Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Mites tällaista lähtis korjaamaan, tuo halkeama leviää hiljalleen ja pinnoite tuntuu ontolta kun sivuilta koputtelee
 

Liitteet

  • IMG_20240824_151930281.jpg
    IMG_20240824_151930281.jpg
    691,9 KB · Luettu: 272
Irrotat kopot ja ylitasoitat uudelleen koko kivijalan korkeudelta.
Tuossa tuota tasoitetta on käytetty alunperinkin kovin kovin ohkaisesti kun leca-hakkojen saumat paistavat noin selvästi "läpi"

Toki voit irrottaa kopot ja paikata pelkästään sen kohdan, mutta sitten paikkauskohta näkyy lähes yhtäselvästi kuin tuo nyt irronnut slammauskin.
 
Irrotat kopot ja ylitasoitat uudelleen koko kivijalan korkeudelta.
Tuossa tuota tasoitetta on käytetty alunperinkin kovin kovin ohkaisesti kun leca-hakkojen saumat paistavat noin selvästi "läpi"

Toki voit irrottaa kopot ja paikata pelkästään sen kohdan, mutta sitten paikkauskohta näkyy lähes yhtäselvästi kuin tuo nyt irronnut slammauskin.
Kiitoksia, täytyypä alkaa naputtelemaan kopoja pois ja tasoittaa koko kivijalka tuosta kohtaa
 
Kansiruuvi eli täkkipultti DIN 571 on kuusiokantainen , osakierteinen ja siinä on puuhun menevä korkea kierre. Kansiruuvit ovat yleisiä sovelluksissa, joissa puun pinta halutaan kiinnittää tiiviisti ja sileästi. Kansiruuvi voidaan kiristää joko jakoavaimella tai hylsyllä.

varmasti vähän kaikkea nykyään myydään kansipultti nimellä kylläkin.

LVI ruuvi on täyskierteinen ja pää on 8mm ja mahdollisesti TX30 niin helppo kiristää poraan menevillä työkaluilla. Vuosikaudet niillä kiinnittänyt LVI kalusteiteita ja tekniikkaa seiniin ja kattoihin. mitään ei ole vielä irti lähtenyt. M8 korialuslaatan kanssa saa tarvittaessa isomman kannan pinta-alan.
Ahaa, tuo osakierre on se merkittävin ero. Näköjään telineiden mukana on yleensä tuollainen osakierteinen mutta sitä kierteetöntä osaa on aika vähän, joten tuo hukkuu käytännössä teline + prikka + lastulevy ja kierreosa ottaa sinne koolaukseen. Ilmeisesti kummalla tahansa ruuvityypillä kiinnitys onnistuu yhtä hyvin.

Vielä tuo Mollyä ihmettelen. Ajatuksena, että nuo kaksi koolausta jo kantaa painon telineen tyypistä riippuen sen leveys voi olla metrin luokkaakin niin niissä pitäisi olla usein kolmessa koolauksessa kiinnitys joten voisin korvata Mollyllä nuo välikohdat ja toisen laidan joka ei satu koolaukseen. Muutenkin itse laite ei tule keskelle seinäkiskoa. Olisiko 2-3 Mollyä vain seinäkiskon yläreunassa sellainen, että jos olisi huono tuuri ja koolauskohdista ei jostain syystä kantaisi (vaikka puu halkeaa jota ei näe päällepäin) niin nuo jo kantaisivat kuorman? Mollyt tulee 9 mm lastulevyyn kiinni.
 
Itsellä kun estetiikka ei ollut ykkönen niin pistin seinätelineen paksuun filmivanerin palaan kiinni lukkopulteilla ja sitten ruuvasin sen 80 cm leveän vanerin kahteen koolaukseen kunnolla kiinni. Ja siinä on 85" telkkari varrellisessa kääntyvässä ja sisään ja ulos noin 50cm liikkuvassa telineessä

Mozi super solid full motion B3 on teline, painorajana sillä 75kg eli en minäkään kyllä leukoja vedä.
.
Itse ajattelin valita telineen, jossa se seinäkisko-osa on vähintään n. 70 cm, että tulee kahteen koolaukseen ja saan tuota telkkaria säädettyä keskelle katselupaikkaa, eli seinäkiskon toiseen laitaan tai lähelle sitä riiippuen seinäkiskon leveydestä. Tuosta vanerista ei taitaisi omalla kohdalla siten olla juuri hyötyä?
 
Tuollainen huomio vielä ruuveihin liittyen. Katsoin, että TV-seinätelineiden mukana tulevat ruuvit on tosiaan yleensä 6,3 x 55 kansiruuveja (ehkä 1 cm kierteetöntä osaa ennen kantaa) mutta niissä kierre tiheämpi kuin meikäläisissä rautakaupan puuruuveissa tai kansiruuveissa. Onkohan nuo puulle sopivia silti, ohjeissa kyllä kehotetaan käyttämään myös koolauksiin. Noissa on myös tuo ruuvin runko paksumpi kierteen kohdalta kuin 6 x 60 kokoisessa rautakaupan kansiruuvissa mutta vastaavasti kierre myös korkeampi rautakaupan ruuvissa kuin tuossa telineen tiheäkierteisessä ruuvissa. Kumpi parempi koolaukseen? Olisiko rautakaupan kansiruuvi syytä olla paksumpi kuin 6 mm (seuraava koko 8 mm ehkä jo liikaakin?), esim. 7 x 70 lvi-ruuvi, jos mielisi korvata telineen omat ruuvit noilla? Tuollaisia rautakaupan 6 x 60 kansiruuveja olisi näköjään kaapissa ennestään .
 
Viimeksi muokattu:
Tuollainen huomio vielä ruuveihin liittyen. Katsoin, että TV-seinätelineiden mukana tulevat ruuvit on tosiaan yleensä 6,3 x 55 kansiruuveja (ehkä 1 cm kierteetöntä osaa ennen kantaa) mutta niissä kierre tiheämpi kuin meikäläisissä rautakaupan puuruuveissa tai kansiruuveissa. Onkohan nuo puulle sopivia silti, ohjeissa kyllä kehotetaan käyttämään myös koolauksiin. Noissa on myös tuo ruuvin runko paksumpi kierteen kohdalta kuin 6 x 60 kokoisessa rautakaupan kansiruuvissa mutta vastaavasti kierre myös korkeampi rautakaupan ruuvissa kuin tuossa telineen tiheäkierteisessä ruuvissa. Kumpi parempi koolaukseen? Olisiko rautakaupan kansiruuvi syytä olla paksumpi kuin 6 mm (seuraava koko 8 mm ehkä jo liikaakin?), esim. 7 x 70 lvi-ruuvi, jos mielisi korvata telineen omat ruuvit noilla? Tuollaisia rautakaupan 6 x 60 kansiruuveja olisi näköjään kaapissa ennestään .
Melkeen väittäsin että jos vääntäsit sen telineen kii pelkkään lastulevyyn neljällä 4.2*25mm ohutlevyruuvilla, ni telkkari pysyisi seinässä maailmanloppuun asti. Mutta, kun koolauksiin kerran pääset (koolausväli 60cm, telineen leveys >60cm) nii väännä ny niihin sitten vaikka kumpaankin koolaukseen sekä ylös että alas esmes 5*60mm ihan tavallinen pallokantanen ruuvi vaikka motonetista tai puuilosta. Jos telineen jompikumpi reuna jää pahasti liehumaan koolauksen ohi nii sinne voi sitten vielä vääntää yhden parin (lyhyempiä) lisää. Sen verran vaan katot että kierrettä osuu lastulevyn kohdalle. Täkkipulteilla alkaa sit pysymään jo isot kuvaputkitelkkaritki:-)
 
Itse ajattelin valita telineen, jossa se seinäkisko-osa on vähintään n. 70 cm, että tulee kahteen koolaukseen ja saan tuota telkkaria säädettyä keskelle katselupaikkaa, eli seinäkiskon toiseen laitaan tai lähelle sitä riiippuen seinäkiskon leveydestä. Tuosta vanerista ei taitaisi omalla kohdalla siten olla juuri hyötyä?

Jos puhutaan kiinteästä seinätelineestä jossa vain kallistus niin ei sitä kuormitusta tule niin paljoa että kannattaisi stressata, jos molempiin laitoihin saa edes yhden esim. 6x60 ruuvin osumaan puukoolaukseen telineen yläylaidassa niin pysyy kyllä TV seinällä.
 
Jos puhutaan kiinteästä seinätelineestä jossa vain kallistus niin ei sitä kuormitusta tule niin paljoa että kannattaisi stressata, jos molempiin laitoihin saa edes yhden esim. 6x60 ruuvin osumaan puukoolaukseen telineen yläylaidassa niin pysyy kyllä TV seinällä.
Ei me saada Aladdinin päätä käännettyä. Tuolla TV:n asennusketjussa asiaa käyty läpi jo viikkotolkulla.
 
Onko normaalia että 40v vanhan rakennuksen seinävillat on reunoista osin mustat? En ehkä mitään hometta epäile tuossa kohtaa, mut mustuuko noi ihan ilmavirroista ja on "ok"? Alajuoksupuu tuntuisi olevan ihan älyssään kovuuden ja ulkonäön puolesta.
1724617517861.png
 
Ilmavuodot vaan mustannut. Se on vähän kuin iv-koneen suodattimet joita ei ikinä olisi vaihdettu.
 
Ei me saada Aladdinin päätä käännettyä. Tuolla TV:n asennusketjussa asiaa käyty läpi jo viikkotolkulla.

Voi olla paras että tässä vaiheessa ottaa yhteyttä ihan ammattitaitoiseen rakennesuunnitelijaan että päästään tyydyttävään lopputulokseen. Ja kannattaa tehdä vetotestit materiaalin eri kohdissa eri kiinnitystarvikkeilla.
 
Mutta, kun koolauksiin kerran pääset (koolausväli 60cm, telineen leveys >60cm) nii väännä ny niihin sitten vaikka kumpaankin koolaukseen sekä ylös että alas esmes 5*60mm ihan tavallinen pallokantanen ruuvi vaikka motonetista tai puuilosta. Jos telineen jompikumpi reuna jää pahasti liehumaan koolauksen ohi nii sinne voi sitten vielä vääntää yhden parin (lyhyempiä) lisää. Sen verran vaan katot että kierrettä osuu lastulevyn kohdalle. Täkkipulteilla alkaa sit pysymään jo isot kuvaputkitelkkaritki:)
Jos puhutaan kiinteästä seinätelineestä jossa vain kallistus niin ei sitä kuormitusta tule niin paljoa että kannattaisi stressata, jos molempiin laitoihin saa edes yhden esim. 6x60 ruuvin osumaan puukoolaukseen telineen yläylaidassa niin pysyy kyllä TV seinällä.
Kiitti asiallisista vastauksista.

Onko nyt niin, että telineen muikana tulevat seinäruuvit kannattaa aina korvata vaikka rautakaupan 6 x 60 pallokanta tai täkkipultilla (ilmeisesti 8 x 60 täkkipultti tai 7 x70 LVI-ruuvi on jo liioittelua?) kuin, että käyttää mukana tulevia yleensä 6,3 x 55 tai 60 kokoisia täkkipultteja mutta niissä kierre on tiuhempi ja kierteen harja matalampi kuin rautakaupan puuruuveissa (toki varsi on tuon vuoksi tavallaan paksumpi niissä)? Niissä kyllä kehoitetaan käyttämään mukana tulevia ruuveja myös puukoolauksiin kiinnitettäessä. Ihan asiallisen näköisiä ne ruuvit on mutta tuo ero kierteissä arveluttaa.
 
Onko täällä perehdytty hirsien sielunelämään, eli kumpi on parempi hirsitaloon: mänty vai kuusi, kun ulkonäkö unohdetaan? Ainoa tekninen kommentti mitä on tullut vastaan, on että mänty imisi liikaa kosteutta. Siihen en saanut vastausta, mitä tuo liikaa oikein tarkoittaa.
 
Kuusen pintapuu läpäisee huonommin vettä kuin männyn. Kuusta käytetään ulkoseinäpaneeleihin.
 
Kuusen pintapuu läpäisee huonommin vettä kuin männyn. Kuusta käytetään ulkoseinäpaneeleihin.

Hirren paras ominaisuus on kuitenkin tuo kosteushengittävyys. Eli voiko sitä sitten olla liikaa? Vai toimiiko kuusi ikäänkuin älykkäämmin, eli ei ime vettä mutta kosteutta kyllä?
 
Hirren paras ominaisuus on kuitenkin tuo kosteushengittävyys. Eli voiko sitä sitten olla liikaa? Vai toimiiko kuusi ikäänkuin älykkäämmin, eli ei ime vettä mutta kosteutta kyllä?
Hengittävyys on rakenteen kyky sitoa ilman kosteutta ja päästää pois. Veden imevyys on eri asia. Kuusen pintasyyt ovat kiinni, joka pienentää veden imeytymistä. Männyllä ne on auki. Hirren paksuuksissa asialla ei taida olla niin paljon merkitystä, mänty vain kastuu hiukan syvemmältä. Halutuin hirsi on pihkasta kyllästynyttä punaista männyn sydänpuuta sen lahonkeston vuoksi.
 
Hengittävyys on rakenteen kyky sitoa ilman kosteutta ja päästää pois. Veden imevyys on eri asia. Kuusen pintasyyt ovat kiinni, joka pienentää veden imeytymistä. Männyllä ne on auki. Hirren paksuuksissa asialla ei taida olla niin paljon merkitystä, mänty vain kastuu hiukan syvemmältä. Halutuin hirsi on pihkasta kyllästynyttä punaista männyn sydänpuuta sen lahonkeston vuoksi.

Sitten on erot kasvupaikoissa. Pohjoisessa tulee ilmeisesti tiheäsyisempää ja oksaisempaa puuta kuin etelämmässä.
 
Mänty pitää myös muotonsa paremmin kuin kuusi, joka pidemmällä ajalla elää enemmän. Liimapuulamellihirsissä asialla ei ole merkitystä, mutta jos on perinteistä yhden palan pyöröhirttä, niin mänty on parempi.
 
Kivijalassa soraa pitäisi säätää mutta mihin tasoon?

Jossain näkyy tuo patolevyn suojamuovi ja taas jossain sen on pinnan alla. Kuntotarkastuksessa tuli huomio että multaa niin paljon seassa että pitäis soraa seuloa mutta oletan että samalla pitäisi säätää vähän missä ja miten sitä soraa on.
 

Liitteet

  • snip2.jpg
    snip2.jpg
    481,2 KB · Luettu: 129
  • snip1.jpg
    snip1.jpg
    504,8 KB · Luettu: 132
Huomattavasti siistimpihän tuo on jos lista on sepelin alla. Kosteusteknisesti ei ole mitään väliä ja sepelin alla aurinko ei pääse haurastuttamaan muovia. Muovi on todennäköisesti kyllä hyvin UV:tä kestävää, joten ainoa todellinen ero on tuo ulkonäkö.
 
Sitten on erot kasvupaikoissa. Pohjoisessa tulee ilmeisesti tiheäsyisempää ja oksaisempaa puuta kuin etelämmässä.
Tietysti pohjoisessa kasvu on hitaampaa. Mutta hyvää tavaraa tulee etelässäkin luonnonvaraisessa metsässä, jossa muu puusto rajoittaa valon määrää.
 
Huomattavasti siistimpihän tuo on jos lista on sepelin alla. Kosteusteknisesti ei ole mitään väliä ja sepelin alla aurinko ei pääse haurastuttamaan muovia. Muovi on todennäköisesti kyllä hyvin UV:tä kestävää, joten ainoa todellinen ero on tuo ulkonäkö.
Kiitos, tämäntyyppistä vastausta toivoinkin.

Seulotaan sorat ja tasoittelen ne tuohon ulkonäkö edellä. Pihaa hoidettu 20v aikana nolla ja soran seassa on enemmän multaa kuin kiveä...
 
Tiskikone keittiön alakaapin tilalle.
Lähteekö kaapin runko yleensä irti pelkät ruuvit irrottamalla, vai voiko olla liimattu tms. kiinni?
Ja lisäksi: kun runko on poissa, on aukon leveys 50 cm. Tiskikone on kuitenkin sen 45 cm. Jääkö koneen sivuille pakosti pienet raot?
Nykyisen rungon sisäleveys ~46 cm, eli tiskikone menisi varmaan sen sisälle. Mutta rungosta ei taida saada tuota pohjaa helposti pois.
Topi-keittiö vm. 2016
1000004495.jpg
Tämä projekti toteutui vihdoin (en asu tuolla itse vaan olen antanut vuokralle), ja tässä lopputulos. Laitan vähän infoa projektista, jos siitä jollekin on hyötyä tai iloa.
20240829_095000.jpg

Vaikka kaapin runko jäi paikoilleen, niin jäi ihan huomattavat raot sivuille ja päälle. Ei kuitenkaan häiritse itseäni niin paljon, että olisin alkanut jotain täytepaloja, -levyjä tai -listoja väsäämään. Maallikolle ja ensikertalaiselle ihan tarpeeksi itseä tyydyttävä lopputulos tällaiseen kohteeseen.

Rungon yläpalkit olisi voinut ehkä poistaakin, jolloin koneen olisi saanut vielä hitusen ylemmäksi ja koneen alle eteen olisi ainakin pikkaisen muokkaamalla mahtunut poistetun kaapin sokkelilevy (samanlainen kuin vasemmalla näkyvässä kaapissa) (nyt peitteenä on koneen mukana tullut levy). Mutta silloin rungosta olisi ollut jäljellä pelkät laidat, ja siinä vaiheessa olisi voinut muutenkin vaan hankkia jotkut toiset paksummat ja lattiaan asti ylettyvät levyt/listat sivuille.

Kaapinrunko oli tosiaankin vain ruuveilla kiinni ja kaapin pohjalevy oli myös vain tapitettu, ei liimaa, ruuveja tms. :tup: Tän verran nakutin runkoa molemmilta sivuilta auki ja sitten pistosahalla tapit poikki.
20240829_095122.jpg

Levyn sisään jääneet tapit sai siisteiksi myöskin pistosahalla
20240829_095140.jpg

Kaapinrunko takaisin asennettuna. Oli kiinni olikohan 11 ruuvilla, kaikki tämän rungon sisältä ruuvattuja.
20240829_095157.jpg

Kiitos kaikille neuvojille @kajakkivajakki @Reivn @uggeli @ZZRX @tietokonerikki @Lumimies . Pitkälti toteutus meni kajakkivajakin vision mukaisesti mutta muita kommentteja uudestaan lukiessa niin päteviä ohjeita oikeastaan kaikilta ja homman olisi siten voinut toteuttaa siististi (varmasti jopa vielä siistimmin...) monella eri tavalla.
 
Tämä projekti toteutui vihdoin (en asu tuolla itse vaan olen antanut vuokralle), ja tässä lopputulos. Laitan vähän infoa projektista, jos siitä jollekin on hyötyä tai iloa.
20240829_095000.jpg

Vaikka kaapin runko jäi paikoilleen, niin jäi ihan huomattavat raot sivuille ja päälle. Ei kuitenkaan häiritse itseäni niin paljon, että olisin alkanut jotain täytepaloja, -levyjä tai -listoja väsäämään. Maallikolle ja ensikertalaiselle ihan tarpeeksi itseä tyydyttävä lopputulos tällaiseen kohteeseen.

Rungon yläpalkit olisi voinut ehkä poistaakin, jolloin koneen olisi saanut vielä hitusen ylemmäksi ja koneen alle eteen olisi ainakin pikkaisen muokkaamalla mahtunut poistetun kaapin sokkelilevy (samanlainen kuin vasemmalla näkyvässä kaapissa) (nyt peitteenä on koneen mukana tullut levy). Mutta silloin rungosta olisi ollut jäljellä pelkät laidat, ja siinä vaiheessa olisi voinut muutenkin vaan hankkia jotkut toiset paksummat ja lattiaan asti ylettyvät levyt/listat sivuille.

Kaapinrunko oli tosiaankin vain ruuveilla kiinni ja kaapin pohjalevy oli myös vain tapitettu, ei liimaa, ruuveja tms. :tup: Tän verran nakutin runkoa molemmilta sivuilta auki ja sitten pistosahalla tapit poikki.
20240829_095122.jpg

Levyn sisään jääneet tapit sai siisteiksi myöskin pistosahalla
20240829_095140.jpg

Kaapinrunko takaisin asennettuna. Oli kiinni olikohan 11 ruuvilla, kaikki tämän rungon sisältä ruuvattuja.
20240829_095157.jpg

Kiitos kaikille neuvojille @kajakkivajakki @Reivn @uggeli @ZZRX @tietokonerikki @Lumimies . Pitkälti toteutus meni kajakkivajakin vision mukaisesti mutta muita kommentteja uudestaan lukiessa niin päteviä ohjeita oikeastaan kaikilta ja homman olisi siten voinut toteuttaa siististi (varmasti jopa vielä siistimmin...) monella eri tavalla.
Minusta ihan hyvän näköinen, ei raot ole liian isoja. Halutessa voisi laittaa lisälevyn pienentämään rakoa.
 
Tämä projekti toteutui vihdoin (en asu tuolla itse vaan olen antanut vuokralle), ja tässä lopputulos. Laitan vähän infoa projektista, jos siitä jollekin on hyötyä tai iloa.
20240829_095000.jpg

Vaikka kaapin runko jäi paikoilleen, niin jäi ihan huomattavat raot sivuille ja päälle. Ei kuitenkaan häiritse itseäni niin paljon, että olisin alkanut jotain täytepaloja, -levyjä tai -listoja väsäämään. Maallikolle ja ensikertalaiselle ihan tarpeeksi itseä tyydyttävä lopputulos tällaiseen kohteeseen.

Rungon yläpalkit olisi voinut ehkä poistaakin, jolloin koneen olisi saanut vielä hitusen ylemmäksi ja koneen alle eteen olisi ainakin pikkaisen muokkaamalla mahtunut poistetun kaapin sokkelilevy (samanlainen kuin vasemmalla näkyvässä kaapissa) (nyt peitteenä on koneen mukana tullut levy). Mutta silloin rungosta olisi ollut jäljellä pelkät laidat, ja siinä vaiheessa olisi voinut muutenkin vaan hankkia jotkut toiset paksummat ja lattiaan asti ylettyvät levyt/listat sivuille.

Kaapinrunko oli tosiaankin vain ruuveilla kiinni ja kaapin pohjalevy oli myös vain tapitettu, ei liimaa, ruuveja tms. :tup: Tän verran nakutin runkoa molemmilta sivuilta auki ja sitten pistosahalla tapit poikki.
20240829_095122.jpg

Levyn sisään jääneet tapit sai siisteiksi myöskin pistosahalla
20240829_095140.jpg

Kaapinrunko takaisin asennettuna. Oli kiinni olikohan 11 ruuvilla, kaikki tämän rungon sisältä ruuvattuja.
20240829_095157.jpg

Kiitos kaikille neuvojille @kajakkivajakki @Reivn @uggeli @ZZRX @tietokonerikki @Lumimies . Pitkälti toteutus meni kajakkivajakin vision mukaisesti mutta muita kommentteja uudestaan lukiessa niin päteviä ohjeita oikeastaan kaikilta ja homman olisi siten voinut toteuttaa siististi (varmasti jopa vielä siistimmin...) monella eri tavalla.
Onhan sinulla se teippi/muovi tuon rungon yläosassa? Muuten höyry mikä tulee koneesta kun se valmiina avaa itsensä niin rikkoo yläpuolella olevaa levyä..
 
Onhan sinulla se teippi/muovi tuon rungon yläosassa? Muuten höyry mikä tulee koneesta kun se valmiina avaa itsensä niin rikkoo yläpuolella olevaa levyä..
Kyllä on :thumbsup: Siististi tuolla jemmassa alla. Oli vielä sen verran iso ("syvä") kyseinen teippi koneen mukana että ylettyi laminaattitason etureunan kulmasta rungon etummaisen yläpalkin takareunaan asti. Vedin siis teipin palkin yli.
 
Onko mitään virallista suositusta minkä kokoinen alkureikä puuruuville tulisi porata vuosikymmeniä vanhaan kuivaan mänty tai kuusi tolppaan (väliseinätolppa), jos ruuvi on vaikka 6 x 50 (tai pidempi)?
Mauserilla mitattuna 6 x 50 ruuvissa kierteen pohjasta paksuus on n. karvan vajaa 4,2 mm. Jotain ympäripyöreää 0,6 - 0,8 kertaa kierteen halkaisijasta mutta onko se nyt tuosta 4,2 mm vai nimellismitta 6 mm laskettu?

Ainoa mistä löysin yksityiskohtaisia tietoja oli jotain USA-sivustoja ja niissä oli eri mitta puun kovuudelle, alkaen pehmeä puu (spruce? vastaako mäntyä) vajaa 2,5mm ja keskikova puu douglas fir (jotain kuusen tapaista?) n. 4mm). Nuokin oli ns. 1/4" (6,3 mm) ruuville joka on hieman paksumpi kuin 6 mm.
 
Vedät tuon 0,6-0,8 ruuvinhalkaisija ja se on siinä. Sen tarkoitus on estää puun halkeaminen.

Jos käytät itseporautuvia, nii anna mennä.

Ei tarvitse myöskään miettiä puunsyiden suuntaa niissä tolpissa, kun mitä ilmeisemmin olet TV:tä laittamassa seinälle.
 
Vedät tuon 0,6-0,8 ruuvinhalkaisija ja se on siinä. Sen tarkoitus on estää puun halkeaminen.

Jos käytät itseporautuvia, nii anna mennä.
Ei ole itseporautuvia. Eli olisiko 4 mm reikä juuri passeli 6 mm (6 x 50) ruuville?

Ei tarvitse myöskään miettiä puunsyiden suuntaa niissä tolpissa, kun mitä ilmeisemmin olet TV:tä laittamassa seinälle.
Tosiaan ei pääse näkemään puunsyitä koska väliseinätolppa. Etsin koolaustunnistimen avulla koolingit ja vielä tein millisiä pikkureikiä joilla hain tarkasti reunat ja niistä keskipiste mihin reikä ruuville (näytti olevan 42 x 66 puuta koolingit).

kun mitä ilmeisemmin olet TV:tä laittamassa seinälle.
Joo. Homma nyt viimein etenee asennukseen asti. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. :) Löytyi 100" ja 100 kg vehkeille asti suunniteltu siro ja vain 15 mm seinästä jäävä teline joka koeponnistettu 300 kg kuormalla. (TUV NORD sertifikaatilla).
 
Viimeksi muokattu:
Ihan vielä uteliaisuudesta. Kuvassa 2 erilaista kansiruuvia. Oikeanpuoleinen normaali rautakaupan kansiruuvi (6 x 60) ja vasemmalla ruuvi (6,3 x 55) jollaista tulee tuollaisissa alle 50 euron telineissä kuten Nedis ja O4ALL. Sen sanotaan käyvän suoraan puuhun tai muovitulppaan kiviseinässä.
Erityisesti tuo tiheämpi kierre ihmetyttää. Myös kierteen harja on tuossa hieman matalampi kuin rautakaupan ruuvissa.
Jotenkin tuli tuosta mieleen, että käyttäisin ennemmin rautakaupan ruuvia suoraan puuhun ruuvatessa vai onko tuo erilainen jotenkin muka parempi?

Itselle hankitussa telineessä jonka nyt asennan on taas kyllä ihan samannäköinen ruuvi kuin tuo meikäläisestä rautakaupastakin saatava.

ruuvit.jpg
 
Ihan vielä uteliaisuudesta. Kuvassa 2 erilaista kansiruuvia. Oikeanpuoleinen normaali rautakaupan kansiruuvi (6 x 60) ja vasemmalla ruuvi (6,3 x 55) jollaista tulee tuollaisissa alle 50 euron telineissä kuten Nedis ja O4ALL. Sen sanotaan käyvän suoraan puuhun tai muovitulppaan kiviseinässä.
Erityisesti tuo tiheämpi kierre ihmetyttää. Myös kierteen harja on tuossa hieman matalampi kuin rautakaupan ruuvissa.
Jotenkin tuli tuosta mieleen, että käyttäisin ennemmin rautakaupan ruuvia suoraan puuhun ruuvatessa vai onko tuo erilainen jotenkin muka parempi?

Itselle hankitussa telineessä jonka nyt asennan on taas kyllä ihan samannäköinen ruuvi kuin tuo meikäläisestä rautakaupastakin saatava.

ruuvit.jpg
Onko nyt edelleenkin kyse tuon telkkarin kiinnittämisestä seinään?
Sä voit vetää leukoja yhdenkin tuollaisen ruuvin varassa, joten kyllä se töllö siellä seinällä roikkuu parin tuollaisen varassa, hyvänen aika!
Yhdelle kaverille suositeltiin kierretankojen vetämistä kiviseinän läpi tv:n kiinnitykseen, joten toppuuttelin sitä ja sanoin parin 8mm tulpan riittävän hyvin tuohon.
 
Onko nyt edelleenkin kyse tuon telkkarin kiinnittämisestä seinään?
Ihan vain uteliaisuudesta, että mikä tuo vasen ruuvi on? Kuten sanoin, tuollaista tulee useissa alle 50 euron telineissä. Käyttäisitkö tuota suoraan puuhun vai korvaisitko samanlaisella kierteellä olevalla ruuvilla kuin mitä myydään rautakaupassa?
Kuten näkyy, sen kierre on selvästi tiheämpi ja matalampi harjainen kuin rautakaupan puuruuvissa.

Se teline jonka ruuvaan omalle seinälle, siinä on ihan samannäköinen (eli harvakierteisempi ja korkeampi kierteen harja) ruuvi kuin mitä rautakaupasta saa koossa 6 x 50, eli kuten kuvassa oikeanpuoleinen mutta sentin pidempi.
 
Ihan vain uteliaisuudesta, että mikä tuo vasen ruuvi on? Kuten sanoin, tuollaista tulee useissa alle 50 euron telineissä. Käyttäisitkö tuota suoraan puuhun vai korvaisitko samanlaisella kierteellä olevalla ruuvilla kuin mitä myydään rautakaupassa?
Kuten näkyy, sen kierre on selvästi tiheämpi ja matalampi harjainen kuin rautakaupan puuruuvissa.

Se teline jonka ruuvaan omalle seinälle, siinä on ihan samannäköinen (eli harvakierteisempi ja korkeampi kierteen harja) ruuvi kuin mitä rautakaupasta saa koossa 6 x 50, eli kuten kuvassa oikeanpuoleinen mutta sentin pidempi.
No en osaa sanoa mitä eroa noilla ruuveilla on, mutta vertailukohteena voin sanoa että kiinnitin saunan lauteet vastaavilla ruuveilla seinään 2/seinä ja hyvin on kestänyt 4 raavasta miestä.
No saattoi olla 8mm, mutta siitä osviittaa.
 
No en osaa sanoa mitä eroa noilla ruuveilla on, mutta vertailukohteena voin sanoa että kiinnitin saunan lauteet vastaavilla ruuveilla seinään 2/seinä ja hyvin on kestänyt 4 raavasta miestä.
Siis tuollaisilla jotka kuvassa vasemmalla? Noitahan ei myydä täkäläisissä rautakaupoissa edes (en ole nähnyt ainakaan itse).
Siis pointti oli, että käyttäisitkö noita halpatelineissä tulevia erinäköisellä kierteellä olevia vai korvaisitko ne suosiolla sellaisilla mitä täkäläisissä rautakaupoissa myydään?
 
Siis tuollaisilla jotka kuvassa vasemmalla? Noitahan ei myydä täkäläisissä rautakaupoissa edes (en ole nähnyt ainakaan itse).
Siis pointti oli, että käyttäisitkö noita halpatelineissä tulevia erinäköisellä kierteellä olevia vai korvaisitko ne suosiolla sellaisilla mitä täkäläisissä rautakaupoissa myydään?
Kummatkin ruuvit ovat ihan hyviä. Ratkaisevaa on se materiaali mihin olet nuo ruuvaamassa.
edit: jos siis puukoolaus seinässä, niin esireikä ja kiinni, thats it!
 
Kummatkin ruuvit ovat ihan hyviä. Ratkaisevaa on se materiaali mihin olet nuo ruuvaamassa.
Jotenkin tuntuisi, että tuo tiheämmällä ja matalammalla kierteen harjalla oleva ruuvi korkkaisi helpommin pehmeässä puussa kuin nämä meikäläisten rautakauppojen myymät ruuvit? Eli toimisi vähän poranterän tapaan. Onkohan tuo muuten ns. 1/4” ruuvi?

Omassa telineessä tuli tosiaan 6 x 50 kansiruuvit tuolla harvalla kierteellä eli samannäköinen ruuvi jota rautakaupatkin myy täällä. On sellainen erittäin slim-teline (15mm seinästä) joka tulee vain 2 ruuvilla koolaukseen. Laitoin vielä mielenrauhan vuoksi 3 kpl ”Mollyjä” (5 mm ruuvilla) lisäksi vaikkei olisi ohjeen mukaan tarvittu kuin nuo kaksi koolinkeihin. Nuo ”Mollyt” kai jo pelkästään kannattelisivat tätä. Kesti roikkua sormien varassa omalla painolla telineessä ja telineen rautakin niin paksua ettei väänny vaikka kuinka vääntelee sitä (100 kg kantavuus mutta TUV NORD testattu 300 kg kuormalla).
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin tuntuisi, että tuo tiheämmällä ja matalammalla kierteen harjalla oleva ruuvi korkkaisi helpommin pehmeässä puussa kuin nämä meikäläisten rautakauppojen myymät ruuvit? Eli toimisi vähän poranterän tapaan. Onkohan tuo muuten ns. 1/4” ruuvi?

Tiheäkierteisemmän ruuvin voi periaattessa vetää kireämmälle ilman pelkoa että se alkaa aukeamaan itsestään.
 
Tiheäkierteisemmän ruuvin voi periaattessa vetää kireämmälle ilman pelkoa että se alkaa aukeamaan itsestään.
Hmm, minkähän takia näitä tiheäkierteisiä ruuveja ei sitten käytetä Suomessa rakentamisessa, jos ovat ylivoimaisia tuossa suhteessa? Luulisi, että löystymätön ruuvi rakenteissa olisi parempi asia. Tosiaan itse olen nähnyt kuvan vasemmalla puolella olevaa kierteeltään tiheämpää mutta matalammalla harjalla olevaa ruuvia vain halvoissa TV-seinätelineissä ja esim. omassa Vogelsin 100kg kantavassa (300kg testatussa) mukana tulikin nuo rautakaupan ruuvilta näyttävät itsestään aukevat mukana...
 
Hmm, minkähän takia näitä tiheäkierteisiä ruuveja ei sitten käytetä Suomessa rakentamisessa, jos ovat ylivoimaisia tuossa suhteessa? Luulisi, että löystymätön ruuvi rakenteissa olisi parempi asia. Tosiaan itse olen nähnyt kuvan vasemmalla puolella olevaa kierteeltään tiheämpää mutta matalammalla harjalla olevaa ruuvia vain halvoissa TV-seinätelineissä ja esim. omassa Vogelsin 100kg kantavassa (300kg testatussa) mukana tulikin nuo rautakaupan ruuvilta näyttävät itsestään aukevat mukana...
Heitän järjestään saman tien aina jätteisiin kaikki kiinnitystarvikkeet mitkä jonkun härpäkkeen mukana tulevat. Tyypillisesti ovat joko juuri omaan tarkoitukseen sopimattomia, tai laadultaan vaan luokattomia. Yll,ättävän laadukkaissakin tuotteissa ei se laatu enää yletykään kiinnitystarvikkeisiin, vaan mukana tulee joku kuttaperkasta tehty roppu ja talttakantanen ruuvi.
 
Heitän järjestään saman tien aina jätteisiin kaikki kiinnitystarvikkeet mitkä jonkun härpäkkeen mukana tulevat. Tyypillisesti ovat joko juuri omaan tarkoitukseen sopimattomia, tai laadultaan vaan luokattomia. Yll,ättävän laadukkaissakin tuotteissa ei se laatu enää yletykään kiinnitystarvikkeisiin, vaan mukana tulee joku kuttaperkasta tehty roppu ja talttakantanen ruuvi.
Tuo oli juuri se mitä tässä ajoin takaa ja epäilin. Tosin tuossa Vogelsin telineessä uskalsin luottaa mukana tuleviin ruuveihin, oli juuri samannäköistä tavaraa mitä meikäläisissä rautakaupoissa on (eli tuo harvakierre ja mitat täsmälleen samat kierteen pohjasta ja tuosta kierteettömästä osasta) lisäksi ruuvin kannassa oli jopa lujuusluokan merkki ja joku muukin logo. Niin ja proput (joita ei tarvinnut tietenkään puuseinään laittaa) olivat Fischerin DuoPowereita. Mutta joo, mitä noihin halpistelineiden paketteihin sain kurkistella niin niissä oli juuri tuota kuvassa vasemmalla ollutta erinäköistä ruuvia joka alkoi itselläni heti soitella varoituskelloja. Itse tosin mielsin tuon tiheän kierteen ongelmaksi, että onko tuossa huonompi vetolujuus, kun kantavaa puuta jää vähemmän kierteiden väliin eikä kierre tunkeudu yhtä syvälle puuhun.
 
Hei, Ihan porukan mielipidettä kysyisin 80 luvulla rakennetusta OKT:sta.

Maanvarainen betonilaatta jossa puukoolaukset ja lattia siinä päällä. Vanhan kuntokartoituksen mukaan n.10v sitten uusittu puurakenteet ja eristeet tästä alapohjasta. Myös salaojat ja patolevyt tehty/uusittu tuolloin. Talo sijaitsee pienen kukkulan päällä. Näkisittekö pahana riskinä kyseisen rakenteen jos uudessa kuntokartoituksessa ei havaita kohonneita kosteuksia?
 
No tuo rakenne luetaan nykyisin ns riskirakenteeksi, josta tietysti kertoo sekin että lattiarakenne on jo kerran uusittu. Toki patolevyjen laittaminen ja salaojien uusiminen oletettavasti on helpottanut kosteuskuormaa.
Mutta 80-luvulla ei kapillaarikatkoja laatan alle ole tehty, vaan yleisesti ihan fillerillä tms sisäpuolinen täyttö tehty josta johtuen kosteutta edelleen mahdollisesti nousee laattaan.
 
No tuo rakenne luetaan nykyisin ns riskirakenteeksi, josta tietysti kertoo sekin että lattiarakenne on jo kerran uusittu. Toki patolevyjen laittaminen ja salaojien uusiminen oletettavasti on helpottanut kosteuskuormaa.
Mutta 80-luvulla ei kapillaarikatkoja laatan alle ole tehty, vaan yleisesti ihan fillerillä tms sisäpuolinen täyttö tehty josta johtuen kosteutta edelleen mahdollisesti nousee laattaan.
Sehän tuossa hiukan mietityttääkin että liekköhän tuota ongelmaa on saatu ns.kuriin vai onko sama homma edessä taas vuosien päästä.
 
No tuo rakenne luetaan nykyisin ns riskirakenteeksi, josta tietysti kertoo sekin että lattiarakenne on jo kerran uusittu. Toki patolevyjen laittaminen ja salaojien uusiminen oletettavasti on helpottanut kosteuskuormaa.
Mutta 80-luvulla ei kapillaarikatkoja laatan alle ole tehty, vaan yleisesti ihan fillerillä tms sisäpuolinen täyttö tehty josta johtuen kosteutta edelleen mahdollisesti nousee laattaan.
Meillä on 80-luvun talossa betonilaatan alla muovikalvo ja styrox eristeet. Päällä pelkkä koolaus ja lattia. Kuntotarkostusraportin ja havaintojen mukaan tämä on riittävä kapilaarikatko. Joten tapoja on ollut monia tuolloin

Jos onkin pelkkä betonilaatta, jonka päällä eristeet, se on ilmeisesti riskirakenne.
 
Sehän tuossa hiukan mietityttääkin että liekköhän tuota ongelmaa on saatu ns.kuriin vai onko sama homma edessä taas vuosien päästä.
Asiansa omaava kuntokartoittaja osaa tuolta lattian ns välitilasta mitata kosteuden niin pohjalaatan pinnasta kuin puurakenteista, joten eiköhän sieltä nyt jotain tietoa sitten ole saatavilla ostopäätöksen tueksi ja korjauksen onnistumisesta.
 
Sehän tuossa hiukan mietityttääkin että liekköhän tuota ongelmaa on saatu ns.kuriin vai onko sama homma edessä taas vuosien päästä.

Ilmeisesti bitumisivelyä laatalle ei tehty alapohjan uusimisen yhteydessä? Se olisi ilmeisesti voinut olla riittävä toimenpide kapilaarikatkon synnyttämiseksi
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 582
Viestejä
4 558 779
Jäsenet
75 004
Uusin jäsen
otso.lan

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom