Nopein haulikko? Fostech Origin-12..
Mitä nyt pikasesti vertasin äänen perusteella noita kahta, niin kyllä toi Fostech on selvästi hitaampi kuin Genesis.
Käytin tätä videota verrokkina:
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Nopein haulikko? Fostech Origin-12..
Mitä nyt pikasesti vertasin äänen perusteella noita kahta, niin kyllä toi Fostech on selvästi hitaampi kuin Genesis.
Käytin tätä videota verrokkina:
Mikä on raja pitkän matkan ja keskimatkan järjestelmässä? Meinaan Patriotin PAC-2 ohjukset kyllä antaa lentokoneita vastaan kantamaa sen about 160km. Toki ballististen ohjusten torjuntaan tarkoitettu PAC-3:ssa kantama on reippaasti lyhyempi.
Oikea alkuperäinen luotettava USAn puolustusministeriön alainen lähde sanoo "in excess of 60 miles". Väite 100 mailia/160km on peräisin epäluotettavista lähteistä.
On vähän mennyt ohi tuo NEMO mutta, vaikuttaa ihan pätevältä.
NEMO
Joskus tullut nähtyä AMOS vaunu livenä, en tiedä kumpi sitten teknisesti on parempi.
Aivan eli se on sama vehje yksiputkisena, kiitos sivistämisestä. Tuo video jonka linkkasin saa järjestelmän kyllä näyttämään hyvältä (mainos video joten niin kai sen on tarkoituskin).NEMO on puolikas AMOS, vähemmän automaattisella lataajalla. NEMO on kevyempi ja halvempi, AMOS tulivoimaisempi. Paremmuus riippunee siitä, mitä ominaisuutta painotetaan.
Täällä kun on alan tietäjiä niin voisiko joku vaikka ranskalaisilla viivoilla avata hieman Leopard 2 tankkien ja Abramsien vahvuuksia ja heikkouksia? Ovatko olleet vastakkain konflikteissa esim. T72 kanssa ja miten suoriutuivat? Vai tuleekohan tästä edes mitään eeppistä tankkimittelöä?
Ajankohtaista, niin olisi mukava hieman tietää etukäteen mitä odotettavissa...
Nemo/Amos pitäisi vaan saada tositestiin, että saisi mainetta ja mainosta. Luulisi tuolle olevan kysyntää liikkuvana tulitukena. En tiedä tiedä sitten kuinka kattavan tilannekuvan tuolle pitäisi saada. Luulisi droonien kohteiden etsinnän olevan optimaalinen tuolle.Aivan eli se on sama vehje yksiputkisena, kiitos sivistämisestä. Tuo video jonka linkkasin saa järjestelmän kyllä näyttämään hyvältä (mainos video joten niin kai sen on tarkoituskin).
Epäilen vahvasti että tuosta tulee mitään erikoisempaa tankkisotaa, käytännössä Ukraina hakee tankeilla mahdollisuutta siivota venäjän rintamalinjoja turvallisemmin. Tällä hetkellä niiden pitää joko juoksuttaa miehiä tai kevyempiä ajoneuvoja vihollistuleen joka tarkoittaa pahimmillaan raskaita menetyksiä, tankit kestävät enemmän rankaisua joten venäläiset tarvitsevat raskaampaa kalustoa niiden torjumiseen. Toinen esitetty skenaario on tulituki kun venäläiset hyökkäävät Ukrainan linjoja vastaan, tankki Ukrainan puolella tekee venäläisten etenemisestä huomattavasti vaikeampaa jos ei ole mukana tarpeeksi hyvää PST-tukea.
Nämä Amos / Nemo ovat kyllä olleet vuosia ihailun kohteena nettifoorumeilla, mutta onko niitä myyty juuri yhtään mihinkään?
Itsehän en tiedä näistä mitään mutta, nopeasti tulee mieleen:Jokuhan taisi tässä foorumilla aiemmin kiteyttää että onhan se hyvä vehje mutta miksi ostaa kranaatinheitin kenttätykin hinnalla?
Muutamat korjaukset:Itsehän en tiedä näistä mitään mutta, nopeasti tulee mieleen:
- korvaa kai periaatteessa usean heittimen (MRSI). Yksittäiset heittimet tuskin ampuvat useaa kohdetta.
- nopeus, AMV alustalla liikkuu melko haipakkaa vs vedettävä 120mm heitin.
- ampuu liikkeestä, ampumavalmius ”heti”
- vaatii vain 2-3 ukkoa
Muutamat korjaukset:
- Ei tokikaan ammu liikkeestä, mutta tulivalmius on melko nopea.
- Ukkoja lienee 5: kuski, ampuja, johtaja ja vähintään yksi lataaja, perusmenetelmällä kuitenkin 2 lataajaa.
Noin muuten pitää paikkansa, eli yksi vaunu on yhtä kuin tulijoukkue.
Jokuhan taisi tässä foorumilla aiemmin kiteyttää että onhan se hyvä vehje mutta miksi ostaa kranaatinheitin kenttätykin hinnalla?
Pahoittelut, taisikin olla 4 ukkoa Nemossa (ajaja, johtaja, 2 lataajaa).Muutamat korjaukset:
- Ei tokikaan ammu liikkeestä, mutta tulivalmius on melko nopea.
- Ukkoja lienee 5: kuski, ampuja, johtaja ja vähintään yksi lataaja, perusmenetelmällä kuitenkin 2 lataajaa.
Noin muuten pitää paikkansa, eli yksi vaunu on yhtä kuin tulijoukkue.
Oletan että, tarkoitus on ampua enemmänkin suora-ammuntaa. Eli toimia myös esim hyökkäyksen tukena etulinjassa, tai kun tarvitsee esim perääntyä.Pystyy varmasti ampumaan liikkeestäkin, mutta itse pohdin enemmänkin osumatarkkuuden näkökulmasta. Myyntimiehet toki puhelee erinäköistä, mutta kehtaan kyseenalaistaa ampumistarkkuutta ~7 kilometriin, mikäli vaunu on liikkeessä eikä tasapainotettuna paikoillaan.
Verraten siis paikallaan olevaan vaunuun, joka ei käytännössä ammu ohi edes nykyisillä ampumatarvikkeilla. Liikkeessä siihen voi tulla melko paljon heittoa.
Oletan että, tarkoitus on ampua enemmänkin suora-ammuntaa. Eli toimia myös esim hyökkäyksen tukena etulinjassa, tai kun tarvitsee esim perääntyä.
En usko että, on tarkoitus ampua 10km päähän liikkeestä.
Pystyy varmasti ampumaan liikkeestäkin, mutta itse pohdin enemmänkin osumatarkkuuden näkökulmasta. Myyntimiehet toki puhelee erinäköistä, mutta kehtaan kyseenalaistaa ampumistarkkuutta ~7 kilometriin, mikäli vaunu on liikkeessä eikä tasapainotettuna paikoillaan.
Verraten siis paikallaan olevaan vaunuun, joka ei käytännössä ammu ohi edes nykyisillä ampumatarvikkeilla. Liikkeessä siihen voi tulla melko paljon heittoa.
Nämä Amos / Nemo ovat kyllä olleet vuosia ihailun kohteena nettifoorumeilla, mutta onko niitä myyty juuri yhtään mihinkään?
Tämähän se taitaa olla, eli tässä on mainittu tuotteita, jotka ovat olleet myynnissä aikana jolloin enimmäkseen länsimaissa(tai maissa joilla on rahaa ja lupa järjestyisi) ei ole ollut sotakaluston ostaminen muodissa. US taas paljolti turvaa kotimaiseen.Ei ole ollut suurta tarvetta aseille ja järjestelmille, nyt voidaan alkaa rakentamaan taas. Ja kaikkea.
Kommenteissa oli, että noi Espanjan vaunut olis A4-variantteja, samoin kuin Norjasta. Jossakin oli että Saksasta olisi lähdössä A6'ia. Mitenhän Suomesta. Ei mitään hajua että kuinka logistisesti yhteensopivia noi Leopardin versiot on, mutta periaatteessa 4 eri tankkia menossa rintamalle. On siinä omat haasteensa.Ukrainaan lähetettävien panssarien määrästä näyttäisi olevan yhteenveto @CovertShores ( H I Sutton ) twitterissä, Suomi lähettäisi 5...
Suomella ei ole kuin A6:ia nykyään, joten niitä lähtee jos jotain lähtee. Oma veikkaus on että määrä ja toimitus pysyy salassa.Kommenteissa oli, että noi Espanjan vaunut olis A4-variantteja, samoin kuin Norjasta. Jossakin oli että Saksasta olisi lähdössä A6'ia. Mitenhän Suomesta. Ei mitään hajua että kuinka logistisesti yhteensopivia noi Leopardin versiot on, mutta periaatteessa 4 eri tankkia menossa rintamalle. On siinä omat haasteensa.
Mistä tämä tieto on peräisin, "sisältäkö"?Suomella ei ole kuin A6:ia nykyään, joten niitä lähtee jos jotain lähtee. Oma veikkaus on että määrä ja toimitus pysyy salassa.
Mistä tämä tieto on peräisin, "sisältäkö"?
Eikös julkisen tiedon mukaan nuo Suomen alkuperäiset A4:t ole isketty varaosa/reservi käyttöön, tai modifioitu muihin tarkoituksiin, mutta ilmeisesti muutamia yksilöitä on edelleen säilöttynä alkuperäisessä kokoonpanossa...? Niitä siis ei ole lähdetty modernisoimaan A6-versioon säästösyistä, mutta eikait niitä ole myöskään hävitetty mihinkään?
Oma ymmärrykseni siis on, ettei me mitään A6:a olla Ukrainaan lähettämässä, vaan nimenomaan näitä vanhempia säilöttyjä.
Puolustusvoimien webbisivun kalustolistan voisi tulkita kai vähän kumminkin päin "Puolustusvoimilla on käytössä myös Leopard-taistelupanssarivaunun aiempaa 2A4-mallia, joita hankittiin käytettyinä Saksan asevoimilta. Leopard 2A4 -alustalle on myös rakennettu raivaus-, silta- ja ilmatorjuntapanssarivaunuja. " Tuossa ei sanota että kaikista olisi rakennettu jotakin erikoisvaunuja tai modernisoitu... Mutta tiedä näistäKäsittääkseni kaikki A4:t joista ei ole rakenneltu jotain spesiaalia on modernisoitu A6:ksi, korjatkoon jos joku tietää paremmin.
Käsittääkseni kaikki A4:t joista ei ole rakenneltu jotain spesiaalia on modernisoitu A6:ksi, korjatkoon jos joku tietää paremmin.
Puolustusvoimien Learjet 35A tekee mielenkiintoisia kuvioita tänään, aikaisemmin meni Turun kautta Upiniemen suuntaan W21-lennolla, nyt W22-lennolla toisin päin. Lentää välillä todella matalalla looppeja, W21-lennolla alin korkeus oli luokkaa 500-600 jalkaa ja mitä nyt katselin niin Flightradarin mukaan W22-lennon alimmat oli luokkaa 300 jalkaa.
Olisikohan maalinhinaus käynnissä?
Upinniemi ja Pansio, jotain merivoimien hommaahan tuo selvästi on, maalilentoja IT-miehille?
Vaununjohtajan tärkeimpänä tehtävänä onkin oman vaununsa liikkeen ja toiminnan koordinointi toisten vaunujen ja muiden ympärillä olevien joukkojen kanssa. Omaa vaunuryhmäänsä eli miehistöään vaununjohtaja johtaa suullisilla käskyillä, mutta yhteydenpitoon toisten vaunujen tai muiden joukkojen kanssa suulliset radiokomennot eivät aina ole paras mahdollinen väline. Laajakaistaisten satelliittiyhteyksien kehitys on tuonut taistelukentille kosketusnäytöllä toimivia johtamisjärjestelmiä, joiden avulla käskyjen ja vihollishavaintojen välittäminen onnistuu suoraan reaaliajassa päivittyvältä ja omien joukkojen sijainnit näyttävältä karttanäkymältä. Niiden ja radion lisäksi vaununjohtaja voi turvautua myös perinteisiin käsimerkkeihin.
Panssarointi ei kuitenkaan ole panssarivaunujen tärkein ominaisuus. Saksalaiset panssarit eivät vyöryneet Puolan ja Ranskan läpi muita paksumman panssariteräksen ansiosta, eivätkä amerikkalaiset Abrams-tankit dominoineet Persianlahden sodassa uraanilla vahvennetun panssarointinsa takia.
Näyttää vähän siltä, että ei toistaiseksi ole hirveetä painetta uudemmalle kalustolle, kunhan nykyiset pysyy ehjänä. Eipä taida enää halvalla saada, kuten vuonna 2014.Leopardit ovat myös erinomaisesti Suomen olosuhteisiin sopivia ja kehittyvän uhkan mukaan päivitettyinä käyttökelpoisia ainakin 2020-luvun loppuun saakka.
Silloin Suomen tarve uusille taistelupanssarivaunuille riippuu yksinomaan Venäjän ja sen asevoimien kehityksestä. Jos hyvin käy, Suomikin voi silloin siirtyä aikaan, jolloin ainoat panssarivaunumme ovat Panssarimuseossa.
Ei kyllä kiinosta omien auttaminen sitten yhtään
Näkökulmia Suomen historiaan 2023 - Martti J. Kari
Monihan meistä varmaan ajattelee etteihän Venäjän toimissa ole mitään järkeä mutta Martti kyllä selittää hyvin Venäjän näkökulman.
Videon kommentti kentästä huomaatte kuin Pietarin trollitehdas herää ja alkaa suoltamaan vastaväitteitä(tökeröitä) suurimmaksi osaksi tekaistujen tunnusten kautta.
Tämä on hyvä päivitys Martti J. Karin edelliseen esitelmään kuinka Venäjä toimii niinkuin se toimii.
Vuonna 2018 esitelmä
En ole aiemmin jaksanut hirveästi mollata, mutta kyllähän Karista tulee lievät hupiukko-vibat aina puheita kuunellessa. Sinänsä ihan validia kamaa ja mielenkiintoista juttua, mutta samalla sisältää hyvin paljon oikomista, tulkintaa kotiinpäin ja muita oletuksia. Silti Kari esittää kaiken faktana, joka uppoaa yleisöön vaikka aika monetkin asiat saa kyllä kyseenalaistettua. Vaatii kuitenkin kuuntelijalta kriittisyyttä, jotta Karin esityksistä saa poimittua sen oleellisimman, koska täyttä asiaa mies ei missään nimessä esitä vaikka niin itse varmasti ajattelee. Ja niin ajattelee hänen vankat kuuntelijatkin.Johan ko. Kaveri on jonku tai joidenki toimesta täälläkin lytätty muistaakseni, mut kyllä Kari lienee on naapuriin aika hyvin ehtinyt uransa aikana paneutua ja analysoida. Juurikin toi linkkaamasi video raketoi muutamia kuukausia sit.
e: siis lähinnä tohon mainitsemaasi trollitehtaaseen viittasin.
Viranomaistietojen mukaan F-22 laukaisi ohjuksen suunnitellusti 58 000 jalan (n. 17 700 metrin) korkeudessa. Maali lensi 60 000–65 000 jalan (n. 18 300–19 800 metrin) välillä. Kyseessä oli tiettävästi konetyypin ensimmäinen ilmavoitto.
Jotenki koomiselta kuulostaa, että ammutaan ohjus "ilmapalloon" Kaipa tohon nyt olis voinut sarrrrrrrjan ampua, mut kaipa siinä joku isompi riski olis lentokoneelle.Aika mairitteleva ilmataisteluvoitto F-22:lle.
Ja vastaustaja oli se kiinalainen ilmapallo
Ilmaherruushävittäjä F-22 Raptor nousi 58 000 jalkaan, AIM-9X Sidewinder puhui kerran – Yhdysvallat ampui alas kiinalaisten vakoilupallon
Pallon ja sen kantaman laitteiston jäännökset lepäävät suhteellisen matalassa syvyydessä Atlantin pohjassa.www.tekniikkatalous.fi
Pallo oli sen verran korkealla, että mahtoiko tulla järkevyyden raja (tai tuo turvallisuus) vastaan lentää niin ylös vs ampua ohjus alempaa vaikka maksimiksi lentokorkeudeksi taidetaankin kertoa 65 000ft.Jotenki koomiselta kuulostaa, että ammutaan ohjus "ilmapalloon" Kaipa tohon nyt olis voinut sarrrrrrrjan ampua, mut kaipa siinä joku isompi riski olis lentokoneelle.