Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Teen uutta. En nyt ymmärrä. Ihan gyproc-levyllä voidaan käsittääkseni jo täyttää noita palovaatimuksia seinille. Siihen seinään jos haluaa seinän sisään menevän liukuoven - joka täyttää palo-ovelle asetetut vaatimukset - niin miten oven laitto enää vaikuttaa seinärakenteeseen? Jos siinä siis on jo esim. passeli gyproc?
Se seinän rakenne ei ole sama kuin siinä viereisessä osassa, jossa sitä palo-ovi"koteloa" ei ole. Mieti tilannetta kun se palo-ovi on kiinni.
 
Palo-ovilla on tiiviysvaatimukset jotka voi olla haastavat täyttää seinän sisään menevällä ovella.
 
Teen uutta. En nyt ymmärrä. Ihan gyproc-levyllä voidaan käsittääkseni jo täyttää noita palovaatimuksia seinille. Siihen seinään jos haluaa seinän sisään menevän liukuoven - joka täyttää palo-ovelle asetetut vaatimukset - niin miten oven laitto enää vaikuttaa seinärakenteeseen? Jos siinä siis on jo esim. passeli gyproc?

Gyproc täyttää jotain palovaatimuksia, mutta ei todellakaan kaikkia. Kuten myös palo-ovillakin on erilaisia vaatimuksia eri tiloihin ja kohteisiin. Et ole kertonut minkälainen kohde kyseessä? Mikä se paloluokka on vähintään oltava?
 
Aattelin laittaa terassin rungon koolaukset kulmaraudoilla :


Ja käyttää ankkuriruuveja 4.8 x 40mm A2

Mietin vaan että kulmaraudat on kuumasinkittyä terästä ja ruuvipaketissa lukee ruostumaton, että voiko noita käyttää keskenään painekyllästettyyn puuhun.
 
Gyproc täyttää jotain palovaatimuksia, mutta ei todellakaan kaikkia. Kuten myös palo-ovillakin on erilaisia vaatimuksia eri tiloihin ja kohteisiin. Et ole kertonut minkälainen kohde kyseessä? Mikä se paloluokka on vähintään oltava?

Autotallista käynti samassa rakennuskessa olevaam varastohuoneeseen. Uudiskohde-okt siis.
 
Autotallista käynti samassa rakennuskessa olevaam varastohuoneeseen. Uudiskohde-okt siis.
EL30 siis, tämä luku siinä on kiinnostava, miksi sitä ei voinut kertoa kun se papereissa lukee? Tuohan tulee tuplagyprocilla autotallin puoleiselle seinälle? Eli se itse liukuoven runko-ontelo seinässä ei tarttis mitään ihmeellistä, liukuovirungossa toki voi sitten olla jotain muita erikoisehtoja???
 
EL30 siis, tämä luku siinä on kiinnostava, miksi sitä ei voinut kertoa kun se papereissa lukee? Tuohan tulee tuplagyprocilla autotallin puoleiselle seinälle? Eli se itse liukuoven runko-ontelo seinässä ei tarttis mitään ihmeellistä, liukuovirungossa toki voi sitten olla jotain muita erikoisehtoja???

En tiennyt, että tämä on relevantti tieto. Minulla on ehkä miljoona eri asiakirjaa taloon liittyen enkä tiedä onko siellä joku muukin asia relevantti. Kysymyksiin kyllä vastaan mieluusti. Liukuovinrungon vaatimuksista en tiedä, kuten en tiedä ovenkaan vaatimuksista.

Jompaan kumpaan laitaan ajattelin tosiaan liukuovea, niin olisi helpompi laittaa esim. hyllyjä molempiin tiloihin. Periaatteessa myös keskellä tuota VAR 1 seinää voisi ajatella. :think:

1726724773017.png
 
Eikö tuohon mahdu ihan hyvin normaali ovi mikä aukeaa talliin? Eihän liukuovella tässä tapauksessa säästä yhtään mitään tilaa :confused:
 
Eikö tuohon mahdu ihan hyvin normaali ovi mikä aukeaa talliin? Eihän liukuovella tässä tapauksessa säästä yhtään mitään tilaa :confused:

No mahtuu tietysti. Ajattelin vain, että jos siihen olisi ollut jollain tiedossa standardit täyttävät, seinän sisään liukuva liuovi mallia palo-, niin ennemmin olisi sellaisen sinne laittanut.

1726727064996.png
 
No mahtuu tietysti. Ajattelin vain, että jos siihen olisi ollut jollain tiedossa standardit täyttävät, seinän sisään liukuva liuovi mallia palo-, niin ennemmin olisi sellaisen sinne laittanut.

1726727064996.png
Oletko kysynyt rakennusvalvonnasta, pitääkö tohon tehdä "tuulikaappi", jos teet palo-oven. Idea sillä on/ollee, ettei autotallista poistuessa tule asuintilaan pakokaasuja yms..
Eli voit sulkea autotallin palo-oven, ennenkuin siirryt seuraavaan tilaan. Sen "tuulikaapin" ei tarvitse enää olla paloluokiteltu.
 
Oletko kysynyt rakennusvalvonnasta, pitääkö tohon tehdä "tuulikaappi", jos teet palo-oven. Idea sillä on/ollee, ettei autotallista poistuessa tule asuintilaan pakokaasuja yms..
Eli voit sulkea autotallin palo-oven, ennenkuin siirryt seuraavaan tilaan. Sen "tuulikaapin" ei tarvitse enää olla paloluokiteltu.

En täysin ymmärrä mitä tarkoitat. Kyseessä erillinen autotallirakennus. Minulle on tarjottu jo yhtä palo-ovea, jossa on ovipumppu. AT siis kuvassa alhaalla ja ovella tarkoitus tehdä pääsy sisäkautta VAR 1 -tilaan.
 
En täysin ymmärrä mitä tarkoitat. Kyseessä erillinen autotallirakennus. Minulle on tarjottu jo yhtä palo-ovea, jossa on ovipumppu. AT siis kuvassa alhaalla ja ovella tarkoitus tehdä pääsy sisäkautta VAR 1 -tilaan.
Musta tossa kuvassa (viestisi #2768) aiemmin näytti, että autotallisi on kiinni asuinrakennuksen seinässä ja olet tekemässä siihen seinään palo-ovea. Jos toi varastoksi merkitsemäsi tila olisi asuinhuone, siihen pitäisi nykymääräysten mukaan tehdä toi em. mainitsemani "tuulikaappi" uuden palo-ovesi yhteyteen. Nyt kun siinä on erillinen varasto ( johon palo-ovi johtaa ) en ole aivan varma, siksi suosittelen, että varmistat asia rakennusvalvonnasta. (Siihen puututaan lopputarkastuksessa, jos se pitää olla).
 
Musta tossa kuvassa (viestisi #2768) aiemmin näytti, että autotallisi on kiinni asuinrakennuksen seinässä ja olet tekemässä siihen seinään palo-ovea. Jos toi varastoksi merkitsemäsi tila olisi asuinhuone, siihen pitäisi nykymääräysten mukaan tehdä toi em. mainitsemani "tuulikaappi" uuden palo-ovesi yhteyteen. Nyt kun siinä on erillinen varasto ( johon palo-ovi johtaa ) en ole aivan varma, siksi suosittelen, että varmistat asia rakennusvalvonnasta. (Siihen puututaan lopputarkastuksessa, jos se pitää olla).
Joo, ehdottomasti kysymään rak.valvonnasta asia, mä jotenkin katsoin että tuossa olisi ollut "ovi" jo valmiina, mutta siinähän olikin vain niitä 80cm "liukuovi" hahmotelmia.

Meillä on autotalli kellarikerroksessa ja vieressä on silleen "ei asuinkäyttöön" luokiteltua tilaa ts. ei vie rakennusoikeutta niin siihen tilaan kulku ainakin vaati tuon tuulikaapin. Koska tuossa on vain pelkkä varasto niin ehkä tuota on mahdollista tulkita toisin, mutta sitten saattaapi EL30 tulla varaston ja tuon MH väliin.

Itse sanoisin että se on joko
a) savusulku tai
b) varaston EL30 osastointi mh:sta

PS. sen tuulikaapin nimi on savusulku.
PPS. tässä peruscaset, joka ei tuosta suoraan kylläkään löydy kuin mainintana että varasto voidaan osastoida autosuojan tai asuintilan kanssa samaan (nyt asuintilassa): https://toptenrava.fi/wp-content/up...n-pientalon-paloturvallisuuden-perusteita.pdf
 
Sauna- ja kylpyhuonetiloihin olisi kiva saada lattialämmitys kunnolla toimimaan myös kesäisin. Alakerran jakotukissa on kuitenkin sekä olohuone, keittiö ja makuuhuone ym. muut tilat, mitä ei mielellään lämmittäisi kesällä. Osaisiko joku neuvoa, miten helpoiten saisi tuosta eristettyä kierron vain sauna- ja kylpyhuonetilaan (punaisella ympyröity)? Jos käsin suljen aina kaikki muut jakotukin lähdöt, menee homma liian vaikeaksi esim. syksyisin/keväisin, kun välillä tarvitsisi myös muita tiloja lämmittää. Thermia Calibra vastaa lattialämmityskierrosta. Kiitos avusta!
 

Liitteet

  • IMG_9123.jpg
    IMG_9123.jpg
    649,4 KB · Luettu: 99
Sauna- ja kylpyhuonetiloihin olisi kiva saada lattialämmitys kunnolla toimimaan myös kesäisin. Alakerran jakotukissa on kuitenkin sekä olohuone, keittiö ja makuuhuone ym. muut tilat, mitä ei mielellään lämmittäisi kesällä. Osaisiko joku neuvoa, miten helpoiten saisi tuosta eristettyä kierron vain sauna- ja kylpyhuonetilaan (punaisella ympyröity)? Jos käsin suljen aina kaikki muut jakotukin lähdöt, menee homma liian vaikeaksi esim. syksyisin/keväisin, kun välillä tarvitsisi myös muita tiloja lämmittää. Thermia Calibra vastaa lattialämmityskierrosta. Kiitos avusta!
Eipä siihen muuta keinoa ole kuin sulkea kaikki muut piirit käsin tai termostaateilla. Lisäksi pitää säätää lämpökäyrä niin että se lämmittää kierron vettä myös silloin kun periaatteessa ei tarvitsisi lämmittää.

Se mitä tuosta myös seuraa on, että kun auki on vain yksi piiri, lämmitettävän veden tilavuus on pieni (jos ei ole puskurivaraajaa), jolloin pumppu lämmittää sen aika nopeasti, mikä taas aiheuttaa melkoista pätkäkäyntiä.

Itse pidän ihan suosiolla lämmitykset vain pois kaikista lattioista kesäisin. Kylppärit kuivuu kyllä muutenkin ihan hyvin.
 
Miten/millä matskulla toteutetaan saunan yhteydessä olevaan kylppäriin tasainen (valkoinen) katto? Tavallinen kipsilevy tuskin on vaihtoehto, mutta meneekö sitten jo esim. tämmöisellä: Gyproc Märkätilalevy GRI 13 ROBUST, 1200x2600x13mm
Märkätilagyproc ja Tikkurilan Luja on meillä ei saunallisessa kylppärissä. Sauna tietysti tuo vielä enemmän kosteusrasitusta, mutta ei kai tuohon paljon muutakaan vaihtoehtoa ole.
 
Kysyin puulattian hionnasta 1980 luvun taloon. Puulattian ala noin 98 neliötä. Hinta olisi yhdellä (hyvällä) 29€ neliö ja sisältää lakkauksen 5 kertaan.

Ei varmaan kannata itse yrittää hioa lattiaa? Tai yrittää lakata? Listat nyt voisi saada itsekin irrotettua jollain lailla. Jos kumminkin tulee uudet listat tilalle.

Tuossa lakka vaihtoehdot. Lakan saa itse valita vapaasti noista, ei vaikuta hintaan.

"Lakka on Bona Traffic HD (matta, extra matta tai Raw)"

Lisäsin vielä pohjakuvan. Suunnitelma, että kaikki lattiat hiottaisiin.

Screenshot_2024-09-29-11-54-43-94_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
 
Kysyin puulattian hionnasta 1980 luvun taloon. Puulattian ala noin 98 neliötä. Hinta olisi yhdellä (hyvällä) 29€ neliö ja sisältää lakkauksen 5 kertaan.

Ei varmaan kannata itse yrittää hioa lattiaa? Tai yrittää lakata? Listat nyt voisi saada itsekin irrotettua jollain lailla. Jos kumminkin tulee uudet listat tilalle.

Tuossa lakka vaihtoehdot. Lakan saa itse valita vapaasti noista, ei vaikuta hintaan.

"Lakka on Bona Traffic HD (matta, extra matta tai Raw)"

Lisäsin vielä pohjakuvan. Suunnitelma, että kaikki lattiat hiottaisiin.

Screenshot_2024-09-29-11-54-43-94_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg

Ihan asiallinen hinta tuo on. Tietty ois hyvä jos ois jotain referenssikohdetta tekijällä että tietäis millasta jälkeä saa. Yleensä listojen irroitus taitaa kuulua tilaajalle. Itse oon ammatiltani talonrakentaja, mutta en lähde kyllä ikinä hiomaan asiakkaan lattioita vaikka monesti tilaisuuksia olisi ollut. Joskus oon hionut 6m2 eteisen ja sit 16m2 mökin lattian pikkukoneella, mutta en suosittele. Isot alat vaatii kunnon koneet joiden vuokraaminen jo maksaa rahaa puhumattakaan että niitä osaisi äkkinäinen käyttää niin hyvin että jäljestä tulisi priimaa. Tuo pelkkä lakkauskin on jo yksinään tolkuton työmaa. Jos vanhat listat on jotain arvopuuta kuten tammea tai koivua niin kannattaa harkita niiden kunnostamista.
 
Ihan asiallinen hinta tuo on. Tietty ois hyvä jos ois jotain referenssikohdetta tekijällä että tietäis millasta jälkeä saa. Yleensä listojen irroitus taitaa kuulua tilaajalle. Itse oon ammatiltani talonrakentaja, mutta en lähde kyllä ikinä hiomaan asiakkaan lattioita vaikka monesti tilaisuuksia olisi ollut. Joskus oon hionut 6m2 eteisen ja sit 16m2 mökin lattian pikkukoneella, mutta en suosittele. Isot alat vaatii kunnon koneet joiden vuokraaminen jo maksaa rahaa puhumattakaan että niitä osaisi äkkinäinen käyttää niin hyvin että jäljestä tulisi priimaa. Tuo pelkkä lakkauskin on jo yksinään tolkuton työmaa. Jos vanhat listat on jotain arvopuuta kuten tammea tai koivua niin kannattaa harkita niiden kunnostamista.
Facebookin puolelta löytyy joitakin kohteita tuolta tekijältä.

Tilausjono vaan marraskuun puoleenväliin asti, mutta pakko varmaan odotella, koska ei ole löytynyt ketään muutakaan tuohon urakkaan.

Jotain yksittäisiä remppajia voisi löytyä, mutta ei yhtään edullisempia ja jälki voi olla huonoa.
 
Pitäisi ensi keväänä saada teetettyä noin 20 metriä aitaa sekä kaksi ajoporttia. Korkeutta se 120 cm, ettei tarvitse lupien kanssa säätää. Ruuvipaaluilla pitäisi onnistua.

Onko kokemusta tällaisten keikkojen kilpailutuksesta?
 
Facebookin puolelta löytyy joitakin kohteita tuolta tekijältä.

Tilausjono vaan marraskuun puoleenväliin asti, mutta pakko varmaan odotella, koska ei ole löytynyt ketään muutakaan tuohon urakkaan.

Jotain yksittäisiä remppajia voisi löytyä, mutta ei yhtään edullisempia ja jälki voi olla huonoa.

Juu kannattaa odottaa. Hyvät tekijät tunnistaa pitkästä jonosta. Tuo lattioiden hionta on yleensä viimeisiä töitä remontissa niin ei oo itteeni yleensä haitannut vaikka joutunut odottelee.
 
Osaako joku asiaa tunteva sanoa näistä kuvista, että onko kyseessä konesauma- vai lukkosaumakatto? Ymmärtääkseni pitäisi olla konesauma, mutta rakennepiirroksessa mainitaan "peltikate tumman harmaa RR23 (Ruukki Classic)" ja sehän on lukkosauma.
Screenshot_20241014-235026109 (1).jpg
Screenshot_20241014-235134686 (1).jpg
 
Nykyisessä lähes 40v. vanhassa kylpyhuoneessa ei ole käytetty höyrynsulkumuovia missään kohtaa. Ulkoseinät termoharkoista ja katot paneloitu ja sen yläpuolella seuraava rakenne, aiemmin myös vesikaton aluskatteenakin toimineet uretaani eristelevyt, joissa alumiinipinnoite yläpohjaan päin ja bitumi pinnoite yläpuolella. Yläpohja on lämmintä tilaa kauttaaltaan. Nykyisin vesikaton alla näiden eristelevyjen yläpuolella normaali aluskate.

Onko remontissa vastaavan rakenteen säilyttäminen järkevää, vai tulisiko nykymallin mukaisesti katto muovittaa ja ehkä myös lisäeristää? Kaikki näkyvillä olevat rakenteet yläpohjassa kylppärin ja saunan kohdalta täysin kunnossa ja puu terveen väristä. Saunassa on alumiinipaperit ja kattoon laitettu lasivillaa parit levyt päällekkäin vain irtonaisina paperin päälle.
 
Osaako joku asiaa tunteva sanoa näistä kuvista, että onko kyseessä konesauma- vai lukkosaumakatto? Ymmärtääkseni pitäisi olla konesauma, mutta rakennepiirroksessa mainitaan "peltikate tumman harmaa RR23 (Ruukki Classic)" ja sehän on lukkosauma.
Screenshot_20241014-235026109 (1).jpg
Screenshot_20241014-235134686 (1).jpg
Kyllä sellanen Harrison/Stetson olisi, että kyseessä on konesauma. Polkusaumakatteessa tuo helma menee alemmas tuohon pellin pintaan ja on kantattu.
Jos olisi kuva katon harjalta niin siitä selviäisi helpoiten.
1728973842729.png
 
Osaako joku asiaa tunteva sanoa näistä kuvista, että onko kyseessä konesauma- vai lukkosaumakatto? Ymmärtääkseni pitäisi olla konesauma, mutta rakennepiirroksessa mainitaan "peltikate tumman harmaa RR23 (Ruukki Classic)" ja sehän on lukkosauma.
Screenshot_20241014-235026109 (1).jpg
Screenshot_20241014-235134686 (1).jpg

Katon harjasta näkee millainen katto on kyseessä. Konesaumassa harja on myös käännetty eikä erillistä harjapeltiä ole. Jos harjalla on erillinen harjapelti niin kyseessä ei ole konesaumakatto.
 
Katon harjasta näkee millainen katto on kyseessä. Konesaumassa harja on myös käännetty eikä erillistä harjapeltiä ole. Jos harjalla on erillinen harjapelti niin kyseessä ei ole konesaumakatto.
Tosiaan pulpettikatto kyseessä. Kävin ottamassa muutaman kuvan ylä- ja alareunoista. Saumat on käännetty tähän tapaan:
P_20241016_133424.jpg
P_20241016_133508.jpg
P_20241016_133255.jpg
 
Tosiaan pulpettikatto kyseessä. Kävin ottamassa muutaman kuvan ylä- ja alareunoista. Saumat on käännetty tähän tapaan:
P_20241016_133424.jpg
P_20241016_133508.jpg
P_20241016_133255.jpg
Konesauma kyseessä, ei käännetä polkusaumassa noita "harjoja" tuolla tapaa
1729082619087.png
 
Mikä halpa jiirisaha lista hommiin sisälle? Löytyy jo yksi mistä kääntö mennyt rikki vuosia sitten. Tapellut sen kanssa tarpeeksi, mutta nyt ei jaksa viritellä. Ei tartte mitään paksua saada poikki. Kahteen kulmaan kallistus, että saane kattolistatkin tarvittaessa.

Olis voittaja, mutta ei varastossa missään:


Muuten ehdokkaat:



 
Tässä nyt uudiskohdetta rakentaessa tullut itse tehtyä sisäseinien tasoitukset ja maalaukset. Sisäseinät ovat siis ihan tavallista EK kipsilevyä. Tätä ennen en ollut koskaan tehnyt kipsiseinien tasoituksia ja melkoinen oppimisprosessi on kyllä ollut ja en osannut alun perin aavistaakaan, paljonko se syö aikaa, jos haluaa hyvän lopputuloksen.

Jos jotakuta kiinnostaa tarkemmat ajatukset/ohjeet, niin voinen niitäkin jakaa, vaikka mikään ammattilainen en ole ja opin tekemisen kautta. Mutta ainakin uudiskohteessa jos ottaa esim. levyvalmiin paketin tai haluaa vain muuten hieman säästää, niin silloin voi olla edessä tätä hommaa. Itselläni meni n. 1,5kk aikaa kun käytin pari tuntia arki-illoista ja puolikkaita viikonlopun päiviä tasoitushommiin. Käytännössä koostui sekä ruuvinkantojen että kipsilevyjen saumojen tasoituksista ja nauhoituksista. Huonekorkeus meillä on tosin karvan yli 3m ja se extra 40 cm kyllä tuossa hommassa näkyy työmäärän lisääntymisenä.

Se mitä itse opin on, että jos johonkin tulee vaakasauma, niin sitä on käytännössä mahdoton saada 100 % häivytettyä, jos siinä kohtaa ei ole reunaohennusta. Vaakasaumat ovat onneksi harvinaisia, jos hommat on hyvin tehty, joten noita ei joka kohtaan tule. Mutta siihen jää kyllä oikeassa valossa hyvin pieni harjanne, joka kannattaa pitää mielessä, jos sellainen haittaa. Vastaavasti pystysaumoja on myös nähdäkseni mahdoton saada aivan 100 % huomaamattomaksi, ellei ylitasoita koko seinää. Tätä ei mielestäni monenkaan ohjeen kohdalla tuoda ilmi, että vain koko seinän ylitasoittamalla, voi saada ne kipsisaumojen "haamut" kokonaan häivytettyä. Käytin huomattavan paljon aikaa ja tasoituskertoja saadakseni noista saumoista mahdollisimman huomaamattomat, mutta kokeneempien kommenttien perusteella niitä saumoja ei oikein tahdo saada piiloon ilman ylitasoitusta, koska se tasoite käyttäytyy maalin kanssa hieman eri tavalla kuin kipsilevyn kartonki ja se aiheuttaa tuota haamuefektiä, vaikka tasoitus olisi sinänsä tehty riittävän leveälle ja tasaisesti. Ehkä joku on onnistunut paremmin, voi olla. Itse en tosin halunnut ryhtyä ylitasoittamaan seiniä kauttaaltaan ja sinänsä nuo "haamut" ovat sen verran huomaamattomia, ettei asialla oikeastaan ole edes väliä. Mutta jos joku tavoittelee ns. täysin virheetöntä kaikissa valaistuksissa tasaista seinää, niin ylitasoitus koko seinän leveydeltä lienee must.

Seinien ulkonurkissa käytin paperista metallivahvistettua nauhaa ja sisäkulmat päätin ajan säästämisen vuoksi vetää vain akryymimassalla, joka ainakin tässä kohtaa ajoi asiansa varsin hyvin. Jäädään odottelemaan sitten, tuleeko niihin murtumia... Käsittääkseni osa käyttää akryyliä sisänurkissa menestyksellä ja erityisesti ajansäästön vuoksi ja niiden nauhoittaminen ja tasoitus on oma projektinsa, johon ei välttämättä halua ryhtyä, jos on sen muutaman kymmentä muuta saumaa tehnyt jo ensiksi kaikkine hiomisineen.
 
Mikä halpa jiirisaha lista hommiin sisälle? Löytyy jo yksi mistä kääntö mennyt rikki vuosia sitten. Tapellut sen kanssa tarpeeksi, mutta nyt ei jaksa viritellä. Ei tartte mitään paksua saada poikki. Kahteen kulmaan kallistus, että saane kattolistatkin tarvittaessa.

Olis voittaja, mutta ei varastossa missään:


Muuten ehdokkaat:



Aika karkean näköiset terät kaikissa, varaudu ostamaan uudet siistiin listatyöhön.

Itse olen kyllä käyttänyt jiirisahaani paljon, yksi parhaita ostoksiani. Omakaan ei ole mikään ammattilaismalli, mutta pykälää kalliimpi liu'ulla jne.
Ostin kyllä ensin "halpiskäsijiirisahan" ja totesin niin paskaksi että kävin hakemassa tuon nykyisen kun en saanut edes 45 asteen kulmaa sahattu suoraan vaikka kuinka säädin. Mutta on kyllä ollut käyttöä kun parit terassit rakentanut listoituksen lisäksi ja liukukin ollut käytössä kun jotain hyllylevyjä olen pätkinyt...
 
Aika karkean näköiset terät kaikissa, varaudu ostamaan uudet siistiin listatyöhön.

Itse olen kyllä käyttänyt jiirisahaani paljon, yksi parhaita ostoksiani. Omakaan ei ole mikään ammattilaismalli, mutta pykälää kalliimpi liu'ulla jne.
Ostin kyllä ensin "halpiskäsijiirisahan" ja totesin niin paskaksi että kävin hakemassa tuon nykyisen kun en saanut edes 45 asteen kulmaa sahattu suoraan vaikka kuinka säädin. Mutta on kyllä ollut käyttöä kun parit terassit rakentanut listoituksen lisäksi ja liukukin ollut käytössä kun jotain hyllylevyjä olen pätkinyt...

Taitaa akkuporakoneen jälkeen olla eniten käytetty laite jiirisaha mullakin. Pihalle sitten joku fiinimpi jos saan tuon vanhan oikeasti rikki. Skil tuli haettua ja kyllä sen parin listan jälkeen huomasi. Teriä mulla olikin varalla jo kun vanhaan tullut vaihettua, mutta 210... en tajunnut edes, että näitä on 210 ja 216 ennenkuin nyt :facepalm: No kaupasta saa lisää.

On se kyllä kiva kun on kone siinä vieressä kun toinen on pöydässä kiinni niin sai aina sen listan kappalan kanssa mennä edes takas ulos.
 
Mikä halpa jiirisaha lista hommiin sisälle? Löytyy jo yksi mistä kääntö mennyt rikki vuosia sitten. Tapellut sen kanssa tarpeeksi, mutta nyt ei jaksa viritellä. Ei tartte mitään paksua saada poikki. Kahteen kulmaan kallistus, että saane kattolistatkin tarvittaessa.

Olis voittaja, mutta ei varastossa missään:


Muuten ehdokkaat:



Jos on jotain sellaista perus 12x42 jalkalistaa niin halpa ja hyvä vaihtoehto vois olla myös jiirilaatikko (Kääntökulma ja jiirilaatiko, 70 mm | Sahausohjaimet | Käsityökalut | Tuotteet | Wolfcraft Site) ja käsisaha, esim Bilteman japaninsaha.
 
Tässä nyt uudiskohdetta rakentaessa tullut itse tehtyä sisäseinien tasoitukset ja maalaukset. Sisäseinät ovat siis ihan tavallista EK kipsilevyä. Tätä ennen en ollut koskaan tehnyt kipsiseinien tasoituksia ja melkoinen oppimisprosessi on kyllä ollut ja en osannut alun perin aavistaakaan, paljonko se syö aikaa, jos haluaa hyvän lopputuloksen.

Jos jotakuta kiinnostaa tarkemmat ajatukset/ohjeet, niin voinen niitäkin jakaa, vaikka mikään ammattilainen en ole ja opin tekemisen kautta. Mutta ainakin uudiskohteessa jos ottaa esim. levyvalmiin paketin tai haluaa vain muuten hieman säästää, niin silloin voi olla edessä tätä hommaa. Itselläni meni n. 1,5kk aikaa kun käytin pari tuntia arki-illoista ja puolikkaita viikonlopun päiviä tasoitushommiin. Käytännössä koostui sekä ruuvinkantojen että kipsilevyjen saumojen tasoituksista ja nauhoituksista. Huonekorkeus meillä on tosin karvan yli 3m ja se extra 40 cm kyllä tuossa hommassa näkyy työmäärän lisääntymisenä.

Se mitä itse opin on, että jos johonkin tulee vaakasauma, niin sitä on käytännössä mahdoton saada 100 % häivytettyä, jos siinä kohtaa ei ole reunaohennusta. Vaakasaumat ovat onneksi harvinaisia, jos hommat on hyvin tehty, joten noita ei joka kohtaan tule. Mutta siihen jää kyllä oikeassa valossa hyvin pieni harjanne, joka kannattaa pitää mielessä, jos sellainen haittaa. Vastaavasti pystysaumoja on myös nähdäkseni mahdoton saada aivan 100 % huomaamattomaksi, ellei ylitasoita koko seinää. Tätä ei mielestäni monenkaan ohjeen kohdalla tuoda ilmi, että vain koko seinän ylitasoittamalla, voi saada ne kipsisaumojen "haamut" kokonaan häivytettyä. Käytin huomattavan paljon aikaa ja tasoituskertoja saadakseni noista saumoista mahdollisimman huomaamattomat, mutta kokeneempien kommenttien perusteella niitä saumoja ei oikein tahdo saada piiloon ilman ylitasoitusta, koska se tasoite käyttäytyy maalin kanssa hieman eri tavalla kuin kipsilevyn kartonki ja se aiheuttaa tuota haamuefektiä, vaikka tasoitus olisi sinänsä tehty riittävän leveälle ja tasaisesti. Ehkä joku on onnistunut paremmin, voi olla. Itse en tosin halunnut ryhtyä ylitasoittamaan seiniä kauttaaltaan ja sinänsä nuo "haamut" ovat sen verran huomaamattomia, ettei asialla oikeastaan ole edes väliä. Mutta jos joku tavoittelee ns. täysin virheetöntä kaikissa valaistuksissa tasaista seinää, niin ylitasoitus koko seinän leveydeltä lienee must.

Seinien ulkonurkissa käytin paperista metallivahvistettua nauhaa ja sisäkulmat päätin ajan säästämisen vuoksi vetää vain akryymimassalla, joka ainakin tässä kohtaa ajoi asiansa varsin hyvin. Jäädään odottelemaan sitten, tuleeko niihin murtumia... Käsittääkseni osa käyttää akryyliä sisänurkissa menestyksellä ja erityisesti ajansäästön vuoksi ja niiden nauhoittaminen ja tasoitus on oma projektinsa, johon ei välttämättä halua ryhtyä, jos on sen muutaman kymmentä muuta saumaa tehnyt jo ensiksi kaikkine hiomisineen.

Yks "uusi" ongelma kipsilevyissä on joka ilmeisesti johtuu joko jostain tuotantoprosessista tai sit kuljetuksesta, mutta oon törmännyt usein siihen että siinä reunaohennuksen vieressä on levy koholla jolloin siinä on selkee patti. Tuon takia ei onnistu pelkän sauman tasoitus vaan sen tasoituksen joutuu tekemään melko leveästi jotta se sauma ei näy. Melko hyvään lopputulokseen oon päässyt myös ilman ylitasoitusta kunhan on malttanut riittävän leveälle tasoittaa. Kyllä noihin tasoitehommiin saa aikaa kulumaan. Katon tasoitus on ihan oma hommansa jota ei välttämättä kannata lähteä edes tekemään ilman ruiskua ja kattoliippaa.

Monesti vähän tuntuu että seinissä ylitasoitus voi olla nopeampi vaihtoehto jopa ilman ruiskuakin. Ylitasoitus on myös siksi hyvä että sillä saa koko levyn "samaan tasoon", kun muuten saumat tahtoo olla aina sen muutaman millin koholla levystä. Eihän tuolla kauheesti merkitystä oo, mutta voi ne jossain tapauksessa haitata jos jotain hyllyy asentaa just siihen sauman kohdalle tms.

Ulkokulmiin saa nykyään sellasii käteviä muovivahvikkeita joilla pystyy kulman tekemään ilman erillisii muovilistoja. Niissä on myös liima itsessään niin on nopee asentaa.

Yks syy miks akryyliä suositaan sisäkulmissa on se että joissain tapauksissa rakenteet voi liikkua niin paljon että se nauha pullahtaa kulmasta ulos -> korjaus huomattavasti työläämpi toimenpide kuin haljenneen akryylimassan paikkaus.
 
Ylitasoitus on kohtuu helppo, muttei välttämättä halpa tahdä telattavalla tasoitteella. Vaatii kaksi tekijää, joista toinen nostaa telalla tasoitetta seinälle (vahva suositus hommaan tarkoitetulle telalle) ja toinen liippaa esim 60cm liipillä perässä. Suositus Parfaitin liipeille, joita saa amazonista suht järkevään hintaan. K-raudassa 2-3x kalliimpia jos edes sattuu löytämään. Jos tasoitettavaa on luokkaa ”yksi kämppä” ja haluaa laadukasta jälkeä ja laskee omalle työlleen jotain arvoa, niin harkitsisin tosissani jotain tällaista settiä. https://www.proshop.fi/Monitoimityo...tasoitus-rullaava-ja-viimeistelysarja/3062849
 
Ollaan tekemässä vessaan, kh-huoneeseen ja kylppäriin remonttia. Onko esim K-rauta relevantti paikka ostaa? He ainakin tarjoavat jonkinlaista suunnittelupalvelua mikä tulee kyllä jossei tarpeeseen, niin suureksi avuksi ainakin.
Varmaan heidän oma? Cello ainakin kannattanee skipata?
Itseasiassa myös lattioita ollaan vaihtamassa vinyyliin, onko tähän olemassa jotain loistavaa verkkokauppaa hyvillä hinnoilla vai pitääkö vain kyttäillä yleisesti tarjouksia?
 
Ollaan muuttamassa asuntoon josta puuttuu sälekaihtimet kokonaan. Ikkunapinta-alaa on ihan reilusti tuollaisessa n. 100 neliön asunnossa. Onkohan ihan mahdoton homma jos vain yrittää tilailla mittojen mukaan kaihtimet ja asentelee itse, ne kun pitäisi toki vielä saada ikkunoiden väliin? Onko porukalla kokemusta jostain muista vaihtoehdoista, nykyään kun on jotain vekkiverhojakin tms.?
 
Ollaan muuttamassa asuntoon josta puuttuu sälekaihtimet kokonaan. Ikkunapinta-alaa on ihan reilusti tuollaisessa n. 100 neliön asunnossa. Onkohan ihan mahdoton homma jos vain yrittää tilailla mittojen mukaan kaihtimet ja asentelee itse, ne kun pitäisi toki vielä saada ikkunoiden väliin? Onko porukalla kokemusta jostain muista vaihtoehdoista, nykyään kun on jotain vekkiverhojakin tms.?
Tekisin itse niin, että pyytäisin kaihdinfirmaa tulemaan ottamaan itse mitat ja speksit ikkunoista, jonka perusteella kaihtimet valmistetaan. Asennuksen voi sitten suorittaa itse, jos osaaminen ja/tai itseluottamus siihen riittää. Asuin joskus vuokra-asunnossa, johon laitettiin jälkikäteen kaihtimet ja seurasin sitä asennusta sivusta, niin ei se itse asentaminen loppupeleissä monimutkainen homma ole, jos tietää mitä tekee. Avattavissa ikkunoissa joutuu poraamaan karmin läpi, että saa narut kulkemaan, mutta kiinteissä ikkunoissa nuo on tosi simppeli asentaa.
 
Näyttäisi siltä, että suhdanteesta huolimatta ammattilaisia on vaikea saada talotyömaalle, joten on pohdittu, voisiko kiintokalusteet (esim. keittiö) asentaa itse. Oikeastaan ainoa mietityttävä asia on yläkaappien kiinnitys kipsilevyseinään. Toinen seinä on hirsiseinä ja sen kanssa ei luonnollisesti ole mitään ongelmaa, mutta L-mallisessa keittiössä toinen seinä on jäykistävä kevyt väliseinä, jossa on 40 cm koolausväli ja EK-kipsilevyt molemmin puolin. Timpureilla oli kyllä keittiön mallinnuskuvat olemassa väliseinien rakentamisen aikaan, mutta eivät päätynyneet tekemään mitään vaakavahvikkeita seinään rakennusvaiheessa. Nyt mietin, että miten ne yläkaapit on järkevintä kiinnittää sinne seinälle? Riittääkö, jos ne kiinnittää toisiinsa ja sitten käyttää hyväksi tuota 40 cm koolausväliä? Vai kiinnitetäänkö lisäksi myös propuilla myös itse kipsilevystä? Netin kätköistä luin, että jotkut ovat purkaneet osan kipsilevystä pois sieltä kaappien takaa ja korvanneet esim. havuvanerilla, mutta en nyt juuri rakennettua seinään viitsisi alkaa puukottamaan, jos ei ole pakko.

Kyseinen keittiövalmistaja ei käytä mitään asennuskiskoa asennuksessa, vaan kaapit tulisivat niistä "sidelistoista" puuruuveilla kiinni seinään.
 
Näyttäisi siltä, että suhdanteesta huolimatta ammattilaisia on vaikea saada talotyömaalle, joten on pohdittu, voisiko kiintokalusteet (esim. keittiö) asentaa itse. Oikeastaan ainoa mietityttävä asia on yläkaappien kiinnitys kipsilevyseinään. Toinen seinä on hirsiseinä ja sen kanssa ei luonnollisesti ole mitään ongelmaa, mutta L-mallisessa keittiössä toinen seinä on jäykistävä kevyt väliseinä, jossa on 40 cm koolausväli ja EK-kipsilevyt molemmin puolin. Timpureilla oli kyllä keittiön mallinnuskuvat olemassa väliseinien rakentamisen aikaan, mutta eivät päätynyneet tekemään mitään vaakavahvikkeita seinään rakennusvaiheessa. Nyt mietin, että miten ne yläkaapit on järkevintä kiinnittää sinne seinälle? Riittääkö, jos ne kiinnittää toisiinsa ja sitten käyttää hyväksi tuota 40 cm koolausväliä? Vai kiinnitetäänkö lisäksi myös propuilla myös itse kipsilevystä? Netin kätköistä luin, että jotkut ovat purkaneet osan kipsilevystä pois sieltä kaappien takaa ja korvanneet esim. havuvanerilla, mutta en nyt juuri rakennettua seinään viitsisi alkaa puukottamaan, jos ei ole pakko.

Kyseinen keittiövalmistaja ei käytä mitään asennuskiskoa asennuksessa, vaan kaapit tulisivat niistä "sidelistoista" puuruuveilla kiinni seinään.
Jos koolausväli on vain 400mm ja sen löytää helposti, en miettisi mitään muuta tapaa vaan ruuvaisin sidelistasta kiinni runkoon ja kaapit toisiinsa 27mm ruuveilla. 600mm runkojaolla on jo huomattavasti vaikeampaa.
 
Jos koolausväli on vain 400mm ja sen löytää helposti, en miettisi mitään muuta tapaa vaan ruuvaisin sidelistasta kiinni runkoon ja kaapit toisiinsa 27mm ruuveilla. 600mm runkojaolla on jo huomattavasti vaikeampaa.

Ok. Tätä mietin itsekin, että kaapit toisiinsa kiinni ja sitten sidelistojen avulla kiinnittää huolellisesti noihin 40cm välein oleviin koolauksiin. Koolaukset on onneksi helppo löytää, kun dokumentoitiin rakennusvaiheessa täsmällisesti niiden paikat + missä menee sähköjä ja LVI:tä.
 
Kyllä mä olen itse kaihtimet ikkunoiden väliin asentanut, ei kaksinen operaatio, varsinkin jos sarjassa tekee. Ensimmäisen jälkeen menee itsestään.

Keittiökaapit on kaihtimiakin helpompi asentaa. Yläkaappien alareunan tasoon kun ruuvaa riman seinään jonka päälle kaappeja nostelee niin ei tarvi kannatella.
 
Pääsin jo hieman laminaatin asentamisen makuun, kun ensimmäinen 11 neliön huone tuli valmiiksi. Vielä jäljellä 120 neliötä, eli remppaa vielä riittää. Pöytäsirkkeli oli hyvä lainata, niin ei ole aivan niin työläs.

Minusta ihan riittävän laadukas ja tuntuu kestävältä tuo.

Uusia listojakin täytyy jossain vaiheessa miettiä. Vanhat listat on pysyneet ehjinä, mutta samallahan nekin uusisi.

Screenshot_2024-10-29-21-10-31-62_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~3.jpg
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 283
Viestejä
4 550 917
Jäsenet
74 952
Uusin jäsen
Filppu32

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom