -jäähdyttämään ulkoilmaa ennen LTO-kennoa; korvan takana pidetään se, että tuloilman jäähdytys X asteella ei jäähdytystehona yksistään riitä vaan lisäksi oikeille helteille tarvitaan puhallinkonvektori(t) tai sitten ihan vaan ILP

Tarkempi varaajatoteutus jää vielä pohdintaan; vaihtoehtoja ja erilaisia komboja on muutamia. Ja pumpun teholuokka; 1,5-8 kW vai 3-13 kW. Kenties ja tod.näk jotain muutakin, mikä ei juuri nyt juolahda mieleen.

ETA:

5) märkätiloihin asennetaan lattiaan vesikierron lisäksi sähköletkut

Ilman muuta tuo suurempi pumppu. Itse kyllä sijoittaisin talousrakennusta lähemmäs taloa ja laittaisin sen kanaalin. Esilämmityspatterin laittaisin erillisellä maalenkillä ja viilennys tietty ILP:llä, jolla voi näppärästi myös lämmittää kun on pari koleampaa päivää välissä eikä viitsi laattaa kuumentaa kun kuitenkin kohta taas ylilämpöä.

Jos ei ammetta tule niin 180l varaaja kyllä riittää mainiosti. Lisävaraajan käyttö invertteripumpun kanssa on ongelmallista, eli jos sellaisien haluaa niin kylmävesiliitäntään ennen maalämpöpumppua joku 100 litran sähkövaraaja, jonka voi napsauttaa kännystä päälle. Kosteiden tilojen lattialämmitys kaapeleilla tai sitten ilmankuivaimelle sopivasti pistorasia. Kaikki lämmitystoiminta kuitenkin aiheuttaa aina viilennystarpeen kesällä.

Itse miettisin aurinkoenergian ja akkujen laittamisvalmiutta. Katon suuntaukset, konesauma/lukkosaumakatto kaapeliputkitukset, sähkökeskuksen paikka jne.

 

[kolistelija]

Minkä merkkinen MLP muuten?

Nibe muistaakseni sammuttaa kompressorin, jos "paine" nousee liian suureksi ja lämmittää sitten viimeiset asteet sähkövastuksella.

Muistaakseni Nibeen saa myös ajastettua sen legionella kuumennuksen esim kerran viikossa. Vaikka 65 asteeseenkin asti. Ja muuten sen veden voisi pitää vaikka 48-50 asteisena. Ja vaihteluväli voisi olla vaikka jopa 43->48. En toki mitään tarkkoja lukuja muista.

Viessmann tuo on. Kyllä varmana Nibekin jurnuttaa kunnes ei enää pysty, jos vastukset ottaa pois päältä?

Muistaisin lukeneeni ihan järkevästä lähteestä että tuo legionella kuumennus kerran viikkoon on aika turha. Jos legionella kerran pääsee leviämään putkistoon, on se ihan turhaa. Siinä kohtaa pitäisi hoitaa koko putkisto eikä vain lämmittää varaajaa. Eli se että veden lämmittää kerran viikossa kuumaksi on lähes sama kuin että pitäisi kokoajan tasaisena.

 

[jm82]

OKT Pirkanmaalle. 2 kerrosta kivitaloa valueristeharkoista. Alapohja ja välipohja ontelolaatoista. Onteloiden päälle askeläänieriste ja kelluva 80mm+ betonilaatta, johon upotetaan lattialämmitysputket. Ajatus aloittaa rakentaminen 2026 keväällä. 5 henkilön talous.

Asuinrakennuksen lämmitettävä nettoala 190 m2 ja ilmatilavuus 586 m3 (sisältäen myös puolilämpimän koneellisesti tuuletetun alapohjan kuutiot kertoimella 0,5). Lisäksi talousrakennus (puolilämmintä varastotilaa), jonka lämmitettävä nettoala 17 m2 ja ilmatilavuus 43 m3.



Maalämpöfoorumin laskentapohja antaa varman päälle mitoittaen (sisälämpötila +22c jne). pelkälle asuinrakennukselle lämmitystarpeeksi 22,1 MWh/v, josta tilojen lämmitys 16,6 MWh ja käyttöveden lämmitys 5,5 MWh. Täystehomitoitus vaatisi aktiivisyvyydeltään 191 m kaivon ja 7,9 kW pumpun.

Talousrakennuksen (ja 18 m pitkän lämpökanaalin AR:n teknisestä tilasta) lisääminen mukaan yhtälöön kasvattaisi lämmitystarvetta n. 3,4 MWh/v, josta tilojen lämmitys 2,2 MWh ja kanaalin hukkalämmöt n. 1,2 MWh. AR + TR täystehomitoitus vaatisi aktiivisyvyydeltään 214 m kaivon ja 9,4 kW pumpun.

Kysymyksiä/pohdintaa:

1) Onko tässä tapauksessa wörttiä vetää maalämpöä talousrakennukseen vai olisiko sähköletkut lattiaan helppo ja taloudellisesti perusteltu ratkaisu? Lisämetrit kaivoon maksaa. Lämpökanaali maksaa ja hukkaa lämpöä. Pumppukokoa pitäisi kasvattaa ja se maksaa. Vesikiertoinen lattialämmitys myös marginaalisesti kalliimpi investointi varaston lattiaan vs sähkökaapelit. Mietteitä?

2) Mikä pumppu? Invertterivehje varmaankin nykypäivänä? Esim. Niben S1256-8kW integroidulla 180l käyttövesivaraajalla näyttäisi kustantavan n. 8 k€ ja S1156-8kW ilman varaajaa n. 7,5 k€. Mitä muita valmistajia/vaihtoehtoja kannattaisi pohtia?

3) Erillinen varaaja/varaajat? Pörssisähköoptimointi / kalliiden tuntien poisleikkaaminen kiinnostaa. Samoin lämpimän käyttöveden riittävyys. Varaavuutta betonilaatoista ja kantavista kivirakenteista löytynee sen verran, että ei tunnu missään vaikka lämmitys olisi stopissa päivän kalliit/kalleimmat tunnit pakkasillakin? 180l integroitu varaaja ja lämpimän käyttöveden riittävyys 5 hlön taloudessa lienee vähän hiinä ja hiinä vaikka ei mitään vesipetoja/himosaunojia ollakaan? Joku 500l hybridivaraaja käyttöveden esilämmityskierukoilla yhdistettynä pumpun integroituun 180l varaajaan antaisi kyllä mukavasti liikkumavaraa sekä lämmityksen ajoituksen että lämpimän käyttöveden riittävyyden suhteen, mutta touhutonneja siinä taas palaisi ja tekniseen tilaan tarvittaisiin lisäneliöitä. Bonuksena isompi vesitilavuus mitä lämmitellä kesällä, jos haluaa pelkät märkätilojen lattiat pitää silloinkin lämpöisinä? Tekniseksi tilaksi on nyt piirusteltu 3m2 koppi, joka on tosin tarvittaessa helpohkosti väliseinämuutoksella laajennettavissa n. 4 m2 kokoiseksi. Esim. Jäspi GTV Hybrid 500 kustantaa n. 2,5 k€. Suht kompakti vehje; mitat = K x L x S [mm] = 1830 x 670 x 680

4) Kanavapatteri ulkoilman esilämmitykseen ja -viilennykseen ennen kennoa? IV-koneeksi on todennäköisesti valikoitumassa Vallox 145 MV. Patteriksi esim. Vallox MLV Multi 250, josta keruuneste läpi ja kovaa ajoa? Lisäksi ILP yläkertaan helteitä varten? Tuloilmakanavat sitten luonnollisestikin kondenssieristettävä. IV-kanavat on ajatus sijoittaa kaikki höyrynsulun sisäpuolelle jäteilmakanavan yläpohjassa kulkevaa loppuosaa lukuun ottamatta.

Varmaan kohtalaisen järkevä "budjettiratkaisu" voisi tosiaan olla 13kW invertteri, jos vain käyttövesi riittää 5 henkilölle.

8600€:

NIBE S1256-13 R EM

Tuotemerkki: Nibe Tuotenumero: LVI-5362943 Toimitusaika: 1 – 5 arkipäivää Rahti: 59 € NIBE S1256- 13 R EM kosketusnäytöllinen, invertteriohjattu maalämpöpumppu käyttövesivaraajalla

www.maalampotukku.fi

Ja jos ei riittäisikään kuuma vesi, niin pieni sähkövaraaja, josta sitten vaikka esilämmitys tarvittaessa (kuten yllä kerrottiin). Saakohan muuten sen sähkövaraajan sitten riittävän pienelle teholle, se tuli mieleen?

Maalämpöpumpun tehohan ei pitäisi vaikuttaa kaivon mitoitukseen, eli pistäisi olla kohtalaisen turvallista valita isompi 13kW invertteri?

 

[jm82]

Viessmann tuo on. Kyllä varmana Nibekin jurnuttaa kunnes ei enää pysty, jos vastukset ottaa pois päältä?

Muistaisin lukeneeni ihan järkevästä lähteestä että tuo legionella kuumennus kerran viikkoon on aika turha. Jos legionella kerran pääsee leviämään putkistoon, on se ihan turhaa. Siinä kohtaa pitäisi hoitaa koko putkisto eikä vain lämmittää varaajaa. Eli se että veden lämmittää kerran viikossa kuumaksi on lähes sama kuin että pitäisi kokoajan tasaisena.

Muistaakseni Nibe tekee aina niin kuumaa kompuralla, kuin pystyy ja loppukuumennus vasta sähköllä (kun kompressori on pois päältä).

Toki kompressorin ääni on esim 35 asteisella menovedellä erittäin pehmeä (matala paine) ja kun tekee vaikka 55 asteista käyttöveden lämmitystä, niin on hieman erilainen ääni.

 

[oltsandeeri]

Lisää hyviä näkökulmia, kiitokset.

Puolilämpimän talousrakennuksen liittäminen maalämpöön lämpökanaaleineen, syvempine kaivoineen ja vesikiertoisine systeemeineen päivineen maksaisi karkealla gorillamatematiikalla suuruusuokallisesti 3-5 k€ enemmän kuin simppeli sähköletkut lattiaan -ratkaisu?

Säästöpotentiaali suoralla sähköllä lämmittämiseen verrattuna olisi kaiketi n. 150-200 € luokkaa per vuosi (~1000-1300 kWh vähemmän ostosähköä hinnalla 0,15 €/kWh).

Talousrakennus on tarkoituksella sijoitettu pihan perälle näkösuojaksi luomaan yksityisemmät puitteet oleskelupihalle. Siirtäminen lähemmäksi asuinrakennusta / teknistä tilaa ei oikein ole vaihtoehto.

Tontti on pieni, n. 520 m2. Erillinen maapiiri ei liene vaihtoehto kanavapatterille vaan kaivon liuoksella on mentävä. Kaivon liuos pysynee lisäksi viileämpänä läpi kesän VS erillinen maapiiri = enemmän jäähdytystehoa tuloilmaan? Kesäaikainen jäähdytys lisäksi hyväksi kaivon sielunelämälle.

Ylimitoitettu 3-13 kW pumppu 180l integroidulla varaajalla olisi asennuksellisesti selkeä, kompakti ja tilankäytöllisesti kiinnostava vaihtoehto. Josko vaan ko. kombolla lämmin käyttövesi riittäisi
1,5 - 8 kW tosiaan riittäisi varovaisuusperiaatteellakin mitoittaen maalämpöfoorumin laskentapohjan mukaan sekä tilojen että käyttöveden lämmittämiseen (HUOM! laskentapohja ehdottaa 240l varaajaa käyttövedelle) ja olisi "Optimimiteho", kun taasen 13 kW olisi "Reipas yliteho" (sic).

Alhaiselle minimiottoteholle kykenevä laitos tarkoittaisi vähemmän käynnistymiskertoja kompuralle; tune ILP:it, vaiko eikö? Onko pumpun ylimitoittamisesta mitään käytännön haittaa, jos/kun kaivoa ei silti mitenkään ylettömästi olla kuormittamassa? Hintaero Niben S1256 8 kW ja 13 kW pumppujen välillä tosiaan vain 600€ (8 k€ VS 8,6 k€).

Käyttövettä meillä kuluu kaiken kaikkiaan suht vähän eli n. 90l per vrk per kärsä = 0,09 * 365 * 5 ~ 164 m3 vuodessa. Lämpimän veden osuus ei ole tiedossa, mutta ounastelen LVV:n vastusten syövän vuositasolla n. 4 MWh.

Ammetta ei ole tarkoitus uuteen taloon laittaa vaan korkeintaan varaus sille, jos sitäkään.

Ulos on tulossa todennäköisesti ~ 1 m3 ulkoporeallas, mutta ko. kokoluokan altaaseen ei ole tarkoitus tai varmaan mitään järkeäkään mitään vesikiertoista lämmitysmuotoa lämmönvaihtimineen ja oheissälöineen edes miettiä? Sähkönkulutus vastuksilla lämmitellessä lienee tuollaisessa luokkaa 2 - 4 MWh/v riippuen käytöstä, sijainnista ja eristyksistä.

EDIT:
Jäsennelty hieman tajunnanvirtaa

 

[oltsandeeri]

Teknisestä tilasta.

TT:n suunniteltu koko on tällä hetkellä n. 3 m2. Sisämitat 1,6m x 1,9m. Huonekorkeus 2,7m. Käynti tilaan vain ulkoa.

TT rajautuu yhdeltä sivultaan keittiöön, yhdeltä sivultaan suihkulla varustettuun vessaan ja yhdeltä sivultaan makuuhuoneeseen. Makkarista on tarvittaessa lohkaistavissa TT:lle lisätilaa n. 1,1m x 0,6m kokoinen pläntti makkarin vaatekaappirivistöä supistamalla 4 kaapista 2 kaappiin.

Tekniseen tilaan pitäisi saada mahdutettua:

- sähköpääkeskus (ryhmäkeskus IT-osineen tulee asuintiloihin)
- vesimittari
- MLP tykötarpeineen
- IV-kone
- keskuspölynimuri
- ainakin osa LL:n ja KV:n jakotukeista

Erilliselle varaajalle/varaajille on siis aikas niukasti tilaa...
Seinän takana olevan vessan katon alaslaskua, max ~30cm korkeaa, voidaan toki käyttää lisätilana esim. IV:n äänenvaimentimille jne.

EDIT:
Jäsennelty hieman tajunnanvirtaa

 

[Purulumi]

Puolilämpimän talousrakennuksen liittäminen maalämpöön lämpökanaaleineen, syvempine kaivoineen ja vesikiertoisine systeemeineen päivineen lienee maksaisi luokkaa 3-5 k€ enemmän kuin simppeli sähköletkut lattiaan -ratkaisu? Säästöpotentiaali suoralla sähköllä lämmittämiseen verrattuna lienee n. 150-200 € luokkaa per vuosi (~1000-1300 kWh vähemmän ostosähköä hinnalla 0,15 €/kWh). Talousrakennus on tarkoituksella sijoitettu pihan perälle näkösuojaksi luomaan yksityisemmät puitteet oleskelupihalle. Siirtäminen lähemmäksi asuinrakennusta / teknistä tilaa ei oikein ole vaihtoehto.

Kaapelit lattiaan (lähinnä varalle) ja ilppi lämmittämään tilaa käytännössä? Säästät sähköissä ja tila pysyy varmasti kuivana. Lisäksi on puolet halvempi investointi kuin kanaali+muut jutut? Toki 17m2 tila on vähän pieni omalle ilpille ja sen saa jälkikäteenkin asennettua.

 

[oltsandeeri]

Kaapelit lattiaan (lähinnä varalle) ja ilppi lämmittämään tilaa käytännössä? Säästät sähköissä ja tila pysyy varmasti kuivana. Lisäksi on puolet halvempi investointi kuin kanaali+muut jutut? Toki 17m2 tila on vähän pieni omalle ilpille ja sen saa jälkikäteenkin asennettua.

Lainaan aiemmin kirjoittamaani:

ILP:lle ehkä hieman liian pieni tötterö 17 m2? Lisäksi tässä kyseisessä tapauksessa ILP ei oikein käy, koska tötterö on ajatus jakaa väliseinällä kahteen osaan; toiseen osaan olisi tulossa varsinainen 8 m2 varasto ja toiseen 9 m2 minikuntosali.

 

[sammy123]

Kanaviston kautta tapahtuva viilennys on kuitenkin tehotonta ja kondenssiriski tappaa näennäishyödyn. Solukumieristys joko onnistuu, tai ei onnistu - jolloin joku paikka kastuu. Jos taas pelataan varman päälle kastepisteen alapuolella niin viilennysteho jää pieneksi. Maalämpöpumppua kaivopiireineen en siis sotkisi ilmanvaihtoon.

 

[Dunlop]

Kanaviston kautta tapahtuva viilennys on kuitenkin tehotonta ja kondenssiriski tappaa näennäishyödyn. Solukumieristys joko onnistuu, tai ei onnistu - jolloin joku paikka kastuu. Jos taas pelataan varman päälle kastepisteen alapuolella niin viilennysteho jää pieneksi. Maalämpöpumppua kaivopiireineen en siis sotkisi ilmanvaihtoon.

Meillä Nilan ec9 missä viilennys kanaviston kautta ja ei se ole ollut mitenkään tehoton, kondensioriski poistuu eristeellä ja ainakaan meillä ei ole mikään kastunut!?

Toki riippuu asunnosta ja sen koosta mihin asentaa, mutta 64 neliön puurunkoinen rivitalo asunto pysyy näin 30c helteellä viileänä ihan tarpeeksi hyvin.

Tänään tosiaan sisäilman tulo koneelle oli 30c ja kanavista puhalsi 16c ilmaa, joka riitti pitämään asunnon 22c lämmöissä. Toki ilmalämpöpumppu hoitaa homman tehokkaammin, mutta itse en koe tarpeelliseksi maksaa toisesta laitteesta ja huolehtia senkin huolloista, kun tuolla yhdellä pärjää ja toimii meidän käytössä riittävän hyvin.

 

[JoroZzZ]

Ei oo vissiin öljykattiloihin tullut parannuksia viimeiseen 20 vuoteen? Pitäs jossain vaiheessa uusia.

 

[Juh44]

Huomautan tohon iv-maapiiri patteriasiaan että sen coppi on aivan tajuton koska sillä 30w kiertovesipumpulla ja 10w magneettiventtiilillä saadaan kilowattien lämpötehoja..... = Halpaa lämpöä/kylmää ja lataa kaivoa/maapiiriä kesällä.

"Viimetalven kokemuksia omasta mlv250 kennosta ja 145mv koneesta=

Ulkolämpötilassa -15c, patterin jälkeen ilman lämpötila on -5c. -> tehona kai reipas kw.(80-100l/s)"

Myös sulatuksien määrä putosi dramaattisesti kun patteri otettiin käyttöön.
Kesällä taas kuivattaa ulkoilmaa ja jäähdyttää, kanavat menee kylmässä tilassa = 13mm armaflex ja 100mm villaa on ainakin toistaiseksi pitänyt kondenssit loitolla.. (16c tuloilma tuntuu riittävän pitämään asuintilat kohtuullisina vaikkei lattiaviilennyskään ole vielä käytössä, toki tappohelteitä ei tänäkesänä ole ollut....)

 

[oltsandeeri]

Kanaviston kautta tapahtuva viilennys on kuitenkin tehotonta ja kondenssiriski tappaa näennäishyödyn. Solukumieristys joko onnistuu, tai ei onnistu - jolloin joku paikka kastuu. Jos taas pelataan varman päälle kastepisteen alapuolella niin viilennysteho jää pieneksi. Maalämpöpumppua kaivopiireineen en siis sotkisi ilmanvaihtoon.

IV:n kautta liikuteltavat ilmamäärät tyypillisesti asuinrakennuksessa suht maltillisia, joten tehoa ei ylenpalttisesti luonnollisestikaan voi olla.

Hyvänä puolena maltillisen jäähdytystehon lisäksi ilman kuivaus ja se, että viileää ilmaa saadaan kuuman ilman sijaan juuri sinne, missä sillä on merkitystä (ok, saunaa lukuun ottamatta) eli esim. makkariin, jossa väliovi kiinni.

Tuloilman jäähdytys kannattaa mielestäni nähdä ensiapuna, joka toisinaan riittää sellaisenaan ja toisinaan tarvitaan järeämpiä hoitomenetelmiä kuten ILP:oja seinät väärälleen.

Kanavaeristysten onnistuminen lähinnä motivaatiosta kiinni nykypäivänä. IV-kanavien asennus ja eristäminen yksi lukuisista hommista, mitä olen suunnitellut itse tehtäväksi juuri kyseisestä syystä.

Valmiiksi tehtaalla eristetyt kanavat (BetterPipe, Uponor tmv.) yksi vaihtoehto, jos armaflexin liimailu ei napostele. Tyyriitä, mutta aika on rahaa ja onnistumisprosentti huomattavasti korkeampi vaikka moti ei olisikaan 110%.

Yläpohjan eristeisiin ei ole itsellä ajatus haudata kanavia ollenkaan vaan kaikki höyrynsulun sisäpuolelle. Tietää yläkerrassa isosti alaslaskua, mutta alaslasku palvelee samalla mm. takaraivossa kummittelevia akustointiajatuksia.

 

[Pakana]

Kanaviston kautta tapahtuva viilennys on kuitenkin tehotonta ja kondenssiriski tappaa näennäishyödyn. Solukumieristys joko onnistuu, tai ei onnistu - jolloin joku paikka kastuu. Jos taas pelataan varman päälle kastepisteen alapuolella niin viilennysteho jää pieneksi. Maalämpöpumppua kaivopiireineen en siis sotkisi ilmanvaihtoon.

Toisaalta asumismukavuuden kannalta koko talonnkattava jäähdytys on ihan ylivoimainen seinäsyylään verrattuna, mutta jos asunto on mallia kasvihuone, niin pelkkä maaviileä ei välttämättä enää riitä. UV kalvot saattavat kääntää tilanteen, mutta lisäävät myös lämmitysenergian tarvetta.

Noin maailmanlaajuisesti ajateltuna kanavoitu jäähdytys on kuitenkin se yleisin tapa viilentää, eikä se veden kondensoituminen ole mitenkään ylitsepääsemätön ongelma.

Nuo seinäsyylät ovat persaukisten halpisvirityksiä.

Ei oo vissiin öljykattiloihin tullut parannuksia viimeiseen 20 vuoteen? Pitäs jossain vaiheessa uusia.

Öljylämmittimien hyötysuhde on yleensä tarkoituksellisesti rajattu johonkin 95% paikkeille. On toki olemassa niitä 99% polttimia, joihin laitetaan sitten muovinen viemäröity savupiippu..

Onhan tuo tietysti ihan perusteltua jos öljylämmitys on todellakin ainoa mahdollinen lämmitysmuoto, esim jokin sähköverkon ulkopuolella oleva ympärivuotisessa käytössä kiinteistö.. Tosin jos tönö on minkään kokoinen, niin elinkaarikustannuksiltaan generaattori+lämpöpumppu tulee halvemmaksi, eikä tarvitse raijata niin paljoa öljyä. heneraattori+lämpöpumppu tulisi tode

 

[sammy123]

Toisaalta asumismukavuuden kannalta koko talonnkattava jäähdytys on ihan ylivoimainen seinäsyylään verrattuna, mutta jos asunto on mallia kasvihuone, niin pelkkä maaviileä ei välttämättä enää riitä. UV kalvot saattavat kääntää tilanteen, mutta lisäävät myös lämmitysenergian tarvetta.

Noin maailmanlaajuisesti ajateltuna kanavoitu jäähdytys on kuitenkin se yleisin tapa viilentää, eikä se veden kondensoituminen ole mitenkään ylitsepääsemätön ongelma.

Nuo seinäsyylät ovat persaukisten halpisvirityksiä.


NIPS

Jep. Noin sen voi kuvitella mikäli on nukkunut yläasteen(kin) fysiikan tunnit. Tosi kätevää on, saa haaleankylmää tuloventtiilistä mm. suoraan kiukaan päälle. Ilmanvaihdon kautta viilentäminen on tehotonta koska mitä suuremmalle laitat ilmanvaihtoa, sitä enemmän puhallat ulkolämpötilaa kylmempää ilmaa ulos. Näennäisesti suurempi jäähdytysteho hukkuu suuremman ilmamäärän jäähdyttämiseen. Mitä taas tulee sinun maailmanlaajuiseen ajatteluusi, niin huomaa ettet ole koskaan käynyt Keravaa pidemmällä

 

[Riihis]

Eikös maailmalla ole tapana asentaa alakattoon niitä konvektoreja, jotka ottaa sisäänsä huoneilmaa ja puhaltaa sen takaisin samaan tilaan viilennettynä? Suomessa taitaa olla ko. laitteet myös tarvittaessa lämmitykseen? Semmoisia olen nähnyt asennettavan kauppakeskuksiin ja toimistoihin. Eli sama perjaate ku seinäsyylissä.

 

[kolistelija]

Jep. Noin sen voi kuvitella mikäli on nukkunut yläasteen(kin) fysiikan tunnit. Tosi kätevää on, saa haaleankylmää tuloventtiilistä mm. suoraan kiukaan päälle. Ilmanvaihdon kautta viilentäminen on tehotonta koska mitä suuremmalle laitat ilmanvaihtoa, sitä enemmän puhallat ulkolämpötilaa kylmempää ilmaa ulos. Näennäisesti suurempi jäähdytysteho hukkuu suuremman ilmamäärän jäähdyttämiseen. Mitä taas tulee sinun maailmanlaajuiseen ajatteluusi, niin huomaa ettet ole koskaan käynyt Keravaa pidemmällä

LTO tosin voi ottaa talteen tuota ulos menevää viileää varsin hyvällä hyötysuhteella. Ei siitä viilennyskennoa varmaan kannata LTO kennon tuloilmapuolelle?

Mitä tulee tuohon viestiin jota lainasit, niin rahahenkilön ratkaisu kuitenkin on tarpeeksi splittimallisia ilppejä että saa kaikki oleelliset huoneet viilennettyä kunnolla. Saa niitäkin kattomallisina jotka ei niin paljoa harmita ulkonäöltään. Tai sekin varmaan on mielipidekysymys, mutta ilpin teho ja sitä kautta nopea reagointi on mielestäni aika suuri etu.

 

[Boulder]

Itse satuin majoittumaan juhannuksena talossa, jossa oli jäähdytys ilmanvaihdon kautta PILPillä. Toimi erittäin hyvin, mennessä yläkerran huoneissa 25 astetta lämmintä ja kun löysin koneen asetukset ja laitoin jäähdytykselle ja pyynniksi 21 astetta, oli makkarit iltaan mennessä jäähtyneet mukaviksi nukkumista ajatellen. Tuloilmaventtiileistä tuli selkeästi viileää ilmaa verrattuna lähtötilanteeseen.

 

[Juh44]

LTO tosin voi ottaa talteen tuota ulos menevää viileää varsin hyvällä hyötysuhteella. Ei siitä viilennyskennoa varmaan kannata LTO kennon tuloilmapuolelle?

Mitä tulee tuohon viestiin jota lainasit, niin rahahenkilön ratkaisu kuitenkin on tarpeeksi splittimallisia ilppejä että saa kaikki oleelliset huoneet viilennettyä kunnolla. Saa niitäkin kattomallisina jotka ei niin paljoa harmita ulkonäöltään. Tai sekin varmaan on mielipidekysymys, mutta ilpin teho ja sitä kautta nopea reagointi on mielestäni aika suuri etu.

Ja sit ne syylät on myös ulkoseinillä jurisemassa ja pissaamassa vettä alleen...

Ja paljonkos siinä ilmalämpöpumpussa on viilennystehoa kun puhallin on ykkösellä/muuten äänetön moodi päällä?

(Itsekin kyllä liputan 110% sen ilmanvaihto viilennyksen puolesta)

 

[Pakana]

Jep. Noin sen voi kuvitella mikäli on nukkunut yläasteen(kin) fysiikan tunnit. Tosi kätevää on, saa haaleankylmää tuloventtiilistä mm. suoraan kiukaan päälle. Ilmanvaihdon kautta viilentäminen on tehotonta koska mitä suuremmalle laitat ilmanvaihtoa, sitä enemmän puhallat ulkolämpötilaa kylmempää ilmaa ulos. Näennäisesti suurempi jäähdytysteho hukkuu suuremman ilmamäärän jäähdyttämiseen. Mitä taas tulee sinun maailmanlaajuiseen ajatteluusi, niin huomaa ettet ole koskaan käynyt Keravaa pidemmällä

Sieltä venttiilistä tulee yleensä luokkaa 10 asteista ilmaa, joka riittää pitämään asunnon mukavan lämpöisenä helteilläkin, eli ilma on suunnilleen saman lämpöistä kuin mitä sieltä venttiilistä tulee talvellakin.

Oletko itse ollut ikinä saunassa?

Ilmanvaihdon kautta tapahtuvalla viilennyksellä ei ole tarkoitus jäähdyttää asuntoa, vaan pitää se kokoajan samassa lämpötilassa. Toki jos joku nuukajussi laittaa järjestelmän pois päältä ja alkaa kuumaa taloa sillä myöhemmin jäähdyttää, se on hemmetin hidasta, ja säästökin on melko kyseenalaista, maaviileän kanssa lienee jo negatiivinen.

Noita seinäsyyliä kyllä näkee maailmalla, esimerkiksi halpojen turistirysien huoneistoissa, ja toki persaukisten kodeissa sielläkin.

 

[Riihis]

Onneksi meillä silti on ilpit jotka mahdollistavat jäähdytyksen suht tehokkaasti ja pienemmällä mekkalalla kuin siirrettävät ns. pingviinit. Saatiin mökillekkin siedettävät sisälämmöt hellekesinä ja appivanhemmille paremmat yöunet. Kertamaksu asentajalle ja homma parissa tunnissa maaliin. Niillekkin on paikkansa kyllä.

 

[Taneli-]

Toki jos tarkasti katsoo niin kyllähän ilmanlämpöpumpun kanssa joutuu sen verran tekemään komporomissia että ne alueet joiden tahtoo pysyvän viileämpinä täytyy myös pitää avoimina.

Eli itselläni se tarkoittaa että kodinhoitohuone, vessa, pesuhuone, sauna, välieteinen ja vaatekaappi eivät ole niin viileitä koska niiden ei tarvitsekaan olla ja pidän kyseisiä ovia monesti kiinni.

Toki jollekin sellainen vaihtoehto että esim. makuuhuoneiden ovet tai olohuoneeseen tai keittiön ja ruokatilan väli olisi avoinna on täysin poissuljettu erinäisistä syistä (vaikka lapset, lemmikit, vanhempien erilaiset aikataulut ja uniongelmat tms).
Jolloin se ilmanlämpöpumppu ei vain auttaisi tai se tarvisi hankkia erikseen jokaiseen huoneeseen koska halutaan esim. että keittiön "ruuan käryt" eivät ikinä leviä muualle tai ruokatila on vain syömistä varten eikä sitä tarvitse muutoin nähdä tai olohuoneesta kuuluu niin paljon ääntä että se pitää eristää muusta talosta tai makuuhuoneiden pitää olla pimennettyjä ja erillään muista.

 

[Pakana]

Onhan se ilppi juurikin jälkiasennuksena ihan ylivoimaisen edullinen systeemi, mutta jos rakentaa taloa, ja systeemi on jo niin lyöty lukkoon että tuollainen kokotalon kattava järjestelmä ei tule enää kyseeseen, niin laittaa sitten sen kanavoitavan ilpon, jolloin sen viileän saa jaettua sinne mihin on tarve, ja riittää pelkkä ilmaventtiili seinään/kattoon.

 

[sammy123]

Eikös maailmalla ole tapana asentaa alakattoon niitä konvektoreja, jotka ottaa sisäänsä huoneilmaa ja puhaltaa sen takaisin samaan tilaan viilennettynä? Suomessa taitaa olla ko. laitteet myös tarvittaessa lämmitykseen? Semmoisia olen nähnyt asennettavan kauppakeskuksiin ja toimistoihin. Eli sama perjaate ku seinäsyylissä.

Juu. Ne on "ILP":n sisäyksiköitä ja ulkoyksiköt löytyy rivistä ulkoseinällä. Toki niissä kiertää vesi eikä kylmäaine, mutta kompuralla se vesi viilennetään.

Itse satuin majoittumaan juhannuksena talossa, jossa oli jäähdytys ilmanvaihdon kautta PILPillä. Toimi erittäin hyvin, mennessä yläkerran huoneissa 25 astetta lämmintä ja kun löysin koneen asetukset ja laitoin jäähdytykselle ja pyynniksi 21 astetta, oli makkarit iltaan mennessä jäähtyneet mukaviksi nukkumista ajatellen. Tuloilmaventtiileistä tuli selkeästi viileää ilmaa verrattuna lähtötilanteeseen.

No ei ole ihme. Hyvä ettei lunta satanut ulkona

Sieltä venttiilistä tulee yleensä luokkaa 10 asteista ilmaa, joka riittää pitämään asunnon mukavan lämpöisenä helteilläkin, eli ilma on suunnilleen saman lämpöistä kuin mitä sieltä venttiilistä tulee talvellakin.

Oletko itse ollut ikinä saunassa?

Ilmanvaihdon kautta tapahtuvalla viilennyksellä ei ole tarkoitus jäähdyttää asuntoa, vaan pitää se kokoajan samassa lämpötilassa.

NIPS

Yleensä ei tule 10 asteista ilmaa, ei edes liki. Mikä saattaa pelastaa kondenssikatastrofilta. Naapuri laittoi maakylmän (180m kaivo) lisäksi ILP:n kun totesi seksihelteiden aikana että 26 astetta sisälämmöksi on liikaa. Paradoksaalista on ettei diplomi-insinöörismiehenä tajunnut että ilmanvaihdon tehostaminen ei auta mitään. Jotta moisen hikivirityksen saisi toimimaan kunnolla pitäisi siihen järjestää säädettävä sisäilmakierto, jolloin kovilla helteillä voisi ilman vaihtuvuutta vähentää viilennyksen kustannuksella.

LTO tosin voi ottaa talteen tuota ulos menevää viileää varsin hyvällä hyötysuhteella. Ei siitä viilennyskennoa varmaan kannata LTO kennon tuloilmapuolelle?

NIPS

Jos ei laita tuloilmapuolelle niin jää saamatta tuloilman esilämmitys talveksi. Jos taas sen laittaa LTO:n jälkeen niin sitten kannattaisi laittaa haaraan joka ei haalenna saunaa, kodinhoitohuonetta.

 

[pipo]

Yleensä ei tule 10 asteista ilmaa, ei edes liki. Mikä saattaa pelastaa kondenssikatastrofilta. Naapuri laittoi maakylmän (180m kaivo) lisäksi ILP:n kun totesi seksihelteiden aikana että 26 astetta sisälämmöksi on liikaa. Paradoksaalista on ettei diplomi-insinöörismiehenä tajunnut että ilmanvaihdon tehostaminen ei auta mitään. Jotta moisen hikivirityksen saisi toimimaan kunnolla pitäisi siihen järjestää säädettävä sisäilmakierto, jolloin kovilla helteillä voisi ilman vaihtuvuutta vähentää viilennyksen kustannuksella.



Jos ei laita tuloilmapuolelle niin jää saamatta tuloilman esilämmitys talveksi. Jos taas sen laittaa LTO:n jälkeen niin sitten kannattaisi laittaa haaraan joka ei haalenna saunaa, kodinhoitohuonetta.

Meillä on kanavapatterit molemmin puolin ja toimii kesähelteilläkin puutalossa ihan kohtuullisesti. Koneen jälkeinen otetaan mukaan kun päästään helteen puolelle. Ainoa ongelma on juurikin tuo saunan kylmeneminen, koska patterit ovat ihan IV-koneen vieressä. Uutta tehdessä suunnittelisin IV-kanaviston toisin saunan osalta.

Sisäilma on hellepäivinäkin miellyttävän kuivaa, jolloin yläkerran max. 25-asteinen huoneilma ei tunnu liian kuumalta.

 

[Pakana]

Juu. Ne on "ILP":n sisäyksiköitä ja ulkoyksiköt löytyy rivistä ulkoseinällä. Toki niissä kiertää vesi eikä kylmäaine, mutta kompuralla se vesi viilennetään.

Chilleriksi kutsuvat noita vesikiertoisia jäähdytyajärjestelmiä.

Sinänsä moni MLP ja VILP toimii myös chillerinä, jos vaan lämmönjakojärjestelmä sille soveltuu.

Yleensä ei tule 10 asteista ilmaa, ei edes liki. Mikä saattaa pelastaa kondenssikatastrofilta. Naapuri laittoi maakylmän (180m kaivo) lisäksi ILP:n kun totesi seksihelteiden aikana että 26 astetta sisälämmöksi on liikaa. Paradoksaalista on ettei diplomi-insinöörismiehenä tajunnut että ilmanvaihdon tehostaminen ei auta mitään. Jotta moisen hikivirityksen saisi toimimaan kunnolla pitäisi siihen järjestää säädettävä sisäilmakierto, jolloin kovilla helteillä voisi ilman vaihtuvuutta vähentää viilennyksen kustannuksella.

Joo, ei siinä maakylmässä tehot riitä jos sen pistää päälle vasta kun on jo lämmin, mutta jos talonon muuten hyvin eristetty, eikä siinä ole arkkitehdin suunnittelemaan kasvihuonetta, automaation alkukesällä käynnistämä maaviileä pitää talon mukavan lämpöisenä koko kesän ajan, vaikka olisikin seksihelteitä, eikä sen käyttö maksa mitään.. Tai sen käytön hinta on oikeastaan negatiivinen, kun lämpö siirtyy kaivoon.

Jos ei laita tuloilmapuolelle niin jää saamatta tuloilman esilämmitys talveksi. Jos taas sen laittaa LTO:n jälkeen niin sitten kannattaisi laittaa haaraan joka ei haalenna saunaa, kodinhoitohuonetta.

Tuo on ihan perusteltu toteutustapa, varsinkin jos huoneiston pohja tuota tukee.

Siellä LTO koneen etupuolella jäähdytysteho on hieman huonompi, LTO kone tarvittaessa toimii helteillä myös toisinpäin, eli esijäähdyttää poistoilmalla tulevaa ilmaa, jota sitten edelleen viilennetään maapiirin patterilla, mutta tosiaan talvikaudella tuota esilämmitystä ei silloin voi hyödyntää.

Mä olen joskus salaa pohtinut että miten toimisi jos asentaisi kanavoitavan ilpin LTO koneelta huoneistoon lähtevään kanavaan.. Tai vaan teurastaisi jonkun ilpin sinne ja laittaisi pelkän sisäyksikön kennon ja LTO koneen pihallin huolehtisi yksinään ilmavirrasta.

 

[Azaloom]

Löytyykö 1-1,4m leveää sähköpatteria, missä olisi portaattomasti säädettävä jatkuva lämmitysteho, eli toteutus ilmeisesti säätöetuvastuksella? Tulisi makkariin ikkunan alle sillä toivomuksella, ettei olisi termari jatkuvasti naksauttamassa päälle ja pois, vaan saisi säädettyä jatkuvalle halutulle lämmitysteholle. Etsinnässä ei myöskään ole äänettömällä digitermarilla varustettua patteria, vaan haluan selvittää onko tuollaisia ylipäänsä markkinoilla.

 

[Pakana]

Löytyykö 1-1,4m leveää sähköpatteria, missä olisi portaattomasti säädettävä jatkuva lämmitysteho, eli toteutus ilmeisesti säätöetuvastuksella? Tulisi makkariin ikkunan alle sillä toivomuksella, ettei olisi termari jatkuvasti naksauttamassa päälle ja pois, vaan saisi säädettyä jatkuvalle halutulle lämmitysteholle. Etsinnässä ei myöskään ole äänettömällä digitermarilla varustettua patteria, vaan haluan selvittää onko tuollaisia ylipäänsä markkinoilla.

Melko varmasti tuollaista ei ole markkinoilla, mutta yhdistämällä pistorasiallisen mekaanisella termarilla olevan patterin ja pistorasiahimmentimen (jonka sallittu teho isompi kuin patterin), tuollaisen voi tehdä.

 

[Azaloom]

Melko varmasti tuollaista ei ole markkinoilla, mutta yhdistämällä pistorasiallisen mekaanisella termarilla olevan patterin ja pistorasiahimmentimen (jonka sallittu teho isompi kuin patterin), tuollaisen voi tehdä.

OT: Todella erikoista muuten, että ei ole. Ikkunatkin ja kaikki välittömässä läheisyydessä olevat rakenteen kestäisivät parempana pidempään, kun patteri ei pumppaa täysillä ja kokonaan pois päältä -sykliä jatkuvasti ja aiheuta lämpölaajenemisrapautumista.

Jos jollain on linkittää 2kW kestävään himmentimeen tai muuhun käypään säätimeen, niin luen mielelläni. Ei taida kovin helposti löytyä.

 

[Juh44]

Ja sit ne syylät on myös ulkoseinillä jurisemassa ja pissaamassa vettä alleen...

Ja paljonkos siinä ilmalämpöpumpussa on viilennystehoa kun puhallin on ykkösellä/muuten äänetön moodi päällä?

(Itsekin kyllä liputan 110% sen ilmanvaihto viilennyksen puolesta)

Ulkona varjossa 28c°,
maapiiri joka on hieman liian pinnassa (puuttuu 20cm multaa päältä ja paljas savi päästää lämmön maahan) lämpeni 8c° niin patterista loppui teho pitämään asunto miellyttävän viileänä.
Laskee toki tuloilman lämpötilan edelleen 28c-> 20c

Sisäilma nousi 26-27c° tienoille kun aurinko porotti seinälle jossa on puolet lasia.

Piti värkätä uponorin lattiaviilennys toimintaan, se pudotti sisälämpötilat 23c tienoille, lattiat tuntuu paljaalle jalalle hieman kalsealle mutta tennissukan kanssa ei huomaa mitään.

Lattian lämpötila oli aluksi 26c ja fluvia shunttaa jäähdytetyn lattiakierron 17c° siinä tuntuu riittävän tehoa vaikka maapiiri lämpenisikin (kiertovesipumppu ykkösellä ja 1-10 säätyvä shuntti on aika pysyvästi kolmosella.)
Termostaatit säätelee sitten huonekohtaisesti lämpötiloja kuten lämmityskäytössäkin.


Ja kaikki tämä 60w sähkönkulutuksella ja ilman minkäänlaista ääntä itselle tai naapureille...