Vähän epäilen, että liittymän rakentaminen maksaa 4k€ per liittymä kaupungissa. Itselle olisi tuolla rahalla Elisalta saanut tilattu kuidun joka olisi sisi vedetty pelkästään minulle.
Heittämäni 4k€ ei tosiaan ole mikään fakta, sen joskus haarukoinut jostain varovaisesti. Ja sille tontille menee tuo sinun mainitsema Elisan tarjous. Se jostain hankkeista tiedossa että jokin 2500€ liittymis maksu ei kattannut liittymäkohtaisia kustannuksia. Jossain tämänpalstan keskusteluissa on kotitalousvähennykseen saanut erottelun missä toistatonnia, käytännössä koko liittymismaksu. Kotitalousvähennykseen ei saa kuin sen oman kiinteistön työnosuuden.
Se paljonko lisää kustannuksia jos hankealueen asuinalueelle vedetään yksi liittymä lisää, niin työtä vähän enemmän kuin tuo mainittu kotitalousvähennys + sitten tarvikkeet, kuitupäätteineen.
Jos Valoo kerännyt rahoitusta n 550 miljoonaan (2025), 2023kesällä uutisoivat keränneen rahoitusta siihen mennessä 250miljoonaa, viimevuonna muistaakseni uutisoivat että 30 000 liittymää, siinä ilmeisesti myös ostettujen operaattorien liittymät. Muistaakseni jossain vaiheessa kertoivat että heidän alueella sijaitsee parisataatuhatta kotitaloutta. tavoite ilmeisesti tavoittaa 300 000 kotitaloutta. Luvut tarkistamatta ja vaihdelleet jonkinverran pressin/haastattelujen välillä.
Valoo ehkä agressiivisin ja ilmeisesti varsin kustannustehokas verkonrakentaja. 600 miljoonaa jaettuna 300 000 tekee jo paritonnia per alueen kotitalous. 30 000 tilaajaa * 4000€ tekisi vain 120 miljoonaa.
Näitä laskiessa pitää myös miettiä, että tuohan on sijoitus tulevaisuuteen yritykselle. Se kuituverkko toiminee ~50-100v, joten kyllä sillekkin pitää laskelmissa joku arvo määrittää (kuitu on operaattorin omaisuutta ei kuluttajan). Yritys saa vähentää ne rakentamiskustannusten alv:t pois, joten ei ne varsinaisesti rasita, jos liikevaihtoa on.
Verottomina noita ajattelin, (paitsi kotitalousvähennys), jos sille investoinnilla tavoittelee 10% tuottoa, tai vaikka vain 7%, niin pitäisi siihen päästä pian kiinni, muuten pitäisi sitten ynnäillä sitä tulevaa tavoiteliikevaihtoa isommaksi. Jos valoo tavoittelee 150 000 tilaajaa 600 miljoonan investoinnilla, niin ollaan siinä neljässä tonnissa.
Mutta jos tilaajia alkuun on murto-osa, niin joku ajatus niillä täytyy olla mistä liikevaihto.
Maksaa se palveluntuottaminen , ylläpito, asiakaspalvelu, tehokkaasti hoidettuna ei siihen kaadu ja se on liittymäasiakkaan kannalta hyvä, kun investoinnit tehty, niin se raja missä ei kannata palvelua tarjota on niin alhaalle että joku jatkaa. Uskon siihen että kotitalous kuidulle on käyttöä vuosikymmeniksi.
***
Mutta ei pidä ohittaa sitä että kodeissa entistä useampi laite on WWAN verkossa, LANnin (Wifi) sijaan. Jos tänäpäivänä kärjistäen se kodin LAN liikenne on pelkkää liikennettä nettiin. Ne älylaitteet ohjataan pilvenkautta, kamerat pilvenkautta, tulostetaan pilven kautta, suoratoistetaan pilvenkautta (Chromecast). Ainoa mihin tarvii kuitua on kohteet missä ei ole sitä WWAN (mobiili, IoT) verkkoa, Silloin sitten sen perään sitten lättästään se operaattorin tukari.
Kuullostaa kaukaiselta, mutta yrityskohteissa jo vuosia siirretty yhteyksiä mobiiliin, ja tuota voi verrata siihen joskus se lankapuhelin, ja yrityksissä oma vaihde oli se juttu.
Pitkässä juoksussa kuidun kilpailukyky isolla hinnalla
Kotitalouksia ajatellan tarvitaan vain se että syntyy speksi, käytäntö miten , jos kuluttaja ostaa sen Mater, Hue, Zigbee, Bluetooth isännän jossa itsessään yhteyspilveen, orjat luo oman mesh verkon, osa antureista voi olla suoraan pilveen yhteydessä. Vaikka se yhteys lisäisi kustannuksia euron kuussa, niin ajan sitä takaa että jos toiselal saa kameratkin niin siinä katoaa sen kodin kiinteän tarve. Jos telkat, pleikat, tietokoneet käyttää sitä puhelimen yhteyttä, tai voivat olla ihan omalla modeemilla. Jälkimmäiset on lähinnä hinnoittelu kysymys, ei tegnologia kysymys.
Kuidun tarve voikin olla silloin jos kiinteistöllä ei ole suorituskykyistä mobiilliverkkoa, eli se tuodaan sinne kuidulla. siitä voidaan olla valmiita maksamaan, mutta siinäkin kilpailia on sitten se vuosia jauhettu "kuluttaja" tukiasema joka suoraan langattomasti yhteydessä operaattorin tukariin.