Oliko niin, että tapposyyte edellyttää aina sitä, että tekijällä on ollut tarkoituksena tappaa?
Ei välttämättä. Mutta teko pitää olla sellainen, johon voi kuolla. Esim. Ampuminen vatsaan lienee aina sellainen. Jalkaterään ampuminen taas ei? Wikipediassa on hyviä esimerkkitapauksia.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Asiaan liittyvä korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO 1998:2) käsittelee
Laitilassa 1996 sattunutta tapahtumaa. A
kuristi isäänsä B:tä lyhytaikaisesti (alle puoli minuuttia) kurkusta heidän välilleen syntyneen sanaharkan vuoksi.
Kieliluun murtuminen osoitti kaulaan kohdistuneen melkoisen ulkoisen voiman, mutta varsinaiseen kuoleman syyhyn sillä ei ollut merkitystä. Kuolema aiheutui kuristamisesta johtuneesta sydänpysähdyksestä. Tällainen mahdollisuus lyhytaikaisen kuristamisen seurauksena ei ole yleisesti tiedossa. Tämän vuoksi A:lla ei ollut tahallisuuden edellyttämää tietoisuutta siitä, että kuolema voi olla teon varsin todennäköinen seuraus. Toisaalta mitkään seikat eivät osoittaneet, että A:n olisi ollut tarkoitus jatkaa tekoaan pidempään. A:n viaksi kuitenkin jäi ruumiillisen väkivallan käyttö. Korkein oikeus kiinnitti huomiota siihen, että yleisesti tiedetään kurkusta kuristamisen voivan olla hengenvaarallista. Oikeus katsoi A:n aiheuttaneen kuoleman törkeällä huolimattomuudella ja
kuolemantuottamuksen olleen myös törkeä. Näin ollen tekoa ei pidetty tappona, vaan A:n todettiin syyllistyneen
pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen.
[9]
Tai
Oikeustapauksessa KKO 1991:171 poliisipartion mennessä pidättämään humalaista
syytettyä, tämä oli hämärän vallitessa ampunut
haulikolla 35 metrin etäisyydeltä laukauksen kohti toista poliisia. Auton ulkopuolella ollut poliisi sai haulin huuleensa, toisen haulin leukaansa ja kolmannen olkapäähänsä loppujen pysähtyessä vaatteisiin. Syytetty ampui vielä kaksi laukausta, joista toinen päätyi hankeen ja toisesta osui hauleja poliisiautoon, jossa toinen poliisi istui. Syytetyn täytyi yleisen elämänkokemuksen perusteella tietää, että tilanteeseen liittyi suuri hengenmenetyksen vaara.
Iisalmen raastuvanoikeus hylkäsi syytteen murhan yrityksestä ja tuomitsi syytetyn tapon yrityksestä neljäksi vuodeksi vankeuteen.
Itä-Suomen hovioikeus alensi rangaistuksen 3 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeutta. Korkeimmassa oikeudessa hovioikeuden päätös jäi pysyväksi.
[10]
Vielä yksi
Tahallisuuden täytyy liittyä kaikkiin tunnusmerkistön tekijöihin. Tekijän tulee tietää, että hänen kohteenaan on ihminen. Jos metsästäjä luulee ampuvansa
kaurista, mutta surmaakin toisen metsästäjän, ei häntä tuomita taposta. Tällöin tunnusmerkistöerehdys poistaa tahallisuuden, vaikka tekijä varsin todennäköisesti joutuu teostaan muuten vastuuseen. Jos henkilöllä on tarkoitus surmata vihamiehensä A, mutta hän erehtyy henkilöstä ja surmaakin B:n, tulee hänelle tuomio taposta, sillä ihmishengellä on lain suoja henkilöön katsomatta.
[4]