Suunnittelun kukkaset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Rajoitin tai vakionopeudensäädin, sama asia tässä yhteydessä.
Oikeasti ?

Se totta että jos vakkarissa voi asetella nopeuden, niin tyypillisesti käytetään samaa kuin "nopeusmittarissa."

mutta luonnollisesti ne tukeutuvat tehtaalta lähtiessä samaan dataan. Vääristäisi mm. onnettomuustutkintaa, jos auton kuljettajalla olisi eri tieto ajoneuvon nopeudesta kuin jollakin toisella nopeuteen vaikuttavalla komponentilla.
"Integroitu rajoitin" , en väitä etteikö voisi käyttää samaa lähtödataa kuin se komponentti joka näyttää kuskille nopeuden.

Ajoneuvolla on sisäisesti sitä nopeusmittaria tarkempi tieto ja osa autoista ihan siitä mittaust datasta generoi sen nopeusmittarin näyttämän, käytännössä näyttämällä enemmän.

Vääristäisi mm. onnettomuustutkintaa,
Oikeasti ? siis onko ongelma.

Ajoneuvoissa ei ole mitenkään tavatonta että niissä on se "nopeusmittari" ja sitten tarkempia nopeuden näyttöjä.

Se miksi väitettäsi kummastelen, niin eikä onnettomuustutkinnan kannalta ole hyödyksi jos on tarkempaa mittaustietoa tai vielä parempaa jos on toisistaa riippumatonta mittausdataa.

Jos on ajopiirturi niin sillä on se laitteen mittausdata logitettu, mutta en tiedä kuinka hyvät integroitut logit, "mustatlaatikot" on tämänpäivän paketti ja henkilöautoissa.

Jos ajopiirturi tallentaisi mitä sattuu, niin sen arvo olisi vähän sitä sun tätä.
 
Oikeasti ?

Se totta että jos vakkarissa voi asetella nopeuden, niin tyypillisesti käytetään samaa kuin "nopeusmittarissa."


"Integroitu rajoitin" , en väitä etteikö voisi käyttää samaa lähtödataa kuin se komponentti joka näyttää kuskille nopeuden.

Ajoneuvolla on sisäisesti sitä nopeusmittaria tarkempi tieto ja osa autoista ihan siitä mittaust datasta generoi sen nopeusmittarin näyttämän, käytännössä näyttämällä enemmän.


Oikeasti ? siis onko ongelma.

Ajoneuvoissa ei ole mitenkään tavatonta että niissä on se "nopeusmittari" ja sitten tarkempia nopeuden näyttöjä.

Se miksi väitettäsi kummastelen, niin eikä onnettomuustutkinnan kannalta ole hyödyksi jos on tarkempaa mittaustietoa tai vielä parempaa jos on toisistaa riippumatonta mittausdataa.

Jos on ajopiirturi niin sillä on se laitteen mittausdata logitettu, mutta en tiedä kuinka hyvät integroitut logit, "mustatlaatikot" on tämänpäivän paketti ja henkilöautoissa.

Jos ajopiirturi tallentaisi mitä sattuu, niin sen arvo olisi vähän sitä sun tätä.
Jos autolla on tarkkaa dataa käytössä niin miksi se data tahallisesti muutettaisiin näyttämään päin persettä mittariin? Ei kuulosta nyt ollenkaan loogiselta väittämältä.
 
Jos autolla on tarkkaa dataa käytössä niin miksi se data tahallisesti muutettaisiin näyttämään päin persettä mittariin? Ei kuulosta nyt ollenkaan loogiselta väittämältä.

Esim, Nissan Leaf 1gen näyttää 80km/h ja todelinen on 71km/h. Tokasta genistä en tiedä, kun en ole ajanut. Siellähän on sitä marginaalia jätetty koska rengaskoot, kulumat, ajotavat jne. Eikös se vauhti muutenkin tule jostain vaihdelaatikosta vai mistä lie CAN-väylää pisin laskutoimituksen kautta.
 
Jos autolla on tarkkaa dataa käytössä niin miksi se data tahallisesti muutettaisiin näyttämään päin persettä mittariin? Ei kuulosta nyt ollenkaan loogiselta väittämältä.

Kyllä ne vaan näin tekee, nopeusmittari saa näyttää liikaa, mutta ei liian vähän, siksi nopeusmittareihin ruuvataan aina marginaalia vaikka tarkka nopeus olisikin tiedossa. Tällä halutaan varmistella ettei mittari näytä liian vähän edes silloin kun omistaja esimerkiksi vaihtaa autoon sellaiset renkaat jotka vääristävät nopeusmittarin lukemaa alaspäin, mikä on ihan täysin laillista Suomessakin...
 
Jos autolla on tarkkaa dataa käytössä niin miksi se data tahallisesti muutettaisiin näyttämään päin persettä mittariin? Ei kuulosta nyt ollenkaan loogiselta väittämältä.
Se nopeus ei ole GPS:ään perustuva, vaan auton antureihin. Se ei siis ole itse asiassa tarkkaa dataa.
 
Jos autolla on tarkkaa dataa käytössä niin miksi se data tahallisesti muutettaisiin näyttämään päin persettä mittariin? Ei kuulosta nyt ollenkaan loogiselta väittämältä.
Siksi ettei se voi näyttää missään tilanteessa liian vähän. Edellisen auton mittarivirhe oli 4-5km/h, tarkempi data 1km/h tarkkuudella.
 
Rajoitin tai vakionopeudensäädin, sama asia tässä yhteydessä. Enkä tarkoittanut, että siellä tarvitsisi olla fyysistä yhteyttä säätimen ja mittarin välillä, mutta luonnollisesti ne tukeutuvat tehtaalta lähtiessä samaan dataan. Vääristäisi mm. onnettomuustutkintaa, jos auton kuljettajalla olisi eri tieto ajoneuvon nopeudesta kuin jollakin toisella nopeuteen vaikuttavalla komponentilla.

No Tesla on hyvä esimerkki siitä, että kuskille näytetään eri nopeutta kuin tekoälylle.
 
No Tesla on hyvä esimerkki siitä, että kuskille näytetään eri nopeutta kuin tekoälylle.
Joo, mutta ei toiseen suuntaan. Kuskille ilmoitettava nopeus ei saa missään tilanteessa olla vähemmän kuin auton todellinen nopeus ja toiseenkin suuntaan se saa olla Euroopassa enintään 10%. Noiden rajojen rikkomisesta tulee isot sanktiot, joten pääsääntöisesti autovalmistajat laittavat sitä mittarivirhettä sen verran, että mittari ei varmasti näytä liian vähän, vaikka rengaskokokin hieman muuttuisi. GPS-seuranta on tarkempi, mutta sitä ei ole monessakaan autossa.
 
Tesloissa se itseasiassa on GPS:ään perustuva ja Tekniikan Maailma antanut kehut siitä että Teslassa ei ole mittarivirhettä ollenkaan.
Kiinnostaisi tietää, miten nopeus esitetään vaikkapa pitkässä tunnelissa tai jos GPS näyttää satunnaisesti mitä sattuu. Kokeilin joskus kännykän GPS:llä saada karting-auton nopeuksia ja yhdellä kierroksella huippunopeus näytti päälle 100 km/h, vaikka auton ehdoton maksimi myötätuuleen alamäessä oli alle 80 km/h.
 
Kiinnostaisi tietää, miten nopeus esitetään vaikkapa pitkässä tunnelissa tai jos GPS näyttää satunnaisesti mitä sattuu. Kokeilin joskus kännykän GPS:llä saada karting-auton nopeuksia ja yhdellä kierroksella huippunopeus näytti päälle 100 km/h, vaikka auton ehdoton maksimi myötätuuleen alamäessä oli alle 80 km/h.
Silloin käsittääkseni nopeustieto tulee perinteisellä mallilla.
 
Kiinnostaisi tietää, miten nopeus esitetään vaikkapa pitkässä tunnelissa tai jos GPS näyttää satunnaisesti mitä sattuu. Kokeilin joskus kännykän GPS:llä saada karting-auton nopeuksia ja yhdellä kierroksella huippunopeus näytti päälle 100 km/h, vaikka auton ehdoton maksimi myötätuuleen alamäessä oli alle 80 km/h.
En tiedä miten Tesla on tuon toteuttanut, mutta itse ainakin tekisin sen niin, että mittarin näyttämä nopeus vain kalibroidaan tietyin väliajoin silloin kun GPS on saatavilla ja muuten nopeus näytetään sen kalibroinnin perusteella kuten normaalistikin. Silloin ei ole merkitystä, vaikka signaali katoaisikin välillä.

Edit.
Pieni lisäys näyttäisi tämän mukaan olevan Tesloissakin kuljettajalle näytettävässä lukemassa -->

 
Tesloissa se itseasiassa on GPS:ään perustuva ja Tekniikan Maailma antanut kehut siitä että Teslassa ei ole mittarivirhettä ollenkaan.

Autossa pitää olla kyllä GPS:n ohella toinen nopeudenmittaussysteemi jota näytetään tarvittaessa kuljettajalle. GPS nimittäin ei toimi esimerkiksi tunneleissa ja ne saattavat olla kilometrien mittaisia.

Sitä ei ole harmainta hajuakaan miten Teslassa asia on toteutettu. Luultavasti sen mittaristossa näytetään jotain ihan muualta saatua nopeustietoa silloin kun GPS ei toimi.
 
Androidissa on melkoinen suunnittelun kukkanen, kun yksittäisen sovelluksen äänenvoimakkuutta ei voi säätä erikseen vaan vain koko järjestelmän.
 
Paku ja kuorkki on kaksi eri asiaa, ei kuorma-autoksi rekisteröityjä pakuja ole olemassakaan. Autoverolain täyden veron pakettiautot sekä §8 alennetun autoveron täyttävät pakettiautotkin on nimenomaan pakettiautoja.
Yli 3,5ton vehkeet on sitten kuorma-autoja, oli korimalli kansankielessä mikä tahansa. Pakettiautoja ne ei silloin ole ja vaatii sen 90kmh rajoittimen. Turha lähteä sotkemaan kuorkkeja näihin keskuteluihin ollenkaan.

Se että joku kuorkiksi rekkaroitu sprinter tmv. näyttää pakettiautolta, ei tee siitä pakua lain silmissä. En tiedä miten tämä kuorkkikeskustelu tähän varsinaisesti edes saatiin esimerkiksi.

Onko kaikissa kuorma-autoissa nykyään rajoitin? Silloin kun rajoittimet tulivat olivat ne pakollisia tietyn kokoluokan kuormureissa, mahtoiko olla 10t raja, en muista. Mutta ajoin silloin 90-luvulla kuorma-autoja jossa oli rajoitin ja toisissa ei.
 
Androidissa on melkoinen suunnittelun kukkanen, kun yksittäisen sovelluksen äänenvoimakkuutta ei voi säätä erikseen vaan vain koko järjestelmän.
Ei taida onnistua enää Windowsissakaan. Sovelluksen pitää itse tarjota se ominaisuus ja käyttöjärjestelmä hallitsee vain "master-volumea".

Veikkaan, että massat ihmettelisivät muuten, että "miksi sovelluksen x ääni kuuluu hiljaa, vaikka volume on täysillä!?"
 
Onko tuo Androidin äänen säädön puute oikeastaan kukkanen. Sellainen ominaisuus jollekka ei ole montaa käyttäjää niin ei ole prioriteeti listan kärjillä. Oliko se myös android jonka ensimmäisissä versiossa ei saanut kuvaruutukaappausta.
 
Ei taida onnistua enää Windowsissakaan. Sovelluksen pitää itse tarjota se ominaisuus ja käyttöjärjestelmä hallitsee vain "master-volumea".

Veikkaan, että massat ihmettelisivät muuten, että "miksi sovelluksen x ääni kuuluu hiljaa, vaikka volume on täysillä!?"
Kyllä se vanha kunnon Volume Mixer edelleen löytyy kun klikkaat hiiren kakkospainikkeella "kaiuttimen kuvaa".

1630402483634.png
 
Onko tuo Androidin äänen säädön puute oikeastaan kukkanen. Sellainen ominaisuus jollekka ei ole montaa käyttäjää niin ei ole prioriteeti listan kärjillä. Oliko se myös android jonka ensimmäisissä versiossa ei saanut kuvaruutukaappausta.

Tuskin olen ainut käyttäjä maailmassa, joka kyseistä ominaisuutta kaipaa. Muistaakseni jo edesmenneessä Windows Phonessa pystyi säätämään appien äänenvoimakkuuksia erikseen.
 
Kyllä se vanha kunnon Volume Mixer edelleen löytyy kun klikkaat hiiren kakkospainikkeella "kaiuttimen kuvaa".

1630402483634.png
Tuli ajatusvirhe. Muistin että siellä oli aiemmin myös eri selainikkunat ja niiden äänenvoimakkuudet ja kun se ei ole enää mahdollista (jos nyt oli aiemminkaan), niin muistelin ettei koko ominaisuutta olisi enää.

Tuskin olen ainut käyttäjä maailmassa, joka kyseistä ominaisuutta kaipaa. Muistaakseni jo edesmenneessä Windows Phonessa pystyi säätämään appien äänenvoimakkuuksia erikseen.
Et varmasti ainoa, mutta tosiaan aika harvoin tuolle on käyttöä ja massoja sotkee, kun on liikaa mahdollisuuksia, joten ne otetaan sitten pois kaikilta. Maailma on rikki.
 
Androidissa on melkoinen suunnittelun kukkanen, kun yksittäisen sovelluksen äänenvoimakkuutta ei voi säätä erikseen vaan vain koko järjestelmän.

Haluatko valottaa millaisessa tilanteessa tätä ominaisuutta käyttäisit? Itse en ole koskaan edes keksinyt kaivata tuollaista kun säädän äänenvoimakkuutta aina sen perusteella kuinka kovaa ääntä tarvitsen missäkin tilanteessa.
 
Kyllä se vanha kunnon Volume Mixer edelleen löytyy kun klikkaat hiiren kakkospainikkeella "kaiuttimen kuvaa".

1630402483634.png
Asentaa winukkaan "ear trumpet" softan mikkisoftakaupasta.helpottaa kummasti käyttöä jos on tarvetta multi-input-,output säädöille...
 
Haluatko valottaa millaisessa tilanteessa tätä ominaisuutta käyttäisit? Itse en ole koskaan edes keksinyt kaivata tuollaista kun säädän äänenvoimakkuutta aina sen perusteella kuinka kovaa ääntä tarvitsen missäkin tilanteessa.

Esimerkiksi autossa, kun kuuntelee musiikkia ja samalla joku lähettää ääniviestin, niin voisi säätä musiikin voimakkuuden pienemmälle kuin tämän ääniviestin. Ja kyllä niitä käyttökohteita olisi muitakin.
 
Esimerkiksi autossa, kun kuuntelee musiikkia ja samalla joku lähettää ääniviestin, niin voisi säätä musiikin voimakkuuden pienemmälle kuin tämän ääniviestin. Ja kyllä niitä käyttökohteita olisi muitakin.

Ok, käyttötarpeita on monenlaisia. Veikkaisin että on ihan tarkoituksellisesti näin kun tällainen hipoilu-säätö voi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaista niitä kun joku säätää jonkun sovelluksen äänet ensin pois ja sitten valittaa netissä/tiskillä kun äänet ei kuulu...
 
Onko kaikissa kuorma-autoissa nykyään rajoitin? Silloin kun rajoittimet tulivat olivat ne pakollisia tietyn kokoluokan kuormureissa, mahtoiko olla 10t raja, en muista. Mutta ajoin silloin 90-luvulla kuorma-autoja jossa oli rajoitin ja toisissa ei.
Tietääkseni. Kyllä Escaladessa, Express vaneissa, Suburbaneissa, Fordin ja Chevyn pickupeissa yms. vaaditaan rajoitintodistus leimalle. Muutenhan noita ostaisi kaikki kiimassa kun ovat autoverottomia, mutta se rajoitin tappaa monella halun tuollaiseen.
 
Joo, mutta ei toiseen suuntaan. Kuskille ilmoitettava nopeus ei saa missään tilanteessa olla vähemmän kuin auton todellinen nopeus ja toiseenkin suuntaan se saa olla Euroopassa enintään 10%. Noiden rajojen rikkomisesta tulee isot sanktiot, joten pääsääntöisesti autovalmistajat laittavat sitä mittarivirhettä sen verran, että mittari ei varmasti näytä liian vähän, vaikka rengaskokokin hieman muuttuisi. GPS-seuranta on tarkempi, mutta sitä ei ole monessakaan autossa.
Omissa kulkupeleissä on tullut vanteita ja rengasprofiileita rukattua mutta autossa ei ole ollut mahdollisuutta kalibroida mittaria uudelleen. Käytännössä aika isolla ulkomitan kasvatuksella alkaa mittari näyttää oikein. Puhelimen sovelluksessa joka soitaa musiikkia bt:n yli näkyy myös gps-nopeus. Nousuissa ja laskuissa ero maanopeuteen muuttuu kulman muuttuessa horisonttiin nähden. Kiihdytyksissä ja jarrutuksissa lukema tulee pahasti perässä ja paikallaankin ollessa sykkii nopeuksia.
 
Ne autojen GPS kalibroinnint voi olla niin hienoja että ne mittaa viimeisen 5 minuutin keskinopeutta ja sen avulla kalibroivat. Häviää piikit keskiarvoon.
 
Passat GTE:ssä on ihmeellisiä suunnittelun kukkasia mm. ilmastoinnin käyttöön liittyen. Ilmastointi ei ensinnäkään toimi, ellei auto ole "moottori käynnissä" -tilassa, vaikka normaalisti polttomoottori on tuolloin hiljaa. Ilmastointi siis toimii täysin sähköllä, mutta silti "moottorin" pitää olla "käynnissä".

Tähän liittyy myös se, että ilmastointia ei voi jättää päälle autosta hetkeksi poistuessa. Auto nimittäin alkaa ensinnäkin huutamaan kuin syötävä, jos kuskin oven avaa kun auto on "käynnissä", ja jos piipityksestä ei välitä ja lyö oven kiinni, auto pistää virrat itsekseen pois n. 30 sekunnin päästä. Jos oven jättää auki, piipitys jatkuu ainakin pidempään kuin jaksoin kuunnella.

Kolmantena paskuutena auto ei siirry "käynnissä"-tilaan vain virtapainiketta painamalla. Sitä varten on pidettävä jarrua pohjassa painiketta painaessa. Muutoin sähköt kyllä tulevat päälle ja mm. radio ja puhallin toimivat, mutta ilmastointi ei, vaan puhaltimista tulee lehmänhenkäystä. Matkustaja ei siis voi laittaa ilmastointia helposti takaisin päälle kuskin poistuttua.

:ssweat:
Toyotassa saa onneksi jäämään ilmastoinnin päälle ja auto pysyy käynnissä niin kauan kuin haluaa.

Kesällä just reissussa jätettiin koirat autoon, auto "käyntiin" ja oli akun varassa ilmastointi sen 30min kun käytiin asioilla ovet lukossa ja sisällä mukavat 19c
 
Tesloissa se itseasiassa on GPS:ään perustuva ja Tekniikan Maailma antanut kehut siitä että Teslassa ei ole mittarivirhettä ollenkaan.
GPSään tämä hieman yllättävätieto, olisi luullut että käytetään , jotain parempaa ja luotettavaa, kuullostaa vähän rimpulalta.


GPS vaikuttaa vähän siltä että on säästetty. Joten ainakin ketjuun sopiva aihe.

Tesloja erilaisia, mutta jos kyse tomijoista joka markkinoi myös pyrkimyksiä avustavavaan, tai jopa itseajavaan autoon, niin maalikkona luulisi että järjestelmää kiinnostaa nopeus, suunta, luotettavasti ihan paikallisesti. Joten luulisi että rauta löytyy, joten säästöstäkään ei ole kyse. (Edit, laitteen pitäisi arivoida muidenkin kohteiden nopeus ja suunta, niin hämmentävää jos oma nopeus perustuu jos lähtökohtaisesti erityisen apävarmoihin menetelmiin)


En tosin nopeasti löytänyt tuolle GPSllä vahvistusta, joten onko se fakta

Edit:
GPS ongelmia ketjussa jo käyty, palvelun tomiessaankin toimii vain jossain, lisäksi palvelu itsessään voi olla poiskäytöstä, häiritty jne. (vaikka osumaa ei ota yhtä herkästi kuin paikannus)
 
Viimeksi muokattu:
GPS ongelmia ketjussa jo käyty, palvelun tomiessaankin toimii vain jossain, lisäksi palvelu itsessään voi olla poiskäytöstä, häiritty jne.
Olikohan irakin vai minkä sodan aikaan kun isä oli kaverina kalastusveneessä ja oli hieno kun plotteri piirsi onnellisena viivaa missä ajavat, noin 100m mantereella. Sen siviiligepsin tarkkuus oli lasketu ihan naurettavan alas ja pysty kertoon lähinnä missä kylässä oot.
 
Olikohan irakin vai minkä sodan aikaan kun isä oli kaverina kalastusveneessä ja oli hieno kun plotteri piirsi onnellisena viivaa missä ajavat, noin 100m mantereella. Sen siviiligepsin tarkkuus oli lasketu ihan naurettavan alas ja pysty kertoon lähinnä missä kylässä oot.
Mulla tältä kesältä komemuksia venegepsistä, joka näytti ainakin puolen tunnin ajan (ja useamman uudelleenkäynnistyksen jälkeenkin) sijaintia n. 50m sivuun. Ajelin kapeikossa ja gepsin mukaan olin syvällä metsässä :) Myös väylällä ajaessa piirsi viivaa väylämerkkien väärälle puolelle...
 
Puhelimiinhan on tullut jo ajat sitten GPS:n lisäksi myös Glonass, Galileo ja Beidou sun muut paikannusjärkät, mitenköhän nuo on yleistynyt "tyhmissä" nettiyhteyttä käyttämättömissä navigointilaitteissa, onko niitä vielä edes uusissa plottereissa?
 
Niitä GNSS satelliitteja on ainakin viittä eri konstallaatiota ja samankin järjestelmän sisällä on vanhempaa ja uudempaa sateliittia esim. GPS:ssä riippuen tuurista. Eiköhän esim. Tesla käytä RTK tyyppistä korjausdatalla tarkennettua versiota kun se korjusdatan hinta on pähkinöitä ja luulisi olevan erittäin oleellista esim. itseajavuuden kanssa.

Ja sitä kalibrointia ei tarvitse suoritraa 24/7 vaan vaikka kuukauden välein sopivan datapätkän tullessa saapuville. Jos ajat vakionopeuden säätimellä moottoritietä 150km niin se 50m heitto sijainnissa ei haittaa mitään kalibroinnin kannalta.
 
Ja sitä kalibrointia ei tarvitse suoritraa 24/7 vaan vaikka kuukauden välein sopivan datapätkän tullessa saapuville. Jos ajat vakionopeuden säätimellä moottoritietä 150km niin se 50m heitto sijainnissa ei haittaa mitään kalibroinnin kannalta.
Mitä nyt kalibroit.

Jos puhutaan autosta (Tesla joku malli) jota markkinoidaan kehittyneillä avustavilla ohjausjutuilla, jopa itseajavana. niin oletin että myös nopeus, suunta jne mitataan varmalla tekniikalla, tutkilla sun muilla.

Mutta jos nyt pitää kalibroida jollain GNSS systeemillä, niin miten tesla on homman oikein hoitanut, joskus jossa oli juttua että "tavallisilla" kameroilla korvannut valotutkia.
 
Mitä nyt kalibroit.

Jos puhutaan autosta (Tesla joku malli) jota markkinoidaan kehittyneillä avustavilla ohjausjutuilla, jopa itseajavana. niin oletin että myös nopeus, suunta jne mitataan varmalla tekniikalla, tutkilla sun muilla.

Mutta jos nyt pitää kalibroida jollain GNSS systeemillä, niin miten tesla on homman oikein hoitanut, joskus jossa oli juttua että "tavallisilla" kameroilla korvannut valotutkia.
Sitä nopeusmittaria. En ymmärrä miten sait GNSS:avulla mittarin kalibroinnista "säästämistä", kun se on vaan hyvää extraa. Autossa on kestomagneettimoottori jonka pyörimisnopeus saadaan ohjauselektroniikalta, sekä vakio välityssuhde niin renkaiden pyörimisnopeudesta laskettu nopeus on luonnollisesti saatavilla ilman erillistä "nopeusanturia". Jos siis meinasit, että se olisi säästetty pois GNSS "nopeusmittarilla".
 
Kaikissa(jotka olen omistanut) suljetuissa sangallisissa langattomissa kuulokkeissa äänenvoimakkuuden säätörulla on kuulokkeen takapuolella. Huonon siitä tekee se että aina kun pää nojaa johonkin niin myös äänenvoimakkuuden säädin nojaa siihen, ja esim. sentin päätä liikuttamalla äänenvoimakkuus vaihtuu 30%.

Kannattaa kiinnittää huomiota voimakkuusrullan sijoitteluun kuulokkeita ostaessa. Oon hätäratkaisuna teipannut teipin löyhästi rullan päälle, että pystyn sormella sieltä alta säätämään ja kyllä se vähän suojaa ettei esim. niskatyyny vaikuta enää niin herkästi. Raivostuttavaa.
 
Autossa on kestomagneettimoottori jonka pyörimisnopeus saadaan ohjauselektroniikalta, sekä vakio välityssuhde niin renkaiden pyörimisnopeudesta laskettu nopeus on luonnollisesti saatavilla ilman erillistä "nopeusanturia".
Melkein "itseajavassa" Teslassa mittaavat auton nopeuden noin ?
Oletin liian yksikertaisesti että jollain tarkalla nopeutta mitaavalla tavalla sen nopeuden mittaisivat (esim tutka).
Luiston ym voi toki arpoa ilman tuotakin, mutta ajatus että kriittiset mittaukset kahdenenttuja.

Edit:
Tesla mutupalstojen mukaan kirjavaa "tietoa", tai kirjavaa toteutusta, ehkä softa erojakin.

Autossa arvioidaan renkaiden pyöromisnopeutta, luonollisesti jo ihan jarrujentakia, ja Teslalla on sitä varten anturit, tämä ilmeisesti faktaa ainakin joidenkin mallien kohdalla, kun varaosiakin saa.

Moottoridataa on käytössä, sekään ei nopeutta kerroa, mutta voi arvioida renkaiden pyörimistä.

Joissain malleissa on tutkia, joidekin mutujen mukaan käytetään nopeuden mittaamiseen.

Jossain mallissa kuljettajan noepusnäyttö ei pohjaa (tai ei ole pohjautunut) oikeasti mitattuun nopeuteen, vaan arivoitu, alkeellisten autojen tapaan, ja voi olla väärin, jos esim rengastus eri. Jonkin mutun mukaan ohjlemisto arvioi eri lähteitä ja voi esim nopeuden ja renkaiden pyörimisnopeuden mukaan laskea renkas koot. (muutoksen).

Jossain softassa ilmeisesti jollain käyttöliittymällä voi säätää jossain rajoissa "mittarivirheen" ylöspäin, vaikka todellinen nopeus mitattaisiin tarkasti.
 
Viimeksi muokattu:
Kaikissa(jotka olen omistanut) suljetuissa sangallisissa langattomissa kuulokkeissa äänenvoimakkuuden säätörulla on kuulokkeen takapuolella. Huonon siitä tekee se että aina kun pää nojaa johonkin niin myös äänenvoimakkuuden säädin nojaa siihen, ja esim. sentin päätä liikuttamalla äänenvoimakkuus vaihtuu 30%.

Kannattaa kiinnittää huomiota voimakkuusrullan sijoitteluun kuulokkeita ostaessa. Oon hätäratkaisuna teipannut teipin löyhästi rullan päälle, että pystyn sormella sieltä alta säätämään ja kyllä se vähän suojaa ettei esim. niskatyyny vaikuta enää niin herkästi. Raivostuttavaa.
Omissa kuulokkeissa sentään ei ole ihan noin idioottimaisia äänenvoimakkuussäätöjä mutta yksissä halpiksissa on kyllä aika liki kun on vasemmassa kuulokkeessa kolme pientä nappia joista voi säätää äänenvoimakkuutta tai sammuttaa/parittaa/tiesmitä. Nuo napit sulautuvat siihen kuulokkeen muotoon niin hyvin että niitä ei meinaa millään löytää ottamatta luureja pois päästä. Voisi olla edes vähän kuviointia tai enemmän koholla ne napit että katsomatta osaisi oikeaa nappia painaa "sokkona". Käytännössä siis napit ovat muuten ympäröivän kuoren tasalla mutta on vaan leikattu kuoreen napin kokoinen reikä ja itse nappien pinta on sileä ja muun kuoren tasalla. Saa olla todella tarkka tunto sormenpäässä että noita voi sokkona käyttää.

Tosin, samoissa luureissa äänenvoimakkuuden portaat ovat vähän älyttömät. Portaat ovat Mute, liian hiljainen, aavistuksen liian lujalla, pirullisesti liian lujalla, vielä lujemmalla jne parikymmentä porrasta vielä ylöspäin. Tuo siis jos nuo liittää puhelimeen kun tuo äänenvoimakkuus synkronoituu puhelimen voimakkuussäätimeen. PC:llä sentään saa lähtöä pienennettyä helposti.
 
Ihmettelen, jos ei ole jossain välissä ollut, mutta ruoka- etenkin lihapakkausten "ohje etiketin toisella puolella". Varsinkin jos ostaa jotain mitä ei yleensä osta, niin onkin kiva huomata kun rupeaa tekemään ruokaa, että "ota huoneenlämpöön 30 min ennen" ja/tai "kuumenna uunissa noin 2h". Siinä kerkeää tulemaan aika nälkä kun ajatteli pikaisesti jotain väsätä.

Ja joo, esimerkiksi tuon huoneenlämpöön ottamisen voi käytännössä skipata ja arkijärjellä pääsee pitkälle muutenkin, eli ei tämä iso ongelma ole, mutta onhan tuo nyt kuitenkin ketjun mukaista surkeaa suunnittelua.
 
Ihmettelen, jos ei ole jossain välissä ollut, mutta ruoka- etenkin lihapakkausten "ohje etiketin toisella puolella". Varsinkin jos ostaa jotain mitä ei yleensä osta, niin onkin kiva huomata kun rupeaa tekemään ruokaa, että "ota huoneenlämpöön 30 min ennen" ja/tai "kuumenna uunissa noin 2h". Siinä kerkeää tulemaan aika nälkä kun ajatteli pikaisesti jotain väsätä.

Ja joo, esimerkiksi tuon huoneenlämpöön ottamisen voi käytännössä skipata ja arkijärjellä pääsee pitkälle muutenkin, eli ei tämä iso ongelma ole, mutta onhan tuo nyt kuitenkin ketjun mukaista surkeaa suunnittelua.
En kyllä yhtäkkiä muista että kypsennysaika tai joku muu oleellinen tieto olisi ollut etiketin kääntöpuolella, yleensä sieltä on vaan löytynyt jotain extrareseptejä tai vastaavia. Tosin, nuokin tiedot voisivat olla vähän isommalla monissa tuotteissa, monesti saa skannata koko tekstin läpi että löytää tuon tiedon. Suurimmassa osassa tuotteita kyllä muistaa ulkoa nuo asiat tai sitten muuten vaan osaa jonkun lihan kypsentää ilman ohjeitakin. Toki aina joku tekee jotain ruokaa sen ensimmäisen kerran...
 
Tosin, samoissa luureissa äänenvoimakkuuden portaat ovat vähän älyttömät. Portaat ovat Mute, liian hiljainen, aavistuksen liian lujalla, pirullisesti liian lujalla, vielä lujemmalla jne parikymmentä porrasta vielä ylöspäin. Tuo siis jos nuo liittää puhelimeen kun tuo äänenvoimakkuus synkronoituu puhelimen voimakkuussäätimeen. PC:llä sentään saa lähtöä pienennettyä helposti.

Tuo on myös ärsyttävä ominaisuus Android TVssä, töllö kiinni Sonoksen järjestelmässä ja volumehaitari 1-100, haitarin alusta käytössä on 6,8 ja 12 riippuen onko lapset nukkumassa vai ei, kaikki yli 12:sta on ihan saakelin lujalla.
 
Tuo on myös ärsyttävä ominaisuus Android TVssä, töllö kiinni Sonoksen järjestelmässä ja volumehaitari 1-100, haitarin alusta käytössä on 6,8 ja 12 riippuen onko lapset nukkumassa vai ei, kaikki yli 12:sta on ihan saakelin lujalla.
En ole seurannut mitä pykäliä Android telkkari näyttää mutta Yamahan vahvistimessa kiinni ja käytän Yamahan näyttämistä luvuista skaalaa 35 - 65. Normaalisti 45:ssä mutta yöllä naapurisovun ylläpitämiseksi lähemmäs 35:ttä kun taas päivällä elokuvia katsoessa tuonne 65:n suuntaan. Sen kuulee varmasti naapuritkin.

Voluumin säätö tapahtuu siis ketjun Xbox -> Android töllö -> Yamaha kautta kiitos CEC:n.
 
Äänenvoimakkuussäätimestä tuli mieleen, että Windowsissakin tuo porrastus kusee siinä mielessä, että portaikko hyppii mistä tahansa painikkeesta tai volumerullasta säätämällä aina kaksi kerrallaan, eli alin voimakkuus on 2, seuraava 4 jne. Muuten tuolla ei olisi väliä, mutta joskus yöllä 2 on liian hiljainen ja 4 jo liian kovalla. Jos hiirellä sohii volumeslideria, niin siitä saa säädettyä tarkemmin, mutta pelkkää näppistä tai rullasäädintä käyttäen ei onnistu. Tämä on ollut jo vuosien ajan näin, eikä sitä saa muutettua mistään. Kiertotie on käyttää Autohotkeytä tai jotain muuta vastaavaa vippaskonstia, mutta onhan tuo typerää että sellaisille on tarvetta.
 
Tuo on myös ärsyttävä ominaisuus Android TVssä, töllö kiinni Sonoksen järjestelmässä ja volumehaitari 1-100, haitarin alusta käytössä on 6,8 ja 12 riippuen onko lapset nukkumassa vai ei, kaikki yli 12:sta on ihan saakelin lujalla.
Itseasiassa kun rupesi miettimään niin yllättävän monessa laitteessa tuo säätöalue on järjetön, joko säätöalueen alaosa, keskiosa tai yläosa on käyttökelpoinen. Suurin osa säädöstä on ihan turhaa ja vaatii kikkailua että saa fiksusti säädettyä asioita. ElisaViihteessä on sama juttu, siinä tosin käyttökelpoinen alue on säätöalueen yläpäässä eli olen säätänyt että täysillä ääni on aavistuksen liian lujalla ja siitä noin 5-6 pykälää pienemmälle laittaessa onkin jo niin hiljaisella että ei meinaa kuulua. Sitten saa pientä hienosäätöä tehtyä vahvistimesta jos on tarvis.
Alempana ElisaViihdeboksin säätökäyrä on ainakin niin epämääräinen että en ole saanut mitenkään sitä sovitettua omaan systeemiin eli vain säädön loppupää on käyttökelpoinen,
 
Tuo on myös ärsyttävä ominaisuus Android TVssä, töllö kiinni Sonoksen järjestelmässä ja volumehaitari 1-100, haitarin alusta käytössä on 6,8 ja 12 riippuen onko lapset nukkumassa vai ei, kaikki yli 12:sta on ihan saakelin lujalla.
Samsungin ja Sonyn telkkareissa on sama homma. 4-5 on kanavasta riippuen sopivalla, jos kotona on muutoin hiljaista. 10/100 huutaa täysillä. Finluxilla taas oli 30 sopivalla ja 50 melko kovalla.

Lenovon läppäreissä taas Windowsilla tuntuu olevan mahdotonta saada kuulokkeet hiljaiselle. Asetus yli 5/100 on korvia raastavan kovalla, 1-5 ei tunnu olevan mitään eroa ja sitten mennäänkin mutelle. Linuxissa samoilla kuulokkeilla sopiva asetus on 80 kuulokelähdölle ja 30 masterille.
 
Äänenvoimakkuussäätimestä tuli mieleen, että Windowsissakin tuo porrastus kusee siinä mielessä, että portaikko hyppii mistä tahansa painikkeesta tai volumerullasta säätämällä aina kaksi kerrallaan, eli alin voimakkuus on 2, seuraava 4 jne. Muuten tuolla ei olisi väliä, mutta joskus yöllä 2 on liian hiljainen ja 4 jo liian kovalla. Jos hiirellä sohii volumeslideria, niin siitä saa säädettyä tarkemmin, mutta pelkkää näppistä tai rullasäädintä käyttäen ei onnistu. Tämä on ollut jo vuosien ajan näin, eikä sitä saa muutettua mistään. Kiertotie on käyttää Autohotkeytä tai jotain muuta vastaavaa vippaskonstia, mutta onhan tuo typerää että sellaisille on tarvetta.
Heh, tuosta tuli mieleen Jabran luurien volumesäätö, siinä volume+ ja volume- on eri kokoisia, olikohan se että plussasta lisää 5 yksikköä ja miinuksesta pienentää 2 yksikköä vai toisinpäin, kuitenkin eri suuntiin eri määrä. Välillä ärsyttää säädellä tuota voimakkuutta kun aina menee ohi sopivasta.
 
Äänenvoimakkuussäätimestä tuli mieleen, että Windowsissakin tuo porrastus kusee siinä mielessä, että portaikko hyppii mistä tahansa painikkeesta tai volumerullasta säätämällä aina kaksi kerrallaan, eli alin voimakkuus on 2, seuraava 4 jne. Muuten tuolla ei olisi väliä, mutta joskus yöllä 2 on liian hiljainen ja 4 jo liian kovalla. Jos hiirellä sohii volumeslideria, niin siitä saa säädettyä tarkemmin, mutta pelkkää näppistä tai rullasäädintä käyttäen ei onnistu. Tämä on ollut jo vuosien ajan näin, eikä sitä saa muutettua mistään. Kiertotie on käyttää Autohotkeytä tai jotain muuta vastaavaa vippaskonstia, mutta onhan tuo typerää että sellaisille on tarvetta.
Itseä ärsyttää tuossa Windowsin säädössä se että siinä on "kiihdytys" eli jos naputat nopeasti useamman pykälän niin se huitaiseekin lähes toiseen ääripäähän kerralla.
 
Itseä ärsyttää tuossa Windowsin säädössä se että siinä on "kiihdytys" eli jos naputat nopeasti useamman pykälän niin se huitaiseekin lähes toiseen ääripäähän kerralla.
Tuo tulee varmaan jostakin näppiksen ajureista tms, sillä minulla se kyllä liikkuu kaikissa koneissa täysin lineaarisesti (kahden pykäläin välein).
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 242
Viestejä
4 487 237
Jäsenet
74 188
Uusin jäsen
Lyziger

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom