Suunnittelun kukkaset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Mikä siinä on absurdia? Kulho vaa'alle ja kaataa jauhot pussista. Menee ihan moninkertainen määrä aikaa jos alkaa esim. jotain 8dl määrää mittailemaan edes suunnilleen tarkasti verrattuna esim. 600g.
Miten siinä menee moninkertainen määrä aikaa kun kaapaiset jauhopussista 8 kertaa sillä desilitran mitalla? Samalla desin mitalla todennäköisesti kaapisit siihen vaa'allekin ensin ja sitten vaa'alta taas eteenpäin vaikkapa tehosekoittimeen.
 
Miten siinä menee moninkertainen määrä aikaa kun kaapaiset jauhopussista 8 kertaa sillä desilitran mitalla? Samalla desin mitalla todennäköisesti kaapisit siihen vaa'allekin ensin ja sitten vaa'alta taas eteenpäin vaikkapa tehosekoittimeen.
No nyt on vaikeaksi tehty. Tottakai siitä pussista kaadetaan suoraan siihen astiaan, oli se sitten 1l astia, johon 8dl tarvitaan tai sitten astia, jossa jauhot punnitaan... Miksi ihmeessä se pitäisi 1dl mitalla tehdä? Miksei sitten teelusikalla :)
 
Miten siinä menee moninkertainen määrä aikaa kun kaapaiset jauhopussista 8 kertaa sillä desilitran mitalla? Samalla desin mitalla todennäköisesti kaapisit siihen vaa'allekin ensin ja sitten vaa'alta taas eteenpäin vaikkapa tehosekoittimeen.

Ei kai kukaan nyt keittiövaakaa noin käytä? Se kulho mihin ne mitattavat asiat halutaan, laitetaan suoraan siihen vaa'alle, eikä niitä veivata eestaas.
 
Ei kumpikaan. Lähes aina kaikki määrät on suuntaa-antavia, ja sitten sitä pitää oman fiiliksen mukaan säätää kuitenkin. Ja tämä asia ei riipu siitä ilmoitetaanko nuo volyyminä vai painona, vaan tuo vain vaikuttaa siihen tarvitaanko niitä miljoonaa ylimääräistä mitta-astiaa vai ei.
Kuten aiemmin laitoin. Ei se ole niin tarkkaa. Kunhan on sinnepäin :)
Paitsi kun leivonnassa rakenteeseen vaikuttavat määrät eivät ole suuntaa-antavia, vaan 10 % heitto suuntaansa riittää helposti erottamaan onnistuneen ja huonon lopputuloksen. Jotakin tietysti saa aikaan suurpiirteisilläkin määrillä, mutta tarkat määrät tekevät hommasta paljon helpompaa ja varmempaa.
 
Toki tuota metodia käytän itsekin, mutta tarkkuus kärsii aika paljon. Helposti tulee 10% heitto suuntaan tai toiseen. Tarkkuus riippuu tietysti mitä tekee, mutta esim. pizzataikinassa tai muussa vaivattavassa tuollainen heitto vaikuttaa jo todella paljon lopputulokseen.
Siihen lopputulokseen vaikuttaa helposti aika paljon myös se, kuinka tuoreita jauhot ovat, sillä niiden kosteusprosentti vaihtelee. Eli 350g jauhoja voi vaatia eri määrän nestettä jos leivot eilen jauhetusta jauhost vs vuoden vanhoista.
 
Paitsi kun leivonnassa rakenteeseen vaikuttavat määrät eivät ole suuntaa-antavia, vaan 10 % heitto suuntaansa riittää helposti erottamaan onnistuneen ja huonon lopputuloksen. Jotakin tietysti saa aikaan suurpiirteisilläkin määrillä, mutta tarkat määrät tekevät hommasta paljon helpompaa ja varmempaa.

Niin, sitten kun kanat opetetaan munimaan standardikokoisia munia, jauhojen karkeus ja kosteus on vakioitu, jne. niin saatetaankin päästä tuollaiseen. Tosielämässä ne mitat on aina suuntaa-antavia, ja se koostumus/rakenne on asia mikä pitää ihan itse säätää kohdilleen.
 
Paitsi kun leivonnassa rakenteeseen vaikuttavat määrät eivät ole suuntaa-antavia, vaan 10 % heitto suuntaansa riittää helposti erottamaan onnistuneen ja huonon lopputuloksen. Jotakin tietysti saa aikaan suurpiirteisilläkin määrillä, mutta tarkat määrät tekevät hommasta paljon helpompaa ja varmempaa.
Höpöhöpö. Johan kananmunien paino vaihtelee enemmän.

edit. 53-75g+ taitaa olla kananmunien hyväksytyt painot.
 
Niin, sitten kun kanat opetetaan munimaan standardikokoisia munia, jauhojen karkeus ja kosteus on vakioitu, jne. niin saatetaankin päästä tuollaiseen. Tosielämässä ne mitat on aina suuntaa-antavia, ja se koostumus/rakenne on asia mikä pitää ihan itse säätää kohdilleen.
Jauhojen karkeus ja kosteus on riittävän vakio ja munat mitataan painon mukaan ihan samalla tavalla kuin muutkin aineet. Yleisin leipomukseni on täytekakku, johon tulee 5–6 kananmunaa, joiden paino punnitaan, ja sekaan laitetaan 0,7-kertainen määrä jauhoja ja sokeria. Muita reseptejä seuraamalla lopputulos on heitellyt miten sattuu, mutta tuolla systeemillä onnistuu joka kerta. Sattumaa, vai olisiko aineiden suhteilla sittenkin vaikutusta lopputulokseen?
 
Jauhojen karkeus ja kosteus on riittävän vakio ja munat mitataan painon mukaan ihan samalla tavalla kuin muutkin aineet. Yleisin leipomukseni on täytekakku, johon tulee 5–6 kananmunaa, joiden paino punnitaan, ja sekaan laitetaan 0,7-kertainen määrä jauhoja ja sokeria. Muita reseptejä seuraamalla lopputulos on heitellyt miten sattuu, mutta tuolla systeemillä onnistuu joka kerta. Sattumaa, vai olisiko aineiden suhteilla sittenkin vaikutusta lopputulokseen?
Väittikö joku että aineiden suhteilla ei ole vaikutusta lopputulokseen?

Tässähän nyt keskusteltiin siitä missä yksiköissä mitat ilmoitetaan resepteissä (eli se suunnittelun kukkanen ilmoittaa volyymeinä eikä painoina). Oletko monessakin reseptissä nähnyt ilmoitettavan "324g kananmunaa"?
 
No nyt on vaikeaksi tehty. Tottakai siitä pussista kaadetaan suoraan siihen astiaan, oli se sitten 1l astia, johon 8dl tarvitaan tai sitten astia, jossa jauhot punnitaan... Miksi ihmeessä se pitäisi 1dl mitalla tehdä? Miksei sitten teelusikalla :)
Ja sitten kun sieltä jauhopussista valahtaakin liikaa niin pääset kaapimaan ylimääräisiä takaisin.
Ei kai kukaan nyt keittiövaakaa noin käytä? Se kulho mihin ne mitattavat asiat halutaan, laitetaan suoraan siihen vaa'alle, eikä niitä veivata eestaas.
Joku tehosekoittimen kulho ei kovinkaan järkevästi ainakaan omalle vaa'alle istu ja on reseptejä joissa noita aineita laitetaan sinne sekaan kun tehosekoitin samaan aikaan sekoittaa.
 
Ja sitten kun sieltä jauhopussista valahtaakin liikaa niin pääset kaapimaan ylimääräisiä takaisin.

Joku tehosekoittimen kulho ei kovinkaan järkevästi ainakaan omalle vaa'alle istu ja on reseptejä joissa noita aineita laitetaan sinne sekaan kun tehosekoitin samaan aikaan sekoittaa.
Sehän on ihan miten hommat hoitaa. Itse mittaan aina kaikki kuiva-aineet etukäteen ja otan tarvittavat mitta-astiat esille jne.
 
Joku tehosekoittimen kulho ei kovinkaan järkevästi ainakaan omalle vaa'alle istu ja on reseptejä joissa noita aineita laitetaan sinne sekaan kun tehosekoitin samaan aikaan sekoittaa.
Voit laittaa vaikka leikuulaudan siihen vaa'an ja kulhon väliin. Ja jos aineet sekoitetaan eri vaiheessa, niin tottakai ne silloin mitataan eri kulhoihin.

Nyt on kyllä niin keksimällä keksittyjä ongelmia että huh.
 
Joku tehosekoittimen kulho ei kovinkaan järkevästi ainakaan omalle vaa'alle istu ja on reseptejä joissa noita aineita laitetaan sinne sekaan kun tehosekoitin samaan aikaan sekoittaa.

No tuo jälkimmäinen toki on totta. Mutta siis, miksei tehosekoittimen kulho istu vaa'alle? Onko siinäkin joku suunnittelun kukkanen mikä estää tuon?
 
Niin, tässähän nyt keskusteltiin siitä missä yksiköissä mitat ilmoitetaan resepteissä. Oletko monessakin reseptissä nähnyt ilmoitettavan "324g kananmunaa"?
Nähdäkseni keskustelu koski sitä, pitäisikö määrät ilmoittaa tilavuuksina tai painona. Kananmunat ovat sattuneesta syystä kokonaisia, mutta "5–6 kananmunaa, joiden paino punnitaan" on sama asia kuin ilmoittaa määrä painon mukaan. "5 kananmunaa ja 200 g jauhoja" on yhtä tarkka kuin "2 dl kananmunia ja 2 dl jauhoja", eli vähän sinne päin. "5 kananmunaa ja jauhoja 70 % kananmunien painosta" on tarkka resepti.
 
No tuo jälkimmäinen toki on totta. Mutta siis, miksei tehosekoittimen kulho istu vaa'alle? Onko siinäkin joku suunnittelun kukkanen mikä estää tuon?

Keittiövaa'at on yleensä ottaen aika pieniä kooltaan eikä ne punnitse tai edes taaraa kovinkaan isoja painoja.
 
Sehän on ihan miten hommat hoitaa. Itse mittaan aina kaikki kuiva-aineet etukäteen ja otan tarvittavat mitta-astiat esille jne.
Eli teet kuten minäkin?
No tuo jälkimmäinen toki on totta. Mutta siis, miksei tehosekoittimen kulho istu vaa'alle? Onko siinäkin joku suunnittelun kukkanen mikä estää tuon?
Ehkä suunnittelun kukkanen on sitten tässä kohtaa se että on ostanu vaa'an joka ei vie hirveästi tilaa kaapissa :)
 
Eikö se ole päinvastoin,
Jos siis mittarivirhe on 10km/h ja ajaa sen mukaan 120km/h, niin rajoitin puuttuisi vasta mittarin mukaan 130km/h kohdalla.

Rajoitin yleensä säädetään niin että rajoitettu toteutuu, mutta ei ylity liikaa. Renkaat voi vaikuttaa käänteisesti.

Auton sisäinen mittaus on nimelliskoon renkailla tarkempi kuin kuin ns nopeus mittarin näyttämä, jälkimmäinen ei saa näyttää liianvähää.


Jos taasen kommentoit autoa missä polttiksen huippunopeus on esim 120km/h, eli paukut hiipuu sitä ennen, niin mittarin ja sisäisen miitauksen kanssa ei tekemistä. jos esteenä ei ole kierrosrajoitin. , mutta pienitehoisissa polttispakettiautoissa tuppaa vaan paukut loppuu. (joissain ajonenuvoissa voi esteenä olle kierrosrajoitin, mutta eiköhän silloin usein samalla pyritty nopeusrajoittimeen, esim rakenteellisista tai lakisyistä.
Itse ajelin edellisessä elämässä pari vuotta -10 vuoden transitilla, jossa oli rajoitin mittarissa 110km/h kohdalla (oli ollut luvanvaraisessa ajossa aiemmin). Paku oli vaarallinen ohitustilanteissa, jos et tiennyt rajoittimesta. Moottorissa oli kyllä voimaa lähteä ohittamaan jne, mutta rekan ohitus ohituskaistalla vaati lähes koko kaistan käytön ja samalla sai 10 perässä roikkujaa hiiltymään takana :facepalm:
 
Tää eskaloitui nopeasti. Leivonta on tunnetusti kemiaa. Kyllä mä annan ääneni vaa'alle jo ihan siksi, että sain käyttää heittomerkkiä oikea-oppisesti. Oho, tuli vastaavasti väliviivakin heti perään.
 
Keittiövaa'at on yleensä ottaen aika pieniä kooltaan eikä ne punnitse tai edes taaraa kovinkaan isoja painoja.

Kaikki viimeisen vuosikymmenen aikana kolmessa eri maassa hankkimani perusmallin halvat keittiövaa'at on punninneet 5000 grammaan asti. Tuolla tekee sen kolme kahden paunan vuokaleipää kerralla (punnitsemalla kuivat aineet yhteen kulhoon ja nesteet toiseen – vaa'an kapasiteetin puolesta onnistuisi tuonkin reseptin tuplaaminen, mutta siinä kohtaa tarvitsisi jo suurtalouskeittiökoneet siihen taikinan vaivaamiseen – samoin pitäisi paistaa kahdessa erässä koska tuo määrä leipää täyttää vakiokoon kiertoilmauunin).

Lähes kaikki desiä suuremmat mitat tulee punnittua, mutta usein punnitsen myös pienemmät määrät (10+ g, koska vaa'assa gramman resoluutio) jotta tulee vähemmän mittalusikkatiskiä. Ei se isompi tarkkuus, vaan se tiskin määrän vähennys.
 
Mikä siinä on absurdia? Kulho vaa'alle ja kaataa jauhot pussista. Menee ihan moninkertainen määrä aikaa jos alkaa esim. jotain 8dl määrää mittailemaan edes suunnilleen tarkasti verrattuna esim. 600g.
Litran mitta, jossa viivat puolen desin välein. No problems.
 
Kyllä tuo nyt kaikissa ajamissani autoissa on ollut juuri niinpäin, että mittari näyttää enemmän, kuin mitä nopeus on. Yleensä on siinä 5-10 kmh.
Eli se rajoitin puuttuu nopeuteesi mittarin 130km/h kohdalla. (tai nyt tässä jälkimmäisessä antamassasi vaihteluvälissä 125-130km/h).
 
Viimeksi muokattu:
Litran mitta, jossa viivat puolen desin välein. No problems.
Ei sun postaukseen vastaus, mutta lainasin viimeisintä aiheesta :)

Sen kanssa varmaan voi elää että käytetäänkö tilavuus vai gramma mittoja, jos kummatkin on touhuun tarkkoja, tyhmäkin saa mitattua.

Mutta homma menee reisille siinä vaiheessa kun pitää paistaa kuumalla pannulla, ja lisätä hyppysellisiä, ja googlettaa pitää silloin kun puhutaan jostain ei SI yksiköist', teelusikalline, ruokalusikallinen, kupillinen, ja määrtä on ilmoitettu tarkasti, jopa desimaaleilla, eli tosi tarkaa pitäs mitata.

Entäs kananmuna, yksi kananmuna, mutta minkäkokoinen, vai onko sillä väliä.
 
Eli se rajoitin puuttuu nopeuteesi mittarin 130km/h kohdalla. (tai nyt tässä jälkimmäisessä antamassasi vaihteluvälissä 125-130km/h).
Erikoisesti ilmaistu.

Rajoitin toimii mittarin näyttämän mukaisesti. Mittari ei näytä missään "normaalissa autossa" alhaisempaa nopeutta kuin mikä on todellinen nopeus, eli se näyttää käytännössä aina enemmän. Jos ajat mittarin mukaan 110km/h, on todellinen nopeus jotain väilltä 100-110km/h hieman auton rengaskoosta ja valmistajan määrittelemästä mittarivirhemarginaalista riippuen. Maksimissaan mittarivirhe saa olla Euroopassa 10% nimenomaan näin päin ja toiseen suuntaan 0%. Tämä on lain määräämä turvallisuustekijä. Jenkeissä raja on tiukempi.

 
Erikoisesti ilmaistu.

Rajoitin toimii mittarin näyttämän mukaisesti.
Onko noin ja jos on niin missä ajoneuvoissa ? Ainakin joissain se rajoitin ei ole ajoneuvon mittarin näyttämästä riippuvainen.
Linkkisi ei puhunut rajoittimista vaan mittarista. Tavis autossakin auto mittaa nopeutta tarkemmin kuin auton mittari. (jos rengatus mittauksen säädön mukainen)


Lokiikkani oli että jos rajoitin on säädetty 120km/h niin se on säädetty sen mukaan, eikä siis sen ns nopeusmittarinmukaan, jälkimmäinen taasen on säädetty sen mukaan mitä kerroitkin. Nopeusmittarin (se mikä näyttää) hajoaminen ei tarkoita että meno tyssää siihen, tai että rajoittamaton meno automaattisesti onnistuisi.

Rajoittimen motiivit voi erilaisia, jos ajoneuvon valmistaja on halunnut asettaa teknisistä syistä jonkin rajoittimen, niin se voi olla ajatuksella että rajoittaa ilmoitetun rajan jälkeen, jos se taasen on sen takia että laki vaatii jotain, niin sitten sen mukaan.

En siis väitä etteikö olisi rajoittimia mitkä kävisi lukemassa ajoneuvon nopeudenosoittimelta nopeuden.
 
Onko noin ja jos on niin missä ajoneuvoissa ? Ainakin joissain se rajoitin ei ole ajoneuvon mittarin näyttämästä riippuvainen.
Linkkisi ei puhunut rajoittimista vaan mittarista. Tavis autossakin auto mittaa nopeutta tarkemmin kuin auton mittari. (jos rengatus mittauksen säädön mukainen)


Lokiikkani oli että jos rajoitin on säädetty 120km/h niin se on säädetty sen mukaan, eikä siis sen ns nopeusmittarinmukaan, jälkimmäinen taasen on säädetty sen mukaan mitä kerroitkin. Nopeusmittarin (se mikä näyttää) hajoaminen ei tarkoita että meno tyssää siihen, tai että rajoittamaton meno automaattisesti onnistuisi.

Rajoittimen motiivit voi erilaisia, jos ajoneuvon valmistaja on halunnut asettaa teknisistä syistä jonkin rajoittimen, niin se voi olla ajatuksella että rajoittaa ilmoitetun rajan jälkeen, jos se taasen on sen takia että laki vaatii jotain, niin sitten sen mukaan.

En siis väitä etteikö olisi rajoittimia mitkä kävisi lukemassa ajoneuvon nopeudenosoittimelta nopeuden.
Rajoitin tai vakionopeudensäädin, sama asia tässä yhteydessä. Enkä tarkoittanut, että siellä tarvitsisi olla fyysistä yhteyttä säätimen ja mittarin välillä, mutta luonnollisesti ne tukeutuvat tehtaalta lähtiessä samaan dataan. Vääristäisi mm. onnettomuustutkintaa, jos auton kuljettajalla olisi eri tieto ajoneuvon nopeudesta kuin jollakin toisella nopeuteen vaikuttavalla komponentilla.
 
Rajoitin tai vakionopeudensäädin, sama asia tässä yhteydessä.
Oikeasti ?

Se totta että jos vakkarissa voi asetella nopeuden, niin tyypillisesti käytetään samaa kuin "nopeusmittarissa."

mutta luonnollisesti ne tukeutuvat tehtaalta lähtiessä samaan dataan. Vääristäisi mm. onnettomuustutkintaa, jos auton kuljettajalla olisi eri tieto ajoneuvon nopeudesta kuin jollakin toisella nopeuteen vaikuttavalla komponentilla.
"Integroitu rajoitin" , en väitä etteikö voisi käyttää samaa lähtödataa kuin se komponentti joka näyttää kuskille nopeuden.

Ajoneuvolla on sisäisesti sitä nopeusmittaria tarkempi tieto ja osa autoista ihan siitä mittaust datasta generoi sen nopeusmittarin näyttämän, käytännössä näyttämällä enemmän.

Vääristäisi mm. onnettomuustutkintaa,
Oikeasti ? siis onko ongelma.

Ajoneuvoissa ei ole mitenkään tavatonta että niissä on se "nopeusmittari" ja sitten tarkempia nopeuden näyttöjä.

Se miksi väitettäsi kummastelen, niin eikä onnettomuustutkinnan kannalta ole hyödyksi jos on tarkempaa mittaustietoa tai vielä parempaa jos on toisistaa riippumatonta mittausdataa.

Jos on ajopiirturi niin sillä on se laitteen mittausdata logitettu, mutta en tiedä kuinka hyvät integroitut logit, "mustatlaatikot" on tämänpäivän paketti ja henkilöautoissa.

Jos ajopiirturi tallentaisi mitä sattuu, niin sen arvo olisi vähän sitä sun tätä.
 
Oikeasti ?

Se totta että jos vakkarissa voi asetella nopeuden, niin tyypillisesti käytetään samaa kuin "nopeusmittarissa."


"Integroitu rajoitin" , en väitä etteikö voisi käyttää samaa lähtödataa kuin se komponentti joka näyttää kuskille nopeuden.

Ajoneuvolla on sisäisesti sitä nopeusmittaria tarkempi tieto ja osa autoista ihan siitä mittaust datasta generoi sen nopeusmittarin näyttämän, käytännössä näyttämällä enemmän.


Oikeasti ? siis onko ongelma.

Ajoneuvoissa ei ole mitenkään tavatonta että niissä on se "nopeusmittari" ja sitten tarkempia nopeuden näyttöjä.

Se miksi väitettäsi kummastelen, niin eikä onnettomuustutkinnan kannalta ole hyödyksi jos on tarkempaa mittaustietoa tai vielä parempaa jos on toisistaa riippumatonta mittausdataa.

Jos on ajopiirturi niin sillä on se laitteen mittausdata logitettu, mutta en tiedä kuinka hyvät integroitut logit, "mustatlaatikot" on tämänpäivän paketti ja henkilöautoissa.

Jos ajopiirturi tallentaisi mitä sattuu, niin sen arvo olisi vähän sitä sun tätä.
Jos autolla on tarkkaa dataa käytössä niin miksi se data tahallisesti muutettaisiin näyttämään päin persettä mittariin? Ei kuulosta nyt ollenkaan loogiselta väittämältä.
 
Jos autolla on tarkkaa dataa käytössä niin miksi se data tahallisesti muutettaisiin näyttämään päin persettä mittariin? Ei kuulosta nyt ollenkaan loogiselta väittämältä.

Esim, Nissan Leaf 1gen näyttää 80km/h ja todelinen on 71km/h. Tokasta genistä en tiedä, kun en ole ajanut. Siellähän on sitä marginaalia jätetty koska rengaskoot, kulumat, ajotavat jne. Eikös se vauhti muutenkin tule jostain vaihdelaatikosta vai mistä lie CAN-väylää pisin laskutoimituksen kautta.
 
Jos autolla on tarkkaa dataa käytössä niin miksi se data tahallisesti muutettaisiin näyttämään päin persettä mittariin? Ei kuulosta nyt ollenkaan loogiselta väittämältä.

Kyllä ne vaan näin tekee, nopeusmittari saa näyttää liikaa, mutta ei liian vähän, siksi nopeusmittareihin ruuvataan aina marginaalia vaikka tarkka nopeus olisikin tiedossa. Tällä halutaan varmistella ettei mittari näytä liian vähän edes silloin kun omistaja esimerkiksi vaihtaa autoon sellaiset renkaat jotka vääristävät nopeusmittarin lukemaa alaspäin, mikä on ihan täysin laillista Suomessakin...
 
Jos autolla on tarkkaa dataa käytössä niin miksi se data tahallisesti muutettaisiin näyttämään päin persettä mittariin? Ei kuulosta nyt ollenkaan loogiselta väittämältä.
Se nopeus ei ole GPS:ään perustuva, vaan auton antureihin. Se ei siis ole itse asiassa tarkkaa dataa.
 
Jos autolla on tarkkaa dataa käytössä niin miksi se data tahallisesti muutettaisiin näyttämään päin persettä mittariin? Ei kuulosta nyt ollenkaan loogiselta väittämältä.
Siksi ettei se voi näyttää missään tilanteessa liian vähän. Edellisen auton mittarivirhe oli 4-5km/h, tarkempi data 1km/h tarkkuudella.
 
Rajoitin tai vakionopeudensäädin, sama asia tässä yhteydessä. Enkä tarkoittanut, että siellä tarvitsisi olla fyysistä yhteyttä säätimen ja mittarin välillä, mutta luonnollisesti ne tukeutuvat tehtaalta lähtiessä samaan dataan. Vääristäisi mm. onnettomuustutkintaa, jos auton kuljettajalla olisi eri tieto ajoneuvon nopeudesta kuin jollakin toisella nopeuteen vaikuttavalla komponentilla.

No Tesla on hyvä esimerkki siitä, että kuskille näytetään eri nopeutta kuin tekoälylle.
 
No Tesla on hyvä esimerkki siitä, että kuskille näytetään eri nopeutta kuin tekoälylle.
Joo, mutta ei toiseen suuntaan. Kuskille ilmoitettava nopeus ei saa missään tilanteessa olla vähemmän kuin auton todellinen nopeus ja toiseenkin suuntaan se saa olla Euroopassa enintään 10%. Noiden rajojen rikkomisesta tulee isot sanktiot, joten pääsääntöisesti autovalmistajat laittavat sitä mittarivirhettä sen verran, että mittari ei varmasti näytä liian vähän, vaikka rengaskokokin hieman muuttuisi. GPS-seuranta on tarkempi, mutta sitä ei ole monessakaan autossa.
 
Tesloissa se itseasiassa on GPS:ään perustuva ja Tekniikan Maailma antanut kehut siitä että Teslassa ei ole mittarivirhettä ollenkaan.
Kiinnostaisi tietää, miten nopeus esitetään vaikkapa pitkässä tunnelissa tai jos GPS näyttää satunnaisesti mitä sattuu. Kokeilin joskus kännykän GPS:llä saada karting-auton nopeuksia ja yhdellä kierroksella huippunopeus näytti päälle 100 km/h, vaikka auton ehdoton maksimi myötätuuleen alamäessä oli alle 80 km/h.
 
Kiinnostaisi tietää, miten nopeus esitetään vaikkapa pitkässä tunnelissa tai jos GPS näyttää satunnaisesti mitä sattuu. Kokeilin joskus kännykän GPS:llä saada karting-auton nopeuksia ja yhdellä kierroksella huippunopeus näytti päälle 100 km/h, vaikka auton ehdoton maksimi myötätuuleen alamäessä oli alle 80 km/h.
Silloin käsittääkseni nopeustieto tulee perinteisellä mallilla.
 
Kiinnostaisi tietää, miten nopeus esitetään vaikkapa pitkässä tunnelissa tai jos GPS näyttää satunnaisesti mitä sattuu. Kokeilin joskus kännykän GPS:llä saada karting-auton nopeuksia ja yhdellä kierroksella huippunopeus näytti päälle 100 km/h, vaikka auton ehdoton maksimi myötätuuleen alamäessä oli alle 80 km/h.
En tiedä miten Tesla on tuon toteuttanut, mutta itse ainakin tekisin sen niin, että mittarin näyttämä nopeus vain kalibroidaan tietyin väliajoin silloin kun GPS on saatavilla ja muuten nopeus näytetään sen kalibroinnin perusteella kuten normaalistikin. Silloin ei ole merkitystä, vaikka signaali katoaisikin välillä.

Edit.
Pieni lisäys näyttäisi tämän mukaan olevan Tesloissakin kuljettajalle näytettävässä lukemassa -->

 
Tesloissa se itseasiassa on GPS:ään perustuva ja Tekniikan Maailma antanut kehut siitä että Teslassa ei ole mittarivirhettä ollenkaan.

Autossa pitää olla kyllä GPS:n ohella toinen nopeudenmittaussysteemi jota näytetään tarvittaessa kuljettajalle. GPS nimittäin ei toimi esimerkiksi tunneleissa ja ne saattavat olla kilometrien mittaisia.

Sitä ei ole harmainta hajuakaan miten Teslassa asia on toteutettu. Luultavasti sen mittaristossa näytetään jotain ihan muualta saatua nopeustietoa silloin kun GPS ei toimi.
 
Androidissa on melkoinen suunnittelun kukkanen, kun yksittäisen sovelluksen äänenvoimakkuutta ei voi säätä erikseen vaan vain koko järjestelmän.
 
Paku ja kuorkki on kaksi eri asiaa, ei kuorma-autoksi rekisteröityjä pakuja ole olemassakaan. Autoverolain täyden veron pakettiautot sekä §8 alennetun autoveron täyttävät pakettiautotkin on nimenomaan pakettiautoja.
Yli 3,5ton vehkeet on sitten kuorma-autoja, oli korimalli kansankielessä mikä tahansa. Pakettiautoja ne ei silloin ole ja vaatii sen 90kmh rajoittimen. Turha lähteä sotkemaan kuorkkeja näihin keskuteluihin ollenkaan.

Se että joku kuorkiksi rekkaroitu sprinter tmv. näyttää pakettiautolta, ei tee siitä pakua lain silmissä. En tiedä miten tämä kuorkkikeskustelu tähän varsinaisesti edes saatiin esimerkiksi.

Onko kaikissa kuorma-autoissa nykyään rajoitin? Silloin kun rajoittimet tulivat olivat ne pakollisia tietyn kokoluokan kuormureissa, mahtoiko olla 10t raja, en muista. Mutta ajoin silloin 90-luvulla kuorma-autoja jossa oli rajoitin ja toisissa ei.
 
Androidissa on melkoinen suunnittelun kukkanen, kun yksittäisen sovelluksen äänenvoimakkuutta ei voi säätä erikseen vaan vain koko järjestelmän.
Ei taida onnistua enää Windowsissakaan. Sovelluksen pitää itse tarjota se ominaisuus ja käyttöjärjestelmä hallitsee vain "master-volumea".

Veikkaan, että massat ihmettelisivät muuten, että "miksi sovelluksen x ääni kuuluu hiljaa, vaikka volume on täysillä!?"
 
Onko tuo Androidin äänen säädön puute oikeastaan kukkanen. Sellainen ominaisuus jollekka ei ole montaa käyttäjää niin ei ole prioriteeti listan kärjillä. Oliko se myös android jonka ensimmäisissä versiossa ei saanut kuvaruutukaappausta.
 
Ei taida onnistua enää Windowsissakaan. Sovelluksen pitää itse tarjota se ominaisuus ja käyttöjärjestelmä hallitsee vain "master-volumea".

Veikkaan, että massat ihmettelisivät muuten, että "miksi sovelluksen x ääni kuuluu hiljaa, vaikka volume on täysillä!?"
Kyllä se vanha kunnon Volume Mixer edelleen löytyy kun klikkaat hiiren kakkospainikkeella "kaiuttimen kuvaa".

1630402483634.png
 
Onko tuo Androidin äänen säädön puute oikeastaan kukkanen. Sellainen ominaisuus jollekka ei ole montaa käyttäjää niin ei ole prioriteeti listan kärjillä. Oliko se myös android jonka ensimmäisissä versiossa ei saanut kuvaruutukaappausta.

Tuskin olen ainut käyttäjä maailmassa, joka kyseistä ominaisuutta kaipaa. Muistaakseni jo edesmenneessä Windows Phonessa pystyi säätämään appien äänenvoimakkuuksia erikseen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
277 949
Viestejä
4 783 447
Jäsenet
77 698
Uusin jäsen
jyle

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom