Suunnittelun kukkaset

[Tellervo]

Eihän tuota ole Suomessakaaan enää.

Toistan: Onko näissä muissa maissa ajoneuvokohtaista nopeusrajoitusta pakettiautoille?

 

[taski]

Oliko tuolle 120kmh maksiminopeudelle jotain lahdetta? Yritin foortin sivuilta ja autowikista katsella tietoja niin en löytänyt. Moottorista näyttäisi jäävän puolet reserviin 120kmh koska muut Transitit samoilla tehoilla näyttivät kulkevan 150-160. Phev kikkailu jossa ei ole vaihteita on varmaan tassa kuitenkin syyna alhaiseen maksiminopeuteen.

Googleen "Ford Transit PHEV" niin löytyy vaikkapa: Koeajo: Ladattava Ford Transit Custom PHEV voi olla vähän ajavalle ekologinen, mutta pitkillä matkoilla kulutus kasvaa hurjasti

Tuohan on ihan puhtaasti imagosyistä ostettava auto, lukuunottamatta niitä jotka oikeasti tekevät jotain pikku jakelukeikkaa taajamassa.
Varmaan ihan hyvä auto siihen tarkoitukseen mihin se on tehty ja varsinkin Euroopan suurkaupungeissa kätevä. Itseä rajoittaa ihan jo se psykologinen efekti että huippunopeus on tosiaan rajoitettu noin matalalle.

 

[pulatunnus]

No voi jeesus, Kantateillä on paljon 100kmh rajoituksia. Taisi olla taas sellainen aihe ottaa esille että jätetään tähän kun menee hurskasteluksi. Kukaanhan ei koskaan aja ylinopeutta.

No siis ihan oikeesti, perustelut ontu,.

Suomessa muualla kuin motarilla on korkein sallittu 100km/h , jos 120km/h rajoitetulla ajoneuvolla ei pääse ohi, tai jotuu varaatilanteeseen, niin ei se ole suunnittelun kukkanen, vaan ihan jotain muuta.

Motarilla 120km/h rajoitin, on lähinnä ottaa päähän juttua koska ei voi ajaa ylinoeputta.

Mutta kyllä se motarille sopii ihan hyvin, tietenkin jos kuskilla pimahtaa niin voi sitten miettiä missä vaika.

En siis tarkoita etteikö rajoitin voisi olla suunnittelun kukkanen, mutta ei edes se selvinnyt miksi siinä on.

Mullakin on tällä hetkellä paku jonka huiput taitaa olla 130kmh. Kyllä sillä nyt pari muuttokuormaa vie, mutta ei kyllä jaksa yhtään turhaan ajella pidempiä reissuja, ohittaminen on mahdotonta ja jatkuvasti saa olla tientukkona. Kyseessä on kuitenkin 20v vanha laite, Transit PHEV on herran vuonna 2021 myytävä auto.

Onko siinä rajoitin, vai loppuuko siitä paukut ?

Jos siinä on rajoitin ja paukkuja piisaa ja sillä on tietukkona, niin se ei kai ole rajoittimen vika.

Vasta aivan hiljan pakulla sallittiin Suomessa ajella lujempaa kuin satasta, se nyt ei tarkoita että sillä pitää motarilla ajella vähintaan 120km/h, mutta lainsäätäjä ajatellut että kuskeilla on älliä ja osaavat tilanne nopeuden omalla ajonevolla, sitä toki väitelty oliko luottoa liikaa.


Edit:

Ei taida kuulua tähän ketjuun, alle komentti myöhemmin tulleeseen vastaukseen.

Ei pakuissa yleensä rajoittimia ole, tuo transit voi olla poikkeus mutta yleisesti kulku loppuu kun motista loppuu voima.

Eli onko tässä nyt sellainena asia että suunnittelun kukkanan onkin "ottaa päähän" , esim työantaja on ostamassa tuollaista autoa jossa huippunopeus ei vastaa kuskin tavoitteita.

Tuo voi toki olla valinnan moka, mutta uskon että on työantajia jotka mielellään ostaa sellaisia pakuja joissa rajoitin, halvempaa tosin olisi vain asennuttaa ne ja ostaa muuten sopiva voimanlähde.

Jos se paku nyt vaan on tehoton, niin se on tehoton (taitaa löytyä vieläkin pienempi tehoisia) ja sitten valitaan tehokkaampi, isot valmsitajat tekee monelle markkinalla ja Fordilla taitaa olli hybridejä, jos tarvii pientä sähkö voimaa. ja niiden kaverina leveä valikoima polttiksia.

 

[taski]

No siis ihan oikeesti, perustelut ontu,.

Suomessa muualla kuin motarilla on korkein sallittu 100km/h , jos 120km/h rajoitetulla ajoneuvolla ei pääse ohi, tai jotuu varaatilanteeseen, niin ei se ole suunnittelun kukkanen, vaan ihan jotain muuta.

Motarilla 120km/h rajoitin, on lähinnä ottaa päähän juttua koska ei voi ajaa ylinoeputta.

Mutta kyllä se motarille sopii ihan hyvin, tietenkin jos kuskilla pimahtaa niin voi sitten miettiä missä vaika.

En siis tarkoita etteikö rajoitin voisi olla suunnittelun kukkanen, mutta ei edes se selvinnyt miksi siinä on.


Onko siinä rajoitin, vai loppuuko siitä paukut ?

Jos siinä on rajoitin ja paukkuja piisaa ja sillä on tietukkona, niin se ei kai ole rajoittimen vika.

Vasta aivan hiljan pakulla sallittiin Suomessa ajella lujempaa kuin satasta, se nyt ei tarkoita että sillä pitää motarilla ajella vähintaan 120km/h, mutta lainsäätäjä ajatellut että kuskeilla on älliä ja osaavat tilanne nopeuden omalla ajonevolla, sitä toki väitelty oliko luottoa liikaa.

Ei pakuissa yleensä rajoittimia ole, tuo transit voi olla poikkeus mutta yleisesti kulku loppuu kun motista loppuu voima.

 

[TheMeII]

Suomessahan nuo 120kmh pakut on ollu vasta vuoden ees sallittuja, aika hurjia ylinopeuksia jos yli 50% pitää pystyä rajoitus ylittämään.

 

[Lumimies]

Pilkunviilaamista, "pakussa" pitäisi olla rajoitin jos on rekisteröity kuorma-autoksi (en tiedä muuttuiko tämäkin viimevuonna).

Tuosta artikkelista lukastuna niin ennemmän pitäisi tuossa transussa suunnittelun kukkasena huonoa "ryömintää".

 

[taski]

Pilkunviilaamista, "pakussa" pitäisi olla rajoitin jos on rekisteröity kuorma-autoksi (en tiedä muuttuiko tämäkin viimevuonna).

Tuosta artikkelista lukastuna niin ennemmän pitäisi tuossa transussa suunnittelun kukkasena huonoa "ryömintää".

Paku ja kuorkki on kaksi eri asiaa, ei kuorma-autoksi rekisteröityjä pakuja ole olemassakaan. Autoverolain täyden veron pakettiautot sekä §8 alennetun autoveron täyttävät pakettiautotkin on nimenomaan pakettiautoja.
Yli 3,5ton vehkeet on sitten kuorma-autoja, oli korimalli kansankielessä mikä tahansa. Pakettiautoja ne ei silloin ole ja vaatii sen 90kmh rajoittimen. Turha lähteä sotkemaan kuorkkeja näihin keskuteluihin ollenkaan.

Se että joku kuorkiksi rekkaroitu sprinter tmv. näyttää pakettiautolta, ei tee siitä pakua lain silmissä. En tiedä miten tämä kuorkkikeskustelu tähän varsinaisesti edes saatiin esimerkiksi.

 

[nocandoo]

Onhan tuo 120kmh paska siinäkin mielessä, että mittarit yleensä noissa nopeuksissa huijaa sen 10kmh liikaa, niin ei pääse motarinopeuksiinkaan.

 

[petepeluri]

Onhan tuo 120kmh paska siinäkin mielessä, että mittarit yleensä noissa nopeuksissa huijaa sen 10kmh liikaa, niin ei pääse motarinopeuksiinkaan.

Tuo kulkee 120km/h.

 

[pulatunnus]

Onhan tuo 120kmh paska siinäkin mielessä, että mittarit yleensä noissa nopeuksissa huijaa sen 10kmh liikaa, niin ei pääse motarinopeuksiinkaan.

Eikö se ole päinvastoin,
Jos siis mittarivirhe on 10km/h ja ajaa sen mukaan 120km/h, niin rajoitin puuttuisi vasta mittarin mukaan 130km/h kohdalla.

Rajoitin yleensä säädetään niin että rajoitettu toteutuu, mutta ei ylity liikaa. Renkaat voi vaikuttaa käänteisesti.

Auton sisäinen mittaus on nimelliskoon renkailla tarkempi kuin kuin ns nopeus mittarin näyttämä, jälkimmäinen ei saa näyttää liianvähää.


Jos taasen kommentoit autoa missä polttiksen huippunopeus on esim 120km/h, eli paukut hiipuu sitä ennen, niin mittarin ja sisäisen miitauksen kanssa ei tekemistä. jos esteenä ei ole kierrosrajoitin. , mutta pienitehoisissa polttispakettiautoissa tuppaa vaan paukut loppuu. (joissain ajonenuvoissa voi esteenä olle kierrosrajoitin, mutta eiköhän silloin usein samalla pyritty nopeusrajoittimeen, esim rakenteellisista tai lakisyistä.

 

[Zigh]

Sama, mutta leivonnassa pitää olla tarkempi. Silloinki sama se astialle, kunhan keittiövaaka löytyy.

Tästä tulee mieleen muuten myös yksi "kukkanen", eli se että etenkin suomalaisissa resepteissä jauhojen ym. kiinteiden aineiden (pl. rasvat) mitat ilmoitetaan desilitroina, joka on tuohon käyttöön täysin typerä mittayksikkö. Painoyksiköt olisi paljon kätevämpi ja muualla maailmassa tuota paljon näkeekin käytettävän.

 

[Sally_Spectra]

Tästä tulee mieleen muuten myös yksi "kukkanen", eli se että etenkin suomalaisissa resepteissä jauhojen ym. kiinteiden aineiden (pl. rasvat) mitat ilmoitetaan desilitroina, joka on tuohon käyttöön täysin typerä mittayksikkö. Painoyksiköt olisi paljon kätevämpi ja muualla maailmassa tuota paljon näkeekin käytettävän.

Voluumina on ehdottomasti paras. Olisi ihan absurdia alkaa jollain vaa-alla mittailemaan. Lisäksi ero painon ja voluumin välillä on suht pieni ja ei vaikuta lopputulokseen.

 

[Zigh]

Voluumina on ehdottomasti paras. Olisi ihan absurdia alkaa jollain vaa-alla mittailemaan. Lisäksi ero painon ja voluumin välillä on suht pieni ja ei vaikuta lopputulokseen.

Mikä siinä on absurdia? Kulho vaa'alle ja kaataa jauhot pussista. Menee ihan moninkertainen määrä aikaa jos alkaa esim. jotain 8dl määrää mittailemaan edes suunnilleen tarkasti verrattuna esim. 600g.

 

[edup]

Voluumina on ehdottomasti paras. Olisi ihan absurdia alkaa jollain vaa-alla mittailemaan. Lisäksi ero painon ja voluumin välillä on suht pieni ja ei vaikuta lopputulokseen.

Vaa'alla mittailu on todella kätevää. Senkus iskee kulhon keittiövaa'alle, ja alkaa latoa tavaraa kulhoon ja eri ainesten välissä painaa taarausnappia. Ei tarvii ylimääräisiä mittakulhoja pyörimässä tasoilla, eikä tule turhaa tiskiä niistä. Itsekin arvostaisin sitä että mitat ilmoitettaisiin ennemmin painoina kuin tilavuutena.

Tuo tilavuuksina ilmoittaminen juontanee juurensa siitä, että keittiövaaka nyt ylipäätään on suht moderni kapistus, siinä missä reseptit on saattaneet kiertää vuosikymmeniä eikä kukaan ole vaivautunut volyymimittoja päivittämään massoihin. Ja tämä sama kaava toistuu aika monissakin suunnittelun kukkasissa, kun maailma menee eteenpäin, mutta osa asioista jää kiinni menneisyyteen.

 

[Honzo]

Mikä siinä on absurdia? Kulho vaa'alle ja kaataa jauhot pussista. Menee ihan moninkertainen määrä aikaa jos alkaa esim. jotain 8dl määrää mittailemaan edes suunnilleen tarkasti verrattuna esim. 600g.

Mä laitan 1l mitta-astian, jossa dl asteikko ja kaadan siihen 8dl. Pakkoko se on jollain 1dl mitalla mittailla?

 

[Honzo]

Mulla on mittoja ainakin:
-tl
-rl
-1dl
-1,5dl
-2.5d
-5dl
-1l
-1.5l
Useampaa noista on vieläpä useampi kappale.

Kyllä noilla aika nopeaan mittaa määrän kuin määrän.

 

[Zigh]

Mä laitan 1l mitta-astian, jossa dl asteikko ja kaadan siihen 8dl. Pakkoko se on jollain 1dl mitalla mittailla?

Toki tuota metodia käytän itsekin, mutta tarkkuus kärsii aika paljon. Helposti tulee 10% heitto suuntaan tai toiseen. Tarkkuus riippuu tietysti mitä tekee, mutta esim. pizzataikinassa tai muussa vaivattavassa tuollainen heitto vaikuttaa jo todella paljon lopputulokseen.

 

[Honzo]

Toki tuota metodia käytän itsekin, mutta tarkkuus kärsii aika paljon. Helposti tulee 10% heitto suuntaan tai toiseen. Tarkkuus riippuu tietysti mitä tekee, mutta esim. pizzataikinassa tai muussa vaivattavassa tuollainen heitto vaikuttaa jo todella paljon lopputulokseen.

No jaa. Kyllä mä taikinat taas aina teen "näppituntumalta". En koskaan muutenkaan resepteissä tee millän gramman tarkkuudella..

 

[Antti Alien]

Voluumina on ehdottomasti paras. Olisi ihan absurdia alkaa jollain vaa-alla mittailemaan. Lisäksi ero painon ja voluumin välillä on suht pieni ja ei vaikuta lopputulokseen.

Minä en ainakaan edes tiedä, mitä "5 dl jauhoja" tarkoittaa. Jos mitta-astiaa kopauttaa pinnan tasoittamiseksi, menee samaan tilavuuteen astian kapeudesta riippuen helposti 10–20 % enemmän kuin jos vain kaataa ja sipaisee pinnan suoraksi. Kumpi määrä on oikea?

 

[edup]

Minä en ainakaan edes tiedä, mitä "5 dl jauhoja" tarkoittaa. Jos mitta-astiaa kopauttaa pinnan tasoittamiseksi, menee samaan tilavuuteen astian kapeudesta riippuen helposti 10–20 % enemmän kuin jos vain kaataa ja sipaisee pinnan suoraksi. Kumpi määrä on oikea?

Ei kumpikaan. Lähes aina kaikki määrät on suuntaa-antavia, ja sitten sitä pitää oman fiiliksen mukaan säätää kuitenkin. Ja tämä asia ei riipu siitä ilmoitetaanko nuo volyyminä vai painona, vaan tuo vain vaikuttaa siihen tarvitaanko niitä miljoonaa ylimääräistä mitta-astiaa vai ei.

 

[Honzo]

Minä en ainakaan edes tiedä, mitä "5 dl jauhoja" tarkoittaa. Jos mitta-astiaa kopauttaa pinnan tasoittamiseksi, menee samaan tilavuuteen astian kapeudesta riippuen helposti 10–20 % enemmän kuin jos vain kaataa ja sipaisee pinnan suoraksi. Kumpi määrä on oikea?

Kuten aiemmin laitoin. Ei se ole niin tarkkaa. Kunhan on sinnepäin
Kai tarkoitus olisi vain laittaa ja sipaista tasaiseksi. Ei ainakaan mitenkään kummemmin tiivistää.

Eikös monessa jenkkiohjeessa (vai britti? vai molemmissa) ole mittayksikkönä cup? Se on jo vähän hankalampi mitta, jos samaan aikaan on muitakin yksiköitä käytössä:
x cup flour
3 eggs
100g butter

 

[LaDeX]

Mikä siinä on absurdia? Kulho vaa'alle ja kaataa jauhot pussista. Menee ihan moninkertainen määrä aikaa jos alkaa esim. jotain 8dl määrää mittailemaan edes suunnilleen tarkasti verrattuna esim. 600g.

Miten siinä menee moninkertainen määrä aikaa kun kaapaiset jauhopussista 8 kertaa sillä desilitran mitalla? Samalla desin mitalla todennäköisesti kaapisit siihen vaa'allekin ensin ja sitten vaa'alta taas eteenpäin vaikkapa tehosekoittimeen.

 

[Honzo]

Miten siinä menee moninkertainen määrä aikaa kun kaapaiset jauhopussista 8 kertaa sillä desilitran mitalla? Samalla desin mitalla todennäköisesti kaapisit siihen vaa'allekin ensin ja sitten vaa'alta taas eteenpäin vaikkapa tehosekoittimeen.

No nyt on vaikeaksi tehty. Tottakai siitä pussista kaadetaan suoraan siihen astiaan, oli se sitten 1l astia, johon 8dl tarvitaan tai sitten astia, jossa jauhot punnitaan... Miksi ihmeessä se pitäisi 1dl mitalla tehdä? Miksei sitten teelusikalla

 

[edup]

Miten siinä menee moninkertainen määrä aikaa kun kaapaiset jauhopussista 8 kertaa sillä desilitran mitalla? Samalla desin mitalla todennäköisesti kaapisit siihen vaa'allekin ensin ja sitten vaa'alta taas eteenpäin vaikkapa tehosekoittimeen.

Ei kai kukaan nyt keittiövaakaa noin käytä? Se kulho mihin ne mitattavat asiat halutaan, laitetaan suoraan siihen vaa'alle, eikä niitä veivata eestaas.

 

[Antti Alien]

Ei kumpikaan. Lähes aina kaikki määrät on suuntaa-antavia, ja sitten sitä pitää oman fiiliksen mukaan säätää kuitenkin. Ja tämä asia ei riipu siitä ilmoitetaanko nuo volyyminä vai painona, vaan tuo vain vaikuttaa siihen tarvitaanko niitä miljoonaa ylimääräistä mitta-astiaa vai ei.

Kuten aiemmin laitoin. Ei se ole niin tarkkaa. Kunhan on sinnepäin

Paitsi kun leivonnassa rakenteeseen vaikuttavat määrät eivät ole suuntaa-antavia, vaan 10 % heitto suuntaansa riittää helposti erottamaan onnistuneen ja huonon lopputuloksen. Jotakin tietysti saa aikaan suurpiirteisilläkin määrillä, mutta tarkat määrät tekevät hommasta paljon helpompaa ja varmempaa.

 

[voffer]

Toki tuota metodia käytän itsekin, mutta tarkkuus kärsii aika paljon. Helposti tulee 10% heitto suuntaan tai toiseen. Tarkkuus riippuu tietysti mitä tekee, mutta esim. pizzataikinassa tai muussa vaivattavassa tuollainen heitto vaikuttaa jo todella paljon lopputulokseen.

Siihen lopputulokseen vaikuttaa helposti aika paljon myös se, kuinka tuoreita jauhot ovat, sillä niiden kosteusprosentti vaihtelee. Eli 350g jauhoja voi vaatia eri määrän nestettä jos leivot eilen jauhetusta jauhost vs vuoden vanhoista.

 

[edup]

Paitsi kun leivonnassa rakenteeseen vaikuttavat määrät eivät ole suuntaa-antavia, vaan 10 % heitto suuntaansa riittää helposti erottamaan onnistuneen ja huonon lopputuloksen. Jotakin tietysti saa aikaan suurpiirteisilläkin määrillä, mutta tarkat määrät tekevät hommasta paljon helpompaa ja varmempaa.

Niin, sitten kun kanat opetetaan munimaan standardikokoisia munia, jauhojen karkeus ja kosteus on vakioitu, jne. niin saatetaankin päästä tuollaiseen. Tosielämässä ne mitat on aina suuntaa-antavia, ja se koostumus/rakenne on asia mikä pitää ihan itse säätää kohdilleen.

 

[Honzo]

Paitsi kun leivonnassa rakenteeseen vaikuttavat määrät eivät ole suuntaa-antavia, vaan 10 % heitto suuntaansa riittää helposti erottamaan onnistuneen ja huonon lopputuloksen. Jotakin tietysti saa aikaan suurpiirteisilläkin määrillä, mutta tarkat määrät tekevät hommasta paljon helpompaa ja varmempaa.

Höpöhöpö. Johan kananmunien paino vaihtelee enemmän.

edit. 53-75g+ taitaa olla kananmunien hyväksytyt painot.

 

[Antti Alien]

Niin, sitten kun kanat opetetaan munimaan standardikokoisia munia, jauhojen karkeus ja kosteus on vakioitu, jne. niin saatetaankin päästä tuollaiseen. Tosielämässä ne mitat on aina suuntaa-antavia, ja se koostumus/rakenne on asia mikä pitää ihan itse säätää kohdilleen.

Jauhojen karkeus ja kosteus on riittävän vakio ja munat mitataan painon mukaan ihan samalla tavalla kuin muutkin aineet. Yleisin leipomukseni on täytekakku, johon tulee 5–6 kananmunaa, joiden paino punnitaan, ja sekaan laitetaan 0,7-kertainen määrä jauhoja ja sokeria. Muita reseptejä seuraamalla lopputulos on heitellyt miten sattuu, mutta tuolla systeemillä onnistuu joka kerta. Sattumaa, vai olisiko aineiden suhteilla sittenkin vaikutusta lopputulokseen?

 

[edup]

Jauhojen karkeus ja kosteus on riittävän vakio ja munat mitataan painon mukaan ihan samalla tavalla kuin muutkin aineet. Yleisin leipomukseni on täytekakku, johon tulee 5–6 kananmunaa, joiden paino punnitaan, ja sekaan laitetaan 0,7-kertainen määrä jauhoja ja sokeria. Muita reseptejä seuraamalla lopputulos on heitellyt miten sattuu, mutta tuolla systeemillä onnistuu joka kerta. Sattumaa, vai olisiko aineiden suhteilla sittenkin vaikutusta lopputulokseen?

Väittikö joku että aineiden suhteilla ei ole vaikutusta lopputulokseen?

Tässähän nyt keskusteltiin siitä missä yksiköissä mitat ilmoitetaan resepteissä (eli se suunnittelun kukkanen ilmoittaa volyymeinä eikä painoina). Oletko monessakin reseptissä nähnyt ilmoitettavan "324g kananmunaa"?

 

[LaDeX]

No nyt on vaikeaksi tehty. Tottakai siitä pussista kaadetaan suoraan siihen astiaan, oli se sitten 1l astia, johon 8dl tarvitaan tai sitten astia, jossa jauhot punnitaan... Miksi ihmeessä se pitäisi 1dl mitalla tehdä? Miksei sitten teelusikalla

Ja sitten kun sieltä jauhopussista valahtaakin liikaa niin pääset kaapimaan ylimääräisiä takaisin.

Ei kai kukaan nyt keittiövaakaa noin käytä? Se kulho mihin ne mitattavat asiat halutaan, laitetaan suoraan siihen vaa'alle, eikä niitä veivata eestaas.

Joku tehosekoittimen kulho ei kovinkaan järkevästi ainakaan omalle vaa'alle istu ja on reseptejä joissa noita aineita laitetaan sinne sekaan kun tehosekoitin samaan aikaan sekoittaa.

 

[Honzo]

Ja sitten kun sieltä jauhopussista valahtaakin liikaa niin pääset kaapimaan ylimääräisiä takaisin.

Joku tehosekoittimen kulho ei kovinkaan järkevästi ainakaan omalle vaa'alle istu ja on reseptejä joissa noita aineita laitetaan sinne sekaan kun tehosekoitin samaan aikaan sekoittaa.

Sehän on ihan miten hommat hoitaa. Itse mittaan aina kaikki kuiva-aineet etukäteen ja otan tarvittavat mitta-astiat esille jne.

 

[Zigh]

Joku tehosekoittimen kulho ei kovinkaan järkevästi ainakaan omalle vaa'alle istu ja on reseptejä joissa noita aineita laitetaan sinne sekaan kun tehosekoitin samaan aikaan sekoittaa.

Voit laittaa vaikka leikuulaudan siihen vaa'an ja kulhon väliin. Ja jos aineet sekoitetaan eri vaiheessa, niin tottakai ne silloin mitataan eri kulhoihin.

Nyt on kyllä niin keksimällä keksittyjä ongelmia että huh.

 

[edup]

Joku tehosekoittimen kulho ei kovinkaan järkevästi ainakaan omalle vaa'alle istu ja on reseptejä joissa noita aineita laitetaan sinne sekaan kun tehosekoitin samaan aikaan sekoittaa.

No tuo jälkimmäinen toki on totta. Mutta siis, miksei tehosekoittimen kulho istu vaa'alle? Onko siinäkin joku suunnittelun kukkanen mikä estää tuon?

 

[Antti Alien]

Niin, tässähän nyt keskusteltiin siitä missä yksiköissä mitat ilmoitetaan resepteissä. Oletko monessakin reseptissä nähnyt ilmoitettavan "324g kananmunaa"?

Nähdäkseni keskustelu koski sitä, pitäisikö määrät ilmoittaa tilavuuksina tai painona. Kananmunat ovat sattuneesta syystä kokonaisia, mutta "5–6 kananmunaa, joiden paino punnitaan" on sama asia kuin ilmoittaa määrä painon mukaan. "5 kananmunaa ja 200 g jauhoja" on yhtä tarkka kuin "2 dl kananmunia ja 2 dl jauhoja", eli vähän sinne päin. "5 kananmunaa ja jauhoja 70 % kananmunien painosta" on tarkka resepti.

 

[mölyä]

No tuo jälkimmäinen toki on totta. Mutta siis, miksei tehosekoittimen kulho istu vaa'alle? Onko siinäkin joku suunnittelun kukkanen mikä estää tuon?

Keittiövaa'at on yleensä ottaen aika pieniä kooltaan eikä ne punnitse tai edes taaraa kovinkaan isoja painoja.

 

[LaDeX]

Sehän on ihan miten hommat hoitaa. Itse mittaan aina kaikki kuiva-aineet etukäteen ja otan tarvittavat mitta-astiat esille jne.

Eli teet kuten minäkin?

No tuo jälkimmäinen toki on totta. Mutta siis, miksei tehosekoittimen kulho istu vaa'alle? Onko siinäkin joku suunnittelun kukkanen mikä estää tuon?

Ehkä suunnittelun kukkanen on sitten tässä kohtaa se että on ostanu vaa'an joka ei vie hirveästi tilaa kaapissa

 

[Boilers]

Eikö se ole päinvastoin,
Jos siis mittarivirhe on 10km/h ja ajaa sen mukaan 120km/h, niin rajoitin puuttuisi vasta mittarin mukaan 130km/h kohdalla.

Rajoitin yleensä säädetään niin että rajoitettu toteutuu, mutta ei ylity liikaa. Renkaat voi vaikuttaa käänteisesti.

Auton sisäinen mittaus on nimelliskoon renkailla tarkempi kuin kuin ns nopeus mittarin näyttämä, jälkimmäinen ei saa näyttää liianvähää.


Jos taasen kommentoit autoa missä polttiksen huippunopeus on esim 120km/h, eli paukut hiipuu sitä ennen, niin mittarin ja sisäisen miitauksen kanssa ei tekemistä. jos esteenä ei ole kierrosrajoitin. , mutta pienitehoisissa polttispakettiautoissa tuppaa vaan paukut loppuu. (joissain ajonenuvoissa voi esteenä olle kierrosrajoitin, mutta eiköhän silloin usein samalla pyritty nopeusrajoittimeen, esim rakenteellisista tai lakisyistä.

Itse ajelin edellisessä elämässä pari vuotta -10 vuoden transitilla, jossa oli rajoitin mittarissa 110km/h kohdalla (oli ollut luvanvaraisessa ajossa aiemmin). Paku oli vaarallinen ohitustilanteissa, jos et tiennyt rajoittimesta. Moottorissa oli kyllä voimaa lähteä ohittamaan jne, mutta rekan ohitus ohituskaistalla vaati lähes koko kaistan käytön ja samalla sai 10 perässä roikkujaa hiiltymään takana

 

[Frankie]

Tää eskaloitui nopeasti. Leivonta on tunnetusti kemiaa. Kyllä mä annan ääneni vaa'alle jo ihan siksi, että sain käyttää heittomerkkiä oikea-oppisesti. Oho, tuli vastaavasti väliviivakin heti perään.

 

[Antw]

Jokohan tämä leipomis-offtopic riittäisi. Jatkot omaan threadiin.

 

[nocandoo]

Eikö se ole päinvastoin,
Jos siis mittarivirhe on 10km/h ja ajaa sen mukaan 120km/h, niin rajoitin puuttuisi vasta mittarin mukaan 130km/h kohdalla.

Kyllä tuo nyt kaikissa ajamissani autoissa on ollut juuri niinpäin, että mittari näyttää enemmän, kuin mitä nopeus on. Yleensä on siinä 5-10 kmh.

 

[LaDeX]

Kyllä tuo nyt kaikissa ajamissani autoissa on ollut juuri niinpäin, että mittari näyttää enemmän, kuin mitä nopeus on. Yleensä on siinä 5-10 kmh.

Eikös se mahdollinen mittarivirhe pidä ihan lain mukaankin toteuttaa juurikin noin päin? Ettei vahingossa aja ylinopeutta mittarin näyttäessä laillista.

 

[L2K2]

Keittiövaa'at on yleensä ottaen aika pieniä kooltaan eikä ne punnitse tai edes taaraa kovinkaan isoja painoja.

Kaikki viimeisen vuosikymmenen aikana kolmessa eri maassa hankkimani perusmallin halvat keittiövaa'at on punninneet 5000 grammaan asti. Tuolla tekee sen kolme kahden paunan vuokaleipää kerralla (punnitsemalla kuivat aineet yhteen kulhoon ja nesteet toiseen – vaa'an kapasiteetin puolesta onnistuisi tuonkin reseptin tuplaaminen, mutta siinä kohtaa tarvitsisi jo suurtalouskeittiökoneet siihen taikinan vaivaamiseen – samoin pitäisi paistaa kahdessa erässä koska tuo määrä leipää täyttää vakiokoon kiertoilmauunin).

Lähes kaikki desiä suuremmat mitat tulee punnittua, mutta usein punnitsen myös pienemmät määrät (10+ g, koska vaa'assa gramman resoluutio) jotta tulee vähemmän mittalusikkatiskiä. Ei se isompi tarkkuus, vaan se tiskin määrän vähennys.

 

[pertsavk]

Mikä siinä on absurdia? Kulho vaa'alle ja kaataa jauhot pussista. Menee ihan moninkertainen määrä aikaa jos alkaa esim. jotain 8dl määrää mittailemaan edes suunnilleen tarkasti verrattuna esim. 600g.

Litran mitta, jossa viivat puolen desin välein. No problems.

 

[pulatunnus]

Kyllä tuo nyt kaikissa ajamissani autoissa on ollut juuri niinpäin, että mittari näyttää enemmän, kuin mitä nopeus on. Yleensä on siinä 5-10 kmh.

Eli se rajoitin puuttuu nopeuteesi mittarin 130km/h kohdalla. (tai nyt tässä jälkimmäisessä antamassasi vaihteluvälissä 125-130km/h).

 

[pulatunnus]

Litran mitta, jossa viivat puolen desin välein. No problems.

Ei sun postaukseen vastaus, mutta lainasin viimeisintä aiheesta

Sen kanssa varmaan voi elää että käytetäänkö tilavuus vai gramma mittoja, jos kummatkin on touhuun tarkkoja, tyhmäkin saa mitattua.

Mutta homma menee reisille siinä vaiheessa kun pitää paistaa kuumalla pannulla, ja lisätä hyppysellisiä, ja googlettaa pitää silloin kun puhutaan jostain ei SI yksiköist', teelusikalline, ruokalusikallinen, kupillinen, ja määrtä on ilmoitettu tarkasti, jopa desimaaleilla, eli tosi tarkaa pitäs mitata.

Entäs kananmuna, yksi kananmuna, mutta minkäkokoinen, vai onko sillä väliä.

 

[Kautium]

Eli se rajoitin puuttuu nopeuteesi mittarin 130km/h kohdalla. (tai nyt tässä jälkimmäisessä antamassasi vaihteluvälissä 125-130km/h).

Erikoisesti ilmaistu.

Rajoitin toimii mittarin näyttämän mukaisesti. Mittari ei näytä missään "normaalissa autossa" alhaisempaa nopeutta kuin mikä on todellinen nopeus, eli se näyttää käytännössä aina enemmän. Jos ajat mittarin mukaan 110km/h, on todellinen nopeus jotain väilltä 100-110km/h hieman auton rengaskoosta ja valmistajan määrittelemästä mittarivirhemarginaalista riippuen. Maksimissaan mittarivirhe saa olla Euroopassa 10% nimenomaan näin päin ja toiseen suuntaan 0%. Tämä on lain määräämä turvallisuustekijä. Jenkeissä raja on tiukempi.

Oletko aina ihmetellyt, miksi autojen nopeusmittarit näyttävät nopeuden lähes aina väärin? "Sitä virhettä ei pystytä huollossa korjaamaan"

Lisääntyneiden liikennekameroiden ja liikenteen sujuvuuden vuoksi autoilijoiden tulisi tietää todellinen ajonopeus, eikä luottaa sokeasti nopeusmittariin.

yle.fi

 

[pulatunnus]

Erikoisesti ilmaistu.

Rajoitin toimii mittarin näyttämän mukaisesti.

Onko noin ja jos on niin missä ajoneuvoissa ? Ainakin joissain se rajoitin ei ole ajoneuvon mittarin näyttämästä riippuvainen.
Linkkisi ei puhunut rajoittimista vaan mittarista. Tavis autossakin auto mittaa nopeutta tarkemmin kuin auton mittari. (jos rengatus mittauksen säädön mukainen)


Lokiikkani oli että jos rajoitin on säädetty 120km/h niin se on säädetty sen mukaan, eikä siis sen ns nopeusmittarinmukaan, jälkimmäinen taasen on säädetty sen mukaan mitä kerroitkin. Nopeusmittarin (se mikä näyttää) hajoaminen ei tarkoita että meno tyssää siihen, tai että rajoittamaton meno automaattisesti onnistuisi.

Rajoittimen motiivit voi erilaisia, jos ajoneuvon valmistaja on halunnut asettaa teknisistä syistä jonkin rajoittimen, niin se voi olla ajatuksella että rajoittaa ilmoitetun rajan jälkeen, jos se taasen on sen takia että laki vaatii jotain, niin sitten sen mukaan.

En siis väitä etteikö olisi rajoittimia mitkä kävisi lukemassa ajoneuvon nopeudenosoittimelta nopeuden.

 

[Kautium]

Onko noin ja jos on niin missä ajoneuvoissa ? Ainakin joissain se rajoitin ei ole ajoneuvon mittarin näyttämästä riippuvainen.
Linkkisi ei puhunut rajoittimista vaan mittarista. Tavis autossakin auto mittaa nopeutta tarkemmin kuin auton mittari. (jos rengatus mittauksen säädön mukainen)


Lokiikkani oli että jos rajoitin on säädetty 120km/h niin se on säädetty sen mukaan, eikä siis sen ns nopeusmittarinmukaan, jälkimmäinen taasen on säädetty sen mukaan mitä kerroitkin. Nopeusmittarin (se mikä näyttää) hajoaminen ei tarkoita että meno tyssää siihen, tai että rajoittamaton meno automaattisesti onnistuisi.

Rajoittimen motiivit voi erilaisia, jos ajoneuvon valmistaja on halunnut asettaa teknisistä syistä jonkin rajoittimen, niin se voi olla ajatuksella että rajoittaa ilmoitetun rajan jälkeen, jos se taasen on sen takia että laki vaatii jotain, niin sitten sen mukaan.

En siis väitä etteikö olisi rajoittimia mitkä kävisi lukemassa ajoneuvon nopeudenosoittimelta nopeuden.

Rajoitin tai vakionopeudensäädin, sama asia tässä yhteydessä. Enkä tarkoittanut, että siellä tarvitsisi olla fyysistä yhteyttä säätimen ja mittarin välillä, mutta luonnollisesti ne tukeutuvat tehtaalta lähtiessä samaan dataan. Vääristäisi mm. onnettomuustutkintaa, jos auton kuljettajalla olisi eri tieto ajoneuvon nopeudesta kuin jollakin toisella nopeuteen vaikuttavalla komponentilla.

 

[demo69]

Tuossa Moottorin jutussahan mainittiin, että nopeus on rajoitettu 125 km/h mittarinopeuteen.