Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[pulatunnus]

Joo ja ei. En kyllä muista että suomessa olisi teleoperaattoreita konkkaan päässyt.

On niitä mennyt, vähän voi termi kikkailla, mutta tarkoitan tilannetta missä varoiteltu että liittymät lakkaa toimimasta. Isompia on sitten pelastellut verkko-operaattorit, eli ostaneet liiketoiminnan, tai koko yhtiön.

Noita oli ns villimpään aikaan enemmän, viimeaikoina tulee mieleen tälläkin palstalla keskustela aiheuttanut mobiililaajakaista yhtiö joka teknisesti ei kai mennyt konkkaan, vaan taisi vain loppua varojen puutteeseen. (Fin signal vai mikä oli)

Mobiiliverkko-operaattoritkaan ei ole ihan kupruitta selvinneet, Wimax toimijoita, 450 Datame taisi mennä konkkaan, Ukkoverkot no ei tainnut mennä konkkaa.

Kyllähän ne wifitestit sinne mediaaniin uppoaa. Ei tuollainen nopeustesteri kovin luotettavasti voi sanoa mikä siellä nopeutta jarruttaa, jos ei ole samalla pääsyä lukemaan laitteen verkkokorttien tietoja.

Jos olet varma, niin en lähde kumoaan.

En ihan varma mistä tilastosta nyt puhutaan, ja en tosiaan lukenut tarkkaan sitä prujua mihin ilmeisesti jutun ketjuun tuonut viittaisi. Prjussa kuitenkin kehuttiin heidän menetelmiä. niin pohdiskelin sitä että pystyy siitä mittaus datasta niitä liittymä nopeuksiakin arpoon.

 

[Copper]

On niitä mennyt, vähän voi termi kikkailla, mutta tarkoitan tilannetta missä varoiteltu että liittymät lakkaa toimimasta. Isompia on sitten pelastellut verkko-operaattorit, eli ostaneet liiketoiminnan, tai koko yhtiön.

Noita oli ns villimpään aikaan enemmän, viimeaikoina tulee mieleen tälläkin palstalla keskustela aiheuttanut mobiililaajakaista yhtiö joka teknisesti ei kai mennyt konkkaan, vaan taisi vain loppua varojen puutteeseen. (Fin signal vai mikä oli)

Mobiiliverkko-operaattoritkaan ei ole ihan kupruitta selvinneet, Wimax toimijoita, 450 Datame taisi mennä konkkaan, Ukkoverkot no ei tainnut mennä konkkaa.

Heh. Hyvä että en lähtenyt vannomaan, että "paskaa puhut"

Unohdin totaaalisesti nuo Wimaxit ja varsinkin 450 Datamen. Vaikka niiden romuja on itsekkin muiden töiden osalta tullut siivottua pois. Ja uskokaa tai älkää, niin niissä on ollut suurimmaksi osaksi sähköt vielä päällä. Tehot tietysti sammutettu, ja runkoyhteydet purettu.
Ei ole edes pitkä aika, kun tuli vastaan Wanha Nokia Ultasite. Siellä se "surullisena" vilkutteli keltaista/punaista valoa

 

[kurkimies]

Joo ja ei. En kyllä muista että suomessa olisi teleoperaattoreita konkkaan päässyt.

Telecom Finlandilla (Telia Finland) oli ihan vakiintunut NMT-verkko 80-luvulla. Jota sitten laajennettiin GSM:n jne.jne.

Oy Radiolinja Ab soitti maailman ensimmäisen GSM-puhelun (27.3.1991). Oli mukana Finnet-yhteenliittymässä. HPY osti enemmistön osakkeista, joista sitten on muodostunut nykyinen Elisa Oyj.

Finnet-liittymässä oli aluperin Suomen 2G, Suomen 3G ja Suomen 3P. Joista sitten on muodostunut DNA Oyj.

Finnetistä on jäljellä edelleen esim. KPY, Lounea Oy, MPY, IPP. Ja sitten taas "lähiaikoina" oli vielä VLP (Anvia Oy), josta Elisa osti valtauksen kautta puhelu/data-puolen pois 2016.

Edit: Eri nimillä ja firmoilla on kyllä liittymiä myyty. Varsinkin 2000 alussa, oli jos jotain yrittäjää jne. Mutta kaikki joutui vuokraamaan verkkoa em. operaattoreilta. Osittain sama tilanne esim. Moi Mobiililla, joka tosin on ihan DNA:n omistuksessa.

Itseasiassa DNA:n omistajia omistajia noin 40 puhelinyhtiötä eli tuolloin oli hirveesti noita pieniä operaattoreita.

Tarina | DNA

2001​

DNA aloittaa matkapuhelinoperaattorina.


Vuonna 1999 perustetaan Finnet-ryhmän puhelinyhtiöiden laajentamiseksi kolme matkaviestinnän yhteistyöyhtiötä. Näistä syntyy eri vaiheiden kautta konsernin matkaviestinliiketoiminnan yhtiö DNA Finland Oy. Omistajina on alkuvaiheessa noin 40 suomalaista puhelinyhtiötä. Valmistelut uuden valtakunnallisen matkapuhelinpalvelun avaamiseksi tehdään vuoden 2000 aikana. Verkko avataan ja DNA-liittymien myynti alkaa helmikuun 2001 alussa.

2000: Suuren mielettömyyden vuosi » JNT

Tässähän se pidempi tarina DNA:sta:

Uusi valtakunnallinen GSM-verkko​

Tämän ajan monet mobiilihankkeet synnyttivät useimmiten hämmennystä. Kuka sisäpiirin ulkopuolinen osasi erottaa Suomen 3G:n, Suomen 2G:n ja Suomen 3P:n?

Kaikkein kiireisintä oli saada Suomen 2G käynnistettyä eli siis uusi GSM-verkko, joka kilpailisi Soneran ja Radiolinjan kanssa. Aluksi tavoitteena oli saada verkko toimintaan ainakin suurimmissa kaupungeissa syyskuussa 2000, mutta se viivästyi useista syistä. Telehallinnon tarjoamien taajuuksien havaittiin esimerkiksi sijaitsevan ns. E-GSM-kaistalla, GSM:n tavallisen taajuusvälin ulkopuolella. Tietyt puhelinmallit eivät toimisi siinä. Viranomaiset löysivät vasta pitkittyneiden neuvottelujen jälkeen Suomen 2G:lle täydentävän kaistaleen 'tavalliselta' GSM-kaistalta.

Paikallisten yhtiöiden etuna oli, että ne saattoivat käyttää pitkälti sitä infrastruktuuria, jota ne olivat paikallisesti jo rakentaneet. Haittana oli samasta syystä puuttuva läsnäolo Helsingissä ja Tampereella, jossa uudella verkolla oli käytännössä pakko olla suuri kapasiteetti. Kustannukset nousivat sen vuoksi korkeiksi, ja ensimmäiset laskelmat osoittautuivat virheellisiksi. JNT:n hallitus päätti kuitenkin mukisematta osallistua Suomen 2G:n v. 2000 toteuttamaan kahteen osakeantiin, ensimmäiseen 2 099 000 markalla ja toiseen 353 000 markalla.


Uudet omistussuhteet oli myös selvitettävä matkan varrella. Loppujen lopuksi 33 Finnet-yhtiötä ryhtyi osakkaiksi 2G- ja 3P-yhtiöihin. JNT hyväksyi Suomen 2G -sopimuksen toukokuussa. Se erosi Radiolinja-sopimuksesta siltä osin, ettei yhteinen yhtiö voisi hylätä vanhempiaan, vaikka se sattuisi kasvamaan niitä isommaksi. Suhteet Radiolinjaan jatkuivat asiallisen kaupalliselta pohjalta: JNT rakensi edelleen infrastruktuuria Radiolinjalle, mutta pelkästään yhtenä kauppana muiden joukossa.

JNT siirsi kesäkuussa 2G-rahoituksensa Merita Rahoitukselle sale and lease back –sopimuksella. Toimittajat alkoivat ajalle tyypillisesti yhä useammin jakaa tehtäviä: 2G-verkon rakentamisessa Nokialla oli 80 prosentin, Ericssonilla 20 prosentin osuus.

Myös 3G-yhtiö toteutti annin v. 2000, JNT:n osalta kustannuksena oli 1 201 000 markkaa.

Finnet-liitto hajoaa ja DNA syntyy​

Mutta rakennemuutos oli vielä kaikkea muuta kuin valmis. Heinäkuussa Helsingin Puhelinyhtiö muutti nimensä Elisaksi (virallisesti: Elisa Communications). Elokuussa Elisa irrottautui Finnet-liitosta. Marraskuussa Kaukoysin ja Elisan suhde määriteltiin uusiksi, mikä teki niistä kilpailijoita.

31. lokakuuta oli Suomen 3P:n vuoro muuttaa nimeään; siitä tuli DNA Finland. Suomen 3P:n alkuperäisenä tarkoituksenahan oli operaattoripalveluiden kehittäminen tulevaa 3G-liikennettä varten, mutta koska omistajina olivat samat yhtiöt, myös 2G-palveluiden kehittäminen samoissa puitteissa oli luonnollista.

DNA:n markkinointijohtaja Kai Friman selitti yritysnimen syntyneen tarkan analyysin tuloksena. Tavaramerkki DNA edustaisi yksilöllisyyttä, nopealiikkeisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Asiakkaan näkökulma olisi tärkeä; pääkohderyhmänä olisivat nuoret aikuiset ja GSM:ään tottuneet kuluttajat, jotka käyttivät Internettiä.

JNT hyväksyi joulukuussa jälleenmyynti- ja edustajasopimuksen DNA:n kanssa, joka aloittaisi markkinoinnin vuodenvaihteen jälkeen. DNA kertoi tavoitteekseen 15 % markkinaosuuden; Soneralla oli silloisista markkinoista 60 % ja Elisalla 40 %. Elisan markkinaosuuteen laskettiin myös Telia Finlandin muutaman prosentin osuus; Telia Finlandin matkapuhelinliikenne käytti nimittäin Elisan verkkoa.

Sekä DNA että sen kilpailijat nostivat vuoden 2000 lopussa esiin GPRS:n (General Packet Radio Services); mobiilitietoverkkopalvelujen alustan, jonka nopeudet vaihtelivat 30:stä 100 kbps:ään ja joka oli teknisesti spesifioitu v. 1997. Koska tieto lähetetään ’pakettina’ kun sitä tarvitaan, puhelin voi olla jatkuvasti kytkettynä Internettiin. Joku keksi kuvata GPRS:ää 2,5G:nä, mikä kiihdytti odotuksia. Kaupallisia GPRS-palveluja tarjosi ensimmäisenä Ruotsin Telia, joulukuussa 2000.

 

[Karhu III]

Kännykkäliittymien 'pakolliset' superhyper-liittymät ovat lienee osasyyllisiä. Nykyisin tyrkytetään +30,-/kk liittymiä luureihin, nelihenkisellä perhellä noihin menee +120,-/kk. Myyjä kun on vakuuttanut noiden olevan parasta maan päällä, niin keskivertokuluttajalla on iso kynnys homma nettiliittymään 'pelkästään' kotiin.

Nim.merk. Mihin hävisivät 4.99/kk kännyliittymät???

Moni ei vaan hoksaa mistä niitä saa. Tänään tilasin lapsille uudet liittymät, 2 x 5,29€/kk.

• rajattomat ilmaiset tekstiviestit
• multimediaviestit 0,09 € muiden operaattorien liittymiin
• puhelut 0,142 €/minuutti
• netti 0,256 Mbit/s
• 7 GB EU-dataa

Meillä on kotona nopea WLAN ja kaikki viestittely tai soittelu menee WA:n kautta, niin maksetaan ainoastaan kuukausimaksuja.

 

[Copper]

Moni ei vaan hoksaa mistä niitä saa. Tänään tilasin lapsille uudet liittymät, 2 x 5,29€/kk.

• rajattomat ilmaiset tekstiviestit
• multimediaviestit 0,09 € muiden operaattorien liittymiin
• puhelut 0,142 €/minuutti
• netti 0,256 Mbit/s
• 7 GB EU-dataa

Meillä on kotona nopea WLAN ja kaikki viestittely tai soittelu menee WA:n kautta, niin maksetaan ainoastaan kuukausimaksuja.

Ei ole vain usein vaihtoehto.

Piti mielenkiinnosta kaivaa edellisenkuun puhelinlasku. Keskimäärin tulee puhuttua saman verran. Jos joku laskua heilauttaa, niin työpuhelut maksullisiin jne:
8h25min --> 71,71€ + 2kpl tekstiviesti. Tuolla hintaa.

Ihan mielelläni maksaisin 20€/kk, rajaton puhe ym. ja vaikka 50/50 yhteys. Mutta pitää kikkailla vuosittain, että saa edes sen 29,99€/kk tarjouksen.

 

[Karhu III]

Ei ole vain usein vaihtoehto.

Piti mielenkiinnosta kaivaa edellisenkuun puhelinlasku. Keskimäärin tulee puhuttua saman verran. Jos joku laskua heilauttaa, niin työpuhelut maksullisiin jne:
8h25min --> 71,71€ + 2kpl tekstiviesti. Tuolla hintaa.

Ihan mielelläni maksaisin 20€/kk, rajaton puhe ym. ja vaikka 50/50 yhteys. Mutta pitää kikkailla vuosittain, että saa edes sen 29,99€/kk tarjouksen.

Ei noissa ilmaisia lounaita ole jos pitää olla rajaton puheaika ja data, mutta mikä on vikana esimerkiksi Moin liittymissä?
Perusmaksu 15 €/kk, puhelut enintään 4 €/kk, data enintään 10 €/kk.

Moi!

www.moi.fi

 

[Copper]

Ei noissa ilmaisia lounaita ole jos pitää olla rajaton puheaika ja data, mutta mikä on vikana esimerkiksi Moin liittymissä?
Perusmaksu 15 €/kk, puhelut enintään 4 €/kk, data enintään 10 €/kk.

Moi!

www.moi.fi

Aikaisemmin kuuluvuus. Teen etätöitä, eikä mun asunnossa ole DNA:n verkko toiminut kunnolla Moin liittymissä. Vaikka lähin tukiasema on ~65m päässä. Käytännössä vaihtoehdot olleet mennä parvekkeelle, tai pakottaa puhelin 2G:lle.
Eikä VoWifi ole jostain syystä toiminut. Onko Moi edes tukenut sitä? Mutta kun kerran tuli puheeksi, niin 2sek google kertoi. Että Moi on ottanut käyttöön VoLTEn vasta 3.2.2025:
Moi on ottanut käyttöön VoLTEn eli 4G-puhelut - Moi pitääkin katsoa, onko nykyinen Elisan soppari vain toistaiseksi voimassa oleva.

 

[pulatunnus]

Mutta kun kerran tuli puheeksi, niin 2sek google kertoi. Että Moi on ottanut käyttöön VoLTEn vasta 3.2.2025:
Moi on ottanut käyttöön VoLTEn eli 4G-puhelut - Moi pitääkin katsoa, onko nykyinen Elisan soppari vain toistaiseksi voimassa oleva.

Ehkä joku liittymä ketju parempi kysellä liittymistä, Moilla on ollut Volte tuki parisen vuotta, tuo linkkisi juttu taitaa olla vuodelta 2023. Eli VolTE tuki tuli vasta niihin aikoihin, niukasti ennen 3G alasajon alkamista DNAlla. Ymmärtääkseni samaan aikaan tai perään tuli VoWiFi tuki. Toki laitteesi pitää tukea ko ominaisuuksia ko operaattorilla.
Edit, Liittymä ketju linkki päivitetty osoittaan vastausta.

 

[Copper]

Ehkä joku liittymä ketju parempi kysellä liittymistä, Moilla on ollut Volte tuki parisen vuotta, tuo linkkisi juttu taitaa olla vuodelta 2023. Eli VolTE tuki tuli vasta niihin aikoihin, niukasti ennen 3G alasajon alkamista DNAlla. Ymmärtääkseni samaan aikaan tai perään tuli VoWiFi tuki. Toki laitteesi pitää tukea ko ominaisuuksia ko operaattorilla.

Joo menee offtopicin puolelle. Mutta google väittää/kertoo:

 

[pulatunnus]

Jatkoin tuonne liittymä ketjuun

Joo menee offtopicin puolelle. Mutta google väittää/kertoo:

Googlen hakutulokset (siitä ilmeisesti sulla kuvakaappaus) ehkä jonkin Google ketjun aihe
Mutta tuo tuossa ei kerro koska VoLTE otettu käyttöön, ei aina edes kerro koska sivun on luotu, tai koska sen sisältöä muokattu. En uskalla mutuilla mistä tuon päivämäärän arponut. Mutta tuo osoitteen artikkelli on vuodelta 2023. ilmeisesti kolmas helmikuuta 2023 julkaistu. Toki tyhmää että sivuilla ei kerrota julkaisupäivää selkeästi, olisi hyvä tapaista.

Edit, siis se miksi vastasin liittyä siihen että jos se VoLTE ei sulla toiminut, ja sama kalusto edelleen, niin ei ehkä toimi nytkään.

 

[Tege]

Videot tehty 30.1.2023 eli siitä voi päätellä jotain.

 

[Copper]

Googlen hakutulokset (siitä ilmeisesti sulla kuvakaappaus) ehkä jonkin Google ketjun aihe
Mutta tuo tuossa ei kerro koska VoLTE otettu käyttöön, ei aina edes kerro koska sivun on luotu, tai koska sen sisältöä muokattu. En uskalla mutuilla mistä tuon päivämäärän arponut. Mutta tuo osoitteen artikkelli on vuodelta 2023. ilmeisesti kolmas helmikuuta 2023 julkaistu. Toki tyhmää että sivuilla ei kerrota julkaisupäivää selkeästi, olisi hyvä tapaista.

Edit, siis se miksi vastasin liittyä siihen että jos se VoLTE ei sulla toiminut, ja sama kalusto edelleen, niin ei ehkä toimi enään.

Viimeinen offtopic.

Tod.näk. ollut viimeksi Moin liittymä käytössä ennen tuota 2023. Ei ole sitten vain tullut tsekattua tuota VoLTE-tukea.

 

[kurkimies]

Pitäisiköhän palata takaisin aiheeseen eli keskustellaanko tässä nyt kuidusta vai mobiilista?

 

[Obi-Lan]

Toisaalta miksi pitäisi liittyä kuituun ja maksaa 40- 50 euroa kuussa nettiyhteydestä, jota ei tarvitse? Tämä on varmasti aika monella tuosta 85 % perusteluna. Eikä sitä valokuituyhteyttä tarjota kaikille kaikkialla ilmaiseksi asennuksen osalta.

Jos ajatellaan oman nenän kautta tätä asiaa niin Telian 100M-valokuitu oli hinnaltan järkevä, 23 €/ kk+ kaapelitelevisio 11 €/ kk mutta toisaalta itse saan kännynetin ilmaisena työnantajalta ja periaatteessa sekin riittää kaikkeen. Televisiokuvan saa lähimastosta ilmateitse, joten kaapelitelevisioa ei tarvitse.
Taas naapurin nenällä ajateltuna, muksut tarvitsevat joka tapauksessa kännyliittymän ja sillä kyllä pelaileekin lähes kaikkea. Siten sitä valokuitua ei 'tarvitse' mihinkään. Vaihtoehtoisesti 5G-linkki ei aiheuta ylimääräistä maisemointia valokuituvedon jälkeen ja senkin saa tasaisin välein operaattoreilta ilmaiseksi asennettuna. Olin todella lähellä ottaa itsekin DNA:n 5G -kiinteän yhteyden kun tuo Telian valokuitu alkoi vituttaa pätkimisellään urakalla mutta onneksi en harahtanut kaikessa suhteessa heikompaan vaihtoehtoon vaan odotin Elisan ilmaista valokuitua saapuvaksi.

Jos muksun ainoa nettilaite on puhelin niin silloin voi ehkä olla perusteltua olla mobiili diginomadi, mutta jos erehtyy hommaamaan PC:tä, pelikonsolia, älytelkkaria tms perheelle niin menisi kyllä päivittäiseksi säätämiseksi hotspottien kansa. Kuidun kanssa voi ottaa halvimmat Moi tms liittymät missä on datansiirtorajat.

Itse topiciin liittyen Elisalla tuntuu tiedotus toimivat paremmin kuin Valokuitusella. Tekstiviestiä tulee ja on projektipäällikön numero mihin voi soittaa jos haluaa kysellä jotain. Elisan päätelaite piti asentaa ison peltilaatikon sisään, se on pakko ruuvata seinälle ja asentajan piti ottaa vielä kuvat todisteaineistoksi Elisalle.

 

[Karhu III]

Meillä on 250M valokuitu ja nopea WLAN. Ei ole mitään tarvetta käyttää puhelimen omaa nettiä mihinkään. Vähän kallista jos pitäisi jokaiselle muksulle kustantaa vastaavan tasoinen puhelinliittymä.

Mutta ei tosiaan tuo kuitu ole meidän kadulla saanut suuren suurta suosiota. Olikohan alussa kaksi liittyjää ja nyt kolme tai neljä. Hinta varmaan suurin tekijä, 40 €/kk on kuitenkin aika paljon 250M nopeudesta.

 

[larionof]

Jos muksun ainoa nettilaite on puhelin niin silloin voi ehkä olla perusteltua olla mobiili diginomadi, mutta jos erehtyy hommaamaan PC:tä, pelikonsolia, älytelkkaria tms perheelle niin menisi kyllä päivittäiseksi säätämiseksi hotspottien kansa. Kuidun kanssa voi ottaa halvimmat Moi tms liittymät missä on datansiirtorajat.

Toki, mutta he kuuluvat tuohon pienempään prosenttiin aika suurella varmuudella. Tietääkseni naapurilla ei ole valokuitua mutta lapsia senkin edestä, joten jokainen vanhempihan se tilanteen arvioi, tai en itse asiassa tiedä kenelläkään naapureista tässä lähellä sitä olevan( valokuidut tarjottiin maksullisena samalla kun aloittivat talonsa rakentamisen. En tiedä onko kukaan ottanut kuitua käyttöön tälläkään kierroksella jos se on ollut talon yhteydessä tyhjän panttina mutta yhtä ainoaa kaapelivetoa ei näihin kahteenkymmeneen taloon ole näkyvästi tehty ja lapsia niissä on reilusti yli puolessa, uudehko asuinalue).

Itse en olisi sietänyt pelkän mobiiliverkon, ja tuskin edes DNA:n takuukaista-5G:nkään varassa pelaamista, etenkin kun codailin pojan kanssa.

Taas hotspot itsessään ei ole kovin iso ongelma jos tietää mitä tekee mutta ne, jotka eivät kiinteää kaistaa valitse todennäköisesti eivät tiedä. Tytär on pelaillut, striimaillut ja muut samaan syssyyn kännykkänsä netin varassa jo useamman vuoden eikä suostu harkitsemaan kiinteää kun se maksaa turhaa. Jokaiseen junaan on lähtijöitä.

 

[Johtaja_Jurmu]

Olikohan alussa kaksi liittyjää ja nyt kolme tai neljä. Hinta varmaan suurin tekijä, 40 €/kk on kuitenkin aika paljon 250M nopeudesta.

Tässä taitaa olla ihmisillä tiedon puutetta. Ei voi kyllä kalliina pitää, kun 40 eurolla saa symmetrisen(?) 250/250 (kuitu)yhteyden.
Kuitua parempaa kun ei ole, eikä tule. Maailman paras nettiyhteys. Tai siis siirtoverkko, joka mahdollistaa ne parhaat yhteydet.

Lisäksi mobiilin ja kuidun vertaaminen nopeuksilla on aika vitsi, ensin mainittua myydään mielikuvilla vailla todellisuuspohjaa.

 

[Algron28]

Kylä minustakin 40EUR on paljon 250/250M kuluttajaliittymästä. Siitä olen toki samaa mieltä että kuitu on paras siirtotekniikka.

 

[kurkimies]

Tässä taitaa olla ihmisillä tiedon puutetta. Ei voi kyllä kalliina pitää, kun 40 eurolla saa symmetrisen(?) 250/250 (kuitu)yhteyden.
Kuitua parempaa kun ei ole, eikä tule. Maailman paras nettiyhteys. Tai siis siirtoverkko, joka mahdollistaa ne parhaat yhteydet.

Lisäksi mobiilin ja kuidun vertaaminen nopeuksilla on aika vitsi, ensin mainittua myydään mielikuvilla vailla todellisuuspohjaa.

Kyllä vaan tuo 250/250Mbit/s 40€/kk on liian kallis kuluttajaliittymä. Enemmän oikea hintaluokka olisi 20-25€/kk ja 1/1Gbit/s pitäisi saada 40€/kk

 

[pulatunnus]

Kyllä vaan tuo 250/250Mbit/s 40€/kk on liian kallis kuluttajaliittymä. Enemmän oikea hintaluokka olisi 20-25€/kk ja 1/1Gbit/s pitäisi saada 40€/kk

En nyt etsinyt tutkimuslähteitä, mutta muistinvaraisesti, Suomessa parinkympin pintaa kysyntään on kysyntä laskenut jos neljäkympin nurkilla (verolla), jos mennään yli viidenkympin niin laskua jyrkästi.

Hintatasot on nouseet, ja varsinkin halvimpien liittymien osalta, niin uskon että se vähän nostannut.

Yksittäisen talouden, tilaajan osalta maksuhalukkuus on yksilöllistä, jos ei vaihtoehtoja, tai vaihtoehdot on kalliita, niin viiskymppiä tai enemmänkin tuntuu hyvältä. Joka maksaisi satasenkin kuussa jos vain olisi saatavilla.
Mutta toisella laidalla sitten paljon esimerkkejä joilla nyky hintatasollakkin parinkympin kiinteä ei kiinnosta.

Hiljan oli Valoo (Adola) yhtiön toimitusjohtajan haastattelu, missä kertoivat että ovat rakentaneet verkon joka tarjoaa saatavuuden 200 000lle, asiakkaita 30 000 (luvut tarkistamatta, en tähän hätään muista lähdettä), yhtiöllä kuitenkin kytky tarjouksia missä kk maksu 20€/kk ja liittymä kaupanpäälle. Sen jälkeen hinta pomsahtaa yli monen kipurajan.

Kyllä vaan tuo 250/250Mbit/s 40€/kk on liian kallis kuluttajaliittymä. Enemmän oikea hintaluokka olisi 20-25€/kk ja 1/1Gbit/s pitäisi saada 40€/kk

Jos lähestytään toisesta suunnasta, eli operaattorin suunnasta niin jos liittymäkohtainen liikevaihto tavoite 40€ tai enemmän. jolloin verolla 40€/kk liittymät ei riitä. Operaattorille se hinnoittelu on taiteilua, jos myisi kolmella kympillä jotain satasta liittymään, ja gigasto viidellä kympillä, niin ihmiset ottaisi sen kolmenkympin liittymän. Joten joutuvat hinnoitteleen ne hitaat riittävän korkealle, tai sitten jättää kokonaan vallikoimista pois.

Taloyhtiökohteissa voidaan asuntokohtaista hinnoittelua painaa, mutta siellä aiemmin oli KTV kytkyt ja hidas perusnopeus keino painaa perushintaa, mutta KTV merkitys vähentynyt, ja perusnopeudeksi valitaan ehkä useammin suuremmalle osalle riittävä, lisänopeuden hinnoittelu jää pelivaraksi operaattorille.

Jotain kertoo se että taloyhtiökohteissa vastikkeeseen/vuokraan kuuluvan kiinteän laajakaistan käyttöön otto ei kaikilla maksa vaivaa. / kustannusta.

 

[kurkimies]

Jos lähestytään toisesta suunnasta, eli operaattorin suunnasta niin jos liittymäkohtainen liikevaihto tavoite 40€ tai enemmän. jolloin verolla 40€/kk liittymät ei riitä. Operaattorille se hinnoittelu on taiteilua, jos myisi kolmella kympillä jotain satasta liittymään, ja gigasto viidellä kympillä, niin ihmiset ottaisi sen kolmenkympin liittymän. Joten joutuvat hinnoitteleen ne hitaat riittävän korkealle, tai sitten jättää kokonaan vallikoimista pois.

Taloyhtiökohteissa voidaan asuntokohtaista hinnoittelua painaa, mutta siellä aiemmin oli KTV kytkyt ja hidas perusnopeus keino painaa perushintaa, mutta KTV merkitys vähentynyt, ja perusnopeudeksi valitaan ehkä useammin suuremmalle osalle riittävä, lisänopeuden hinnoittelu jää pelivaraksi operaattorille.

Jotain kertoo se että taloyhtiökohteissa vastikkeeseen/vuokraan kuuluvan kiinteän laajakaistan käyttöön otto ei kaikilla maksa vaivaa. / kustannusta.

Tässähän se hulluus onkin, että itse asun taloyhtiössä ja Lounea on useamman kerran koittanut tarjota taloyhtiösopparia yhtiölle, mutta ovat aina kieltäytyneet asiata. Eli maksan sitten hinnaston mukaan täyden hinnan ja eikä ole edes saatavilla KTV:tä aikanaan sekä kanavat tulevat kattoantennin kautta. Vaikka huoneistoon asti on valokuitu+kuitupääte.

Mutta Louneahan on pikkuhiljaa poistanut alle 50Mbit/s liittymät kuituverkosta. Ja eivät suostu myymään esim. 10/10Mbit/s enään.

 

[Karhu III]

Jos lähestytään toisesta suunnasta, eli operaattorin suunnasta niin jos liittymäkohtainen liikevaihto tavoite 40€ tai enemmän. jolloin verolla 40€/kk liittymät ei riitä. Operaattorille se hinnoittelu on taiteilua, jos myisi kolmella kympillä jotain satasta liittymään, ja gigasto viidellä kympillä, niin ihmiset ottaisi sen kolmenkympin liittymän. Joten joutuvat hinnoitteleen ne hitaat riittävän korkealle, tai sitten jättää kokonaan vallikoimista pois.

Tämähän se taktiikka on. Lounean gigainen maksaa 50 €/kk, eli on vain kympin kalliimpi kuin 250M. Tällä tavalla saadaan gigainen liittymä näyttämään "järkevältä valinnalta", vaikka oikeasti kukaan ei saa saturoitua edes sitä 250M liittymää.

Vuoden lopulla loppuu 24kk määris Lounealle ja voi olla että mennään takaisin mobiiliin. Sielläkin samanlaiset ansat: 600M on 29€/kk, 1000M on 34 €/kk.

 

[HTK12]

Tässä taitaa olla ihmisillä tiedon puutetta. Ei voi kyllä kalliina pitää, kun 40 eurolla saa symmetrisen(?) 250/250 (kuitu)yhteyden.
Kuitua parempaa kun ei ole, eikä tule. Maailman paras nettiyhteys. Tai siis siirtoverkko, joka mahdollistaa ne parhaat yhteydet.

Lisäksi mobiilin ja kuidun vertaaminen nopeuksilla on aika vitsi, ensin mainittua myydään mielikuvilla vailla todellisuuspohjaa.

Kyllä se 40€ 250M netistä on vaan kallis. 1G/1G nopeudesta se on mieletäni hyvä hinta. Tekniikkana kuitu on paras, mutta kyllähän tuo toteutus aika monilla operaattoreilla jättää toivomisen varaa. Ei ole varayhteyksiä ja yhteydet on kokonaan poikki kohtuu usein melko pitkiä aikoja.

 

[Algron28]

Kyllä se 40€ 250M netistä on vaan kallis. 1G/1G nopeudesta se on mieletäni hyvä hinta. Tekniikkana kuitu on paras, mutta kyllähän tuo toteutus aika monilla operaattoreilla jättää toivomisen varaa. Ei ole varayhteyksiä ja yhteydet on kokonaan poikki kohtuu usein melko pitkiä aikoja.

Onko näitä pitkiä toistuvia katkoksia kuituliittymissä muilla kuin global connectilla jossa ilmeisesti ei vain osata?

 

[autobiography]

yhteydet on kokonaan poikki kohtuu usein melko pitkiä aikoja.

Miten usein nämä nyt sitten on poikki? Tässä viimeisen reilun viiden vuoden aikana mitä nykyisen kuidun käyttäjiä on oltu niin tämänaamuista Telian katkoa lukuunottamatta yhteys ei ole ollut poikki kertaakaan.

 

[Andan]

Miten usein nämä nyt sitten on poikki? Tässä viimeisen reilun viiden vuoden aikana mitä nykyisen kuidun käyttäjiä on oltu niin tämänaamuista Telian katkoa lukuunottamatta yhteys ei ole ollut poikki kertaakaan.

Täälläkin ollut kohta 6 vuotta Elisan kuitu ja kerran ollut yhteys poikki eikä sekään kestänyt pitkään, kun oli Elisan maanlaajuinen verkkohäiriö eli mobiilit ja kaikki muukin poikki.

 

[Obi-Lan]

Tänään on eka kerta kun Valokuitunen/Telia on ollut poikki sitten viimekesän kytkennän. Ollut poikki aamusta eli vielä on jossain jotain tehtävää.

 

[smicke]

Telian nettiyhteydet oli poikki ympäri Suomen aamulla. Töissäkin kaikki rikki.

 

[Lucas]

Kyllä se 40€ 250M netistä on vaan kallis. 1G/1G nopeudesta se on mieletäni hyvä hinta. Tekniikkana kuitu on paras, mutta kyllähän tuo toteutus aika monilla operaattoreilla jättää toivomisen varaa. Ei ole varayhteyksiä ja yhteydet on kokonaan poikki kohtuu usein melko pitkiä aikoja.

Onhan se kallis tai "kallis" se 40 € kuussa 250M netistä, mutta jos operaattorin pystyssä pysymiseksi se asiakaskohtainen keskihinta pitää olla vähintään 45 euroa kuussa, niin miten mielestäsi pääsee siihen sillä tavalla, että gigainen symmetrinen maksaa 40 euroa kuussa?

Operaattorin kannalta sillä ei taida olla kuituverkossa prosentin eroa kustannuksissa kuussa onko asiakkailla 100, 250 vai 500 tai 1000 megan liittymä. Sama määrä data siinä siirtyy suunnilleen keskimäärin asiakasta kohti kuussa.

Eikä siinä asiakkaan kokemassa käytännön nopeudessa ole oikeastaan mitään eroa onko nopeus 250M vai 1000M. Tarkoitan tällä vaikka nettiselailua www-sivuilla ja sitä kun avataan Yle Areenasta tai Netflixistä joku ohjelma katsottavaksi. Eroa on käytännössä vain silloin kun isompia tiedostoja ladataan jompaan kumpaan suuntaan. Tyyliin uusi Windows päivitys kooltaan 5 gigatavua tai sitten puhelimella kuvattua synttärivideota siirretään pilveen kooltaan 10 gigatavua.

Tosin nuokin siirtynee taustalla automaattisesti tyypillisesti nykyään, niin toisessa se vain valmistuu hieman aiemmin kuin toisessa nettiliittymän nopeudessa.

Monella ihmisellä on jonkinlainen harhakuvitelma siitä (operaattorin onneksi), että se netti olisi käytännössä neljä kertaa nopeampi kun 250M liittymän sijasta ottaa 1000M liittymän. Siis neljä kertaa nopeammin avautuisi joku iltalehden etusivu, YouTuben kissavideo tai Netflixin tai Yle Areenan sarja. Käytännössä noissa se ero on niin pieni, että väittäisin ettei tavallinen ihminen edes sokkotestissä erottaisi kumman nopeuden liittymällä milläkin kertaa se on avattu.

 

[JzC]

Tänään on eka kerta kun Valokuitunen/Telia on ollut poikki sitten viimekesän kytkennän. Ollut poikki aamusta eli vielä on jossain jotain tehtävää.

Telian about kaikki yhteydet oli tänään alhaalla klo 9.38 - 10.02 välissä.
Sen jälkeen pitäisi olla kyllä palautunut, jos ei ole niin käynnistä päätelaitteet uudelleen.

Valokuitusen avoin valokuitu, erot palveluntarjoajien välillä

Maantieteellisesti Avoinkuitu/Valokuitunen nettipalveluiden valinnalla ei ole oikeastaan muussa merkitystä kuin viiveissä. Eli jos kovin viivekriittistä johokin tiettyyn palvelimeen niin välttää ns paikallisia nettioperaattoreita joilla nielut vain paikallisesti ja et nimenomaan ole yhteyksissä...

bbs.io-tech.fi

 

[larionof]

jos operaattorin pystyssä pysymiseksi se asiakaskohtainen keskihinta pitää olla vähintään 45 euroa kuussa,

Onko tähän jotain 'kättä pidempää ' tarjoaa miksi pystyssä pysyminen vaatisi keskihinnan olevan vähintään 45 euroa?
Operaattorilla on toki huoltokustannukset, henkilökuntamenot sekä verkkomaksut rasitteena mutta en ole tuollaista lukua aikaisemmin kuullut niin kiinnostaisi tietää miten se muodostuu ja miksi se on moninkertaistunut vuosien varrella.

 

[pulatunnus]

Onko tähän jotain 'kättä pidempää ' tarjoaa miksi pystyssä pysyminen vaatisi keskihinnan olevan vähintään 45 euroa?
Operaattorilla on toki huoltokustannukset, henkilökuntamenot sekä verkkomaksut rasitteena mutta en ole tuollaista lukua aikaisemmin kuullut niin kiinnostaisi tietää miten se muodostuu ja miksi se on moninkertaistunut vuosien varrella.

Halpa kuitukiiman alettua oli julkisuudessa esiintynyt liikevaihtotavoite noin neljässä kympissä jotta kannattaa. eli noin 50€ verolla. (korot jumpanneet tässä välissä)

Operaattoreilla on eroja hankkeiden kustannuksissa per liittymä, myös liittymismaksuissa on eroja, jopa halpaa 12kk nettitarjouksia joissa liittymäkaupanpäälle.


Jos lähestyy toisesta suuntaa, tehokas, edullinen alue, investoinnit 4000€ per touteutunut liittymä, se tekee kymmennellä prosentilla jo 33€/kk, verolla kuukautta kohti yli neljäkymppiä. Näissä on kuitenkin riskiä, ettei voi ihan sähköverkon prosenteilla investoida.

Onko neljätonnia realistinen arvio, monessa hankkeessa kymppitonni jos paljon liittyjiä ja ei ihan mettään yksittäisiä lähdetä vetään.

Tai jos katsoo Valoo(Adola) uutisointia, satojen miljoonien rahoituspaketeista kertonut, liittymiä jossain jutussa mainittu 30 000.

Markkinahinta, hinta millä liittymiä myydään sitten kolmas, eli se minkä siltä asikkaalta saa. Alarajana sitten se missä vaiheessa rahoittajat viheltää pelinpoikki.

Sekin sitten erikseen millä hinnalla kannattaa verkkopyörittää, vs sammuttaa. siis ihan euroina.

On verkkoja joissa itse kuituoperaattori ei ole velkavivuttanut, ehkä julkista tukea ja loput sitten rahoittaneet asiakkaat liittymis/osuus maksuilla. jos kohtuu iso ja neuvoteltu hyvä netti soppari, niin voittotavoittelemattomalla operaatorilla kk maksu sisältäen perusnetin voi olla esim 15€/kk.

Maalikkona ynnäilynä, se verkon rakentaminen täytyy onistua todella kustannustehokkaasti, saada ilmaista rahaa, ennen koronaa/Ukrainaa halpaa oli, mutta sen jälkeen sekin kallistu. jos tavoitteet on huomisessa, niin korot juoksee kokoajan, mikä vain nostaa niitä tavoitteita.

 

[HTK12]

Onhan se kallis tai "kallis" se 40 € kuussa 250M netistä, mutta jos operaattorin pystyssä pysymiseksi se asiakaskohtainen keskihinta pitää olla vähintään 45 euroa kuussa, niin miten mielestäsi pääsee siihen sillä tavalla, että gigainen symmetrinen maksaa 40 euroa kuussa?

Onko todella näin? Jotain faktaa tämän väitteen tueksi? Kuinka monella operaattorilla myytyjen kuluttajaliittymien keskihinta on yli 45€? Tottakai infran rakentaminen maksaa jotain, mutta eiköhän homma ole laskettu niin, että rahaa aletaan tehdä vasta kun verkon rakentaminen on maksettu. Jos keskihinta todella pitää olla vähintään 45€ per asiakas, niin miksi operaattorit sitten tarjoaa paikoitellen jopa puolella tuosta liittymiä? Toki asiakkaista kilpaillaan, mutta ei kait nyt kukaan sen takia halua konkkaan firmaa vetää. Toki jossain jumalan selän takana tilanne voi olla tuo, jos kilometrillä verkkoa on vain muutoma asiakas.

Operaattorin kannalta sillä ei taida olla kuituverkossa prosentin eroa kustannuksissa kuussa onko asiakkailla 100, 250 vai 500 tai 1000 megan liittymä. Sama määrä data siinä siirtyy suunnilleen keskimäärin asiakasta kohti kuussa.

Eikä siinä asiakkaan kokemassa käytännön nopeudessa ole oikeastaan mitään eroa onko nopeus 250M vai 1000M. Tarkoitan tällä vaikka nettiselailua www-sivuilla ja sitä kun avataan Yle Areenasta tai Netflixistä joku ohjelma katsottavaksi. Eroa on käytännössä vain silloin kun isompia tiedostoja ladataan jompaan kumpaan suuntaan. Tyyliin uusi Windows päivitys kooltaan 5 gigatavua tai sitten puhelimella kuvattua synttärivideota siirretään pilveen kooltaan 10 gigatavua.

Tosin nuokin siirtynee taustalla automaattisesti tyypillisesti nykyään, niin toisessa se vain valmistuu hieman aiemmin kuin toisessa nettiliittymän nopeudessa.

Monella ihmisellä on jonkinlainen harhakuvitelma siitä (operaattorin onneksi), että se netti olisi käytännössä neljä kertaa nopeampi kun 250M liittymän sijasta ottaa 1000M liittymän. Siis neljä kertaa nopeammin avautuisi joku iltalehden etusivu, YouTuben kissavideo tai Netflixin tai Yle Areenan sarja. Käytännössä noissa se ero on niin pieni, että väittäisin ettei tavallinen ihminen edes sokkotestissä erottaisi kumman nopeuden liittymällä milläkin kertaa se on avattu.

No sehän riippuu täysin käyttäjästä. Itse siirtelen kohtuu usein 100-300Gt datapaketteja pilvestä, niin kyllä siinä on eroa onko se yhteys 250M vai 1G.

 

[larionof]

Halpa kuitukiiman alettua oli julkisuudessa liikevaihtotavoite neljässä kympissä jotta kannattaa. eli noin 50€ verolla.

Tämä on mennyt ohi ja siksi tuon näkeminen kiinnostaisi mutta silti esimerkiksi ilmaiset liittymiset tai tarjousjaksot eivät tulisi olla koko yhteisön maksettavia( vaikka itsekin moisesta parhaillaan hyödyn). Totuus vain on toinen, kuten on sähköverkkomaksuissakin.

Kun 10- 15 vuotta sitten( esmes nykyinen Lounea) valokuituverkkoja vedettiin tonteille varmuuden vuoksi( kuten omassa tapauksessani) niin kannattavuusvaade oli aivan eri tasoa. Tosin ei ollut myöskään ilmaisia lounaita.

Esimerkiksi Telia piti kannattavana tarjota valokuituyhteyttä lähes koko tuon 15 vuoden ajan 20- 25 euron kuukausimaksuun, joten jokinhan on merkittävästi muuttunut ja kiimakausi ei voi olla peruste.

 

[pulatunnus]

Kun 10- 15 vuotta sitten( esmes nykyinen Leonia) valokuituverkkoja vedettiin tonteille varmuuden vuoksi( kuten omassa tapauksessani) niin kannattavuusvaade oli aivan eri tasoa. Tosin ei ollut myöskään ilmaisia lounaita.

Ei heti sanoa mitään Leonia valokuituoperaattori.

Uusilla lähiöalueilla isommissa taajamissa on ihan tyypillistä että vedetään kuituvalmius jokaiselle tontille muun perus infrarakentamisen yhteydessä. Itse kuitukaapelihan ei ole kallista, ja noissa sitten rakennuttaja kustantaa sen vedon rakennukseen, halutuun paikkaan. Liittymismaksuja varmaan moneen lähtöön, mutta usein ihan kohtuullisia, parilla, muutamalla tonnilla. Jossain voi olla kunta sähläämässä ja tontin ostaja/vuokraaja sitoutuu liittymään kaikkiin.

Jossain on sitten niitä alueellisia valokuituverkkooperaattoreita, joita ei ole velkavivutettu, eli alueen kiinteistöt rahoittaa sen verkon rakentamisen.

Esimerkiksi Telia piti kannattavana tarjota valokuituyhteyttä lähes koko tuon 15 vuoden ajan 20- 25 euron kuukausimaksuun, joten jokinhan on merkittävästi muuttunut ja kiimakausi ei voi olla peruste.

Kommenttisi voi tulkita monella tavalla, onko se heidän ilmoittama kannattavuus raja, vai onko tuo liittymien kk maksujen keskihinta, vai halvimman liittymän hinnasto hinta, vai jotain määräaikais tarjouksia.

Ilmeisesti tuossa tarkoitat valokuituyhteydellä sitä kuituliittymää että siinä tarjottua nettiä. Oliko KTV saatavilla ? missä luokassa liittyminen.

Jos tarkoitat heidän pyytämää kk maksua, niin kk maksut määräytyy markkinoilla, eli jos jo investoitu niin kannattaa myydä tappiolla, vs olla myymättä lainkaan.

Onko todella näin? Jotain faktaa tämän väitteen tueksi? Kuinka monella operaattorilla myytyjen kuluttajaliittymien keskihinta on yli 45€?...

Markkinaehtoisessa kuidussa, joka jo rakennettu niin hinta määräytyy markkinoilla, jossain viidelläkympillä ei tahdo saada edes sitä halvinta. Jos joku osuuskunta ja osakas liittyjät liittyessä rahoittaneet hankkeen, niin ne pääomakulut menee osakkailta toistakautta. ei tarvi peria liittymä kk laskulla.

 

[Obi-Lan]

Telian about kaikki yhteydet oli tänään alhaalla klo 9.38 - 10.02 välissä.
Sen jälkeen pitäisi olla kyllä palautunut, jos ei ole niin käynnistä päätelaitteet uudelleen.

Mulla pimeni jo 8:30 kieppeillä ja vielä nurin, en tiedä osuiko tänne joku pienemmän alueen vika mikä peittyi maanlaajuisen ongelman alle. Ehkä se selviää kunhan savu hälvenee ja saavat vikareita kiinni. (Vika ilmoitus on auki)

 

[Johtaja_Jurmu]

Kylä minustakin 40EUR on paljon 250/250M kuluttajaliittymästä. Siitä olen toki samaa mieltä että kuitu on paras siirtotekniikka.

Halpa on. Esim harvemmin asutulla seudulla tyypillinen hinta on 50 euroa 200/200 liittymästä.
Pomppisin innosta ilmaan jos noin halvalla saisi.

Kyllä vaan tuo 250/250Mbit/s 40€/kk on liian kallis kuluttajaliittymä. Enemmän oikea hintaluokka olisi 20-25€/kk ja 1/1Gbit/s pitäisi saada 40€/kk

Täysin epärealistinen hinta suuressa osassa suomea.
Nollatulokseen ehkä mahdollisuus 45 eurolla.

Alueissa on eroja, rakentamiskustannukset per asiakas, kuten ylläpitokustannukset.
Sinänsä jännä että moni pystyy asumaan suomen kalleimmissa kunnissa (vuokrat yms), se ei tuota ongelmaa, mutta sitten kun pitäisi netistä maksaa parikymppiä enemmän, niin rahat loppuu välittömästi.

 

[Karhu III]

Jos valokuitufirma ei pysty tarjoamaan kohtuuhintaista nettiyhteyttä niin menkööt nurin.

 

[mailman]

Jos valokuitufirma ei pysty tarjoamaan kohtuuhintaista nettiyhteyttä niin menkööt nurin.

Mutta se kohtuuhinta, mikä se oikeasti on? Jollekin se on 20e, jollekin 30e, jollekin 40e, jollekin 50e.

Itse pidän 1/1G yhteyden hintaa kohtuullisena kun alta 50e on.