Talon lämmitysratkaisut

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TMK
  • Aloitettu Aloitettu
en itse laskisi yli 10v maalämpöjärjestelmälle mitään arvoa talokaupoilla, enemmän riski kuin etu joten tuolla saa kivasti tingittyä hintaa alaspäin. Mutta tosiaan jos loppuelämän taloa rakennuttaisi niin maalämpö tottakai nobrainer.
Sitten heräsit ja päästit koiran ulos :lol:
 
Avaisitko vähän laskukaavaasi?

Jos puhutaan vaikka sekapuusta niin laskuri kertoo että 80% hyötysuhteella 15 IRTOkuutiosta saa energiaa 11850kwh. Jos ajatellaan että lämmityksen hinnaksi muodostuu 10snt/kwh jossa verot ja siirrot mukana (on aika halpa energian hinta tällöin!), niin se maksaisi 1185€. Eli eroa/säästöä syntyy puilla 810€. Vai olenko nyt laskenut/ymmärtänyt ihan päin persettä tämän asian?

Pinokuutiosta saa sitten jo 19950kwh.
Olisi tosiaan kiva kun vertailette näitä että puhutaanko irtomoteista vai pinomoteista ja vähän ehkä puulajiakin jos yhtä vaan poltatte.

Laskurin antoi halkoliiteri.com

Edit: näköjään lancelot puhuikin jo pinokuutiosta, my bad. No sekapuulla se on ton laskurin mukaan 19950kwh / 15 pinomottia.
Tuli laskuvirhe, hups.

25e p/m3 sekapuulla lämmitys maksaa 2.3c/kWh. 375e= 16300kWh lämpöä.
15c/kWh ja ilp cop 3 sama määrä maksaa 815e.
Säästäisi siis 440e/talvi - kulut.
 
Tuli laskuvirhe, hups.

25e p/m3 sekapuulla lämmitys maksaa 2.3c/kWh. 375e= 16300kWh lämpöä.
15c/kWh ja ilp cop 3 sama määrä maksaa 815e.
Säästäisi siis 440e/talvi - kulut.
En kyllä mitannut ole paljonko halkopinoissa on tavaraa, käytännössä ottaa joka talvi rankaläjän jonka sahaa ja halkoo itse. Oli tollainen silmämääräinen arvio paljonko puuta pinoissa. Hinta jotain 300-400e. Käytännössä siis lämmittää sillä, itse en jaksaisi nuin paljon lämmitellä puulla ja laittaisin ilpin vaikka sekin mukava harrastus pakkasilla pesä kaksi tulee poltettua. Pointti oli lähinnä se, että myös puulämmitys on halpaa jos on ne "ilmaiset" puut tai näkee vaivaa niideen eteen. Halvemmaksi taitaa tulla kuitenkin kuin se ilppi jos sen hankinta hintakin pitäisi kuolettaa ja 200m2 lämmitettävää.
 
En kyllä mitannut ole paljonko halkopinoissa on tavaraa, käytännössä ottaa joka talvi rankaläjän jonka sahaa ja halkoo itse. Oli tollainen silmämääräinen arvio paljonko puuta pinoissa. Hinta jotain 300-400e. Käytännössä siis lämmittää sillä, itse en jaksaisi nuin paljon lämmitellä puulla ja laittaisin ilpin vaikka sekin mukava harrastus pakkasilla pesä kaksi tulee poltettua. Pointti oli lähinnä se, että myös puulämmitys on halpaa jos on ne "ilmaiset" puut tai näkee vaivaa niideen eteen. Halvemmaksi taitaa tulla kuitenkin kuin se ilppi jos sen hankinta hintakin pitäisi kuolettaa ja 200m2 lämmitettävää.
Säästäähän tuossa hieman jos jaksaa nähdä vaivaa.
Itse maksoin parista ilpistä vajaa 3ke, tma alle 3v vs suora sähkö.
 
Jos puhutaan vaikka sekapuusta niin laskuri kertoo että 80% hyötysuhteella 15 IRTOkuutiosta saa energiaa 11850kwh.
Mä en kyllä usko että "tavallisella" varaavalla lämmitysuunilla pääsee 80% hyötysuhteeseen. Jollain polttokattilalla joka tuuppa lämmön varsinaiseen varaajaan tuo ei liene minkäänlainen ongelma, mutta sellainen tavallinen olkkarin nurkassa nököttävä kivikasa ei kerää lämpöä yhtä tehokkaasti talteen, jonka lisäksi ne useimmiten ottavat paloilman suoraan huoneesta, joka entisestään heikentää kokonaishyötysuhdetta.

Ei mulla mitään dataa kuitenkaan ole uskomuksien tueksi, kunhan nyt mutuilen sitä miltä tuon uunin lämmitys tuntuu verrattuna ilpin pyöritykseen.
 
Onhan se 80% vähän karkea arvio kun virallinen mittausdata näyttää yli 90% esim. Tiilerin Aino pönttöuunille. Nykyisissä varaavissa tulisijoissa mennään aika yleisesti yli 80% hyötysuhteella.

Valmistajan sivuille linkki
Suoritustasoilmoituksen sisältävä pdf
 
Onhan se 80% vähän karkea arvio kun virallinen mittausdata näyttää yli 90% esim. Tiilerin Aino pönttöuunille. Nykyisissä varaavissa tulisijoissa mennään aika yleisesti yli 80% hyötysuhteella.

Valmistajan sivuille linkki
Suoritustasoilmoituksen sisältävä pdf
Saa korjata jos on parempaa tietoa, mutta olen käsittänyt että nämä mitatut hyötysuhteet pätevät ainoastaan puhtaaseen takkaan ja että hyötysuhde tippuu jo ihan muutaman polton jälkeen. Eli niihin päästäkseen pitäisi nuohota melkeinpä viikottain.
 
Saa korjata jos on parempaa tietoa, mutta olen käsittänyt että nämä mitatut hyötysuhteet pätevät ainoastaan puhtaaseen takkaan ja että hyötysuhde tippuu jo ihan muutaman polton jälkeen. Eli niihin päästäkseen pitäisi nuohota melkeinpä viikottain.
Ei uuni mihinkään nokeennu, kun poltetaan kuivaa puuta riittävällä vedolla. Hyötysuhde lasketaan "kylmästä" joten jatkuvassa käytössä olevalla uunilla ei ilmoitettuihin arvoihin pääse mitenkään.
 
Viimeksi muokattu:
Ei uuni mihinkään nokeennu, kun poltetaan kuivaa puuta riittävällä vedolla. Hyötysuhde lasketaan "kylmästä" joten jatkuvassa käytössä olevalla uunilla ei ilmoitettuihin arvoihin pääse mitenkään.
Oletan että palotapahtuma on kotioloissa kutakuinkin mahdoton pitää täydellisenä alusta loppuun, koska kyllä meidän tulisijoista tulee nuohouksessa poskikanavista poikkeuksetta tavaraa. Enkä siis koskaan harrasta kitupolttoa, vaan jätän aina ilmanotot kokonaan auki. En kyllä jokaisen klapin kosteusprosenttia ole testannut, mutta ostin jokusen vuotta sitten kosteusmittari ja testasin silloin mielenkiinnosta jokusen klapinkin, se satsi ainakin oli 15% tienoilla.
 
Osalla on tulipesäkin kauttaaltaan noen peitossa. Jos lämmittää riittävän kuumaksi sopivalla vedolla niin noki kyllä putsaantuu siinä samalla. Muuttujia on useampia eikä varmasti päästä täydelliseen palamiseen kuin hetkittäin.
 
Paljonko maalämmön keruupiirin paine kuuluu olla? Pumppuna Lämpöässä VSi10.
Googlen mukaan jotain tuollaista?

"Maalämpöjärjestelmästä kannattaa tarkistaa lämmitysverkoston paineen lisäksi myös keruupiirin paine. Paineistetun keruupiirin paineen tulisi olla 1,5 baria."

Edit:

Voi olla toki hieman haastavaa lisätä painetta?
 
Oilonin sivuilla mainitaan tasoastia keruupiirin yhteydessä niin onko sinulla semmoinen? Sitä ei paineisteta.
Ei vaan käytössä on kalvopaisunta-astia.

Googlen mukaan jotain tuollaista?

"Maalämpöjärjestelmästä kannattaa tarkistaa lämmitysverkoston paineen lisäksi myös keruupiirin paine. Paineistetun keruupiirin paineen tulisi olla 1,5 baria."

Edit:

Voi olla toki hieman haastavaa lisätä painetta?

Jep, olen asiaa Googletellut ja ilmeisesti kaikki 0,5bar - 2bar on periaatteessa OK. Lähinnä mietin asiaa, koska tuo on kerran paineistettu uudelleen 1,5bariin ja nyt tällä hetkellä paine vaihtelee 0,2 ja ehkä noin 0,6bar välillä. Kaikki sinänsä toimii OK, mutta maalämpöjärjestelmän toiminta on mulle uutta.
 
Jep, olen asiaa Googletellut ja ilmeisesti kaikki 0,5bar - 2bar on periaatteessa OK. Lähinnä mietin asiaa, koska tuo on kerran paineistettu uudelleen 1,5bariin ja nyt tällä hetkellä paine vaihtelee 0,2 ja ehkä noin 0,6bar välillä. Kaikki sinänsä toimii OK, mutta maalämpöjärjestelmän toiminta on mulle uutta.
Juu. Isän kanssa asenneltiin mun toiseen taloon Nibe ja siihen tuli 200 metrin kaivo. Tuo siis vuonna 2014. Maalämpöpumppu tuli talon kellariin ja kaivo siis tavallaan hieman ylempänä.

Ensin ilmattiin molemmat putket ja sitten jollain kastelupumpulla paineistin liuosta keruupiiriin. Sellainen punainen paisuntasäiliö siihen siis myös tuli. Muistaakseni laitoin painetta vähän liikaa, että on sitten varaa laskea. Jotain 2.0 bar. En nyt ole käynyt tarkistamassa painetta, mutta pitäisi se olla jotain 1.0 barin luokkaa vieläkin. Ja aika vakaana on pysynyt se paine, eli ei juuri vaihtele.

Sinne keruupiiriinhän voisi aivan hanavettäkin hieman lisätä, kun ei se liuos siitä varmaan paljon laimenisi. Aika matala tuo 0.2 bar ainakin taitaisi olla.
 
Ei vaan käytössä on kalvopaisunta-astia.



Jep, olen asiaa Googletellut ja ilmeisesti kaikki 0,5bar - 2bar on periaatteessa OK. Lähinnä mietin asiaa, koska tuo on kerran paineistettu uudelleen 1,5bariin ja nyt tällä hetkellä paine vaihtelee 0,2 ja ehkä noin 0,6bar välillä. Kaikki sinänsä toimii OK, mutta maalämpöjärjestelmän toiminta on mulle uutta.
Suosittelen tilaamaan huollon. Minulla oli vastaava tilanne ja oli hyvä kun korjattiin. Samalla huoltokaveri huomasi, että astia oli väärää materiaalia ja keräsi moskaa järjestelmään, olisi myöhemmin tullut kalliimpi korjaus. Samalla kaikki paineet ja vastapaineet kuntoon, nyt on pysynyt vakaana.
 
Niben pumpuissa on vakiona tcp/ip modbus, jonka kautta pumpun ihan kaikkia parametreja pystyy muuttamaan, joten jos löytyy esim. Home Assistant tai muu kotiautomaatio niin sitä kautta etähallinnan saa pystyyn ilman maksuja.
Niben pumpuissa "on", mutta vain jos sattuu omistamaan S -sarjan S1155 tai S1255 laitteen. Mm. F470 ja F750 ei tue TCP/IP:llä modbussia, vaan niissä tuo on tehtävä jollakin muulla, esim. itse rakensin LILYGO TTGO T-CAN485:lla. Halvempiakin ratkaisuja toki on
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
275 418
Viestejä
4 743 409
Jäsenet
77 325
Uusin jäsen
benjam

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom