Talon lämmitysratkaisut

[forerunner]

Hyviä pointteja, kiitos. Sellaisen kuvan saa, että VILP tai PILP voisi riittää uudessa talossa ilman lisälämmönlähdettä, kunhan hommaa tarpeeksi tehokkaan vehkeen. Viilennys on kyllä ehdoton myös.

 

[sammy123]

Hyviä pointteja, kiitos. Sellaisen kuvan saa, että VILP tai PILP voisi riittää uudessa talossa ilman lisälämmönlähdettä, kunhan hommaa tarpeeksi tehokkaan vehkeen. Viilennys on kyllä ehdoton myös.

PILP ei koskaan missään tapauksessa riitä ainoaksi lämmönlähteeksi koska kyseessä on ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaite. Tai riittäähän se kun PILP:n sähkövastus paahtaa suorasähköllä. F750 sarjalaiset taas ovat niin kalliita maalenkkeineen että selitykseksi olla ottamatta maalämpö kelpaa ainostaan että kyseessä on pohjavesialue. Niin pientä tonttia ei yleensä löydy etteikö siihen saisi maapiiriä upotettua, tai kaivoa porattua.

Kanaviston kautta viilennys on sitten pokeria kondenssivesien kanssa. Jos helteillä ei IV-putket hikoile eli ollaan kastepisteen alla niin sitten ei kyllä jäähdykkään.

 

[Pakana]

Ei f750 mitään hemmetin maalenkkejä ole, vaikka joku sellaista ehdottikin. Sen maapiirin tuloilman esilämmitykseen/jäähdytykseen voi lisätä mihin tahansa koneelliseen ilmanvauhtojärjestelmään.

Ei tuossa tietenkään isommilla pakkasilla riitä teho yksinään, mutta toosaalta ei riitä monessa maalämmössä tai vilpissäkään. Tuon f750 (tai 735), jäteilma menee kyllä reilusti pakkaselle, eli niin kauan kun talosta poistuva ilma on kylmempää kuin korvausilma laitteen hyötysuhde on vielä yli 1.

Keskusjäähdytyksellä ne kanavat pitää luonnollisesti eristää, yleensä käytetään solulumiletkua kanavien päällä, mutta käsittääkseni myös ne valmiiksi eristetyt iv kanavat toimivat.

Toki uudisrakennuksessa ihan ilmalämpöpumpunkin voi toteuttaa kanavoituna, jolloin jäähdytys/lämmitys leviää laajemmalle alueelle, eikä tule seinäsyyliä, vaan pelkät ilmaventtiilit.

 

[pulssi]

Jos maalämmöstä loppuu tehot, on mitoitettu väärin. PILPissä ei tehot riittä ihan fysiikasta johtuen?

 

[sammy123]

Ei f750 mitään hemmetin maalenkkejä ole, vaikka joku sellaista ehdottikin. Sen maapiirin tuloilman esilämmitykseen/jäähdytykseen voi lisätä mihin tahansa koneelliseen ilmanvauhtojärjestelmään.

Ei tuossa tietenkään isommilla pakkasilla riitä teho yksinään, mutta toosaalta ei riitä monessa maalämmössä tai vilpissäkään. Tuon f750 (tai 735), jäteilma menee kyllä reilusti pakkaselle, eli niin kauan kun talosta poistuva ilma on kylmempää kuin korvausilma laitteen hyötysuhde on vielä yli 1.

Keskusjäähdytyksellä ne kanavat pitää luonnollisesti eristää, yleensä käytetään solulumiletkua kanavien päällä, mutta käsittääkseni myös ne valmiiksi eristetyt iv kanavat toimivat.

Toki uudisrakennuksessa ihan ilmalämpöpumpunkin voi toteuttaa kanavoituna, jolloin jäähdytys/lämmitys leviää laajemmalle alueelle, eikä tule seinäsyyliä, vaan pelkät ilmaventtiilit.

Yhdessäkään oikein mitoitetussa maalämpöjärjestelmässä ei ole tarve käyttää sähkövastuksia apuna lämmityksessä tai käyttöveden teossa. VILP:ssä sama voi onnistua ehkä eteläisessä Suomessa, PILP:llä ei koskaan.

Jos maalämmöstä loppuu tehot, on mitoitettu väärin. PILPissä ei tehot riittä ihan fysiikasta johtuen?

Juuri noin. PILP:n hankkineet ovat nukkuneet peruskoulun fysiikan tunnit. Periaatteessa PILP tuottaa plusmerkkistä energia (COP yli yhden) mikäli jäteilma on kylmempää kuin ulkoilma. Ainoa vaan että tähän PILP:n lämmöntalteenottoon käytetään satoja watteja käyttävää kompressoria, eli jäteilman pitää olla huomattavasti kylmempää ulkoilmaan verrattuna jotta päästään "plussalle". PILP:n riesana on lisäksi se että jäteilman mennessä miinukselle kuvaan astuu sulatukset. Sulatuksen aikana PILP ei tuota mitään.

 

[dot1q]

Kysymys sähköisen lattialämmityksen ajastuksista. Tähän on varmasti simppeli vastaus, jota en vaan onnistu omassa päässäni muodostamaan.

Jos lattialämmitys on varaava, eli kestää jonkin aikaa että betonilaatta lämpeää ja alkaa luovuttamaan lämpöä huoneeseen, mutta samalla sitten myös luovuttaa sitä lämmityksen päätyttyä, niin kannattaako lämmitystä aina pitää tavoitelämmössä vai sammuttaa kun ei tarvitse, esimerkiksi työpäivien ajaksi? Tai öiksi, jos on kiinteähintainen sähkö. Meneekö siis enemmän lämpöä sen massan uudelleen lämmittämiseen kuin jatkuvasti lämpimänä pitämiseen?

ChatGPT:kin antoi "voe olla että kannattaa, voe olla että ei kannata" vastauksen.

Laattalattiat pitäisin aina tasaisessa lämmössä. No joo, kesäksi voi termarin puitteissa laskea lämpöä, koska muutenkin riittää lämmintä.
Mutta vuorokaudessa muuttuvilla / ”sahaavilla” muutoksilla saa niin perhanasti lämpölaajenemis/kutistumissyklejä aikaan, että pidän sitä riskinä kaakeleiden paikallaan pysymiselle.

Muut tilat, niissä ei niin ole tällaista isomman rempan riskiä, joten vois hyvinkin sahauttaa lämpöjä.

Edit: mielipiteeni, jos saat lämpimäksi edullisella sähköllä ja nostat lämmön takaisin edullisella sähköllä.. sitten tuossa voisi olla hyötyä. Lattialämmityksen on tarkootus lämmittää ne kuutiometrit ilmaa haluttuun lämpöön, huoneista joihin se on asennettu. Ilman pitää kiertää tilaan ja sieltä pois, joten se lämpö sieltä häviää ilman kierron mukana. Se tarkoitus ei ole lämmittää sitä lattiaa pelkällään. Joten nostaessa lämpötilaa takaisin tavoitearvoon, pitää lämmittää lattia sekä ilma. Näkisin sen niin, että säästö on saavutettavissa käytetyn energian hinnassa suurelta osin. Paras hyöty olisi jos saisi ilmanvaihdon mukautumaan tarpeeseen..

 

[Pakana]

Yhdessäkään oikein mitoitetussa maalämpöjärjestelmässä ei ole tarve käyttää sähkövastuksia apuna lämmityksessä tai käyttöveden teossa. VILP:ssä sama voi onnistua ehkä eteläisessä Suomessa, PILP:llä ei koskaan.

Joo, noinhan se periaatteessa on, käytännössä vaan moni maalämpöjärjestelmä ei ole oikein mitoitettu, vaan toimii kuten halpa vilppi. (Paitsi tuo käyttövesi, moni lämpöpumppu joutuu tekemään aina legionellatulistuksen sähköllä)

Nyt on ollut kyllä niin leuto talvi että nuo kunnolliset pilpit ovat varmaan pärjänneetkin ilman sähköapuja, mutta eihän nuo kevyet pilpit (f470, ec9) riitä toimi suomen olosuhteissa, vaan ne ovat vain sähkölämmityksen kulutusta alentavia apuja.

MLP on tietysti käyttökuluiltaan se ykkönen, mutta samalla kallein hankkia, eikä sitä aina ylipäätään voi asentaa.

 

[sammy123]

periaatteessa on, käytännössä vaan moni maalämpöjärjestelmä ei ole oikein mitoitettu, vaan toimii kuten halpa vilppi.

Yksikään maalämpöjärjestelmä ei toimi kuten "halpa vilp", jopa 2000-luvun lopulla kusetusfirmat (IVT, Thermia + Nibe) tekivät 60-70% osatehomitoituksia (lue:aliteho), joissa kuitenkin vuotuinen lämmöntuotto oli 96-98% kokonaislämmöntarpeesta. Ihan turha runoilla mistään "monista" järjestelmistä, koska niiden prosentuaalinen osuus on olematon.

Koko osatehokusetushan perustui ajatukseen että saadaan säästettyä maalämpöpumpun koossa (suurempi pumppu maksoi tuolloin 500€ enemmän), sekä kaivon mitasta. Kaivon mittahan tulee talon energiatarpeesta ja jos pumpulla on tarkoitus repiä 96-98% energiatarpeesta niin kaivoa saattoi lyhentää 5-10 metriä eli n.200 silloista euroa.

Yksikään PILP ei koskaan pärjää ilman "sähköapuja", ei leutona, eikä ankarana talvena. Eikä yksikään kevyt PILP toimi millään asteella "kulutusta vähentävänä apuna", vaan sitä lisäävänä. Jos sitä verrataan nykyisiin IV-koneisiin. Tässä tietysti oletuksena että talo sijaitsee Suomessa ja suihkussa käydään myös lämmityskaudella.

 

[JuSiZ]

Yksikään maalämpöjärjestelmä ei toimi kuten "halpa vilp", jopa 2000-luvun lopulla kusetusfirmat (IVT, Thermia + Nibe) tekivät 60-70% osatehomitoituksia (lue:aliteho), joissa kuitenkin vuotuinen lämmöntuotto oli 96-98% kokonaislämmöntarpeesta. Ihan turha runoilla mistään "monista" järjestelmistä, koska niiden prosentuaalinen osuus on olematon.

Koko osatehokusetushan perustui ajatukseen että saadaan säästettyä maalämpöpumpun koossa (suurempi pumppu maksoi tuolloin 500€ enemmän), sekä kaivon mitasta. Kaivon mittahan tulee talon energiatarpeesta ja jos pumpulla on tarkoitus repiä 96-98% energiatarpeesta niin kaivoa saattoi lyhentää 5-10 metriä eli n.200 silloista euroa.

Yksikään PILP ei koskaan pärjää ilman "sähköapuja", ei leutona, eikä ankarana talvena. Eikä yksikään kevyt PILP toimi millään asteella "kulutusta vähentävänä apuna", vaan sitä lisäävänä. Jos sitä verrataan nykyisiin IV-koneisiin. Tässä tietysti oletuksena että talo sijaitsee Suomessa ja suihkussa käydään myös lämmityskaudella.

Näin se on ei ole klapi kattilan voittanuttanutta.

 

[SikariSibelius]

Yksikään PILP ei koskaan pärjää ilman "sähköapuja", ei leutona, eikä ankarana talvena.

F750 pärjää ilman vastuksia -10c asti.

Kaikesta huolimatta en suosittelisi pilppiä kuin aivan etelärannikolle

 

[sammy123]

F750 pärjää ilman vastuksia -10c asti.

Kaikesta huolimatta en suosittelisi pilppiä kuin aivan etelärannikolle

Tottakai pärjää, sillä siinä on suurempi kompressori jonka hukkalämpö lämmittää enemmän. Samoin esilämmitysmaapiiri tekee siitä isoilla lainausmerkeillä maalämpöpumpun. Yhtä kaikki. täysin ylihintainen tekele suorituskykyynsä nähden. Ei kukaan halua kompressorikäyttöistä 24/7/365 pyörivää lämmöntalteenottolaitetta taloonsa, jonka olisi tarkoitus pysyä kasassa seuraavat 20-30 vuotta, kun vaihtoehtona on energiataloudellisempi ilmanvaihtokone. Yksi ohjainkorttivika niin ei toimi lämmitys, ilmanvaihto, eikä käyttöveden lämmitys. Mutta näitä PILP:jä laitetaan pää märkänä gryndereiden (helppo asentaa) ja pöjien rakentajien toimesta kun esitteessä lukee että kyseessä on LÄMPÖPUMPPU. Ikävä laite koska sen korvaaminen jälkikäteen muulla kuin seuraavalla PILP:llä on hankalampi juttu.

 

[Pakana]

Yksikään maalämpöjärjestelmä ei toimi kuten "halpa vilp", jopa 2000-luvun lopulla kusetusfirmat (IVT, Thermia + Nibe) tekivät 60-70% osatehomitoituksia (lue:aliteho), joissa kuitenkin vuotuinen lämmöntuotto oli 96-98% kokonaislämmöntarpeesta. Ihan turha runoilla mistään "monista" järjestelmistä, koska niiden prosentuaalinen osuus on olematon.

No noinhan ne halvat vilpit juuri toimivat.

Ja noita "osatehomitoittuja" maalämpöjä on paljon.. Tietysti riippuu siitä mikä on paljon, tai vähän. Tietysti joissain tapauksissa se tehovaje johtuu vaan siitä että lämpökaivo ei tuota suunnitellusti, mutta todellisuudessa laskennallisen tarvittavan huipputehon tuottavat MLPt ovat aika harvassa, mutta koska käytännössä sitä laskennallista huipputehoa ei tarvita, tuo ei oikeastaan ole ongelma.

Koko osatehokusetushan perustui ajatukseen että saadaan säästettyä maalämpöpumpun koossa (suurempi pumppu maksoi tuolloin 500€ enemmän), sekä kaivon mitasta. Kaivon mittahan tulee talon energiatarpeesta ja jos pumpulla on tarkoitus repiä 96-98% energiatarpeesta niin kaivoa saattoi lyhentää 5-10 metriä eli n.200 silloista euroa.

Tuossa sukulainen kun kyseli MLP tarjouksia uudisrakennukseen pelkillä talon pekseillä oli tarjottujen MLPn tehot välillä 9-16kW, samoin kuin kaivojen koot ja määrät vaihtelivat (en muista metrejä), eli en mä nyt sanoisi että nuo alimitoitetut MLPt ovat mihkään poistuneet.
Se 9kW ei ollut edes se halvin.

Yksikään PILP ei koskaan pärjää ilman "sähköapuja", ei leutona, eikä ankarana talvena. Eikä yksikään kevyt PILP toimi millään asteella "kulutusta vähentävänä apuna", vaan sitä lisäävänä. Jos sitä verrataan nykyisiin IV-koneisiin. Tässä tietysti oletuksena että talo sijaitsee Suomessa ja suihkussa käydään myös lämmityskaudella.

No nuo isot nibet riittävät talosta riippuen sinne -10...-15C korville, eli tänä talvena on pärjännyt ilman sähköapuja rannikolla.

Ja eihän ne kevyet pilpit tosiaan mitään säästä kovalla pakkasella, vaan kuluttavat jopa enemmän kuin kunnollinen LTO ilmanvaihto, mutta ei niitä kovia pakkasia niin usein ole varsinkaan etelässä, sen sijaan sitä koleaa syyssäätä tuntuu riittävän suurimman osan vuotta, jolloin se pilppi hakkaa sen LTOn.

Tottakai pärjää, sillä siinä on suurempi kompressori jonka hukkalämpö lämmittää enemmän. Samoin esilämmitysmaapiiri tekee siitä isoilla lainausmerkeillä maalämpöpumpun. Yhtä kaikki. täysin ylihintainen tekele suorituskykyynsä nähden. Ei kukaan halua kompressorikäyttöistä 24/7/365 pyörivää lämmöntalteenottolaitetta taloonsa, jonka olisi tarkoitus pysyä kasassa seuraavat 20-30 vuotta, kun vaihtoehtona on energiataloudellisempi ilmanvaihtokone. Yksi ohjainkorttivika niin ei toimi lämmitys, ilmanvaihto, eikä käyttöveden lämmitys. Mutta näitä PILP:jä laitetaan pää märkänä gryndereiden (helppo asentaa) ja pöjien rakentajien toimesta kun esitteessä lukee että kyseessä on LÄMPÖPUMPPU. Ikävä laite koska sen korvaaminen jälkikäteen muulla kuin seuraavalla PILP:llä on hankalampi juttu.

Ei sillä kompuran hukkalämmöllä mitään lämmitetä. Kyllähän se tietysti aika pitkälti tulee hyötykäyttöön, kuten missä tahansa lämpöpumpussa, mutta ei se hukkalämpö itsessään mihinkään riitä. Ja mitään maapiiriä tuossa ei tosiaan ole, sen enempää kuin LTO koneessakaan (eli voi olla jos sellaisen laittaa).

Sinänsä se iso nibe on kyllä suhteellisen kallis, samalla hinnalla saisi vilpillä toteutetun ratkaisun, joka kuitenkin olisi parempi ratkaisu, jos se ulkoyksikkö ei aiheuta ongelmia. MLP menee jo seuraavaan hintaluokkaan.

Se että se yksi ohjainkorttivika ei vaikuta ilmanvaihtoon ei sinänsä valtavasti lohduta.. oikeastaan se on jopa eduksi kun se ilmanvaihtokin sammuu kun lämmitysjärjestelmä simahtaa, kun lämpöenergian tarve laskee samalla..

Sitä mä en ymmärrä miksi sen PILPin vaihtaminen jälkikäteen johonkin muuhun olisi yhtään sen isompi homma kuin minkään muunkaan järjestelmän vaihtaminen, jonka lisäksi esim ec9 on todella helppo lisätä jälkikäteen esim vilp, jos siltä tuntuu.