Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Ollaan muuttamassa asuntoon josta puuttuu sälekaihtimet kokonaan. Ikkunapinta-alaa on ihan reilusti tuollaisessa n. 100 neliön asunnossa. Onkohan ihan mahdoton homma jos vain yrittää tilailla mittojen mukaan kaihtimet ja asentelee itse, ne kun pitäisi toki vielä saada ikkunoiden väliin? Onko porukalla kokemusta jostain muista vaihtoehdoista, nykyään kun on jotain vekkiverhojakin tms.?
 
Ollaan muuttamassa asuntoon josta puuttuu sälekaihtimet kokonaan. Ikkunapinta-alaa on ihan reilusti tuollaisessa n. 100 neliön asunnossa. Onkohan ihan mahdoton homma jos vain yrittää tilailla mittojen mukaan kaihtimet ja asentelee itse, ne kun pitäisi toki vielä saada ikkunoiden väliin? Onko porukalla kokemusta jostain muista vaihtoehdoista, nykyään kun on jotain vekkiverhojakin tms.?
Tekisin itse niin, että pyytäisin kaihdinfirmaa tulemaan ottamaan itse mitat ja speksit ikkunoista, jonka perusteella kaihtimet valmistetaan. Asennuksen voi sitten suorittaa itse, jos osaaminen ja/tai itseluottamus siihen riittää. Asuin joskus vuokra-asunnossa, johon laitettiin jälkikäteen kaihtimet ja seurasin sitä asennusta sivusta, niin ei se itse asentaminen loppupeleissä monimutkainen homma ole, jos tietää mitä tekee. Avattavissa ikkunoissa joutuu poraamaan karmin läpi, että saa narut kulkemaan, mutta kiinteissä ikkunoissa nuo on tosi simppeli asentaa.
 
Näyttäisi siltä, että suhdanteesta huolimatta ammattilaisia on vaikea saada talotyömaalle, joten on pohdittu, voisiko kiintokalusteet (esim. keittiö) asentaa itse. Oikeastaan ainoa mietityttävä asia on yläkaappien kiinnitys kipsilevyseinään. Toinen seinä on hirsiseinä ja sen kanssa ei luonnollisesti ole mitään ongelmaa, mutta L-mallisessa keittiössä toinen seinä on jäykistävä kevyt väliseinä, jossa on 40 cm koolausväli ja EK-kipsilevyt molemmin puolin. Timpureilla oli kyllä keittiön mallinnuskuvat olemassa väliseinien rakentamisen aikaan, mutta eivät päätynyneet tekemään mitään vaakavahvikkeita seinään rakennusvaiheessa. Nyt mietin, että miten ne yläkaapit on järkevintä kiinnittää sinne seinälle? Riittääkö, jos ne kiinnittää toisiinsa ja sitten käyttää hyväksi tuota 40 cm koolausväliä? Vai kiinnitetäänkö lisäksi myös propuilla myös itse kipsilevystä? Netin kätköistä luin, että jotkut ovat purkaneet osan kipsilevystä pois sieltä kaappien takaa ja korvanneet esim. havuvanerilla, mutta en nyt juuri rakennettua seinään viitsisi alkaa puukottamaan, jos ei ole pakko.

Kyseinen keittiövalmistaja ei käytä mitään asennuskiskoa asennuksessa, vaan kaapit tulisivat niistä "sidelistoista" puuruuveilla kiinni seinään.
 
Näyttäisi siltä, että suhdanteesta huolimatta ammattilaisia on vaikea saada talotyömaalle, joten on pohdittu, voisiko kiintokalusteet (esim. keittiö) asentaa itse. Oikeastaan ainoa mietityttävä asia on yläkaappien kiinnitys kipsilevyseinään. Toinen seinä on hirsiseinä ja sen kanssa ei luonnollisesti ole mitään ongelmaa, mutta L-mallisessa keittiössä toinen seinä on jäykistävä kevyt väliseinä, jossa on 40 cm koolausväli ja EK-kipsilevyt molemmin puolin. Timpureilla oli kyllä keittiön mallinnuskuvat olemassa väliseinien rakentamisen aikaan, mutta eivät päätynyneet tekemään mitään vaakavahvikkeita seinään rakennusvaiheessa. Nyt mietin, että miten ne yläkaapit on järkevintä kiinnittää sinne seinälle? Riittääkö, jos ne kiinnittää toisiinsa ja sitten käyttää hyväksi tuota 40 cm koolausväliä? Vai kiinnitetäänkö lisäksi myös propuilla myös itse kipsilevystä? Netin kätköistä luin, että jotkut ovat purkaneet osan kipsilevystä pois sieltä kaappien takaa ja korvanneet esim. havuvanerilla, mutta en nyt juuri rakennettua seinään viitsisi alkaa puukottamaan, jos ei ole pakko.

Kyseinen keittiövalmistaja ei käytä mitään asennuskiskoa asennuksessa, vaan kaapit tulisivat niistä "sidelistoista" puuruuveilla kiinni seinään.
Jos koolausväli on vain 400mm ja sen löytää helposti, en miettisi mitään muuta tapaa vaan ruuvaisin sidelistasta kiinni runkoon ja kaapit toisiinsa 27mm ruuveilla. 600mm runkojaolla on jo huomattavasti vaikeampaa.
 
Jos koolausväli on vain 400mm ja sen löytää helposti, en miettisi mitään muuta tapaa vaan ruuvaisin sidelistasta kiinni runkoon ja kaapit toisiinsa 27mm ruuveilla. 600mm runkojaolla on jo huomattavasti vaikeampaa.

Ok. Tätä mietin itsekin, että kaapit toisiinsa kiinni ja sitten sidelistojen avulla kiinnittää huolellisesti noihin 40cm välein oleviin koolauksiin. Koolaukset on onneksi helppo löytää, kun dokumentoitiin rakennusvaiheessa täsmällisesti niiden paikat + missä menee sähköjä ja LVI:tä.
 
Kyllä mä olen itse kaihtimet ikkunoiden väliin asentanut, ei kaksinen operaatio, varsinkin jos sarjassa tekee. Ensimmäisen jälkeen menee itsestään.

Keittiökaapit on kaihtimiakin helpompi asentaa. Yläkaappien alareunan tasoon kun ruuvaa riman seinään jonka päälle kaappeja nostelee niin ei tarvi kannatella.
 
Pääsin jo hieman laminaatin asentamisen makuun, kun ensimmäinen 11 neliön huone tuli valmiiksi. Vielä jäljellä 120 neliötä, eli remppaa vielä riittää. Pöytäsirkkeli oli hyvä lainata, niin ei ole aivan niin työläs.

Minusta ihan riittävän laadukas ja tuntuu kestävältä tuo.

Uusia listojakin täytyy jossain vaiheessa miettiä. Vanhat listat on pysyneet ehjinä, mutta samallahan nekin uusisi.

Screenshot_2024-10-29-21-10-31-62_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~3.jpg
 
Pääsin jo hieman laminaatin asentamisen makuun, kun ensimmäinen 11 neliön huone tuli valmiiksi. Vielä jäljellä 120 neliötä, eli remppaa vielä riittää. Pöytäsirkkeli oli hyvä lainata, niin ei ole aivan niin työläs.

Minusta ihan riittävän laadukas ja tuntuu kestävältä tuo.

Uusia listojakin täytyy jossain vaiheessa miettiä. Vanhat listat on pysyneet ehjinä, mutta samallahan nekin uusisi.

Screenshot_2024-10-29-21-10-31-62_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~3.jpg

Nuo karmien kohdat tehään tosiaan niin että aseta karmin eteen pala laminaattia. Sit käsisahalla pala pois karmista laminaattia pitkin. Saat sen jälkeen ujutettuu laminaatin karmin alle niin tulee siisti.
 
Mietin että teen takkahuoneen ja eteisen omana lattian ja vain joku sopiva pieni lista väliin. Kun ei ainakaan oma osaaminen oikein riitä siihen, että olisi 4 huoneessa sama lattia.

Nyt 53 pakettia ostettu laminaattia. Saa nähdä tartteeko vielä varalta ostaa lisää, kun varaston laattalattiallekin tulee samaa. 134 neliölle siis riittää paketit, mutta hukkaan täytyy varata 10%.

3 makkaria tehty ja olkkariin sain nyt 2 riviä lisättyä.

Screenshot_2024-10-31-09-09-18-38_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg
 
Mietin että teen takkahuoneen ja eteisen omana lattian ja vain joku sopiva pieni lista väliin. Kun ei ainakaan oma osaaminen oikein riitä siihen, että olisi 4 huoneessa sama lattia.

Nyt 53 pakettia ostettu laminaattia. Saa nähdä tartteeko vielä varalta ostaa lisää, kun varaston laattalattiallekin tulee samaa. 134 neliölle siis riittää paketit, mutta hukkaan täytyy varata 10%.

3 makkaria tehty ja olkkariin sain nyt 2 riviä lisättyä.

Screenshot_2024-10-31-09-09-18-38_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg
Monesti myös valmistajalla on suositus liikuntasaumasta yli xx neliön jälkeen vaikka kaikki tilat pystyisikin vetämään "samaa lattiaa"...
 
Ovelliset makuuhuoneet hyvä tehdä erikseen. Saa sit tarvittaessa uusittua yksittäisen huoneen lattian ja saa liikuntasauman sopivasti välioven alle piiloon.
 
Ovelliset makuuhuoneet hyvä tehdä erikseen. Saa sit tarvittaessa uusittua yksittäisen huoneen lattian ja saa liikuntasauman sopivasti välioven alle piiloon.
Meillä tehtiin koko kämppään samasta vinyylilankusta lattiat rempan yhteydessä ja kaikissa oviaukoissa liikuntasaumat juuri noin.
 
Enemmän poliittinen kuin tekninen kysymys: miksi koti kannattaa rakentaa "vakituiseksi asunnoksi" eikä vapaa-ajan asunnoksi? Teknisesti asunto voi olla täsmälleen sama, mutta kevyemmällä byrokratialla. Pysyvästi ei saisi asua, mutta kukaan ei valvo. Postin joutuu hakemaan poste-restantesta, ehkä.
 
Enemmän poliittinen kuin tekninen kysymys: miksi koti kannattaa rakentaa "vakituiseksi asunnoksi" eikä vapaa-ajan asunnoksi? Teknisesti asunto voi olla täsmälleen sama, mutta kevyemmällä byrokratialla. Pysyvästi ei saisi asua, mutta kukaan ei valvo. Postin joutuu hakemaan poste-restantesta, ehkä.
Siis jonkin kunnan asukas täytyy olla ja viralliseen osotteeseen kohdistuu kaikki mahdolliset yhteiskunnan palvelut. Koulukyytiä et varmaan saa järjestymään vapaa-ajan asunnolta jne. Toisekseen vapaa-ajan asunnolla saattaa olla korkeampi kiinteistöveroprosentti.

En heti keksi mitä suurta järkevää säästöä syntyy siitä että rakentaisi pysyvään käyttöön toimivan energiatehokkaan mökin eikä omakotitaloa, toki omassa kotikunnassa on aika kevyt/järkevä rakennusvalvonta.
 
Viimeksi muokattu:
Siis jonkin kunnan asukas täytyy olla ja viralliseen osotteeseen kohdistuu kaikki mahdolliset yhteiskunnan palvelut. Toisekseen vapaa-ajan asunnolla saattaa olla korkeampi kiinteistöveroprosentti.

En heti keksi mitä suurta järkevää säätöä syntyy siitä että rakentaisi pysyvään käyttöön toimivan energiatehokkaan mökin eikä omakotitaloa, toki omassa kotikunnassa on aika kevyt/järkevä rakennusvalvonta.
Toki osoite pitää olla, mutta se ei liity välttämättä asumiseen. Voi olla kirjoilla eri kunnassa missä asuu vapaa-ajan asunnossa. Joo kiinteistöverossa on näköjään iso ero.
 
Enemmän poliittinen kuin tekninen kysymys: miksi koti kannattaa rakentaa "vakituiseksi asunnoksi" eikä vapaa-ajan asunnoksi? Teknisesti asunto voi olla täsmälleen sama, mutta kevyemmällä byrokratialla. Pysyvästi ei saisi asua, mutta kukaan ei valvo. Postin joutuu hakemaan poste-restantesta, ehkä.

Asetelma ei liene käytännössä näin mustavalkoinen. Voi olla, että sinne rantatontille ei vapaa-ajan asumusta kummoisempaa voi tehdä.
 
miksi koti kannattaa rakentaa "vakituiseksi asunnoksi" eikä vapaa-ajan asunnoksi? Teknisesti asunto voi olla täsmälleen sama, mutta kevyemmällä byrokratialla. Pysyvästi ei saisi asua, mutta kukaan ei valvo. Postin joutuu hakemaan poste-restantesta, ehkä.
Teknisesti kannattaa tehdä tosiaan vak. asunnoksi, vaikka olisikin vain "mökki".

Vapaa-ajan asunnon kun voisi olla mahdollista muuttaa vak. asunnoksi myöhemmin. Vak. asunto on myös arvokkaampi, kuin "mökki".
 
Teknisesti kannattaa tehdä tosiaan vak. asunnoksi, vaikka olisikin vain "mökki".

Vapaa-ajan asunnon kun voisi olla mahdollista muuttaa vak. asunnoksi myöhemmin. Vak. asunto on myös arvokkaampi, kuin "mökki".
Nii meinaat että vapaa-ajan asunto kannattaa rakentaa yhtä laadukkaasti kuin vakituinen asunto, jos se tulee vakituiseen käyttöön?

Enpä ole verrannut asuntojen hintoja, onko tuolla nimityksellä vaikutusta...
 
Joo no tuohan on sitten plussa vapaa-ajan asunnolle.
No tietysti tontille jolle ei saa rakentaa kun mökin, pitää rakentaa mökki. Mutta edelleen en usko että on mitään hyvää perustetta rakentaa mökkiä eikä omakotitaloa jos rakennuslupa sen sallii ja haluaa suht modernin, energiatehokkaan ja kestävän kodin rakentaa. Toki yksihuoneinen kevythirsimökki jonka lämmittää puulla on aika paljon halvempi rakentaa kuin omakotitalo.
 
Nii meinaat että vapaa-ajan asunto kannattaa rakentaa yhtä laadukkaasti kuin vakituinen asunto, jos se tulee vakituiseen käyttöön?

Enpä ole verrannut asuntojen hintoja, onko tuolla nimityksellä vaikutusta...
Joskus saattavat muuttaa niitä kaavamääräyksiä, eli alunperin vapaa-ajan asunnoksi tehdyn voisi muuttaa halutessaan vakituiseksi asunnoksi. Yhden tällaisen alueen muistan itse. Eli yksi hirsitalo muutettiin noin ja ehkä myös naapurin "mökki".
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 252
Viestejä
4 470 670
Jäsenet
73 910
Uusin jäsen
silu87

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom