Tuohan on ihan vain siitä kiinni, että huomioiko sovellusikkuna MouseHover-eventtiä. Tuo nimenomaan on mielestäni hyvä ominaisuus, kun ei tartte sitten klikata erikseen joka kerta sovellusta aktiiviseksi, jos haluaa vain vierittää näkymää jossakin eri sovelluksessa kuin mitä muuten on käyttämässä. Pikaisella testauksella tuo toimii samalla tavalla monessa muussakin sovelluksessa, mutta ei toki kaikissa.
Käyttisten oletusominaisuus, pl. Windows (jossa ei kaiketi tarvetta, ku käyttäjät tykkää käyttää kaikkia ikkunoita fullscreeninä?
).Jaa, no minä kyllä tykkään, että ikkuna on joko aktiivinen tai ei. Ei mitään välimuotoja. Ikkuna on aktiivinen silloin, kun se suostuu vastaanottamaan käyttäjän vuorovaikutusta hiirellä tai näppiksellä.Käyttisten oletusominaisuus, pl. Windows (jossa ei kaiketi tarvetta, ku käyttäjät tykkää käyttää kaikkia ikkunoita fullscreeninä?
Mikset laita tuota asetuksista pois käytöstä?Jaa, no minä kyllä tykkään, että ikkuna on joko aktiivinen tai ei. Ei mitään välimuotoja. Ikkuna on aktiivinen silloin, kun se suostuu vastaanottamaan käyttäjän vuorovaikutusta hiirellä tai näppiksellä.
Mielestäni tää on aina ollu defaulttina päällä?Käyttisten oletusominaisuus, pl. Windows (jossa ei kaiketi tarvetta, ku käyttäjät tykkää käyttää kaikkia ikkunoita fullscreeninä?
Jaa, millo lie tullut ja miksi munsella toimii valikoivasti. Vai huomasko munse sen vain wordin kohdallaMielestäni tää on aina ollu defaulttina päällä?
Kappas, en edes tiennyt että tuollaista asetusta on olemassa. Minulla tuo näytti olevan off-tilassa ja silti se toimi kaikissa niissä sovelluksissa, joissa koodaaja oli halunnut huomioida MouseHover-eventin. Sellaisen kuitenkin huomasin enemmän testaillessa, että jos viimeksi valittuna oli esim. Spotify, niin se varasti huomion niin, että sen jälkeen muut sovellukset eivät huomioineet MouseHoveria, vaikka ne olivat kaikki toimineet samalla tavalla ristiin, jos joku niistä oli ollut aiemmin aktiivisena. Sitten kuin laittoi tuon asetuksen päälle Windowsista, toimii MouseHover kaikissa ikkunoissa. Jee, ei ollut hukkapäivä tämäkään!Mielestäni tää on aina ollu defaulttina päällä?
Tuo on yllättävän yleistä että mitta-asteikko on vain toisella puolella tai sitten toisella puolella on litra-asteikko ja toisella puolella joku "freedom unit" -asteikko. Piti nopeasti käydä oikein kurkkaamassa omia erilaisia mitta-astioita keittiössä ja kaikissa oli (desi)litra-asteikko vain toisella puolella, osa oli läpinäkyviä ja osa läpinäkymättömiä. Lisäksi monessa astiassa asteikko näkyy todella huonosti. Tuossa olisi kyllä paljon parannettavaa monilla valmistajilla, tosin kun nykyään mennään design edellä niin eihän se asteikko saa olla niin näkyvä että se näkyy huoneen toiselle puolelle.
Tuo että kaikki kattilat tarttumalla pinnoitteella, ei ole optimaalista eikä asia ole noin mustavalkoinen. Teräspohjaiella on useita etuja noihin nähden; kattila on kestävä, kestää korkeita lämpötiloja, mahdollistaa tehokkaan ruskistamisen ja karamellisoinnin, ei sisällä haitallisia kemikaaleja, sallii metallisten välineiden käytön, on helppo puhdistaa ja kestää konepesun, toimii kaikilla liesityypeillä ja säilyttää ominaisuutensa vuosien käytössä.
Lasikannen hyvät puolet:
Tämä on kyllä tosi. Sain joskus paistinpannun lahjaksi, mutta se jäi vain kaappiin lojumaan, kun siinä oli niin pirun matalat reunat. Olisi pitänyt antaa jo aikoja sitten se eteenpäin.
Matalilla pannuilla tehdään tietynlaisia ruokia ja on ihan tarkoituksella matalia jotta lämpöä pystyy paremmin hallitsemaan kun metallia on mahdollisimman vähän.
Paistinpannu on paistinpannu ja kasari on kasari. Nämä ovat eri tuotteita ja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Se että paistinpannussa (kuten niissä onkin) matalat reunat, ei ole mikään suunnittelun kukkanen, vaan se on paistinpannun ominaispiirre. Ne ovat keyempiä ja mahdollisavat asioita mitä korkeareunainen kasari ei. Nämä eivät ole toisillensa kilpailevia tuotteita.
Juu, nuo lahjaksi saadut keittiövälineet ovat kyllä melkoinen vitsaus. Aikanaan yksi sukulainen tykkäsi aina synttäri- ja joululahjaksi antaa kaikenmaailman keittiötarvikkeita jotka yleensä olivat joko täysin tarpeettomia itselleni tai sitten kertakaikkiaan vaan huonolaatuisia. Esimerkkinä vaikka valkosipulipuristin (mieluummin pilkon puukolla), surkeat keittiöpihdit, kakkulapio (meillä ei sellaisia kakkuja tehdä johon moista tarvitsisi) tai hullunkuriset piparkakkumuotit. Nuo ovat lentäneet roskiin suunnilleen sitä mukaa kun noita sai.
Joo näinhän se on, mutta tulipahan selvitettyä että ei ole suunnittelun kukkanen vaan ihan tarkoituksellinen ominaisuus
Meilläkin taitaa olla juuri tuollaisia vähän korkeampireunaisia kuin paistinpannut. Kun on pieni keittiö niin ei pysty hankkimaan jokaiselle eri ruualle eri paistoastiaa kun niitä ei mahdu säilyttämään missään vaan pitää hankkia muutama monikäyttöinen malli.
Jotkut mikrosta vähän irtipäässeet hoitaa korkeareunaisella paistinpannulla/kasarilla sen mitä iduktiolevyllä tekevät, joku toinen yksiomaan kattilalla, kahdella voi kierrättää tiskikoneessa.
Taajamassa on viidenkympin yleisrajoitus. jos ei jollain aluemerkillä toisin laitettu.
Siis ihan suora tie ilman liittymiä, pysäkkejä, suojateitä ? ja aina ollut noin ?
Ihan suora tie jossa taajama loppuu noin 100-200m matkaksi ja sitten tulee risteys ja laskee taas 50kmh. Tossa mua vaan ihmetyttää miks sitä taajamakylttiä ei ole voitu sitä pariasataa metriä liikuttaa niin ei olis sitä pientä turhaa 60kmh pätkää välissä.
Juu mutta miks? Kun kuitenkaan millään teillä risteyksestä eteenpäin ei saa ajaa kuin 40kmh niin miksi se 40alue pitää merkillä lopettaa? Luulis että olis kaikkein helpointa kun 40 alue jatkuisi niin jokaiselle tielle ei olisi ollut tarvetta laittaa erikseen sitä 40kmh kylttiä.
tuo oli taajama merkki eli 50km/h yleisrajoitus. taajama päättyy jälkeen on 80km/h
No heh, katsoin väärin.tuo oli taajama merkki eli 50km/h yleisrajoitus. taajama päättyy jälkeen on 80km/h
Itse tiedän tällaisen tapauksen, jossa nopeusrajoitus riippuu siitä, mistä saavuit tielle.
Entäs mikä tässä on rajoitus tuon taajama kyltin jälkeen 50km/h ja heti perään takas 60km/h?
Tuossa on kyllä niin julmetun pitkä väli että saa melkoinen haukka olla jos tuon 60km/h merkin tuolta jo katsoo ja sitten vielä tulkitsee että se on voimassa ennen sitä merkkiä.
Kyllä kai tuon vielä näkee jos vain näkö on kunnossa. Street viewin kuva hämää. Mutta voisivat kyllä vähän lähekkäimminkin olla.
Eikö tuossa nyt arviolta 100 metriä ole väliä merkeillä? Jos nuo valotolpat on perinteisellä noin 50m välillä?
Väli liki tuplat suosituksesta, sadanmetrin pintaan, uskoisin silti että ajatus ollut se että taajamanmerkistä alkaa kuudenkympin rajoitus, mutta tuo kuudenkympin merkit jostain syystä asennettu noin kauaksi. Jos siinä tähdätty valotolppaan, niin siinä olisi ollut ihan sopivalla matkalla yksi tolppa aiemmin.
Näyttäisihän tuo olevan, ehkä hämäännyinkin vähän itse. Toisaalta 100m on 80 km/h vauhdilla 5 sekuntia ja eiköhän ne merkit tuollakin vauhdilla vähän kauemmin näy (toisin sanoen merkit näkyy yli 100m matkalta).
Tässä on taustalla oletus siitä, että viimeksi nähty nopeusrajoitusmerkki kumoaisi tiellä voimassa olevan nopeusrajoituksen. Oletan että näin ei ole, mutta en tiedä mistä tähän lähtisi faktaa kaivamaan.Itse tiedän tällaisen tapauksen, jossa nopeusrajoitus riippuu siitä, mistä saavuit tielle.
www.finlex.fi
Kuinka pitkä tuo pätkä on, missä on voimassa eri nopeusrajoitukset? Aika vekkuli kyllä.Itse tiedän tällaisen tapauksen, jossa nopeusrajoitus riippuu siitä, mistä saavuit tielle.
No ei mahdottoman pitkä. Mutta ei niin lyhyt, että "tuplarajoituksen" pöhköys ei koskaan realisoituisi kiihdytykseen vaadittavan matkan vuoksi.
Yllä tuli jo todettua, että ei ole mitään tuplarajoitusta. Rajoitukset on tiekohtaiset.
