Sitten heräsit ja päästit koiran ulos
Talon lämmitysratkaisut
- Keskustelun aloittaja TMK
- Aloitettu
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 902
Tuli laskuvirhe, hups.
25e p/m3 sekapuulla lämmitys maksaa 2.3c/kWh. 375e= 16300kWh lämpöä.
15c/kWh ja ilp cop 3 sama määrä maksaa 815e.
Säästäisi siis 440e/talvi - kulut.
Nii joo jätin itse tuon ilpin copin huomiotta.
- Liittynyt
- 14.12.2016
- Viestejä
- 589
En kyllä mitannut ole paljonko halkopinoissa on tavaraa, käytännössä ottaa joka talvi rankaläjän jonka sahaa ja halkoo itse. Oli tollainen silmämääräinen arvio paljonko puuta pinoissa. Hinta jotain 300-400e. Käytännössä siis lämmittää sillä, itse en jaksaisi nuin paljon lämmitellä puulla ja laittaisin ilpin vaikka sekin mukava harrastus pakkasilla pesä kaksi tulee poltettua. Pointti oli lähinnä se, että myös puulämmitys on halpaa jos on ne "ilmaiset" puut tai näkee vaivaa niideen eteen. Halvemmaksi taitaa tulla kuitenkin kuin se ilppi jos sen hankinta hintakin pitäisi kuolettaa ja 200m2 lämmitettävää.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 902
Säästäähän tuossa hieman jos jaksaa nähdä vaivaa.
Itse maksoin parista ilpistä vajaa 3ke, tma alle 3v vs suora sähkö.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 831
Mä en kyllä usko että "tavallisella" varaavalla lämmitysuunilla pääsee 80% hyötysuhteeseen. Jollain polttokattilalla joka tuuppa lämmön varsinaiseen varaajaan tuo ei liene minkäänlainen ongelma, mutta sellainen tavallinen olkkarin nurkassa nököttävä kivikasa ei kerää lämpöä yhtä tehokkaasti talteen, jonka lisäksi ne useimmiten ottavat paloilman suoraan huoneesta, joka entisestään heikentää kokonaishyötysuhdetta.
Ei mulla mitään dataa kuitenkaan ole uskomuksien tueksi, kunhan nyt mutuilen sitä miltä tuon uunin lämmitys tuntuu verrattuna ilpin pyöritykseen.
Saa korjata jos on parempaa tietoa, mutta olen käsittänyt että nämä mitatut hyötysuhteet pätevät ainoastaan puhtaaseen takkaan ja että hyötysuhde tippuu jo ihan muutaman polton jälkeen. Eli niihin päästäkseen pitäisi nuohota melkeinpä viikottain.
Ei uuni mihinkään nokeennu, kun poltetaan kuivaa puuta riittävällä vedolla. Hyötysuhde lasketaan "kylmästä" joten jatkuvassa käytössä olevalla uunilla ei ilmoitettuihin arvoihin pääse mitenkään.
Viimeksi muokattu:
Oletan että palotapahtuma on kotioloissa kutakuinkin mahdoton pitää täydellisenä alusta loppuun, koska kyllä meidän tulisijoista tulee nuohouksessa poskikanavista poikkeuksetta tavaraa. Enkä siis koskaan harrasta kitupolttoa, vaan jätän aina ilmanotot kokonaan auki. En kyllä jokaisen klapin kosteusprosenttia ole testannut, mutta ostin jokusen vuotta sitten kosteusmittari ja testasin silloin mielenkiinnosta jokusen klapinkin, se satsi ainakin oli 15% tienoilla.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 2 164
Oilonin sivuilla mainitaan tasoastia keruupiirin yhteydessä niin onko sinulla semmoinen? Sitä ei paineisteta.
Googlen mukaan jotain tuollaista?
"Maalämpöjärjestelmästä kannattaa tarkistaa lämmitysverkoston paineen lisäksi myös keruupiirin paine. Paineistetun keruupiirin paineen tulisi olla 1,5 baria."
Edit:
Voi olla toki hieman haastavaa lisätä painetta?
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 179
Ei vaan käytössä on kalvopaisunta-astia.
Jep, olen asiaa Googletellut ja ilmeisesti kaikki 0,5bar - 2bar on periaatteessa OK. Lähinnä mietin asiaa, koska tuo on kerran paineistettu uudelleen 1,5bariin ja nyt tällä hetkellä paine vaihtelee 0,2 ja ehkä noin 0,6bar välillä. Kaikki sinänsä toimii OK, mutta maalämpöjärjestelmän toiminta on mulle uutta.
Juu. Isän kanssa asenneltiin mun toiseen taloon Nibe ja siihen tuli 200 metrin kaivo. Tuo siis vuonna 2014. Maalämpöpumppu tuli talon kellariin ja kaivo siis tavallaan hieman ylempänä.
Ensin ilmattiin molemmat putket ja sitten jollain kastelupumpulla paineistin liuosta keruupiiriin. Sellainen punainen paisuntasäiliö siihen siis myös tuli. Muistaakseni laitoin painetta vähän liikaa, että on sitten varaa laskea. Jotain 2.0 bar. En nyt ole käynyt tarkistamassa painetta, mutta pitäisi se olla jotain 1.0 barin luokkaa vieläkin. Ja aika vakaana on pysynyt se paine, eli ei juuri vaihtele.
Sinne keruupiiriinhän voisi aivan hanavettäkin hieman lisätä, kun ei se liuos siitä varmaan paljon laimenisi. Aika matala tuo 0.2 bar ainakin taitaisi olla.
Suosittelen tilaamaan huollon. Minulla oli vastaava tilanne ja oli hyvä kun korjattiin. Samalla huoltokaveri huomasi, että astia oli väärää materiaalia ja keräsi moskaa järjestelmään, olisi myöhemmin tullut kalliimpi korjaus. Samalla kaikki paineet ja vastapaineet kuntoon, nyt on pysynyt vakaana.
- Liittynyt
- 16.08.2017
- Viestejä
- 6 810
Niben pumpuissa "on", mutta vain jos sattuu omistamaan S -sarjan S1155 tai S1255 laitteen. Mm. F470 ja F750 ei tue TCP/IP:llä modbussia, vaan niissä tuo on tehtävä jollakin muulla, esim. itse rakensin LILYGO TTGO T-CAN485:lla. Halvempiakin ratkaisuja toki on
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 05.01.2021
- Viestejä
- 6 384
Menkööt tähän.
Mökillä suora sähkölämmitys joka imee sähköä kiitettävästi talvella vaikka vain peruslämpö päällä. ( siellä ei pääsääntöisesti olla talvella ) Miten sinne saisi pörsisähköön perustuvan lämmitysmoodin helpoiten ? Eli voisi taloa hehkuttaa yöaikaan halvalla sähköllä ja sitten himmailisi lämmitystä kalkiin sähkön aikaan. Ei ei hirveästi väliä jos lämpötila seilaa.
Mökillä suora sähkölämmitys joka imee sähköä kiitettävästi talvella vaikka vain peruslämpö päällä. ( siellä ei pääsääntöisesti olla talvella ) Miten sinne saisi pörsisähköön perustuvan lämmitysmoodin helpoiten ? Eli voisi taloa hehkuttaa yöaikaan halvalla sähköllä ja sitten himmailisi lämmitystä kalkiin sähkön aikaan. Ei ei hirveästi väliä jos lämpötila seilaa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 518
Eipä se hehkutus taida suorasähköllä kovin paljoa lohduttaa, kämppä kylmenee niin äkkiä. Älytermareitakin saa aika kauan maksaa takaisin, jos sellaiset pistää. Varmin tapa lienee pitää vielä pienempää peruslämpöä, mutta huolehtia ettei putket jäädy jos on vettä käytössä.
Ilpin asennuttaisin ensimmäinenä, kaveriksi sitten vaikka Shelly tai itse määrittää pumpun aplikaatiosta kerran vrk. Pumpulla lämmitys joka tapauksessa huomattavasti järkevämpää kuin suorasähköllä.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 831
Tuokin kyllä johtuu ihan siitä millaisesta mökistä on kysymys.. Jos kyse on jokin eristämätön laitamökki, niin joo nopeastihan se jäähdtyy, mutta jos rakennus on nykyaikaisesti eristetty 24h menee ihan kevyesti ilman lämmitystä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 518
Jotenkin vähän epäilen, että tässä ei ihan passiivitalosta puhuta. Ja vielä peruslämmöstä lähtö alaspäin. Tyhjänä.
- Liittynyt
- 15.12.2018
- Viestejä
- 450
Öljylämmittäjiä paikalla? 20 vuotta asuttu ja ensimmäistä kertaa kävi niin, että pääsi öljy ilmeisesti loppumaan. Öljyä tilattu, onneksi ei ole talvi, niin en jaksa millään kanistereilla leikkiä. Poltin Oilon junior pro vuodelta 2016 ja siinä Danfossin öljypumppu mallia BFP 21 L3. Yksi putki tulee säiliöltä pannuhuoneeseen ja suodattimelta taas kaksi putkea polttimelle.
SItten, kun öljy tulee, niin mites tuo käynnistys pitää tehdä? Ilmeisesti ilmauksen takia pitää ensin kääntää tuota eka kuvassa oikealla ylhäällä olevaa P-ruuvia 1/4-1/2 kierrosta auki. (Toinen P-ruuvi kaiketi paineensäätöruuvi, johon ei kosketa?) Sitten pumppu vaan käyntiin ja katsotaan, kunnes alkaa tulla öljyä tasaisesti ja ilmausruuvi kiinni. Vai kannattaako ensin koittaa ihan ilman mitään ilmauksia?
Parhaimmillaan homma ois siinä. Sitten jos poltin menee vikatilaan, niin ilmeisesti voi laittaa taas päälle, odottaa releen naksausta, ottaa liekkivahdin pois ja antaa sille valoa, jolloin se luulee polton olevan käynnissä ja antaa pumpun käydä pidempään, jos sillä saisi öljyt imaistua säiliöstä taas polttimelle asti. Liekkivahti lähtee tosta ihan vetäsemällä pois.
Kuulostaako nämä oikeilta stepeiltä, vai meneekö joku vikaan? Jos ei noilla lähde, niin varmaan pitää huolto soittaa. Vai onko vielä jotain mitä voi suht helposti kokeilla jos ei noilla lähde?
SItten, kun öljy tulee, niin mites tuo käynnistys pitää tehdä? Ilmeisesti ilmauksen takia pitää ensin kääntää tuota eka kuvassa oikealla ylhäällä olevaa P-ruuvia 1/4-1/2 kierrosta auki. (Toinen P-ruuvi kaiketi paineensäätöruuvi, johon ei kosketa?) Sitten pumppu vaan käyntiin ja katsotaan, kunnes alkaa tulla öljyä tasaisesti ja ilmausruuvi kiinni. Vai kannattaako ensin koittaa ihan ilman mitään ilmauksia?
Parhaimmillaan homma ois siinä. Sitten jos poltin menee vikatilaan, niin ilmeisesti voi laittaa taas päälle, odottaa releen naksausta, ottaa liekkivahdin pois ja antaa sille valoa, jolloin se luulee polton olevan käynnissä ja antaa pumpun käydä pidempään, jos sillä saisi öljyt imaistua säiliöstä taas polttimelle asti. Liekkivahti lähtee tosta ihan vetäsemällä pois.
Kuulostaako nämä oikeilta stepeiltä, vai meneekö joku vikaan? Jos ei noilla lähde, niin varmaan pitää huolto soittaa. Vai onko vielä jotain mitä voi suht helposti kokeilla jos ei noilla lähde?
- Liittynyt
- 12.01.2021
- Viestejä
- 945
Sulla on Tiger looppi tuossa. Käynnistät normaalisti vaikka 5 kertaa peräkkäin. Se kierrättää kyllä öljyä kunnes loopista saa kuplatonta tavaraa suuttimelle. Kestää aina sen minuutin, että saa kuitattua polttimen valonapista vian pois päältä ja lähtee uudestaan imemään öljyä säiliöstä. Säilyy kädet puhtaana, kun antaa polttimen imeä ittekseen. Ilmakuplat voi vähän noeta suuttimen päätä, jos moneen kertaan yrittää huonolla liekillä, mutta talouspaperilla pyyhkäisee niin homma hoidettu. 25 vuotta jo pläränny autotallin Polartherm E25 ilmavehkeen kanssa ja joka kerta käytetään säiliö täysin tyhjäksi, kun minimitilaus on 1000 L, joka menee 1000 L säiliöön n joka 3:s tai 4:s vuosi. Sama rumba siis toistetaan jatkuvasti.
Viimeksi muokattu:
Aika monta kertaa tosiaan saa tigerloopilla painella häiriönappia ennenkuin ilmaantuu, ei kannata koskea ruuveihin, jos et tiedä mitä tehdä. Kyllä se lähtee nostamaan, jos ei vikaa ole.
Hyvin samanlaisia lukemia täällä, noin kaksi ja puoli vuotta ollut käytössä:
- Sama
- 8125 € samoilla luvuilla
- Sähköä mennyt noin 6500-7000 kwh/v lämmitykseen, ankara talvi ja leuto talvi eli sovitaan vaikka normitalvilla 7000 kwh/v
- Remontti muistaakseni samansuuntainen
- Korotettua kotitalousvähennystä kahdelle henkilölle
Eli öljylämmittäjän mielestäni kannattaisi ottaa lainaakin hyvillä mielin, että pääsisi öljystä ainakin osittain eroon. Onhan tuo aivan huima ero, jos vaikka pyöreästi maksat 4000 € öljystä (putelle) vs. 1000 € sähköstä vuodessa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 361
Alkuperäinen minun viestini oli:
Nyt sitten on dataa myös kulutuksesta eri vuosina kun yhtiökokous taasen lähestyy eli:
- Lämmönkulutus pysynyt kutakuinkin samana (41.2 kWh/m3/v vuosina 2020-2024)
- Vedenkulutus l/hlö/vrk laskenut (2024: 109,6, 2023: 110,23, 2022: 116,59, 2021: 125,3 ja 2020: 125,3) Toki myös asukkaita muuttanut jne.
- Sähkönkulutus kWh/m3/v noussut (2024: 14,94, 2023: 14,93, 2022: 6,76, 2021: 1,92 ja 2020: 1,92) mikä on tietysti odotettavissa kun siirrytään öljystä maalämpöön.
Sähköstä maksettiin vuonna 2024: 8247,10€ ja vuonna 2023: 8119,20€
Öljyyn taasen varattiin se 13 000€ / vuosi joten noin 5 000€/vuosi tullut/tulee säästöä. (joo, tiedän ei koskaan saisi pyöristää ylöspäin ja polttoöljyn hinta on varmaan myös elänyt)
Vastiketta ei tarvinut nostaa vuonna 2024. Vuodelle 2025 sitä nostettiin hieman (20€/kk) ja päädyttiin että ostetaan ulkoisena talven lumenluomiset ja muut vastaavat palvelut (hiekoitus, hiekkojen poisto talven loputtua jne) lisäksi netti vaihtunut taloyhtiön 50/50 kuituun.
EDIT:
Joten JOS säästöä tulisi 5000€/vuodessa tuo lähes 50k olisi maksettu 10 vuodessa takaisin minkä jälkeen maalämpö alkaisi tuottamaan "voittoa" (otaksuen että lämmitysöljyn hinta ja tarve pysyisi samana sekä tietysti myös sähkön käyttö & sen hinta). Tietysti niille jotka päättivät maksaa sen kuukausittain hinta tulee olemaan korkeampi joten heille se kestänee pidempään.
Tosin täytyy muistaa että kyllä sitä sähköä tietysti myös jonkun verran kului jo aiemminkin, tosin en muista paljonko. Sanotaan nyt ainakin tonni per vuosi vaikka sitä ei lämmitykseen suoraan käytettykään joten hieman enempi tulee hyötyä kuin pyöristetty 5000€/vuodessa.
Viimeksi muokattu:
Nämä öljy->maalämpö muunnokset ovat yleensä ilmaisia. Lainanhoitokulut saa kuolletettua helposti säästyneillä öljylämmityslaskuilla. Sijoitustoimintaa harrastavan työkaverini sanoin: "Mistä löytäisi yhtä hyvin tuottavia sijoituskohteita lisää". Jos omistaisin öljylämmityskohteen (ja olisin persaukinen) niin virittäisin siihen ensihätään kuitenkin Shellyn/vast. ohjaamaan kattilan sähkövastusta pörssihintojen mukaan. Samoin pörssisähköohjattuna joitakin lämpöpattereita. Sulaa hulluutta ajaa öljyllä jos sähkönhinta pyörii liki miinuksella.
Eli kuten juuri itse totesit niin hyvin voi lämmittää
Rautalanka: kukaan ei pakota sammuttamaan öljylämmitystä vaikka vastukset hehkuisi punaisena. Samasta syystä ei ole mitään tarvetta suurentaa sähköliittymää. Nyt kun KSAT:lta saa kiinteänkin alle 7snt/kWh kahdeksi vuodeksi niin niin...
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 803
Tämä voi olla jopa aika hyvä tilapäisratkaisu jossain halvan siirron verkossa. Törkeimmillä hinnoilla taas ei päästä juuri muuhun kuin saadaan edullisina aikoina hieman öljyä halvempaa lämpöä. Esim. Caruna + vero on yli 8 senttiä jo ilmaisella energialla, eli yli puolet nykyisestä öljyn kWh-hinnasta.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 831
No sähkökytkentä voi kyllä pakottaa sen öljylämmityksen pois päältä. Tietysti ammattilainen voi muuttaa sen niin että kumpikin toimii yhtäaikaa, mutta se voi kyllä tarkoittaa samalla sitä taloyhtiön pihavalot ja autolämmitystolpat yms ovat sitten ilman sähköä.Eli kuten juuri itse totesit niin hyvin voi lämmittää
Rautalanka: kukaan ei pakota sammuttamaan öljylämmitystä vaikka vastukset hehkuisi punaisena. Samasta syystä ei ole mitään tarvetta suurentaa sähköliittymää. Nyt kun KSAT:lta saa kiinteänkin alle 7snt/kWh kahdeksi vuodeksi niin niin...
Öljylämmitteisen rivitaloyhtiön kiinteistöliittymä voi olla hyvin vain 3x25A, kun sinne päräytetään se 15kW hätäkäyttövastus päälle, niin se käyttää sen tehon mitä liittymään jäljelle kun vain pakolliset on käytössä.
Omakotitalonkin öljykattila usein estää oletuksena sähkön ja öljyn yhtäaikaisen käytön, mutta okt:ssa liittymä kyllä yleensä kestää sen pelkällä sähköllä lämmittämisen.
Tämä on totta. Sitten vielä pakkaa sekoittaa öljylämmityksen hyötysuhde, joka on varsinkin kesällä käyttövettä tehtäessä suorastaan surkea. Verollisissa siirtohinnoissa on kyllä eroa (taulukko 2020)
Voi ja voi. Tätikin VOI olla setä jos sillä on munat.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 3 688
Onko joku jäspi tehowatti air käyttäjä paikalla?
Päivitin ohjelmiston ja lisäsin laitteen sen jälkeen home assistantiin. En tiedä kumpi rikkoi jotain, vai klikkasinko johonkin vahingossa kun puhelimella selasin asetuksia, mutta nyt tuo lopetti lämmittämisen. Infon takana oli tälläinen ilmoitus:
"Talon lämmitys on estetty"?
Säätökäyrä näyttää samalta kuin ennenkin. vaihdoin tilan nyt automaatilta manuaaliseksi, mutta ei ainakaan heti käynnistynyt lämmitys.
Edit.
Jos pitää automaattia päällä, niin mitä lämpötiloja näissä pitäisi suunnilleen olla? Nostin tuon ylemmän nyt 15C:seen.
Päivitin ohjelmiston ja lisäsin laitteen sen jälkeen home assistantiin. En tiedä kumpi rikkoi jotain, vai klikkasinko johonkin vahingossa kun puhelimella selasin asetuksia, mutta nyt tuo lopetti lämmittämisen. Infon takana oli tälläinen ilmoitus:
"Talon lämmitys on estetty"?
Säätökäyrä näyttää samalta kuin ennenkin. vaihdoin tilan nyt automaatilta manuaaliseksi, mutta ei ainakaan heti käynnistynyt lämmitys.
Edit.
Jos pitää automaattia päällä, niin mitä lämpötiloja näissä pitäisi suunnilleen olla? Nostin tuon ylemmän nyt 15C:seen.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 26.06.2017
- Viestejä
- 2 123
Maalämppöpumppu pohdinnassa ja vaihtoehdot olisi Gebwell Aries ja Nibeltä esim. S1256. Onko suosituksia?
Meillä on 8 vuotta vanha edellisen sukupolven Gebwellin pumppu. Siihen ei tunnu saavan enää toimivia varaosia, joten tällä yhden laitteen kokemuksella kallistuisin toisen firman tuotteeseen.
Nibe kehittää myös softaa aika hyvään tahtii ja tuo uusia ominaisuuksia.
Nibe ainakin pitäisi olla varma valinta. Ainakin parempi kuin tuo toinen vaihtoehto.
Mulla vuokralla talo, jossa Nibe F1217-10kW ja 201m kaivo. Niben valmistusvuosi on 2008. Eli melko vanha, 17v. Isän kanssa tuo asenneltiin uudelleen vuonna 2014. Eli kyseessä 3000€ käytetty pumppu. Tilalle oli vaihdettu Nibe F1245-12kW eli hieman isompi. Tuossa 1217 mallissa on talon vanha varaaja käyttöveden esilämmitykselle ja puskurivaraajaksi (vain niben oma kiertovesipumppu). Patterilämmitys ja pesuhuone lattialämmityksellä.
Lämpöanturin siirsin heti alkuun nibestä sinne puskurivaraajan jälkeen. Varaajan koko ehkä 400L, tai sitten on hieman isompi.
Kaivon lämpötila-anturit oli jo edellinen omistaja vaihtanut uusiin. Ne ei ole hajonnut uudelleen. Niben kiertovesipumppu meni rikki 2 vuotta sitten, onneksi kumminkin kesällä. Vaihdoin vaan puukattilan kiertovesipumpun siihen tilalle, kun oli lähes samanlainen. Kun ei ole sitä öljy/puu kattilaa edes käytetty. Ja samoihin aikoihin meni myös niben vaohtoventtiili rikki (ekaa kertaa sekin). Tuohon kumminkin löytyi noin 100€? korjaussarja netistä tilattuna. Voi olla toki että oli vähän halvempi.
Eli noita joitakin varaosia kyllä löytyy mielestäni aika hyvin juuri Nibeen.
Se niben lämpöanturin siirto vasta puskurivaraajaan jälkeen oli pieni patentti viritys itseltä. Tuossa vanhassa mallissa siis ei ole ulkoista anturia mahdollista laittaa ollenkaan. Mutta (erittäin)hyvä viritys, kun käyntiaika ja lepoaika piteni. Nibessä on myös kompressorin lämmitys, eli öljyt on riittävän lämpöiset aina. Tuo 10kW malli on vielä mäntäkompressorilla ilmeisesti. 12kW malli sitten Scroll.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 518
Mulla on Jämän tarroilla varustettu 3-12 kW inverter puksuttanut 5-6 vuotta ongelmitta. Softakin ihan ok, nettiä/pörssisähköohjausta en ole jaksanut viritellä. Oikeastaan ainoa laitteistoon liittyvä moite on kuumavesivaraajan koko. 180 litraa on vähän nafti perusmoodissa, jos sattuu koko perhe käymäään peräkanaa suihkussa. Korotetun lämpötilan kun nappaa päälle, niin sitten riittää ongelmitta. Jos ostaisin uusiksi, niin ottaisin pumpun ja varaajan erikseen.
e: Omaan valintaan vaikutti myös se, että Jämän tehdas on muutama km päässä, voi vaikka polkupyörällä mennä hakemaan varaosia hätätilanteessa
e2: Tämä siis ihan Niben kone periaatteessa.
e: Omaan valintaan vaikutti myös se, että Jämän tehdas on muutama km päässä, voi vaikka polkupyörällä mennä hakemaan varaosia hätätilanteessa
e2: Tämä siis ihan Niben kone periaatteessa.
Viimeksi muokattu:
Nibeissä tahtoo olla ongelmaa lämmönvaihtimissa. Alfa Laval ei jostain ihmeen syystä osaa tehdä pitäviä. Itsellä kaksi 8 vuotta vanhaa Nibe f1245 pumppua vuotaa pikkuhiljaa keruupiiriin. Joillakin tussahtaa jossain välissä kerralla kaikki kylmäaineet ulos.
Sukulaiselle asennettiin vuosi sitten joku Niben invertteripumppu ja vuotaa kanssa heti uutena jakopuolelle, että saa pattereita ilmailla.
Ei siis ole Nibellä laatu vuosimallista kiinni. Ihan tuurilla saattaa saada loistoyksilön tai uutena romun. Ikävin tietysti, jos juuri takuun loputtua losauttaa kylmäaineet kiertoon.
Sukulaiselle asennettiin vuosi sitten joku Niben invertteripumppu ja vuotaa kanssa heti uutena jakopuolelle, että saa pattereita ilmailla.
Ei siis ole Nibellä laatu vuosimallista kiinni. Ihan tuurilla saattaa saada loistoyksilön tai uutena romun. Ikävin tietysti, jos juuri takuun loputtua losauttaa kylmäaineet kiertoon.
Tuli tuossa viikonloppuna mieleen: Kun maaviileä käytännössä imee huoneilmasta liiat lämmöt ja tuuppaa osan lämmöstä takaisin kaivoon, niin eikös samaa voisi tehdä vaikka paneelien ylimääräisellä tuotolla? Eli siis jollain pienellä vastuksella lämmittäisi palaavaa vettä.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 803
Sitä ei kai mikään estä, mutta luulen että mittakaavallisesti ei ole mielekästä niin tehdä. Siis ylipäänsä varastoida lämpöä maahan ilmaisellakaan vastussähköllä kotona, tai etenkään käyttäen siihen maakeruupiiriä.
Maapiirin pitäisi kuitenkin olla mitoitettu niin, ettei se kaipaa mitään ekstraa palautuakseen syksyyn mennessä ja kestääkseen läpi talven. Jos se ei ole, kyylänkonstit auttavat vain vähän. Toki voi ajatella, että lämmityskauden alussa saataisiin merkitsevästi parempi hyötysuhde/COP auttamalla lisälämmöllä kesällä, mutta sehän on kunnollisessa maalämpöjärjestelmässä jo lähtökohtaisesti nolon hyvä.
Järkevämpää voisi olla vaikkapa käyttöveden esilämmitys sillä pienellä vastuksella (jotenkin). Esilämmitys siksi, koska ei taida oikein saada mitenkään maalämpöpumpun käyttövesivaraajaa lämpeämään pienellä vastuksella?
Tai jos talon märkätilat on lämmityksessä kesälläkin, niin voisihan sen vastus "patentin" siihenkin jotenkin laittaa.
Tai sitten jonkinlainen akku paneeleille, että saisi maalämpöpumppua käytettyä akun avulla? Mutta kallis.
Täällä ei paneeleita ole, kun en itse ole nähnyt kai riittävän tarpeelliseksi.
Vuokratalolla 10kW Nibe maalämpö. Muistaakseni jonkin laskelman mukaan 160m kaivo olisi riittänyt (aktiivisyvyys). Tai saattoi se olla jopa vähemmänkin, eli 140m. Mutta koska en oikein osannut arvioda öljyn tai polttopuun kulutusta, niin tuli maksimi 201 metrin kaivo (liuospumppu siis riittää 200m asti normaali 40mm putkella). Silloin vielä aika halpa 26€/m poraus. Veden tuotto kaivossa myös aika hyvä ja pora ehkä hieman jo "tylsä", niin juuri ja juuri päivässä saivat porattua. Aktiivisyvyys siis sama 201m. Olisi jopa saattanut tulvia hieman yli ilman sitä "kantta". Kallio tuli vasta 11m kohdalla ja hieman vielä rikkonaista, niin 18m tuli teräsputkea. Itse kaivoin sen ojan ja vaakaputket kuului hintaan. Eli 26€*200m 5200€ ja siitä kotitalousvähennys pois.
Tuli pitkästi selostettua ja en kyllä itsekään osaa sano, että onko tuosta ylimääräisestä "kaivon lämmöstä" hyötyä. Kun pumppu on sammuksissa, niin putket toki sitten varmasti lämpeää samaan lämpötilaan kun kaivon vesi. Muistaakseni se kaivon vesi voisi olla jopa +6 astettä, mutta varmaan kesällä vaan. Eikä lämpöaunturitkaan välttämättä ole ihan tarkkoja. Sitten kun yksi lenkki on kierretty, niin liuos hieman siitä toki kylmemee (lämpö ei ole ehtinyt siirtyä kaivon vedestä).
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 831
Tuo kyllä pilaa sen viilennysominaisuuden siitä maaviileästä.
Kyllä siitä kallion lämmittämisestä varmaan mitattavissa oleva hyöty tulisi, mutta menee asumismulavuuden kustannuksella. Rahallisesti suurempi vaikutus todennäköisesti olisi pudottaa sisälämpöä asteella.
Ihan turhaa. Keruunesteen lämpötilan nosto viidellä (5) asteella parantaa COPpia 0,3 yksikköä.
- Liittynyt
- 09.11.2020
- Viestejä
- 1 014
Uudisrakennuksen maalämpöpohdintaa.
Potilaana OKT Pirkanmaalle. 2 kerrosta kivitaloa valueristeharkoista. Alapohja ja välipohja ontelolaatoista. Onteloiden päälle askeläänieriste ja kelluva 80mm+ betonilaatta, johon upotetaan lattialämmitysputket. Ajatus aloittaa rakentaminen 2026 keväällä. 5 henkilön talous.
Asuinrakennuksen lämmitettävä nettoala 190 m2 ja ilmatilavuus 586 m3 (sisältäen myös puolilämpimän koneellisesti tuuletetun alapohjan kuutiot kertoimella 0,5). Lisäksi talousrakennus (puolilämmintä varastotilaa), jonka lämmitettävä nettoala 17 m2 ja ilmatilavuus 43 m3.
Maalämpöfoorumin laskentapohja antaa varman päälle mitoittaen (sisälämpötila +22c jne). pelkälle asuinrakennukselle lämmitystarpeeksi 22,1 MWh/v, josta tilojen lämmitys 16,6 MWh ja käyttöveden lämmitys 5,5 MWh. Täystehomitoitus vaatisi aktiivisyvyydeltään 191 m kaivon ja 7,9 kW pumpun.
Talousrakennuksen (ja 18 m pitkän lämpökanaalin AR:n teknisestä tilasta) lisääminen mukaan yhtälöön kasvattaisi lämmitystarvetta n. 3,4 MWh/v, josta tilojen lämmitys 2,2 MWh ja kanaalin hukkalämmöt n. 1,2 MWh. AR + TR täystehomitoitus vaatisi aktiivisyvyydeltään 214 m kaivon ja 9,4 kW pumpun.
Kysymyksiä/pohdintaa:
1) Onko tässä tapauksessa wörttiä vetää maalämpöä talousrakennukseen vai olisiko sähköletkut lattiaan helppo ja taloudellisesti perusteltu ratkaisu? Lisämetrit kaivoon maksaa. Lämpökanaali maksaa ja hukkaa lämpöä. Pumppukokoa pitäisi kasvattaa ja se maksaa. Vesikiertoinen lattialämmitys myös marginaalisesti kalliimpi investointi varaston lattiaan vs sähkökaapelit. Mietteitä?
2) Mikä pumppu? Invertterivehje varmaankin nykypäivänä? Esim. Niben S1256-8kW integroidulla 180l käyttövesivaraajalla näyttäisi kustantavan n. 8 k€ ja S1156-8kW ilman varaajaa n. 7,5 k€. Mitä muita valmistajia/vaihtoehtoja kannattaisi pohtia?
3) Erillinen varaaja/varaajat? Pörssisähköoptimointi / kalliiden tuntien poisleikkaaminen kiinnostaa. Samoin lämpimän käyttöveden riittävyys. Varaavuutta betonilaatoista ja kantavista kivirakenteista löytynee sen verran, että ei tunnu missään vaikka lämmitys olisi stopissa päivän kalliit/kalleimmat tunnit pakkasillakin? 180l integroitu varaaja ja lämpimän käyttöveden riittävyys 5 hlön taloudessa lienee vähän hiinä ja hiinä vaikka ei mitään vesipetoja/himosaunojia ollakaan? Joku 500l hybridivaraaja käyttöveden esilämmityskierukoilla yhdistettynä pumpun integroituun 180l varaajaan antaisi kyllä mukavasti liikkumavaraa sekä lämmityksen ajoituksen että lämpimän käyttöveden riittävyyden suhteen, mutta touhutonneja siinä taas palaisi ja tekniseen tilaan tarvittaisiin lisäneliöitä. Bonuksena isompi vesitilavuus mitä lämmitellä kesällä, jos haluaa pelkät märkätilojen lattiat pitää silloinkin lämpöisinä? Tekniseksi tilaksi on nyt piirusteltu 3m2 koppi, joka on tosin tarvittaessa helpohkosti väliseinämuutoksella laajennettavissa n. 4 m2 kokoiseksi. Esim. Jäspi GTV Hybrid 500 kustantaa n. 2,5 k€. Suht kompakti vehje; mitat = K x L x S [mm] = 1830 x 670 x 680
4) Kanavapatteri ulkoilman esilämmitykseen ja -viilennykseen ennen kennoa? IV-koneeksi on todennäköisesti valikoitumassa Vallox 145 MV. Patteriksi esim. Vallox MLV Multi 250, josta keruuneste läpi ja kovaa ajoa? Lisäksi ILP yläkertaan helteitä varten? Tuloilmakanavat sitten luonnollisestikin kondenssieristettävä. IV-kanavat on ajatus sijoittaa kaikki höyrynsulun sisäpuolelle jäteilmakanavan yläpohjassa kulkevaa loppuosaa lukuun ottamatta.
Potilaana OKT Pirkanmaalle. 2 kerrosta kivitaloa valueristeharkoista. Alapohja ja välipohja ontelolaatoista. Onteloiden päälle askeläänieriste ja kelluva 80mm+ betonilaatta, johon upotetaan lattialämmitysputket. Ajatus aloittaa rakentaminen 2026 keväällä. 5 henkilön talous.
Asuinrakennuksen lämmitettävä nettoala 190 m2 ja ilmatilavuus 586 m3 (sisältäen myös puolilämpimän koneellisesti tuuletetun alapohjan kuutiot kertoimella 0,5). Lisäksi talousrakennus (puolilämmintä varastotilaa), jonka lämmitettävä nettoala 17 m2 ja ilmatilavuus 43 m3.
Maalämpöfoorumin laskentapohja antaa varman päälle mitoittaen (sisälämpötila +22c jne). pelkälle asuinrakennukselle lämmitystarpeeksi 22,1 MWh/v, josta tilojen lämmitys 16,6 MWh ja käyttöveden lämmitys 5,5 MWh. Täystehomitoitus vaatisi aktiivisyvyydeltään 191 m kaivon ja 7,9 kW pumpun.
Talousrakennuksen (ja 18 m pitkän lämpökanaalin AR:n teknisestä tilasta) lisääminen mukaan yhtälöön kasvattaisi lämmitystarvetta n. 3,4 MWh/v, josta tilojen lämmitys 2,2 MWh ja kanaalin hukkalämmöt n. 1,2 MWh. AR + TR täystehomitoitus vaatisi aktiivisyvyydeltään 214 m kaivon ja 9,4 kW pumpun.
Kysymyksiä/pohdintaa:
1) Onko tässä tapauksessa wörttiä vetää maalämpöä talousrakennukseen vai olisiko sähköletkut lattiaan helppo ja taloudellisesti perusteltu ratkaisu? Lisämetrit kaivoon maksaa. Lämpökanaali maksaa ja hukkaa lämpöä. Pumppukokoa pitäisi kasvattaa ja se maksaa. Vesikiertoinen lattialämmitys myös marginaalisesti kalliimpi investointi varaston lattiaan vs sähkökaapelit. Mietteitä?
2) Mikä pumppu? Invertterivehje varmaankin nykypäivänä? Esim. Niben S1256-8kW integroidulla 180l käyttövesivaraajalla näyttäisi kustantavan n. 8 k€ ja S1156-8kW ilman varaajaa n. 7,5 k€. Mitä muita valmistajia/vaihtoehtoja kannattaisi pohtia?
3) Erillinen varaaja/varaajat? Pörssisähköoptimointi / kalliiden tuntien poisleikkaaminen kiinnostaa. Samoin lämpimän käyttöveden riittävyys. Varaavuutta betonilaatoista ja kantavista kivirakenteista löytynee sen verran, että ei tunnu missään vaikka lämmitys olisi stopissa päivän kalliit/kalleimmat tunnit pakkasillakin? 180l integroitu varaaja ja lämpimän käyttöveden riittävyys 5 hlön taloudessa lienee vähän hiinä ja hiinä vaikka ei mitään vesipetoja/himosaunojia ollakaan? Joku 500l hybridivaraaja käyttöveden esilämmityskierukoilla yhdistettynä pumpun integroituun 180l varaajaan antaisi kyllä mukavasti liikkumavaraa sekä lämmityksen ajoituksen että lämpimän käyttöveden riittävyyden suhteen, mutta touhutonneja siinä taas palaisi ja tekniseen tilaan tarvittaisiin lisäneliöitä. Bonuksena isompi vesitilavuus mitä lämmitellä kesällä, jos haluaa pelkät märkätilojen lattiat pitää silloinkin lämpöisinä? Tekniseksi tilaksi on nyt piirusteltu 3m2 koppi, joka on tosin tarvittaessa helpohkosti väliseinämuutoksella laajennettavissa n. 4 m2 kokoiseksi. Esim. Jäspi GTV Hybrid 500 kustantaa n. 2,5 k€. Suht kompakti vehje; mitat = K x L x S [mm] = 1830 x 670 x 680
4) Kanavapatteri ulkoilman esilämmitykseen ja -viilennykseen ennen kennoa? IV-koneeksi on todennäköisesti valikoitumassa Vallox 145 MV. Patteriksi esim. Vallox MLV Multi 250, josta keruuneste läpi ja kovaa ajoa? Lisäksi ILP yläkertaan helteitä varten? Tuloilmakanavat sitten luonnollisestikin kondenssieristettävä. IV-kanavat on ajatus sijoittaa kaikki höyrynsulun sisäpuolelle jäteilmakanavan yläpohjassa kulkevaa loppuosaa lukuun ottamatta.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 803
Samoilla perusteilla jättäisin lämpökanaalin tekemättä. Talousrakennusta voi lämmittää ilmalämpöpumpulla, ja sähköinen lattialämmitys sinne kannattaa rakennusvaiheessa joka tapauksessa tehdä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 518
Unohtaisin 5 hengellä suoraan tuo 180 litran varaajan ja pistäisin erillisen isomman, jota MLP syöttää.
Talousrakennuksen osalta varmaan riippuu pitkälti miten lämpimänä haluat sen pitää. Itse olen vastaavin speksein pohtinut, että pistän rakennukseen kuitenkin joka tapauksessa vesikierron lattiaan, lämmittää sitten millä lämmittää. Talon pumppu on ostettu 12 kW versiona (inverter) ihan puhtaasti varmuuden vuoksi, sama kaivolla syvyyttä riittävästi. Nämä ovat sarjassamme niitä tonnilla kymppitonnin vahinko tilanteita, jossa ei välttämättä kannata ihan jokaista penniä optimoida. Kanaalista en vielä tiedä, mutta sen lämpöhukkaan tietysti pystyy vaikuttamaan lisäeristeillä. Jos rakennukset kytkee toisiinsa, niin sitten täytyy miettiä myös tilanne jossa jotain menee pieleen kesken talven. Molemmat rakennukset täytyy saada pidettyä lämpimänä.
Talousrakennuksen osalta varmaan riippuu pitkälti miten lämpimänä haluat sen pitää. Itse olen vastaavin speksein pohtinut, että pistän rakennukseen kuitenkin joka tapauksessa vesikierron lattiaan, lämmittää sitten millä lämmittää. Talon pumppu on ostettu 12 kW versiona (inverter) ihan puhtaasti varmuuden vuoksi, sama kaivolla syvyyttä riittävästi. Nämä ovat sarjassamme niitä tonnilla kymppitonnin vahinko tilanteita, jossa ei välttämättä kannata ihan jokaista penniä optimoida. Kanaalista en vielä tiedä, mutta sen lämpöhukkaan tietysti pystyy vaikuttamaan lisäeristeillä. Jos rakennukset kytkee toisiinsa, niin sitten täytyy miettiä myös tilanne jossa jotain menee pieleen kesken talven. Molemmat rakennukset täytyy saada pidettyä lämpimänä.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 2 164
Rakennusvaiheessa nuo kulut hukkuu kyllä kohinaan niin itse laittaisin lämpökanaalin. Vähän mallista riippuen 12-13kW pumppu siis ja aktiivimetrejä parikymmentä lisää mitä myyntimiehet on arvuutellut lienee ihan hyvä mitoitus. Vaikka ne lämmityksen megawatit on isoja lukuja niin ei se paljoa vuositasolla sähkölaskussa ole maalämpöpumpulla.
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy A36
30.6.2025 22:21
-
Samsung julkaisi kolme uutta Smart Monitor -näyttöä 7 vuoden päivitystuella
26.6.2025 20:25
-
AOC:lta kolme uutta edullisemman pään IPS-pelinäyttöä
26.6.2025 19:15
-
Ympäristöystävällinen Fairphone (Gen. 6) tarjoaa helpon korjattavuuden ja jopa 8 vuoden ohjelmistopäivitykset
26.6.2025 03:19
-
HDMI 2.2 julkaistiin virallisesti uusien Ultra96-kaapeleiden kera
26.6.2025 02:07
