Sotateknologia

Ehdottomasti toisesta maailmansodasta. Jossakin dokkarissa osana haastateltu veteraania: sen veteraanin vastauksen jälkeen tuli syvä hiljaisuus. Vahva epäilys, että oli suomalainen veteraani(olen lähinnä katsonut kotimaisia ja jenkkien sotadokkareita).
Toinen mailmansota voi olla aikaa, jolloin tykistöllä alkoi olla massiivista tuhovoimaa ja riittävää tarkkuutta. Järeä tykki tarvitsee myös jareän maastokykyisen vetoauton. Vanhimmat tykit joita olen ampunut ovat olleet suunnittelvuvuodeltaan 1954, ja nykyisellä laskentatekniikalla kyllä tappavan tarkkoja, mutta äärimmäisen kömpelöitä, joten ovat luonnollisesti poistuneet jo käytöstä.

Siinä on muuten sellainen aikasytyttimellä varustettu laskuvarjovalaisukranaatti kyseiseen tykkiin. Tarjosi varmasti melkoisesti valoa alueelle minne tilattiin, kun ampumapaikaltakin näkyi niin selvästi ja Rovajärven ampuma-alueella ei noisssa ruutipanoksissa pihistelty, vaan käytettiin yleenä suurimpia rauhanaikaan sallittuja panoksia.
valaisu.JPG
 
Panssarivaunut eivät ole mitenkään 100% ajasta miehittynä ja ajossa. 6kk sotimisen aikana on suotavaa joskus syödä ja nukkua muuallakin kuin siellä vaunussa…

... ja brittiarmeijassa on herätty siihen, että tämä on ongelma miehistön turvallisuudelle.

Tämän takia brittien panssariajoneuvot on suunniteltu siten, että ruoat voi laittaa vaunussa sisällä eikä tarvi ruokailun takia poistua vaunusta, siellä vaunun sisällä on vedenkeitin jolla voi keittää esim. kuumat vedet pussikeittoihin.

 
Se ei tosiaan ole, kuten veli Francis Ford Mondeon toteaa, suunniteltu v. 1954, tuotantokin alkanut jo 1950.

Hirvittävä laite peruuttaa, dolly ja siinä metrin mittainen aisa. Lisäksi kapeampi kuin auto, joten ei näy lainkaan peileistä.
 
Se ei tosiaan ole, kuten veli Francis Ford Mondeon toteaa, suunniteltu v. 1954, tuotantokin alkanut jo 1950.

Hirvittävä laite peruuttaa, dolly ja siinä metrin mittainen aisa. Lisäksi kapeampi kuin auto, joten ei näy lainkaan peileistä.
Noh idea nyt oli vain kertoa että vanhaa kalustoa on käytetty. Valmistusvuotta noilla meidän käytössä olleilla tykeillä en enää muista, mutta kun otetaan käyttöön moderni laskentatekniikka, missä kaikenlaiset muuttujat otetaan huomioon, niin jopa tuollaisella osuu tappavan tarkasti.
Peruuttamisesta kuskit olivat kyllä samaa mieltä. Yksi ammattirekkamies osasi sen peruttaa asemiin tuostavaan. Kaikilla muilla oli melkoista säätöä.
 
Nyt kun Ukrainalle on ilmeisesti toimitettu ensimmäiset NASAMSit, niin jäin miettimään, minkä vuoksi nykyaikaiset länsimaiset IT-ohjusjärjestelmät eivät monestikaan ole asennettu moottoroiduille alustoille? Luulisi että liikkuvuudesta olisi paljon iloa nopeissa hyökkäyksissä, kuten Harkovassa nähtiin ja vastaavasti tykistöltä suojautumisessa. Toki S-300, S-400 ovat myös aika kankeita järjestelmiä, vaikka ovatkin moottoroiduilla alustoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt kun Ukrainalle on ilmeisesti toimitettu ensimmäiset NASAMSit, niin jäin miettimään, minkä vuoksi nykyaikaiset länsimaiset IT-ohjusjärjestelmät eivät monestikaan ole asennettu moottoroiduille alustoille? Luulisi että liikkuvuudesta olisi paljon iloa nopeissa hyökkäyksissä, kuten Harkovassa nähtiin ja vastaavasti tykistöltä suojautumisessa. Toki S-300, S-400 on myös aika kankeita järjestelmiä, vaikka ovatkin moottoroiduilla alustoilla.

Modulaarisuus. Mikään ei estä laittamasta NASAMS-laukaisinta moottoroituun ajoneuvoon.

Ja Patriot-laukaisin on efektiivisesti rekan perävaunu. Jolloin samaa moottoria (rekan nuppia) voi käyttää monen asian vetämiseen.

Moottori, joka olisi kiinteästi laukaisimessa kiinni idlaisi silloin, kun laukaisinta ei siirretä.
 
minkä vuoksi nykyaikaiset länsimaiset IT-ohjusjärjestelmät eivät monestikaan ole asennettu moottoroiduille alustoille
Mikään ei estä laittamasta NASAMS-laukaisinta moottoroituun ajoneuvoon.
Lukumääriä tuntematta mutuni vihjaisi siihen suuntaan, että näin peräti yleensä toimitaankin, jos siis kyseessä ei ole jotain huipputärkeää kohdetta pysyvästi suojaava, veneeseen asennettu, laskuvarjolla pudotettava, ahtaaseen paikkaan pikkukärryllä ujutettava tms. yksikkö. Kai ne normaalisti asennetaan pysyvästi tilaajan haluamalle moottoriajoneuvoalustalle, kuten Suomessa Sisun maastokuorma-auto?

Jostain syystä nyt sitten on nähty irrallisia - vai onko? En ole seurannut onko uutiskuvia.
 
Lukumääriä tuntematta mutuni vihjaisi siihen suuntaan, että näin peräti yleensä toimitaankin, jos siis kyseessä ei ole jotain huipputärkeää kohdetta pysyvästi suojaava, veneeseen asennettu, laskuvarjolla pudotettava, ahtaaseen paikkaan pikkukärryllä ujutettava tms. yksikkö. Kai ne normaalisti asennetaan pysyvästi tilaajan haluamalle moottoriajoneuvoalustalle, kuten Suomessa Sisun maastokuorma-auto?

Jostain syystä nyt sitten on nähty irrallisia - vai onko? En ole seurannut onko uutiskuvia.

Ei NASAMsia Suomessakaan Sisun alustalle ole asennettu. Kuorma-autoa vaan käytetään kuljettamaan NASAM-lavetti paikasta toiseen. Eikä taida Sisun kuorma-auto-alustalla olla mitään muutakaan IT-järjestelmää. *

Piskuinen lavetti on helpompi naamioida kuin kuorma-auton lavalla kököttävä vastineensa. Eikä haittaa, jos kuljettamiseen käytettävä ajoneuvo hajoaa tai sen pyörät puhkeavat, vaihdetaan vaan toinen auto alle.

Edit: * En laske tässä IT-järjestelmäksi kuorma-autoon pultattua ilmatorjuntakonekivääriä tai Sergeitä :D
 
Viimeksi muokattu:
Kustannuspuolta yms. unohtamatta. Näin äkkiä mietittynä vaatii kuitenkin lavetilta sellaisen rakenteen, että ohjukset voi ampua vapaasti joka suuntaan ja jos jotain esteitä jää, järjestelmän pitää tunnistaa ne. Jonkinsortin tukijalat myös. Vaikka toteutus olisi yksinkertaisin mahdollinen, niin lopputuloksena on joka tapauksessa erikoisajoneuvo omalla hintalapullaan.
 
Kustannuspuolta yms. unohtamatta. Näin äkkiä mietittynä vaatii kuitenkin lavetilta sellaisen rakenteen, että ohjukset voi ampua vapaasti joka suuntaan ja jos jotain esteitä jää, järjestelmän pitää tunnistaa ne. Jonkinsortin tukijalat myös. Vaikka toteutus olisi yksinkertaisin mahdollinen, niin lopputuloksena on joka tapauksessa erikoisajoneuvo omalla hintalapullaan.

mm. Järeämmässä neuvostokalustossa (S-300, S-400) tämä joka suuntaan ampuminen on ratkaistu siten, että IT-ohjus aina laukaustaan pystysuoraan, jonka jälkeen se kääntyy kohti kohdetta.

Tämä käytännössä rajoittanee hiukan sitä, kuinka lähelle matalalle ohjuksella voi ampua, sekä (lähinnä lähelle ja matalalle ammuttaessa) ehkä haaskaa hiukan polttoainetta. Sekä tarkoittaa sitä, että ohjuksella pitää olla jonkinlainen datalinkki laukaisijaan, jotta ohjus saa tiedon minne pitää kääntyä, ei toimi yksinkertaisilla infrapunaohjuksilla jotka hakeutuu pelkän oman hakupäänsä perusteella. Ja lisäksi tällä tavalla laukaistavassa ohjuksessa olisi käytännössä hyvä olla ohjaus moottorilla eikä siivekkeillä jotta ohjus saadaan käännettyä aiemmin, pienemmässä nopeudessa, kun aerodynaamiset ohjainpinnat ei vielä toimi kovin hyvin.

Toimii kuitenkin hyvin isoilla järeillä ohjuksilla joilla joka tapauksessa pitkä lentoaika, kunhan niissä on tuo moottorilla ohjaus.

NASAMSin käyttämässä AMRAAMissa ei kuitenkaan ole moottorilla ohjausta, joten ei toimisi sillä niin hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Kustannuspuolta yms. unohtamatta. Näin äkkiä mietittynä vaatii kuitenkin lavetilta sellaisen rakenteen, että ohjukset voi ampua vapaasti joka suuntaan ja jos jotain esteitä jää, järjestelmän pitää tunnistaa ne. Jonkinsortin tukijalat myös. Vaikka toteutus olisi yksinkertaisin mahdollinen, niin lopputuloksena on joka tapauksessa erikoisajoneuvo omalla hintalapullaan.

Jos puhut NASAMSista, ei mitään erikoisajoneuvoa tarvita. Ihan normaali koukkulava-auto riittää.

2-Image-2-21.jpg


Jos taas puhuit jostain muusta järjestelmästä, putosin kärryiltä.
 
Jos puhut NASAMSista, ei mitään erikoisajoneuvoa tarvita. Ihan normaali koukkulava-auto riittää.

Tais meinata tuolla systeemiä jolla voisi ampua niin että setti on liikkuvalla alustalla, mitä tuo perus NASAMS ei käsittääkseni tee, vaan lavetti pitää aina laittaa maahan.

Tosin norjalaisetkin on huomanneet puutteen ja kehittäneet NASAMS HML:n

CR22-HML-01.jpg
 
Jos puhut NASAMSista, ei mitään erikoisajoneuvoa tarvita. Ihan normaali koukkulava-auto riittää.

2-Image-2-21.jpg


Jos taas puhuit jostain muusta järjestelmästä, putosin kärryiltä.

Edellä pohdittiin minkä takia NASAMS on erillisellä alustalla eikä sitä ammuta suoraan ajoneuvosta. Jos se ei ole lavalla vaan kiinteästi asennettuna, niin sitten siitä tulisi erikoisajoneuvo.
 
mm. Järeämmässä neuvostokalustossa (S-300, S-400) tämä joka suuntaan ampuminen on ratkaistu siten, että IT-ohjus aina laukaustaan pystysuoraan, jonka jälkeen se kääntyy kohti kohdetta.

Tämä käytännössä rajoittanee hiukan sitä, kuinka lähelle matalalle ohjuksella voi ampua, sekä (lähinnä lähelle ja matalalle ammuttaessa) ehkä haaskaa hiukan polttoainetta.

En keksi miten tuo rajoittaisi tai haaskaisi mitään. Ylöspäin ampuessa ohjus lähtee aina oikeaan suuntaan, ilmatorjuttava kohde kun poikkeuksetta on ylhäällä.
 
En keksi miten tuo rajoittaisi tai haaskaisi mitään. Ylöspäin ampuessa ohjus lähtee aina oikeaan suuntaan, ilmatorjuttava kohde kun poikkeuksetta on ylhäällä.

Kohde hyvin harvoin on suoraan laukaisijan yläpuolella, tyypillisesti ohjuksen pitää lentää sivusuunnassa paljon pidemmälle kuin korkeussuunnassa. Ja lyhin reitti pisteiden välillä menee viistosti, ei siten että ensin noustaan pystysuoraan ja sitten tehdään 90 asteen käännös ja lennetään sivusuuntaan.

Käytännössä tosin optimaalinen reitti menee raketilla/ohjuksella melko ballistisella radalla painovoimakäännöksellä, aluksi noustaan jyrkemmässä kulmassa ja sitten nousukulma tasaisesti loivenee.
 
NASAMSista tulikin mieleeni, että sillähän aikoinaan kovalla kiireella korvattiin venäläinen BUK-M1, kun siitä oli löytynyt joku määrittelemätön haavoittuvuus. Mistään en ole saanut selville, mistä lopulta oli oikeasti kyse.

NASAMSin ohjusten pystyulottuvuus ei ole kovin hyvä, kun ohjuksina on alunperin lentokoneisiin tarkoitettu AMRAAM-ohjus. Suomen käytössä NASAMS-ohjuksissa ei ole tietääkseni ole lisäboosteria.

Ja nyt siksi nyt puuhataan uutta IT-järjestelmää Israelista pystyulottovuutta paikkaamaan.
 
NASAMSista tulikin mieleeni, että sillähän aikoinaan kovalla kiireella korvattiin venäläinen BUK-M1, kun siitä oli löytynyt joku määrittelemätön haavoittuvuus. Mistään en ole saanut selville, mistä lopulta oli oikeasti kyse.

NASAMSin ohjusten pystyulottuvuus ei ole kovin hyvä, kun ohjuksina on alunperin lentokoneisiin tarkoitettu AMRAAM-ohjus. Suomen käytössä NASAMS-ohjuksissa ei ole tietääkseni ole lisäboosteria.

Ja nyt siksi nyt puuhataan uutta IT-järjestelmää Israelista pystyulottovuutta paikkaamaan.

BUK:n osalta taisi myös olla sellainen ongelma, että sitä ei pystynyt ilmeisesti integroimaan muuhun ilmapuolustus/tilannekuvajärjestelmään.
 
Buk on analoginen laite, eli tosiaan integroiminen lähestulkoon mahdotonta. Toki voisi asentaa vaunuun erillisen yhteiseen tilannekuvaan linkitetyn taistelujärjestelmän jossa on omat näytöt, mutta operaattorin pitäisi sitten tsiigailla maalitiedot ja omat lentolaitteet sieltä hienon digijärjestelmän puolelta ja sitten tihrustaa sitä analogista tutkakuvan kohinaa ja arvuutella mitkä täplät vastaavat toisella näytöllä näkyviä kohteita ja tähdätä käsipelillä.
 
Ei siinä tietääkseni mitään haavoittumista ole, mutta tuo analoginen//digitaalinen järjestelmäero sen teki. Bukkia olis ollut hyvin haastavaa päivittää tulevaan, mutta käypä vehje se on koulutetulle miehistölle.
 
Olisiko kuitenkin syynä ollut se, että kriisitilanteessa Buk:iin olisi ollut vaikea saada ohjustäydennystä...
 
Buk on analoginen laite, eli tosiaan integroiminen lähestulkoon mahdotonta. Toki voisi asentaa vaunuun erillisen yhteiseen tilannekuvaan linkitetyn taistelujärjestelmän jossa on omat näytöt, mutta operaattorin pitäisi sitten tsiigailla maalitiedot ja omat lentolaitteet sieltä hienon digijärjestelmän puolelta ja sitten tihrustaa sitä analogista tutkakuvan kohinaa ja arvuutella mitkä täplät vastaavat toisella näytöllä näkyviä kohteita ja tähdätä käsipelillä.

Tämä ongelma tuli hyvin esille 8 vuotta sitten kun Venäjän vihreiltä miehiltä meni Donetskissa Ukrainalainen kuljetuskone ja Malesialainen matkustajakone sekasin.
 
Onkohan muuten Patrian kalustoa koeponnistettu sotatanteteilla? Lähinnä Amos/Nemo nyt ihan päälimmäisenä mielessä Amv xp alustalla. Ukrainan sotaan peilaten kuvittelisin ko. Järjestelmät olevan järkevä ratkaisu modernissa liikkuvissa taisteluissa.
 
Onkohan muuten Patrian kalustoa koeponnistettu sotatanteteilla? Lähinnä Amos/Nemo nyt ihan päälimmäisenä mielessä Amv xp alustalla. Ukrainan sotaan peilaten kuvittelisin ko. Järjestelmät olevan järkevä ratkaisu modernissa liikkuvissa taisteluissa.

Paseja on näkynyt joissain kuvissa.
 
Onkohan muuten Patrian kalustoa koeponnistettu sotatanteteilla? Lähinnä Amos/Nemo nyt ihan päälimmäisenä mielessä Amv xp alustalla. Ukrainan sotaan peilaten kuvittelisin ko. Järjestelmät olevan järkevä ratkaisu modernissa liikkuvissa taisteluissa.
Ainakin Arabiemiraatit käyttivät AMV:llä tuottamaan sotilaallista voimaa naapurimaansa naapurimaan sisällisodan ratkaisuksi, joskin niihin oli asennettu venäläiset tykit, koska ne myytiin tältä aseettomina. NEMOa on mennyt tuota hyökkäystä johtaneeseen Saudi-Arabiaan, käytöstä ei ole tietoja. No eipä myydä enää mitään tuollaisiin maihin. Puolalaiset käyttivät AMV:tä Afganistanin sodassa, ja ottivat Talebaneilta RPG:tä kylkiin ja keulaan eikä tuntunut missään. Vain yksi kuoli, kun tienvarsipommi pyöräytti vaunun katolleen ja ampuja jäi alle. Muutoin kestivät tienvarsipommitkin ilman henkilövahinkoja.
 
Ainakin Arabiemiraatit käyttivät AMV:llä tuottamaan sotilaallista voimaa naapurimaansa naapurimaan sisällisodan ratkaisuksi, joskin niihin oli asennettu venäläiset tykit, koska ne myytiin tältä aseettomina. NEMOa on mennyt tuota hyökkäystä johtaneeseen Saudi-Arabiaan, käytöstä ei ole tietoja. No eipä myydä enää mitään tuollaisiin maihin. Puolalaiset käyttivät AMV:tä Afganistanin sodassa, ja ottivat Talebaneilta RPG:tä kylkiin ja keulaan eikä tuntunut missään. Vain yksi kuoli, kun tienvarsipommi pyöräytti vaunun katolleen ja ampuja jäi alle. Muutoin kestivät tienvarsipommitkin ilman henkilövahinkoja.
Itsellekki on tullut tuo tarina vastaan, mutta jos nyt oikein ymmärsin, niin kyseessä olisi ollut tuo vanhempi versio(ei siis xp).

Jos nyt itse olisin millään tavalla Patrian päättävissä elimissä, niin Ukrainan sotaan tulisi ehdottomasti lahjoittaa/myydä Nemo/Amv-yhdistelmää, koska mikä olisi parempaa mainosta/testiä ko. Järjestelmälle? Otetaan esille vaikka Javelin ja Himars: koko maailma tuntee ne nyt ja tilauslistat ovat takuulla täynnä pitkäksi aikaa.
 
Itsellekki on tullut tuo tarina vastaan, mutta jos nyt oikein ymmärsin, niin kyseessä olisi ollut tuo vanhempi versio(ei siis xp).

Jos nyt itse olisin millään tavalla Patrian päättävissä elimissä, niin Ukrainan sotaan tulisi ehdottomasti lahjoittaa/myydä Nemo/Amv-yhdistelmää, koska mikä olisi parempaa mainosta/testiä ko. Järjestelmälle? Otetaan esille vaikka Javelin ja Himars: koko maailma tuntee ne nyt ja tilauslistat ovat takuulla täynnä pitkäksi aikaa.

Varmaan muuten näin toimittaisiinkin mutta tuotannon kasvatus yht äkkiää ei ole niin yksinkertainen juttu. Yrityksellä on yleensä velvollisuus täyttää olemassa olevat tilaukset sovittuun ajankohtaan mennessä, niistä ei pysty luistamaan ihan helposti ellei tilaajan kanssa saada sovittua.
Kuka sen tuotannon kasvatuksen rahoittaisi? Tietty riskisijoituksena jos positiivisesti ajattelisi että kasvatettaisiin tuotantoa vaikka tuplasti, kyllähän niitä tilanteen mennessä ohi sitten osteltaisiin ympäri maapalloa, niin joku voisi tuollaisen tehdäkin. Mutta riski siinä aina on jota ei ainakaan vielä olla haluttu ottaa.
Ja vaikka otettaisiinkin niin ei se tuotannon tuplaus hetkessä tapahtuisi.
 
Varmaan muuten näin toimittaisiinkin mutta tuotannon kasvatus yht äkkiää ei ole niin yksinkertainen juttu. Yrityksellä on yleensä velvollisuus täyttää olemassa olevat tilaukset sovittuun ajankohtaan mennessä, niistä ei pysty luistamaan ihan helposti ellei tilaajan kanssa saada sovittua.
Kuka sen tuotannon kasvatuksen rahoittaisi? Tietty riskisijoituksena jos positiivisesti ajattelisi että kasvatettaisiin tuotantoa vaikka tuplasti, kyllähän niitä tilanteen mennessä ohi sitten osteltaisiin ympäri maapalloa, niin joku voisi tuollaisen tehdäkin. Mutta riski siinä aina on jota ei ainakaan vielä olla haluttu ottaa.
Ja vaikka otettaisiinkin niin ei se tuotannon tuplaus hetkessä tapahtuisi.

Joukkorahoituskampanja pystyyn. Patria perustaa jonkun AMV kickstartterin ja kunhan riittävästi lahjoituksia on sisässä niin kysyy joltain toimituksien kohteena olevalta taholta että saadaanko napata linjalta yksi välistä ja toimittaa Ukrainaan.
 
Joukkorahoituskampanja pystyyn. Patria perustaa jonkun AMV kickstartterin ja kunhan riittävästi lahjoituksia on sisässä niin kysyy joltain toimituksien kohteena olevalta taholta että saadaanko napata linjalta yksi välistä ja toimittaa Ukrainaan.
Tähän voisin helposti laittaa vaikka saman kuin uuteen SER:iin vuodessa. Töitä suomalaiselle puolustusalalle ja rautaa ja rakkautta Ukrainaan.
 
Ukien viimeisin projekti:
Eli droneen asennetaan jonkinlainen kivääri tai vastaava. Itse en näkisi tuita kovin hyödylliseksi, ellei saada ympättyä tuohon jonkinlaista tarkkuusammuntaa yöaikaan riittävän korkealta ja vaimennettuna. Tarkkuuden osalta varmaan suoraan ylhäältä alaspäin laukaus olisi luotettavin? :hmm: Tulee tuosta mieleen DIY-projekti.

 
Ukien viimeisin projekti:
Eli droneen asennetaan jonkinlainen kivääri tai vastaava. Itse en näkisi tuita kovin hyödylliseksi, ellei saada ympättyä tuohon jonkinlaista tarkkuusammuntaa yöaikaan riittävän korkealta ja vaimennettuna. Tarkkuuden osalta varmaan suoraan ylhäältä alaspäin laukaus olisi luotettavin? :hmm: Tulee tuosta mieleen DIY-projekti.


Aika paljon on kuitenkin jaeltu videoita missä dronella pörrätään poteroiden/juoksuhautojen päällä ja tuhotaan kranaateilla yksittäisiä sotilaita. Montako kranaattia yhden dronen kyytiin menee? Olisihan se nyt kuitenkin tehokkaampaa käyttää luotiasetta johon saa esim. 20 panoksen lippaan ja jaella headshotteja.
 
Aika paljon on kuitenkin jaeltu videoita missä dronella pörrätään poteroiden/juoksuhautojen päällä ja tuhotaan kranaateilla yksittäisiä sotilaita. Montako kranaattia yhden dronen kyytiin menee? Olisihan se nyt kuitenkin tehokkaampaa käyttää luotiasetta johon saa esim. 20 panoksen lippaan ja jaella headshotteja.
Kranaatin pudottaminen ei potkaise, luotiaseen laukaisu potkaisee. Todennäköisesti drone ei kovin montaa (varsinkaan suurikaliperisen) aseen potkaisua kestä.
Ja mittasuhteiden vuoksi tulisivat lähinnä kai pistooliaseet tai lyhennetyt piiput kyseeseen, jolloin tarkkuus välttämättä kärsii. Ei tuollaiseen droneen mitään Sako TGR-42:sta tai vastaavaa saada pultattua.
Ja vaikka saataisiinkin, tarkkuus olisi sitten vähän sitä sun tätä.
 
Aika paljon on kuitenkin jaeltu videoita missä dronella pörrätään poteroiden/juoksuhautojen päällä ja tuhotaan kranaateilla yksittäisiä sotilaita. Montako kranaattia yhden dronen kyytiin menee? Olisihan se nyt kuitenkin tehokkaampaa käyttää luotiasetta johon saa esim. 20 panoksen lippaan ja jaella headshotteja.
Taitaa olla stormtrooper-ammunta lähempänä todellisuutta tuollaisella virityksellä, kuin lippaallinen headshotteja.
 
Taitaa olla stormtrooper-ammunta lähempänä todellisuutta tuollaisella virityksellä, kuin lippaallinen headshotteja.

Rahasta ja teknologiasta se vain on kiinni. Pyssyyn voidaan kiinnittää älykäs tähtäinlaite joka mittaa etäisyyden kohteeseen ja toimii ballistisena laskimena. Dronen operaattori maalaa kohteen ja alkaa hiissaamaan tähtäinristikkoa kohteeseen päin ja älykiikari laukaisee aseen heti kun huomaa osumapisteen olevan oikeassa kohdassa. Näitä tämmöisiä kiikareitahan on jo olemassa, eli sotilas ensin maalaa kiikarin näkymästä kohteen, puristaa sen jälkeen liipaisimen pohjaan ja alkaa liikuttamaan ristikkoa, ja kun se on oikeassa kohdassa niin kiikari laukaisee aseen.

 
Eihän tuollaisen Venäläisen kypärän lävistämiseen tarvitse kovin järeää kaliiperia. Mahdollisimman mieto rekyylinen ja subsonic lataus vaimentimella on melko pop.
 
Rahasta ja teknologiasta se vain on kiinni. Pyssyyn voidaan kiinnittää älykäs tähtäinlaite joka mittaa etäisyyden kohteeseen ja toimii ballistisena laskimena. Dronen operaattori maalaa kohteen ja alkaa hiissaamaan tähtäinristikkoa kohteeseen päin ja älykiikari laukaisee aseen heti kun huomaa osumapisteen olevan oikeassa kohdassa. Näitä tämmöisiä kiikareitahan on jo olemassa, eli sotilas ensin maalaa kiikarin näkymästä kohteen, puristaa sen jälkeen liipaisimen pohjaan ja alkaa liikuttamaan ristikkoa, ja kun se on oikeassa kohdassa niin kiikari laukaisee aseen.


Tässä virityksessä on sotilas pitämässä aseesta kiinni (eli pitää sen vakaana) ja painaa liipasinta.

Jos droneen tämän virittäisi, niin
- pitäisi saada drone kantamaan älykiikaria riittävän vakaasti. Kun kohde on kaukana, pienikin liike dronen/kiväärin päässä pistää luodin aivan minne sattuu
- pitäisi saada riittävän tarkka kuva älykkäästä kiikarista sinne etäohjaavalle sotilaalle (ei siis mitään twitter pikselimössöä)
- Kuvan siirtämisen ja laukaisuinformaation välittämisen viive voi aiheuttaa sen, että kohteessa saattaa valintahetkellä ollakin joku muu kuin tarkoitettu kohde. Tällöin kohteen valinnan jälkeen voidaan näyttää valittu kohde etäohjaavalle sotilaalle tyyliin 'OK. Kohde on se jonka valitsin. Seuraa kohdetta ja ammu kun näet parhaaksi' tai 'valitse kohde uudelleen'
- Kun kivääri on lauennut, pitäisi drone saada vakautettua uutta laukausta varten

Eihän tuo mahdotontakaan ole, mutta voi olla jokseenkin haastavaa käytännössä.
 
Miten tuo tunnistaa oikean kohteen sen jälkeen kun on lähtenyt ylöspäin?

Oon miettinyt tuota kans, ja koittanut vähän katsella lähteistäkin että miten tuo toimii, mutta vähän heikoin tuloksin. Oon itse päätellyt että todennäköisesti se 18 asteen (näyttää muuten takaviistosta kuvatuissa videoissa pirusti jyrkemmälle) nousukulma on asetettu niin että se kääntyvä hakupää ei missään vaiheessa menetä näköyhteyttä maaliin. Muuten se joutuis tekeen ihan hemmetin hasardia päättelyä kun sillä voi periaatteessa ampua vähän mitä tahansa maalia, ja pitäisi tietää miltä se näyttää yläviistosta kun sen on ensin lukinnut sivuprofiilista.

Vekotin on kyllä melkoinen high-tech viritys. On pari lämpökameraa, kuvantunnistusta, thrust vectoringia sun muuta.
 
Japani valitsi sitten Patrian AMV:n Type 96:n seuraajaksi.
Pistävätköhän omat moottorit, kun lisenssillä kokoavatkin japanissa.
 
Saattaa hyvinkin olla varaosahuollon kannalta Hinolta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 312
Viestejä
4 508 987
Jäsenet
74 351
Uusin jäsen
Hopis

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom