Sotateknologia

[WanhaPatu]

Ja 120 mm vs 140 mm näyttää tältä (laitoin isot kuvat spoilerin taakse):

Spoileri: 120 vs 140

 

[kjns]

Näistä kun oli aiemmin juttua, niin PV lunastaa Senopin sopimuksen (kts aiempi artikkeli) optiot ja hankkii lisää pimeänäkölaitteita rapialla 24 miljoonalla. Erittäin hyvä hankinta

Puolustusvoimille lisää pimeätoimintavälineitä, suomalainen Senop toimittaa laitteet - Reserviläinen

Senopilta tehtävän hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin 24,3 miljoonaa euroa.

reservilainen.fi

 

[A Lake Elk]

Suomessakin saattais olla käyttöä noin pienelle ja "hiljaiselle" (äänitasoista en löytäny tietoja näin yhtäkkiä) tiedustelu dronelle, jos toimintalämpötilat ois tänne pohjoseen paremmin sopivat... Painoa itse dronella alle 33g ja koko järjestelmä noin 1,3Kg. Tosin toimintalämpötilat on vain -10C - +43C.

Black Hornet® PRS Airborne Personal Reconnaissance System (PRS) | Teledyne FLIR

The Black Hornet PRS equips the non-specialist dismounted soldier with immediate covert situational awareness (SA). Game-changing EO and IR technology bridges the gap between aerial and ground-based sensors, with the same SA as a larger UAV and threat location capabilities of UGVs. Extremely...

www.flir.eu

Dark Tech -kanavan video kyseisestä laitteesta. Ei kaksinen, mutta saa edes jotain pientä kuvaa laiteen kyvyistä:

 

[Mariini]

F-35 juttua

F-35:n toimitusaikataulusta lisätietoa – mutta mitä ovat TR3 sekä Block 4 ja miksi ne kaipaavat koneeseen uutta moottoria?

Suomen tilaamia koneita on tarkoitus valmistaa nopeimmillaan kahdentoista koneyksilön vuositahdilla.

www.tekniikkatalous.fi

Spoileri

Uutinen
F-35:n toimitusaikataulusta lisätietoa – mutta mitä ovat TR3 sekä Block 4 ja miksi ne kaipaavat koneeseen uutta moottoria?

Suomen tilaamia koneita on tarkoitus valmistaa nopeimmillaan kahdentoista koneyksilön vuositahdilla.

Muokattu 23.6. klo 8.55: Tuotantoerään 18 kuuluu 56, ei 58, Suomen F-35A-koneista.

Suomen tilaamista 64 Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjästä ensimmäiset kahdeksan ovat tuotantoerää 17. Asiasta kertoi LM:n F-35-liiketoiminnan kehitysjohtaja J.R. McDonald yhtiön Porin lentonäytöksessä lauantaina järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Koneet valmistuvat – kuten aiemminkin on kerrottu – vuonna 2025. Nämä ovat oletettavasti ne kahdeksan konetta, jotka jäävät aluksi Yhdysvaltoihin, ja joilla suomalaislentäjien koulutus aloitetaan.

Lockheed Martin: Ensimmäiset suomalaiset F-35-lentäjät koulutetaan kahdeksalla koneyksilöllä Yhdysvalloissa 2025 alkaen
Loput 56 konetta kuuluvat tuotantoerään 18. McDonaldin mukaan alustavan valmistussuunnitelman mukaan koneita valmistuu kahdeksan kappaletta sekä 2025 että 2026, jonka jälkeen määrä olisi 12 konetta vuodessa välillä 2027–2030.

Lähtökohtaisesti on mahdollista, että Suomelle tulevien koneyksilöiden loppukokoonpanoa tehtäisiin sekä LM:n Fort Worthin että Italian Camerin yksiköissä, mutta McDonaldin mukaan Ilmavoimilla on lopullinen päätösvalta paikkavalinnan sekä sen mahdollisten rajausten suhteen.

Suomessa Patrian tulevaisuudessa valmistamat koneen eturungot menevät sekä Yhdysvaltoihin että Italiaan. Teollisen yhteistyön sopimuksen mukaan Patria tekee yhteensä 400 eturunkoa.

”Kyseessä on merkittävä komponentti, jota ei koskaan aiemmin ole valmistettu muualla kuin Fort Worthissa”, McDonald korostaa.

Kuluvana vuonna Lockheed Martin valmistaa 148–153 koneyksilöä, ja kapasiteettia voitaisiin nykyresursseilla nostaa 156:een. McDonaldin mukaan F-35:n tuoreimmat lisätilaukset – Saksa, Kanadan todennäköinen tilaus sekä Sveitsin hieman mutkikkaampi tilanne – eivät vaaranna Suomen toimituksia.

”Emme tee sarjamuotoista tuotantoa, jossa rakentaisimme vaikka vain Kanadan koneita. Suuri osa asiakasmaistamme saa 4–8 konetta vuodessa, ja Suomen 12 konetta on jo suuri luku. Lisäksi voimme tarvittaessa kasvattaa vuosittaista tuotantoa vielä 156 koneesta ylöspäin.”

Lisäksi tuotantosuunnitelmia voi muuttaa, mikäli Yhdysvaltain hallinnon puolesta F-35-ohjelmaa johtava JPO (Joint Program Office) niin edellyttää.

”Tässä otetaan huomioon eri maille tärkeät virstanpylväät – esimerkiksi Suomen ensimmäisen koneen toimitus on tärkeämpää kuin Puolan 23:nnen koneyksilön. Tämä on siis keksitty esimerkki”, McDonald korostaa.

Toisin sanoen tuotannossa voidaan tehdä pieniä aikataulumuutoksia.

MCDONALD AVASI myös F-35:n tulevien teknologiapäivitysten suhteutumista Suomen koneiden valmistusaikatauluun. Koneen laitteistoja kohentava TR3 (Tech Refresh 3) -päivitys tulee jo tuotantoerän 15 koneisiin ensi vuonna, joten se on Suomen koneissa valmiina.

TR3:n laitteistoihin pohjautuva ohjelmisto- ja suorituskykypäivitys kantaa nimeä Block 4, ja sen ominaisuuksia tuodaan koneisiin pidemmällä aikavälillä.

”Pääosa Block 4 -päivityksistä tehdään tuotantoerän 18 koneisiin, mutta senkin jälkeen tulossa on esimerkiksi ohjelmistopäivityksiä”, McDonald toteaa.

Tätä aiempien suomalaiskoneiden ohjelmistoja päivitetään siis niiden toimituksen jälkeenkin. Kyvykkyyksien päivitys ei toki ole sidoksissa vain Block 4:ään, vaan jatkuu koko kaluston elinkaaren ajan.


Koelentäjä. Scott ”Shark” McLaren.
”Jos ajatellaan älypuhelimia, niin nekin tarvitsevat parempia prosessoreita ja muistia toimiakseen”, tiivistää LM:n koelentäjä, entinen USAF-pilotti Scott McLaren.

TR3-laitteistopäivityksessä kone saa juuri uuden keskusprosessorin, sen muistiyksikköä parannetaan ja koneen ohjaamonäyttö menee uusiksi.

”Jos lentäjä haluaa tehdä enemmän yhteistyötä muiden ilma-alusten kanssa, tarvitaan lisää muistia ja [parempi] suoritin, ja tarkoituksena on lisätä [F-35:n] verkottumiskykyä”, McLaren jatkaa.

Lockheed Martin puhuu integroiduista pitkän kantaman tappoverkoista (engl. integrated long-range kill webs), siis F-35:n yhdistämisestä entistä saumattomammin paitsi muihin ilma-aluksiin, myös muiden aselajien toimijoihin.

Uuden laitteiston valmistumisen jälkeen myös ohjelmistoja voidaan parantaa, ja esimerkiksi sensorifuusion vaatimaa analytiikkaa ja algoritmeja kohennetaan McLarenin mukaan tulevaisuudessakin.

Sensorifuusiolla tarkoitetaan koneen kykyä yhdistää eri sensoreista tulevaa dataa, analysoida ja luokitella sitä sekä esittää tämä tieto johdonmukaisena kokonaisuutena lentäjälle.

Myös asekuorma kasvaa: Block 4:n uudistuksiin kuuluu myös muassa Sidekick-laukaisulaite, joka mahdollistaa kuuden AMRAAM-ohjuksen kuljettamisen rungon sisäisessä asekuilussa aiemman neljän sijasta.

McDonald totesi lehdistötilaisuudessa myös, että Yhdysvallat kehittää koneeseen vuosikymmenen aikana myös uusia asejärjestelmiä.

Suomen kannalta kiinnostava ase lienee esimerkiksi tuleva pitkän kantaman ilmataisteluohjus AIM-260 JATM (Joint Advanced Tactical Missile).

Yhdysvallat kehittää uuden ohjuksen F-35:een – tavoitteena tuhota ”nopeasti paikkaa vaihtavat kohteet”
Päivityksiä on luvassa myös BAE Systemsin valmistamaan elektronisen sodankäynnin AN/ASQ-239-järjestelmään.


Tulevaisuus. Tätä lähempänä emme toistaiseksi ole suomalaista F-35-koneyksilöä.
PAREMPI LAITTEISTO kysyy koneen moottorilta myös lisää jäähdytystehoa, mikä yhdessä perinteisempien teho- ja taloudellisuusvaatimusten vuoksi on johtanut suunnitelmiin F-35:n Pratt & Whitney F-135 -moottorin korvaamisesta joko parannetulla versiolla tai tyystin uudella voimanlähteellä.

Päätöksen tekee Yhdysvaltain valtio lähivuosina.

”Uskomme, että vaihtoehdoista kaikkein kustannustehokkain on nykyisen moottorin päivittäminen”, kertoo David Jacobsen Pratt & Whitneyltä.

P&W:llä on toki oma lusikkansa sopassa, sillä täysin uuden moottorin tapauksessa se voi hävitä kilpailun General Electricille. Sekä P&W että GE ovat kehittäneet prototyyppimoottorin tulevaa kuudennen sukupolven hävittäjäkonetta varten, mutta on mahdollista, että toinen moottoreista valitaan myös F-35:een.

Suomen koneista ainakin alkupään kalusto toimitetaan nykyisellä F135-moottorilla, mutta mahdollista voi olla, että Ilmavoimat joutuu tässäkin valintojen eteen jo koneen suorituskyvyn vuoksi.


Moottorimies. Pratt & Whitneyn David Jacobsenin mukaan F-35:n nykyisen F135-moottorin päivittäminen olisi kustannustehokkain vaihtoehto.
Jacobsenin mukaan nykyinenkin F135-moottori täyttää Block 4 -päivityksen suorituskykytarpeet.

”Mutta jos haluaa ottaa kaiken irti [päivityskierroksen viimeisimmistäkin ominaisuuksista], moottori pitää päivittää.”

Tämä on jokseenkin linjassa P&W:n aiemmin Tekniikka&Taloudelle esittämän näkemyksen kanssa.

Pratt&Whitney: Ilman moottoripäivitystä F-35:n ylläpitokustannukset kasvavat merkittävästi
Jacobsenin mukaan nykyinen moottori on suunniteltu yli 4 000 tunnin käyttöikää varten.

”Noin puolivälissä teemme täyden tarkistuskierroksen, ja 4 000 tunnin jälkeen moottorissa on osia, joita ei enää voi käyttää. Moottorin ei-kuumassa osassa (puhaltimen ja ahtimen alue) olevien osien kanssa voi vielä jatkaa lentämistä, mutta kuuman osan (polttokammio, turbiini, suihkusuutin) komponentit ovat käyttöiältään varsin rajoitettuja.”

 

[jad]

Voisiko joku avata hieman tuota logiikkaa, kuinka suhteellisesti pieni muutos 120mm vs. 130mm kanuunassa tarkoittaa ammuksissa jotain 30-40% koon kasvua?

Tässä nyt vähän verrataan omenoita päärynöihin. Sen sijaan, että tartutaan putken halkaisijaan, kyse on kokonaan uudesta MBT kanuunasta. Rheinmetallin suunnittelulähtökohta uudelle panssarivaunukanuunalle oli vähintään 50% lisää kineettistä energiaa kohteeseen verrattuna nykyiseen 120mm kanuunaan ja riittävä tarkkuus 5km ampumaetäisyyksille.
Rh-120 kanuunassa on 10 litran ajoainekammio, kun taas Rh-130 kammiota sanotaan kasvatetun 50%, tällä saadaan projektiilin lähtönopeutta kasvatettua ilman, että putken pituutta tarvitsee kasvattaa. Vastaavasti 10mm suurempi halkaisija lisää projektiilin tilavuutta, joka taas mahdollistaa esimerkiksi elektroniikan lisämistä ilman, että räjähdysaineen määrä pitää pienentää.
Kaikenkaikkiaan siis tuo pieni halkaisijan kasvu on monen tekijän summa ja on jonkinlainen kompromissi erilaisten projektiilien, käsiteltävyyden, tehon ja tarkkuden suhten.

 

[Alatuberkuloosi]

Tässä nyt vähän verrataan omenoita päärynöihin. Sen sijaan, että tartutaan putken halkaisijaan, kyse on kokonaan uudesta MBT kanuunasta. Rheinmetallin suunnittelulähtökohta uudelle panssarivaunukanuunalle oli vähintään 50% lisää kineettistä energiaa kohteeseen verrattuna nykyiseen 120mm kanuunaan ja riittävä tarkkuus 5km ampumaetäisyyksille.
Rh-120 kanuunassa on 10 litran ajoainekammio, kun taas Rh-130 kammiota sanotaan kasvatetun 50%, tällä saadaan projektiilin lähtönopeutta kasvatettua ilman, että putken pituutta tarvitsee kasvattaa. Vastaavasti 10mm suurempi halkaisija lisää projektiilin tilavuutta, joka taas mahdollistaa esimerkiksi elektroniikan lisämistä ilman, että räjähdysaineen määrä pitää pienentää.
Kaikenkaikkiaan siis tuo pieni halkaisijan kasvu on monen tekijän summa ja on jonkinlainen kompromissi erilaisten projektiilien, käsiteltävyyden, tehon ja tarkkuden suhten.

En halua kiusata kysyjää, mutta samalla voisi verrata .22LR ja .223 patruunaa. Ei se kaliiperi kaikkea kerro.

edit. tässä esim Leclercin kanuunaan ehdotettu 140mm ammus vrt 120mm ammus

 

[BNo1]

edit. tässä esim Leclercin kanuunaan ehdotettu 140mm ammus vrt 120mm ammus

Noissa tietysti tulee vastaan koon takia myös se montako ammusta saadaan vaunuun mukaan, miten lataaminen suoritetaan, jne.

Nopeasti näyttäisi siltä että kaksi 140mm vastaa kolmea 120:sta eli 120 millisiä saadaan mahtumaan samaan tilaan 33% enemmän.

 

[Alatuberkuloosi]

Noissa tietysti tulee vastaan koon takia myös se montako ammusta saadaan vaunuun mukaan, miten lataaminen suoritetaan, jne.

Nopeasti näyttäisi siltä että kaksi 140mm vastaa kolmea 120:sta eli 120 millisiä saadaan mahtumaan samaan tilaan 33% enemmän.

Niinno, se koko ja miten sitä käyttää

Mutta tuo 140mm kyllä grillaa minkätahansa.

 

[TimeKillerX]

Kuten aiemmin ketjussa jo sanottiin niin T-64 vaikuttaa kuitenkin olevan lähtökohtaisesti parempi vaunu kuin T-62. Esim. Wikipedia sanoo näin:

Eli ilmeisesti T-64 on alunperin suunniteltu toimimaan varsinaisissa panssaridivisioonissa, kun taas T-62 on suunniteltu lähinnä tukemaan mekanisoitua jalkaväkeä. T-72 taas on näköjään selvästi halvempi vaunu. T-80 on kai jatkokehitelmä T-64:sta ja T-90 sitten taas T-72:sta

Tottakai se on parempi vaunu suorituskyvyltään, mutta juuri sen takia se on myös huomattavasti monimutkaisempi ylläpitää ja huoltaa. Ja epäluotettava tai ainakin oli sitä alkuvaiheessa.
90- luvun alkupuoliskolla Venäjä päätti poistaa noi käytöstä kalliina ja varastoida, joka tarkoitti niihin aikoihin samaa asiaa kuin hylätä taivasalle. Ja siinä, missä jonkun yksinkertaisen laitteen saa toimimaan kohtalaisella vaivalla, monimutkainen laite on hankalampi korjata.

T-72:n piti olla selvästi halvempi vaunu, mutta loppujen lopuksi paremman pään variantit edes silloin aikanaan eivät tuoneet merkittävää säästöä kun niihin ympättiin laatuvaunujen tekniikkaa. Täysi fiasko koko projekti, jossa kaksi tehdasta ja kaksi leiriä nokitteli keskenään. Suurin syy saada vain tilaus ja etuja itselle.
Kalleimmat osathan oli kuitenkin tulenjohtojärjestelmät, sensorit, tähtäimet yms ja niitä päätyi myös T-72:n ja sitten taasen jossain vaiheessa T-80:n alkupään mallit jopa hävisivät päivitetyille ja korjatuille T-64:lle ja paremman pään T-72:lle (NL:n aikaan). T-64->T-80 ja T-72->T-90 on niin yliyksinkertaistamista kuin olla ja voi, esim. T-80:ssä on 72:n jousitusta ja Ukrainan T-80:ssä normaali dieselmäntämoottori ja tosiaan sensoreita meni ristiin ja rastiin eri varianteissa, joten..
Vaikka NL ei ollutkaan markkinatalous niin kyllä firmat kilpaili keskenään ja kovasti. Loppujen lopuksi kokonaisuus oli sillisalaattia ja sitä myöden kallis ja hankala logistiikka.

Tuo nappaamasi tynkälainaus 40% hintaerosta vailla viitteitä ilmeisesti käsittelee päivitettyä T-64:sta ja ilmeisesti T-72:n apinamallia.
Aiheestahan ukrainalaiset ja venäläiset tankkifanit on nokitellu ihan sieltä 60- luvulta asti kuten mainitsin. Tuohon eng. kielisen Wikin tapaan sen yleensä esittää T-72:n puolustajat (ja esitti silloin 60/70- taitteessa) ja jos katsotaan esisarjan ja apinamallien lisäksi T-72A:ta ja jälkimmäisiä NL:n vaunuja se ei enää olekaan halpa vaunu ja sisältää samoja ominaisuuksia kuin T-64, ollein joiltain osin huonompi, joiltain parempi, mutta hinnoiltaan ei enää eroa paljoakaan T-64:stä ja T-80:stä.
Alun perin Uralin porukka toki sai tahtonsa läpi selittämällä T-72:n olevan yhtä yksinkertainen kuin T-62, ilman high-techiä, antoi tuon "40% halvempi" laskelman ja alustaltaan sekä moottoriltaan se olikin yksinkertainen, mutta hyvin nopeasti siihen ympättiin high-techiä ja siinä se hintaero menikin.
Ai niin ja se paljon parjattu automaattilataaja, huono sivusuojaus ja lentävät tykkitornit. Siinä asiassa T-64 on vielä onnettomampi kuin T-72.
Tuotantoteollisuutta ajattelevat ja ukrainalaiset näki koko homman älyttömyyden, muttakun määrä, työpaikat ja keskinäinen kilpailu.

Noiden tutkimiseen menee kyllä oma aikansa ja suosittelen ennen 2012-2014 tehtyä materiaalia ja dokkareita. Ja nimenomaan neuvostoliittolaisia, venäläisiä, ukrainalaisia.

Sitä vaan ihmettelen, että miksi kuvitellaan Venäjällä olevan T-64:ia käyttökunnossa? Kuten mainitsin jo aiemmin niin ne päätettiin poistaa käytöstä / säilöä jo 30 vuotta sitten, silloin se käytännössä tarkoitti hylkäämistä.

 

[Manala]

Aika "helppoa" olisi luoda drone joka lentelee läpi tietyn alueen muutaman metrin korkeudella ja pistää napin otsaan kaikille tunnisteen omaamattomille IR kohteelle. Tunniste voisi olla joku aktiivinen NFC ratkaisu.

Mutta tämä ei liity mitenkään Ukrainaan vaan Sotateknologian tai sitten jonkun scifi -langan puolelle. Joten jatkon sit sinne.

En tiedä miten realistinen käsitys sulla on NFC:n toimintavarmuuksista ja toimintaetäisyyksistä, mutta voisin kuvitella, että suurin osa asiakkaista pitäisi aika epämiellyttävänä otsalle laskeutuvaa dronea ennen false positive -kuolemantuomiotaan. Ollaan oikeasti "helpon" sijaan nyt aika kaukana mistään realistisesti toteutettavista ratkaisuista, ainakaan NFC:llä.

 

[Harb]

En tiedä miten realistinen käsitys sulla on NFC:n toimintavarmuuksista ja toimintaetäisyyksistä, mutta voisin kuvitella, että suurin osa asiakkaista pitäisi aika epämiellyttävänä otsalle laskeutuvaa dronea ennen false positive -kuolemantuomiotaan. Ollaan oikeasti "helpon" sijaan nyt aika kaukana mistään realistisesti toteutettavista ratkaisuista, ainakaan NFC:llä.

Aivan, tuli vähän turhan kiireessä kirjoitettua. Tarkoitin aktiivista tagia. NFC taitaa olla pelkästään passiivinen toteutus mutta aktiivisten RFID tagien kantama on kymmeniä metrejä.

Tosin voi olla että tässä käyttötarkoituksessa olisi joku parempikin teknologia suuntaavuuden maksimoimiseksi, joka vähentäisi virhetulkintoja.

 

[TimeKillerX]

Aivan, tuli vähän turhan kiireessä kirjoitettua. Tarkoitin aktiivista tagia. NFC taitaa olla pelkästään passiivinen toteutus mutta aktiivisten RFID tagien kantama on kymmeniä metrejä.

Tosin voi olla että tässä käyttötarkoituksessa olisi joku parempikin teknologia suuntaavuuden maksimoimiseksi, joka vähentäisi virhetulkintoja.

Ja kuinka nopeasti se tagi olisi kopioitu? Entäs radiohäirintä ja tagit ei menekään läpi, dronet ampuu omia?
Ihan vaan kuvantunnistus on toki vaihtoehtona. Aivan kuten ihminenkin tunnistaa omat muista.

Lentokoneissahan on IFF, mutta käsittääkseni siinä on muutenkin hyvä ettei itsestäänselvää muilla tavoin, kumman vehkeestä on kysymys.

 

[Harb]

Ja kuinka nopeasti se tagi olisi kopioitu? Entäs radiohäirintä ja tagit ei menekään läpi, dronet ampuu omia?
Ihan vaan kuvantunnistus on toki vaihtoehtona. Aivan kuten ihminenkin tunnistaa omat muista.

Lentokoneissahan on IFF, mutta käsittääkseni siinä on muutenkin hyvä ettei itsestäänselvää muilla tavoin, kumman vehkeestä on kysymys.

Tällä hetkellä tunnistus taitaa perustua ihan visuaaliseen havainnointiin ja mahdollisesti salasanoihin jne.

Täydellistä ratkaisua ei ole mutta teknisesti päästään kyllä parempaan tarkkuuteen kun nykyään, joten sillä ei ole niin väliä.

Todennäköisesti ratkaisun ei edes kannattaisi olla yleinen vaan rajatussa ympäristössä määritetään kulloinkin käytettävä tunnistusmekanismit, jolloin vihollisen on turha lähteä sitä kopioimaan.

 

[Alatuberkuloosi]

Jenkeillähän tuli IFF:n kanssa ongelmia Persianlahdessa ja Irakin sodassa. Päätyivät liimaamaan "heijastimia" vaunuihin. Yksinkertainen ja toimiva ratkaisu.

 

[zxcv]

Mikä merkitys on noilla HIMARS ja vaikka M270 raketinheitinjärjestelmillä verrattuna mitä raketteja ne ampuvat? Tyyliin jos sulla olisi 40v tms. raketinheitinjärjestelmä joka ampuu nykyaikaisia raketteja niin olisiko ne yhtä tarkkoja?

Yritän siis kysyä että onko noissa HIMARS ja vastaavissa jotain sen syvällisempää älyä minne ne raketit ampuvat, vai onko tärkeintä juurikin mitä raketeissa on ja ne osaavat sitten tavalla X mennä kohteeseensa? Vai onko se yhdistelmä molempia että se ajoneuvo josta ne raketit lähtee sitten osaa myös alussa tai matkan aikana ohjata noita uudempia raketteja tms.?

Eli lähinnä mikä osaa kohdistaa ne raketit oikeaan paikkaan?

 

[hkultala]

Mikä merkitys on noilla HIMARS ja vaikka M270 raketinheitinjärjestelmillä verrattuna mitä raketteja ne ampuvat? Tyyliin jos sulla olisi 40v tms. raketinheitinjärjestelmä joka ampuu nykyaikaisia raketteja niin olisiko ne yhtä tarkkoja?

Yritän siis kysyä että onko noissa HIMARS ja vastaavissa jotain sen syvällisempää älyä minne ne raketit ampuvat, vai onko tärkeintä juurikin mitä raketeissa on ja ne osaavat sitten tavalla X mennä kohteeseensa? Vai onko se yhdistelmä molempia että se ajoneuvo josta ne raketit lähtee sitten osaa myös alussa tai matkan aikana ohjata noita uudempia raketteja tms.?

Eli lähinnä mikä osaa kohdistaa ne raketit oikeaan paikkaan?

Ei vanhoissa raketinheittimissä ole sitä elektroniikkaa jolla raketille ohjelmoidaan kordinaatit, jonne sen pitää lentää.

ja lentoradan laskee varmaan käytännössä molemmat, heitin laukaisee raketin kulmassa jossa tyhmä raketti lentäisi suurinpiirtein kohteeseen (mutta käytännössä ajautuisi hiukan sivuun tuulen, pienen laukaisukulmassa oleman virheen yms takia), ja ohjus sitten itse hienosäätää rataansa osumaan tarkkaan kohteeseensa

 

[Iltalehti]

Kyllähän tuo tarkkuus mihin tuo HIMARS on pystynyt vaatii että käytössä on rakettien sijaan ohjuksia ( säätävät lennon aikana rataansa osuakseen maalliin) eikä siis raketteja, vaikka järjestelmän nimi niihin viitaakin. Mitä nyt harjoituksissa ollaan raketteja ammuttu niin nehän osuvat sinne tähdätylle alueelle aivan miten sattuu. Valitettavasti ei ole tarjolla niitä parhaita ohjuksia, mutta ainahan vihollisen ammusvaraston räjähdys on parempi kuin 6 rakettia jotka eivät aivan osuneet..

 

[pelitys]

Määritelmän mukaan raketit = menee sinne mihin laukaisussa tähdätään toisin kuin ohjukset = voidaan ohjata laukaisun jälkeen kohteeseen. Raketit ovat siis täysin tyhmiä ja ohjuksissa on älyä enemmän tai vähemmän.

 

[hkultala]

Määritelmän mukaan raketit = menee sinne mihin laukaisussa tähdätään toisin kuin ohjukset = voidaan ohjata laukaisun jälkeen kohteeseen.

Raketit ei mene sinne minne laukaisussa tähdätään vaan sinne minne ne sattuu menemään. Esim tuuli ja laukaisujärjestelmän epätarkkuudet vaikuttaa siihen että haluttu ja todellinen lentorata eroaa tosisistaan.

Ja monilla ohjuksilla kohde pitää asettaa ennen laukaisua, ohjus itse ohjaa itsensä kohteeseen.

 

[pelitys]

Raketit ei mene sinne minne laukaisussa tähdätään vaan sinne minne ne sattuu menemään. Esim tuuli ja laukaisujärjestelmän epätarkkuudet vaikuttaa siihen että haluttu ja todellinen lentorata eroaa tosisistaan.

Ja monilla ohjuksilla kohde pitää asettaa ennen laukaisua, ohjus itse ohjaa itsensä kohteeseen.

Saivartelua mutta kyllä, raketit eivät ohjaa laukaisun jälkeen toisin kuin ohjukset. HIMARS ammukset ohjautuvat GPS-koordinaatteihin joten ne on ohjuksia.

 

[TimeKillerX]

Kun nyt menee hiusten halkomiseksi sanasta niin juupas eipä sijaan kattokaa mistä lähti:
Ilmeisesti noita GMLRS:iä kutsutaan USAn puolella raketeiksi poliittisista (ml. talous) syistä, mutta sanan missile alkuperä on latinassa, vai oliko jopa muinaiskreikassa (ei, en vaivaudu tarkistamaan ja käyttämään edes sekuntia nyt tähän, tiedän, että se kyllä tarkistetaan muutoin) ja viittaa mihin tahansa heitettävään. Raketit tuli paljon myöhemmin.
Sitten tuli termi ohjattavat raketit, ilmeisesti tässä kohtaa kaivettiin vierasperäinen sana muinaisuudesta niille (en, en tarkistanu, koska missile sana otettiin käyttöön, mutta tuskin sitä käytettiin vielä mistään korelaisista tai kiinalaisista ilotulitusraketteja vastaavista). Suomeksi keksittiin kuvaava termi, kuten kielessä tapana on ja Venäjällä ohjus on kirjaimellisesti ohjattava raketti (ja risteilyohjus siivellinen raketti) edelleen, mitään missileä tai ohjusta vastaavaa omaa sanaa ei ole.

Että kai niitä voi kutsua ohjattaviksi raketeiksi tai ohjuksiksi kuten tykkää, lyhentäminen pelkäksi raketiksi toki on teknisesti virheellistä, se vaara tuossa on. Venäjän kielessä sitä muuten tapahtuu jatkuvasti. Siellä tosin moni muukin termi mielletään väärin.

 

[Alatuberkuloosi]

-

 

[hkultala]

Ohjus tietää aina missä se on. Se tietää tämän, koska se tietää missä se ei ole. Vähentämällä sen sijainti siitä, missä se ei ole, tai missä se ei ole siitä, missä se on, se saa eron tai poikkeaman. Ohjausalijärjestelmä käyttää poikkeamia luodakseen korjaavia komentoja ohjuksen ohjaamiseksi paikasta, jossa se on, asentoon, jossa se ei ole, ja saapuu asentoon, jossa se ei ollut, se on nyt. Näin ollen asema, jossa se on, on nyt asema, jota se ei ollut, ja tästä seuraa, että asema, joka se oli, on nyt asema, jota se ei ole. Siinä tapauksessa, että asema, jossa se on, ei ole asema, jossa se ei ollut, järjestelmä on hankkinut muunnelman. Vaihtelu on ero sen välillä, missä ohjus on ja missä se ei ollut. Jos vaihtelua pidetään merkittävänä tekijänä, GEA voi myös korjata sen. Ohjuksen on kuitenkin myös tiedettävä, missä se oli. Ohjuksen ohjaustietokoneen skenaario toimii seuraavasti: Koska muunnelma on muuttanut osaa ohjuksen saamista tiedoista, se ei ole varma, missä se on. Se on kuitenkin varma, missä se ei ole, ja se tietää missä se oli. Se vähentää nyt sen, missä sen pitäisi olla, siitä, missä sitä ei ollut, tai päinvastoin. Ja erottamalla tämän algebrallisesta summasta, missä sen ei pitäisi olla ja missä se oli, se pystyy saamaan poikkeaman ja sen vaihtelun, jota kutsutaan virheeksi.

Melkoinen wall of text jossa ei ole päätä eikä häntää.

Ei, kaikki ohjukset eivät tiedä missä ovat.

Esim varhainen versio sidewinderistä piittasi ainoastaan siitä, että kirkas infrapunapiste pysyy samassa suunnassa ohjukseen nähden.

 

[Mariini]

OT:

Spoileri

 

[poskiholisti]

Vähän historiaa liittyen raketinheittimiin: Jenkkiläinen tela-alustainen M270 MLRS on alunperin kehitetty kylmän sodan aikana 70-80-lukujen vaihteessa "pelkäksi" raketinheittimeksi, jonka pääasiallinen tarkoitus oli ampua ohjaamattomia kuorma-ammusraketteja Varsovan liiton panssarilauttojen ja muiden ryhmitysten ylle. Saksalaiset kehittivät myös AT2-raketin, jolla pystyttiin levittämään panssarimiinoja.

Neuvostoliiton hajotessa ja uhkakuvien muuttuessa alustaa päivitettiin ammunnanhallinnan osalta ja kehitettiin sitten näitä fiksumpia ampumatarvikkeita, kuten GMLRS ja ATACMS, jotka ovat tykistöohjuksia, eivät raketteja.

2000-luvun puolella edullisemmaksi ratkaisuksi kehitetty M142 HIMARS käyttää samoja rakettikasetteja/ampumatarvikkeita kuin M270 MLRS, mutta sisältää vain yhden rakettikasetin edellämainitun kahden sijaan kuorma-auton alustalla. Kuitenkin molemmat vehkeet määritellään edelleen raketinheittimiksi alkuperäisen määritelmän mukaisesti.

 

[amblik]

Tässä semantiikkakeskustelussa voisi tietysti ottaa senkin mahdollisen tulkinnan esiin, että jokainen ohjus olisi raketti mutta jokainen raketti ei ohjus. Raketti-sanaa käytetään kyllä laajalti myös ohjautuvien teknologioiden yhteydessä esimerkiksi avaruusrakettienkin kanssa.

 

[jarhu]

Käsitteistä keskustellessa kun sekoitetaan vielä kahta eri kieltä, niin saadaan kyllä iso kasa väärinkäsityksiä. Yleistäen sotateknologiassa guided rocket on missile. Ohjus suomenkielellä taasen on oma keksitty sana kyseiseen käyttötarkoitukseen. Missile yleisesti englannin kielellä tarkoittaa monia muitakin ammuksia jo kauan ennen rakettiteknologian keksimistä eli käytännössä mikä tahansa tähdätty kappale - esimerkiksi raketti - on englannin kielellä missile. Englannin kielellä olisi siksi usein tärkeää käyttää termiä guided rocket tai guided missile. Näillä saattaa itsessään olla jotain tapoja tai sääntöjä, miksi käytetään toista (edit. ai niin guided missile voi tietysti olla myös suihkumoottorilla käytettävä tai muuta).

 

[Iltalehti]

Selvästi tuo suomen sana ohjus viittaa ohjautuvuuteen myös laukaisun jälkeen. Raketin olen aina ymmärtänyt niin ettei siinä laukaisunjäkeistä ohjausta ole ja hajonta on sen mukaista. No yhtään ohjusta en ole tosin edes livenä päässyt näkemään, mutta vanhanmallin raketinheittimet ovat olleet mukana harjoituksissa. Tämä tietysti vain aseteknologisissa termeissä. Avaruuraketti taitaa olla sitten lähinnä poliittisesti muodostunut termi, kun entisiä ydinohjuksia käytettiin avaruuslaukaisuissa. Space missile tai avaruusohjus kuulostaa melko sotaisalta termiltä.

 

[kibe]

Selvästi tuo suomen sana ohjus viittaa ohjautuvuuteen myös laukaisun jälkeen. Raketin olen aina ymmärtänyt niin ettei siinä laukaisunjäkeistä ohjausta ole ja hajonta on sen mukaista. No yhtään ohjusta en ole tosin edes livenä päässyt näkemään, mutta vanhanmallin raketinheittimet ovat olleet mukana harjoituksissa. Tämä tietysti vain aseteknologisissa termeissä. Avaruuraketti taitaa olla sitten lähinnä poliittisesti muodostunut termi, kun entisiä ydinohjuksia käytettiin avaruuslaukaisuissa. Space missile tai avaruusohjus kuulostaa melko sotaisalta termiltä.

Teknologian kehittyessä myös termit kokee muutoksia. En nyt sanoisi, että tykin ammus on ohjus, jos siinä on vaikkapa siivekkeet joilla se koittaa parantaa mahdollisuuksiaan osua tarkemmin kohteeseen. Varmaan ihan bulkkitykistö muuttuu enemmän tarkemmaksi ja vähemmän "kaikki paskaksi alueelta" ennemmin tai myöhemmin kaikkialla. Kyllähän lähteestä riippuen missile ja rocket vaihtelee tuonkin kohdalla, valmistaja puhuu GMLRS raketeista, moni ohjuksista

HIMARS carries a single six-pack of GMLRS rockets or one TACMS missile

 

[Iltalehti]

Teknologian kehittyessä myös termit kokee muutoksia. En nyt sanoisi, että tykin ammus on ohjus, jos siinä on vaikkapa siivekkeet joilla se koittaa parantaa mahdollisuuksiaan osua tarkemmin kohteeseen. Varmaan ihan bulkkitykistö muuttuu enemmän tarkemmaksi ja vähemmän "kaikki paskaksi alueelta" ennemmin tai myöhemmin kaikkialla. Kyllähän lähteestä riippuen missile ja rocket vaihtelee tuonkin kohdalla, valmistaja puhuu GMLRS raketeista, moni ohjuksista

HIMARS carries a single six-pack of GMLRS rockets or one TACMS missile

Olen palvellut tykistössä ja mielestäni olet täysin oikeassa, jos nuo tykin kranaatin siivekkeet eivät ole aktiivisia, eli pysyvät paikallaan ja pyrkivät pitämään lentoradan tasaisena, niin kyseessä on vain kranaatti. Myöskään rakettimoottori, joka pidentää kranaatin lentomatkaa ei siitä tee ohjusta.
Tykistöohjukseksi tuo muuttuu mielestäni vasta siinä vaiheessa kun ne siivekkeet aktiivisesti ohjaavat kranaatin lentorataa. Noita hienouksia ei tosiaan koskaan päässyt kokeilemaan, vaan korkeintaan katsomaan.

Teknisin kova ammustarvike mitä on tullut ammuttua on varmaan mekaaninen aikasytytin, joka räjäytti kranaatin asetetun ajan kuluttua ja jos laskija osasi hommansa se kylvi allensa melkoisen sirpalesateen verrattuna maassa räjähtävään.

Myös aikasytyttimellä varustettuja neuvostoaikaisia 130 mm laskuvarjo valaisukranaatteja tuli ammuttua, mutta niissä oli aika paljon suutareita. Näki hyvin kun ammuttiin 3 kerralla että miten monta valoa sinne horisonttiin syttyy (siinä kun tilaa valaisua ja sattuu huono sytytin niin tulee melkoisella vauhdilla se vajaa painava 40 kg granaatti päälle. Ei sentään räjähdä ja puolustusvoimien tarjoamiin tuotetietoihin perustuen räjähdettä kyseisissä kranaateissa oli todella pieni määrä ja valaisuvaikutus perustui ilmeisesti magnesiumiin tai vastaavaan todella kirkkaasti valkoisena palavaan aineeseen.)

 

[poskiholisti]

Olen palvellut tykistössä ja mielestäni olet täysin oikeassa, jos nuo tykin kranaatin siivekkeet eivät ole aktiivisia, eli pysyvät paikallaan ja pyrkivät pitämään lentoradan tasaisena, niin kyseessä on vain kranaatti. Myöskään rakettimoottori, joka pidentää kranaatin lentomatkaa ei siitä tee ohjusta.
Tykistöohjukseksi tuo muuttuu mielestäni vasta siinä vaiheessa kun ne siivekkeet aktiivisesti ohjaavat kranaatin lentorataa. Noita hienouksia ei tosiaan koskaan päässyt kokeilemaan, vaan korkeintaan katsomaan.

Teknisin kova ammustarvike mitä on tullut ammuttua on varmaan mekaaninen aikasytytin, joka räjäytti kranaatin asetetun ajan kuluttua ja jos laskija osasi hommansa se kylvi allensa melkoisen sirpalesateen verrattuna maassa räjähtävään.

Myös aikasytyttimellä varustettuja neuvostoaikaisia 130 mm laskuvarjo valaisukranaatteja tuli ammuttua, mutta niissä oli aika paljon suutareita. Näki hyvin kun ammuttiin 3 kerralla että miten monta valoa sinne horisonttiin syttyy (siinä kun tilaa valaisua ja sattuu huono sytytin niin tulee melkoisella vauhdilla se vajaa painava 40 kg granaatti päälle. Ei sentään räjähdä ja puolustusvoimien tarjoamiin tuotetietoihin perustuen räjähdettä kyseisissä kranaateissa oli todella pieni määrä ja valaisuvaikutus perustui ilmeisesti magnesiumiin tai vastaavaan todella kirkkaasti valkoisena palavaan aineeseen.)

"Cannon-launched guided projectile" taitaa olla ainakin jonkinsortin virallinen nimitys noille tykin putkesta ammuttaville, lentorataansa aktiivisesti korjaaville murkuloille. Suomeksi on taidettu puhua ainakin älyammuksista. Tykistöohjus-termillä viitataan taas noihin raketinheittimestä ammuttaviin maasta-maahan ohjuksiin, kuten GMLRS.

Eksoottisin kranaatti, mitä itse pääsin ampumaan oli 155mm kuorma-ammus, joka sisälsi kymmeniä kappaleita tytärammuksia.

 

[Mariini]

Tätä kehitetään Suomessa: Nammo prepares to integrate solid fuel ramjets into artillery and missile concepts - Nammo

Ramjet tykistökranaatti; raketin kantama, kranaatin hinta/logistiikka.

 

[Iltalehti]

Okei, älyammus on ehkä tarkempi nimitys tuolle ohjautuvalle kranaatille, mutta en tosiaan niitä päässyt edes hypistelemään.

Mutta noita Ramjet kranaatteja olen tässä vähän ihmetellyt siitä asti, kun niistä ensimmäistä kertaa näin tietoa. Yllätyin myös että nuo modernit 155 mm kranaatit ovat kevyempiä mitä ampumamme 152mm sirpalekranaatit.
Eli tuo naton 155 mm M107 kranaatti sisältää räjähdettä 7,121 kg ja sirpaloituvaa massaa 36,08 kg. Osuessaan tekee tehokkaasti vahvinkoa sekä paine että sirpalevaikutuksella.

Sensijaan nuo ramjet kranaatit. Kantama on toki vakuuttava, mutta kun sen kranaatin sisään asennetaan se ramjet moottori pottoaineineen ja kaikki ohjaamiseen tarvittava, niin millaista tuhovoimaa saadaan sinne perille. Kuitenkin tykinkranaatit perustuvat suurilta osin suureen sirpaloituvaan massaan, josta syntyvä sirpalemäärä lasketaan tuhansissa. Räjähdetttä tuossa nato kranaatissa on 15% painosta. Okei tuo ramjet kranaatti iskeytyy kohteeseen suurella nopeudella, mutta mikä on sen tuhovoima, niin että sillä olisi oikeasti taktista käyttöä? 150 km päähän lentävä tykinkranaatti olisi toki valtava taktinen etu, mutta pitäähän siinä olla hyötykuormaa. Jotenkin ei vaikuta toimivalta ratkaisulta ampua 155 mm tykillä varmasti äärimmäisen kalliita ramjet kranaatteja ellei saada ratkaistua melkoista ongelmaa saada siihen edes kohtuulinen hyötykuorma mukaan.

Jostain satuin lukemaan kommentin tyyliin: "HÄLYTYS: vihollinen ampuu meitä ramjet moottoreilla"

 

[jarppi83]

Okei, älyammus on ehkä tarkempi nimitys tuolle ohjautuvalle kranaatille, mutta en tosiaan niitä päässyt edes hypistelemään.

Mutta noita Ramjet kranaatteja olen tässä vähän ihmetellyt siitä asti, kun niistä ensimmäistä kertaa näin tietoa. Yllätyin myös että nuo modernit 155 mm kranaatit ovat kevyempiä mitä ampumamme 152mm sirpalekranaatit.
Eli tuo naton 155 mm M107 kranaatti sisältää räjähdettä 7,121 kg ja sirpaloituvaa massaa 36,08 kg. Osuessaan tekee tehokkaasti vahvinkoa sekä paine että sirpalevaikutuksella.

Sensijaan nuo ramjet kranaatit. Kantama on toki vakuuttava, mutta kun sen kranaatin sisään asennetaan se ramjet moottori pottoaineineen ja kaikki ohjaamiseen tarvittava, niin millaista tuhovoimaa saadaan sinne perille. Kuitenkin tykinkranaatit perustuvat suurilta osin suureen sirpaloituvaan massaan, josta syntyvä sirpalemäärä lasketaan tuhansissa. Räjähdetttä tuossa nato kranaatissa on 15% painosta. Okei tuo ramjet kranaatti iskeytyy kohteeseen suurella nopeudella, mutta mikä on sen tuhovoima, niin että sillä olisi oikeasti taktista käyttöä? 150 km päähän lentävä tykinkranaatti olisi toki valtava taktinen etu, mutta pitäähän siinä olla hyötykuormaa. Jotenkin ei vaikuta toimivalta ratkaisulta ampua 155 mm tykillä varmasti äärimmäisen kalliita ramjet kranaatteja ellei saada ratkaistua melkoista ongelmaa saada siihen edes kohtuulinen hyötykuorma mukaan.

Jostain satuin lukemaan kommentin tyyliin: "HÄLYTYS: vihollinen ampuu meitä ramjet moottoreilla"

Tuossahan mainittiin, että kantama kasvaa kustannustehokkaasti. Taktisia kohteita pystyy tuhoamaan pitkän matkan päästä, eli ei sen räjähdyksen tarvitse olla järjetön, että sillä saa vaikutusta aikaiseksi.

 

[Iltalehti]

Tuossahan mainittiin, että kantama kasvaa kustannustehokkaasti. Taktisia kohteita pystyy tuhoamaan pitkän matkan päästä, eli ei sen räjähdyksen tarvitse olla järjetön, että sillä saa vaikutusta aikaiseksi.

Olen työskennellyt myös siviilipuolle räjähteiden parissa ja en osaa sanoa mikä tuo järjetön räjähde sitten olisi. Metallia tarvitaan toki suojaamaan räjähdettä, kun se iskeytyy kohteeseen, eikä tapahdu pelkkää pintaräjähdystä. (jopa neuvostoaikaisissa kranaateissa iskusytyttimet olivat hidastettuja) Tuo ramjet tekniikka on kyllä hienoa ja itsekkin olen miettinyt miten sitä voisi hyödyntää. Mieleeni tuli lähinnä että kranaatin kuoresta tehtäisiiin kerrosrakenteinen, eli päällä perus rauta ja johtorenkaat joiden allla kerros räjähdettä ja sitten taas kerros metallia, jonka sisällä ramjet yms teknikka suojassa. Näin voisi saada jokusen kilon tiheää räjähdettä hyötykuormaksi. Tuon ampuminen jo vaatii oikesti äärimmäistä tarkkuutta ja tarkkaa tiedustelutietoa missä tuo tekisi tehtävänsä ja pelkän yhden laukauksen hinta tulee olemaan valtava.

Voi miettiä että pystyisikö muilla tekniikoilla vastaavaan vaikutukseen (kamikaze drone, dronesta laukaistava ohjus tai muut ohjukset)

 

[pelitys]

Mistään en mitään tiedä mutta luulisi tuollaisen ramjet-kranaatin valmistaminen olevan paljon helpompaa ja nopeampaa kuin älyä sisältävä drone jossa on pitkät logistiikkaketjut yms. Ramjet itsessään on melko yksinkertaista tekniikkaa eikä siinä ole liikkuvia osia. Yksinkertaistettuna kranaatin läpi kulkeva putki minkä sisällä on venturi ja kun käytetään ilmakehän happea, voidaan käyttää vähemmän ajoainetta koska sen ei tarvitse sisältää omaa hapetinta.

 

[Alatuberkuloosi]

Mistään en mitään tiedä mutta luulisi tuollaisen ramjet-kranaatin valmistaminen olevan paljon helpompaa ja nopeampaa kuin älyä sisältävä drone jossa on pitkät logistiikkaketjut yms. Ramjet itsessään on melko yksinkertaista tekniikkaa eikä siinä ole liikkuvia osia. Yksinkertaistettuna kranaatin läpi kulkeva putki minkä sisällä on venturi ja kun käytetään ilmakehän happea, voidaan käyttää vähemmän ajoainetta koska sen ei tarvitse sisältää omaa hapetinta.

XM1113-ammuksen hinta on suurusluokaltaan 15 000€, sinnetänne. Ohjautuva Excalibur kranaatti on taasen 170 000€. Luvut ei ole tarkkoja mutta suuntaa-antavia. Tavallinen kranaatti ei maksa kuin satasia.
Ja se itse kranaatti ei maksa juuri mitään, tavallisissa siis, valtaosa on sytyttimestä. Ne on jokseenkin monimutkaisia vekottimia

 

[Heimolainen]

XM1113-ammuksen hinta on suurusluokaltaan 15 000€, sinnetänne. Ohjautuva Excalibur kranaatti on taasen 170 000€. Luvut ei ole tarkkoja mutta suuntaa-antavia. Tavallinen kranaatti ei maksa kuin satasia.
Ja se itse kranaatti ei maksa juuri mitään, tavallisissa siis, valtaosa on sytyttimestä. Ne on jokseenkin monimutkaisia vekottimia

112k$ maksaa ainakin Wikin mukaan.

 

[Iltalehti]

Kun ammutaan perus tyhmiä kranaatteja niin taitaa suurin kuluerä olla ajopanoksen ruuti, jota voi mennä kerralla lähes 10 kiloa. Toki olen päässyt joskus pitämään käsissäni laserkorkeusmittarrilla varustettua sytytintä jonka arvo oli tuhansia euroja.

Sitten noista ramjet kranaateista. Kun ammutaan 150 km matkalle, niin aletaan vaatimaan jo aktiivista ohjausta, koska alkaa tuolle matkalle tullla aika paljon muuttujia ja noita tuskin on tarkoitus räiskiä menemään vähän sinneppäin.
edit: Nammon videossa kerrottiinkin että aktiivinen ohjaus sisältyy kranaattiin, joten sitä ei tarvitse spekuloida.

 

[shaminy]

Tätä kehitetään Suomessa: Nammo prepares to integrate solid fuel ramjets into artillery and missile concepts - Nammo

Ramjet tykistökranaatti; raketin kantama, kranaatin hinta/logistiikka.

Näin jälkikäteen Patrian ei olisi kannattanut myydä/yhdistää tehdastaan norjalaisille (Toki Patria omistaa 50% Nammosta, Ja taas puolet Patriasta omistaa Norja, Joten Nammo on 75% norjalainen). Tosin, kuka olisi kymmenen vuotta sitten osannut aavistaa, että tykistö olisikin 2020-luvun tärkeimpiä aseita Euroopassa.

 

[Iltalehti]

Näin jälkikäteen Patrian ei olisi kannattanut myydä/yhdistää tehdastaan norjalaisille (Toki Patria omistaa 50% Nammosta, Ja taas puolet Patriasta omistaa Norja, Joten Nammo on 75% norjalainen). Tosin, kuka olisi kymmenen vuotta sitten osannut aavistaa, että tykistö olisikin 2020-luvun tärkeimpiä aseita Euroopassa.

Kieltämättä aseet kehittyvät, mutta niin kehittyy myös tykistö. Vanhoista vedettävistä ja vähintään puolen tunnin ampumavalmiuteen saatavista ollaan vielä siirtymässä Samsung K9 Thunderin kaltaisiin nopeasti toimiviin tykkeihin.
Tykistöiskun massiivinen hetkellinen tulivoima melko halvalla verrattuna älyaseisiin on vain se jutttu. Sanotaan että tykistökeskityksessä ei ole ateisteja, mutta jos sellaiseen joudun niin varmasti mielessäni ajattelen että "älä vain osu kohdalle" vaikka en uskontoon kääntyisikään.
Ilmassa räjähtävät sytyttimet voivat vielä tuoda tappavan sirpalesateen ylhäältä ilman mitään varoitusta, vaikka olisi suojautunut kiväärien tulelta.

Ajatellaan tilanne että tärkeään kohteeseen ollaan hyökkäämässä ja tarkka sijainti on selvillä. Patteriston 18 tykkiä ampuu yhteislaukauksen vaikka noita 155 mm kranaatteja, osa räjähtää ilmassa, osa iskusyttimillä vasta osumasta. Sen jälkeen annetaan vielä tulitukea jos sille on tarvetta.

 

[Kid Commando]

Tuossa oli juttua yhden PV ammattiupseerin kanssa ja hän totesi että Ukrainan sodan kokemuksista ihan perus drone tulenjohdossa etulinjassa tulee vaikuttamaan nykyiseen doktriiniin tulenjohtamisesta.

 

[Armatt]

Kieltämättä aseet kehittyvät, mutta niin kehittyy myös tykistö. Vanhoista vedettävistä ja vähintään puolen tunnin ampumavalmiuteen saatavista ollaan vielä siirtymässä Samsung K9 Thunderin kaltaisiin nopeasti toimiviin tykkeihin.
Tykistöiskun massiivinen hetkellinen tulivoima melko halvalla verrattuna älyaseisiin on vain se jutttu. Sanotaan että tykistökeskityksessä ei ole ateisteja, mutta jos sellaiseen joudun niin varmasti mielessäni ajattelen että "älä vain osu kohdalle" vaikka en uskontoon kääntyisikään.
Ilmassa räjähtävät sytyttimet voivat vielä tuoda tappavan sirpalesateen ylhäältä ilman mitään varoitusta, vaikka olisi suojautunut kiväärien tulelta.

Ajatellaan tilanne että tärkeään kohteeseen ollaan hyökkäämässä ja tarkka sijainti on selvillä. Patteriston 18 tykkiä ampuu yhteislaukauksen vaikka noita 155 mm kranaatteja, osa räjähtää ilmassa, osa iskusyttimillä vasta osumasta. Sen jälkeen annetaan vielä tulitukea jos sille on tarvetta.

Miten tähän saatiin uskonto vedettyä mukaan? Tarkkaan osuvat ommukset vähentäntävät sivullisia uhreja, mikä nyt venäläisten doctoriiniin mahdu. Ammutaan vaan vitusti rautaa johonkin sinnepäin, siviileistä välittämättä.

 

[Iltalehti]

Miten tähän saatiin uskonto vedettyä mukaan? Tarkkaan osuvat ommukset vähentäntävät sivullisia uhreja, mikä nyt venäläisten doctoriiniin mahdu. Ammutaan vaan vitusti rautaa johonkin sinnepäin, siviileistä välittämättä.

Se on vain sanonta että "Tykistökeskitykssä ei ole ateisteija" Varmasti jokainen joka sellaiseen joutuu ajattelee mielessään että "älä vaan osu kohdalle", kuten minäkin tekisin vaikka ateisti olenki.

 

[Iltalehti]

Tuossa oli juttua yhden PV ammattiupseerin kanssa ja hän totesi että Ukrainan sodan kokemuksista ihan perus drone tulenjohdossa etulinjassa tulee vaikuttamaan nykyiseen doktriiniin tulenjohtamisesta.

Nuo dronet ovat kieltämättä osoittautuneet äärimmäisen hyödylliseksi tulenjohdosssa. Oma 2016 ostettu DJI:n drone kuitenkin välittää hd videokuvaa kilometrien päästä. Pystyn näkemään sillä jopa miten syvälle kirkas vesi ulottuu lähilouhoksessa sukellusta varten. Tulenjohdossa nuo vielä paremmat dronet ovat oikeasti jotain mullistavaa.

Nyt kun tulenjohtoryhmä joutudaan lähettämään näköetäisyyden päähän tuosta viholliskohteesta, joka varmasti on vartioitu. En tiedä heidän toimintatapojaan, että otetaanko tarkat koordinaatit talteen vai jäädäänkö myös tarkkailemaan, sopivaa hetkeä iskeä, mutta paikalla pitää kuitenkin olla silloin kun sitä tykistötulta ohjataan. Ehkä joku tulenjohdon koulutuksen saanut voi kertoa tarkemmin. Jos 6 vuotta vanha siviilidrone voi lentää kilometrien päästä tekemään tarkkailua, niin mihin sotilasmallit pystyvät? Ainakin Lockheed Martin valmistaa reppukokoisia tiedusteludroneja. Yhden videopätkän sellaisesta olen nähnyt ennenkuin esittelijä laittoi sen äkkiä piiloon, mutta siinä huomasin että se oli lähes äänetön.

Miten tähän saatiin uskonto vedettyä mukaan? Tarkkaan osuvat ommukset vähentäntävät sivullisia uhreja, mikä nyt venäläisten doctoriiniin mahdu. Ammutaan vaan vitusti rautaa johonkin sinnepäin, siviileistä välittämättä.

Mahtaisikohan olla että venäjällä ei näitä tarkkaan usuvia älyaseita vaan ole. Niitä on ammuttu senverran mitä on korruptioon menneiden ruplien jälkeen jäänyt jäljelle valmistaa ja nyt sitten ammutaan niitä neuvostoaikaisia rautapommeja, mitä silloin valmistettiin järjettömiä määriä.

 

[jarppi83]

Se on vain sanonta että "Tykistökeskitykssä ei ole ateisteija" Varmasti jokainen joka sellaiseen joutuu ajattelee mielessään että "älä vaan osu kohdalle", kuten minäkin tekisin vaikka ateisti olenki.

Taitaa olla sanonta tullut toisen maailmansodan rintamalla taistelleen veteraanin suusta. Ei käryä kenen.

 

[Kid Commando]

"Loose lips sink ships" edelleen mitään PV sensitiivistä tietoa ei pidä forkalla tai missään muualla jakaa. Tätäkin köyttä seurataan se on varmaa.

 

[poskiholisti]

Näin jälkikäteen Patrian ei olisi kannattanut myydä/yhdistää tehdastaan norjalaisille (Toki Patria omistaa 50% Nammosta, Ja taas puolet Patriasta omistaa Norja, Joten Nammo on 75% norjalainen). Tosin, kuka olisi kymmenen vuotta sitten osannut aavistaa, että tykistö olisikin 2020-luvun tärkeimpiä aseita Euroopassa.

Patrian omistus on jaettu seuraavasti: 50,1% Suomen valtio ja 49,9% Kongsberg Defence & Aerospace AS.

 

[Iltalehti]

Taitaa olla sanonta tullut toisen maailmansodan rintamalla taistelleen veteraanin suusta. Ei käryä kenen.

Voi olla niin vanha kun on laajasti käytetty tykistöä. Kun on nähnyt miten sataa niitä kranaatteja harjoituksessa ja miettii jos pitäisi yrittää suojautua sillä aluellla, niin mielessä pyörisi vain "älä vaan osu, älä vaan osu". Nuo myös tulevat täysin varoittamatta, että se "viheltää" on otettu vanhoista elokuvista. Yli lentävät kranaatit pitävät "repivää" ääntä, niinkuin hävittäjä, mutta ilman moottoreita. Ääni tosin tulee perille vasta kranaatin jälkeen,

 

[jarppi83]

Voi olla niin vanha kun on laajasti käytetty tykistöä. Kun on nähnyt miten sataa niitä kranaatteja harjoituksessa ja miettii jos pitäisi yrittää suojautua sillä aluellla, niin mielessä pyörisi vain "älä vaan osu, älä vaan osu". Nuo myös tulevat täysin varoittamatta, että se "viheltää" on otettu vanhoista elokuvista. Yli lentävät kranaatit pitävät "repivää" ääntä, niinkuin hävittäjä, mutta ilman moottoreita. Ääni tosin tulee perille vasta kranaatin jälkeen,

Ehdottomasti toisesta maailmansodasta. Jossakin dokkarissa osana haastateltu veteraania: sen veteraanin vastauksen jälkeen tuli syvä hiljaisuus. Vahva epäilys, että oli suomalainen veteraani(olen lähinnä katsonut kotimaisia ja jenkkien sotadokkareita).