Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Jotenkin tuntuisi, että tuo tiheämmällä ja matalammalla kierteen harjalla oleva ruuvi korkkaisi helpommin pehmeässä puussa kuin nämä meikäläisten rautakauppojen myymät ruuvit? Eli toimisi vähän poranterän tapaan. Onkohan tuo muuten ns. 1/4” ruuvi?

Tiheäkierteisemmän ruuvin voi periaattessa vetää kireämmälle ilman pelkoa että se alkaa aukeamaan itsestään.
 
Tiheäkierteisemmän ruuvin voi periaattessa vetää kireämmälle ilman pelkoa että se alkaa aukeamaan itsestään.
Hmm, minkähän takia näitä tiheäkierteisiä ruuveja ei sitten käytetä Suomessa rakentamisessa, jos ovat ylivoimaisia tuossa suhteessa? Luulisi, että löystymätön ruuvi rakenteissa olisi parempi asia. Tosiaan itse olen nähnyt kuvan vasemmalla puolella olevaa kierteeltään tiheämpää mutta matalammalla harjalla olevaa ruuvia vain halvoissa TV-seinätelineissä ja esim. omassa Vogelsin 100kg kantavassa (300kg testatussa) mukana tulikin nuo rautakaupan ruuvilta näyttävät itsestään aukevat mukana...
 
Hmm, minkähän takia näitä tiheäkierteisiä ruuveja ei sitten käytetä Suomessa rakentamisessa, jos ovat ylivoimaisia tuossa suhteessa? Luulisi, että löystymätön ruuvi rakenteissa olisi parempi asia. Tosiaan itse olen nähnyt kuvan vasemmalla puolella olevaa kierteeltään tiheämpää mutta matalammalla harjalla olevaa ruuvia vain halvoissa TV-seinätelineissä ja esim. omassa Vogelsin 100kg kantavassa (300kg testatussa) mukana tulikin nuo rautakaupan ruuvilta näyttävät itsestään aukevat mukana...
Heitän järjestään saman tien aina jätteisiin kaikki kiinnitystarvikkeet mitkä jonkun härpäkkeen mukana tulevat. Tyypillisesti ovat joko juuri omaan tarkoitukseen sopimattomia, tai laadultaan vaan luokattomia. Yll,ättävän laadukkaissakin tuotteissa ei se laatu enää yletykään kiinnitystarvikkeisiin, vaan mukana tulee joku kuttaperkasta tehty roppu ja talttakantanen ruuvi.
 
Heitän järjestään saman tien aina jätteisiin kaikki kiinnitystarvikkeet mitkä jonkun härpäkkeen mukana tulevat. Tyypillisesti ovat joko juuri omaan tarkoitukseen sopimattomia, tai laadultaan vaan luokattomia. Yll,ättävän laadukkaissakin tuotteissa ei se laatu enää yletykään kiinnitystarvikkeisiin, vaan mukana tulee joku kuttaperkasta tehty roppu ja talttakantanen ruuvi.
Tuo oli juuri se mitä tässä ajoin takaa ja epäilin. Tosin tuossa Vogelsin telineessä uskalsin luottaa mukana tuleviin ruuveihin, oli juuri samannäköistä tavaraa mitä meikäläisissä rautakaupoissa on (eli tuo harvakierre ja mitat täsmälleen samat kierteen pohjasta ja tuosta kierteettömästä osasta) lisäksi ruuvin kannassa oli jopa lujuusluokan merkki ja joku muukin logo. Niin ja proput (joita ei tarvinnut tietenkään puuseinään laittaa) olivat Fischerin DuoPowereita. Mutta joo, mitä noihin halpistelineiden paketteihin sain kurkistella niin niissä oli juuri tuota kuvassa vasemmalla ollutta erinäköistä ruuvia joka alkoi itselläni heti soitella varoituskelloja. Itse tosin mielsin tuon tiheän kierteen ongelmaksi, että onko tuossa huonompi vetolujuus, kun kantavaa puuta jää vähemmän kierteiden väliin eikä kierre tunkeudu yhtä syvälle puuhun.
 
Hei, Ihan porukan mielipidettä kysyisin 80 luvulla rakennetusta OKT:sta.

Maanvarainen betonilaatta jossa puukoolaukset ja lattia siinä päällä. Vanhan kuntokartoituksen mukaan n.10v sitten uusittu puurakenteet ja eristeet tästä alapohjasta. Myös salaojat ja patolevyt tehty/uusittu tuolloin. Talo sijaitsee pienen kukkulan päällä. Näkisittekö pahana riskinä kyseisen rakenteen jos uudessa kuntokartoituksessa ei havaita kohonneita kosteuksia?
 
No tuo rakenne luetaan nykyisin ns riskirakenteeksi, josta tietysti kertoo sekin että lattiarakenne on jo kerran uusittu. Toki patolevyjen laittaminen ja salaojien uusiminen oletettavasti on helpottanut kosteuskuormaa.
Mutta 80-luvulla ei kapillaarikatkoja laatan alle ole tehty, vaan yleisesti ihan fillerillä tms sisäpuolinen täyttö tehty josta johtuen kosteutta edelleen mahdollisesti nousee laattaan.
 
No tuo rakenne luetaan nykyisin ns riskirakenteeksi, josta tietysti kertoo sekin että lattiarakenne on jo kerran uusittu. Toki patolevyjen laittaminen ja salaojien uusiminen oletettavasti on helpottanut kosteuskuormaa.
Mutta 80-luvulla ei kapillaarikatkoja laatan alle ole tehty, vaan yleisesti ihan fillerillä tms sisäpuolinen täyttö tehty josta johtuen kosteutta edelleen mahdollisesti nousee laattaan.
Sehän tuossa hiukan mietityttääkin että liekköhän tuota ongelmaa on saatu ns.kuriin vai onko sama homma edessä taas vuosien päästä.
 
No tuo rakenne luetaan nykyisin ns riskirakenteeksi, josta tietysti kertoo sekin että lattiarakenne on jo kerran uusittu. Toki patolevyjen laittaminen ja salaojien uusiminen oletettavasti on helpottanut kosteuskuormaa.
Mutta 80-luvulla ei kapillaarikatkoja laatan alle ole tehty, vaan yleisesti ihan fillerillä tms sisäpuolinen täyttö tehty josta johtuen kosteutta edelleen mahdollisesti nousee laattaan.
Meillä on 80-luvun talossa betonilaatan alla muovikalvo ja styrox eristeet. Päällä pelkkä koolaus ja lattia. Kuntotarkostusraportin ja havaintojen mukaan tämä on riittävä kapilaarikatko. Joten tapoja on ollut monia tuolloin

Jos onkin pelkkä betonilaatta, jonka päällä eristeet, se on ilmeisesti riskirakenne.
 
Sehän tuossa hiukan mietityttääkin että liekköhän tuota ongelmaa on saatu ns.kuriin vai onko sama homma edessä taas vuosien päästä.
Asiansa omaava kuntokartoittaja osaa tuolta lattian ns välitilasta mitata kosteuden niin pohjalaatan pinnasta kuin puurakenteista, joten eiköhän sieltä nyt jotain tietoa sitten ole saatavilla ostopäätöksen tueksi ja korjauksen onnistumisesta.
 
Sehän tuossa hiukan mietityttääkin että liekköhän tuota ongelmaa on saatu ns.kuriin vai onko sama homma edessä taas vuosien päästä.

Ilmeisesti bitumisivelyä laatalle ei tehty alapohjan uusimisen yhteydessä? Se olisi ilmeisesti voinut olla riittävä toimenpide kapilaarikatkon synnyttämiseksi
 
Millainen tiiviste kannataisi autotallin nosto-oven alle laittaa, että saisi siitä pienen kaadon ulospäin? Nyt nosto-ovi laskeutuu tasaisen betonin päälle ja aina sateen jäljiltä oven edessä on vettä joka valuu sitten sisälle oven avatessa. Noita profiloituja pohja tiivisteitä löyty pilvin pimein, mutta kaikissa on sama ongelma, ne on liian kapeita yleensä n.8-9cm, josta melkein puolet jää vielä oven sisäpuolelle. Mittasin että oven ulkopuolen etureunasta betonin reunaan on n. 8cm, tämän jälkeen on vielä 3cm finfoam.

Tai oisko tuohon joku muu tapa tehdä pieni kaato ja tiivistys oven ulkopuolelle jäävään betoniin?

nää tän tyyliset siis omaan käyttöön järkeään liian kapeita
 
Millainen tiiviste kannataisi autotallin nosto-oven alle laittaa, että saisi siitä pienen kaadon ulospäin? Nyt nosto-ovi laskeutuu tasaisen betonin päälle ja aina sateen jäljiltä oven edessä on vettä joka valuu sitten sisälle oven avatessa. Noita profiloituja pohja tiivisteitä löyty pilvin pimein, mutta kaikissa on sama ongelma, ne on liian kapeita yleensä n.8-9cm, josta melkein puolet jää vielä oven sisäpuolelle. Mittasin että oven ulkopuolen etureunasta betonin reunaan on n. 8cm, tämän jälkeen on vielä 3cm finfoam.

Tai oisko tuohon joku muu tapa tehdä pieni kaato ja tiivistys oven ulkopuolelle jäävään betoniin?

nää tän tyyliset siis omaan käyttöön järkeään liian kapeita
Siis eikö nuo yleensä ole tarkoitettu nimeomaan oven taakse (sisäpuolelle)? Eli vesi saa jäädä siihen ulos betonille, mutta ei valu enää sisäänpäin oven alta/avattaessa. Jos haluat tehdä kaadot uusiksi niin sitten valuhommiin :whistling:
 
Siis eikö nuo yleensä ole tarkoitettu nimeomaan oven taakse (sisäpuolelle)? Eli vesi saa jäädä siihen ulos betonille, mutta ei valu enää sisäänpäin oven alta/avattaessa. Jos haluat tehdä kaadot uusiksi niin sitten valuhommiin :whistling:
niin, noissa kuvissa se tulee oven alle ja molemmille puolille jää pienet kielekkeet. kai ne on tarkoitettu lähinnä juuri pitämään oven alta vesi ja roskat pois. betoni on pinnoitettu, joten sinänsä ei varmaan haittaisi vesi siinä. kynnyspeltiäkin näkyy käytettävän yleisesti oven alla ja betonin reunan yli, mutta tuntuu että siinä on talvisin aika hyvä kylmäsilta sisään. ei siinä että tuo koko nosto-ovi on kyllä yhdenlainen kylmäsilta jo sinänsä :D
 
Vähän aiheeseen liittyen.. Rakennuslupa on vuodelta 1997. Talo ei ole viel valmistunut eli on haettu jatkoaikaa aina luvalle.. Jos talo nyt saatettais valmiiksi niin meneekö se vuoden 1997 määräysten mukaan vai pitääkö olla tänpäivän määräyksien mukainen? Nurmijärvi kyseessä ja OK talo.. kaverin puolesta kyselen.
 
Vähän aiheeseen liittyen.. Rakennuslupa on vuodelta 1997. Talo ei ole viel valmistunut eli on haettu jatkoaikaa aina luvalle.. Jos talo nyt saatettais valmiiksi niin meneekö se vuoden 1997 määräysten mukaan vai pitääkö olla tänpäivän määräyksien mukainen? Nurmijärvi kyseessä ja OK talo.. kaverin puolesta kyselen.
Käyttöönotto on kuitenkin pidetty? Luvan myöntämisen aikaisia suunnitelmia ja ehtoja käyttöönotossa ja loppukatselmuksessa tarkastellaan normaalisti. Näin pitkässä ajassa lienee rakennusvalvonnan kanssa neuvottelun paikka. Ensimmäinen pohdittava asia on kuka on antanut jatkoaikoja näin paljon, epäilen ettei kukaan. Jotenkin haiskahtaa ettei kysymyksessä ole koko totuutta nyt esitetty...?
 
Käyttöönotto on kuitenkin pidetty? Luvan myöntämisen aikaisia suunnitelmia ja ehtoja käyttöönotossa ja loppukatselmuksessa tarkastellaan normaalisti. Näin pitkässä ajassa lienee rakennusvalvonnan kanssa neuvottelun paikka. Ensimmäinen pohdittava asia on kuka on antanut jatkoaikoja näin paljon, epäilen ettei kukaan. Jotenkin haiskahtaa ettei kysymyksessä ole koko totuutta nyt esitetty...?
No rakas veljeni on semmoinen ämpyilijä että ei vaan ole saanut hommaa loppuun. käyttöönotto on joskus vuonna 1998 tehty ja siinä luki että ilmanvaihto tehtävä lähiaikoina.. ei oo viel tehty.. aina on tosiaan kunnasta haettu jatkoa luvalle mutta nyt rupee vastaavamestari jo vetelee viimisiä niin vois tehä kuulema valmiix.. eli ei mulle auennut että minkä mukaan menee loppukatselmus?
 
Periaatteessa pitäisi mennä rakennusluvan myöntämisvuoden mukaan. Mutta miten ihmeessä on mennyt käyttöönotosta läpi ilman ilmanvaihtoa ja sitten kunta jatkanut lupaa tuon takia jotain 6-7 kertaa.
Hengissä oleven vastaavan mestarin lisäksi luultavasti tarvitsette iv-työnjohtajan, hengissä.
 
Periaatteessa pitäisi mennä rakennusluvan myöntämisvuoden mukaan. Mutta miten ihmeessä on mennyt käyttöönotosta läpi ilman ilmanvaihtoa ja sitten kunta jatkanut lupaa tuon takia jotain 6-7 kertaa.
Hengissä oleven vastaavan mestarin lisäksi luultavasti tarvitsette iv-työnjohtajan, hengissä.
Saattaa olla myös melko ihanassa kunnossa seinälevyn ja muovin väli, jos tosiaan ilman ilmanvaihtoa on muovipussi ollut noin pitkään...

Joskus kävin vastaavassa, jossa oli joku 10v ollut tulpat iv-kanavissa, oli kuin olisi huonosti tuuletussa kylppärissä ollut...
 
Periaatteessa pitäisi mennä rakennusluvan myöntämisvuoden mukaan. Mutta miten ihmeessä on mennyt käyttöönotosta läpi ilman ilmanvaihtoa ja sitten kunta jatkanut lupaa tuon takia jotain 6-7 kertaa.
Hengissä oleven vastaavan mestarin lisäksi luultavasti tarvitsette iv-työnjohtajan, hengissä.
Kyllä siellä ilmanvaihtoa on varmasti ollut, ei kukaan asu noin kauan ilman, että tuulettaa välillä. Ei se koneellinen tuuletuskaan mikään ongelmaton ole, varsinkin noin pitkäikäisenä (1997- 2024).ajanjaksolla tarkisteltuna. Olen aivan varma, että kanavissa on kohtia, joissa on puhdistus (riippumatta milloin on tehty) jäänyt vajaaksi,niitä pieniä saumauksien rakoja on käytännössä mahdotonta järkikuluin puhdistaa,
Itse olen nähnyt toimisto kerrostaloissa kanavien seinissä (niitä purettaessa) jopa yli 20mm paksuja pöly yms. kerroksia.

Minullakin on käsitys, että lupa-asioita tarkistellaan rakennuluvan aikaisin määräyksin, kun kerran on käyttöönottotarkastus tehty. Eli on katsottu, että rakennus on pääsääntöisesti valmis, kuten tässä on n, 26-vuoden asumisella todistettukin. Ton aikaisissa määräyksissä oli usein jotain "tai muuten osoitetaan toimivuus".
 
Viimeksi muokattu:
Joo.. iv kanavat rakentamatta.. huippari ollu silti 24/7 päällä hellan päältä. Ikkunoista tuulettuu hyvin.. noo jokainen tyylillään
 
Joo.. iv kanavat rakentamatta.. huippari ollu silti 24/7 päällä hellan päältä. Ikkunoista tuulettuu hyvin.. noo jokainen tyylillään
Meillä on iv-hoidettu satojavuosia painovoimaisena. Koneellinen on onnistuttu niin hyvin lobbaamaan, etteivät kaikki edes mieti sen ongelmia.
Eli kanavia ei pysty kunnolla puhdistamaan (niistäkin on löydetty hometta ja se sitten puhalletaan ympäri taloa), koneet vievät jatkuvasti energiaa ja monet laittavat ne talvella energiaa säästäessään liian pienille.
Sitten vielä me vaihdetaan ilmaa vaikka emme edes ole ko. huoneissa. Samalla sitten puhallamme sitä kalliilla talvella lämmittämäämme ilmaa ulos. Suodattimien puhdistuskin saattaa jäädä joiltakin liian harvaksi. Asiaa voi miettiä monelta kannalta :)
 
Meillä on iv-hoidettu satojavuosia painovoimaisena. Koneellinen on onnistuttu niin hyvin lobbaamaan, etteivät kaikki edes mieti sen ongelmia.
Eli kanavia ei pysty kunnolla puhdistamaan (niistäkin on löydetty hometta ja se sitten puhalletaan ympäri taloa), koneet vievät jatkuvasti energiaa ja monet laittavat ne talvella energiaa säästäessään liian pienille.
Sitten vielä me vaihdetaan ilmaa vaikka emme edes ole ko. huoneissa. Samalla sitten puhallamme sitä kalliilla talvella lämmittämäämme ilmaa ulos. Suodattimien puhdistuskin saattaa jäädä joiltakin liian harvaksi. Asiaa voi miettiä monelta kannalta :)
Ei nyt taas tätä. Painovoimaisenkin saa toteutettua varmasti ihan hyvin kun asiat on mietitty hyvin ja sitä ohjaa asiaan vähän vihkiytynyt henkilö. Todellisuus on usein jotain ihan muuta ja lopputuloksena on vain huono sisäilma, jossa co2, radon, kosteus ym. nousevat helpommin ei halutulle tasolle.

Jos nyt katsotaan noita argumenttejasi koneellista vastaan, niin miten painovoimaisessa toteutuu se, että
a) Ei vaihdeta ilmaa kun ei olla ko. huoneessa (totuus: Kyllä vaihdetaan, ei kukaan jotain luukkuja ala sulkemaan huoneessa olon mukaan)
b) Emme puhalla lämmitettyä ilmaa ulos (totuus: Kyllä puhalletaan, sitä tehokkaammin mitä kylmää ja mitään lämmön talteenottoa sille ei ole)
c) Suodattimien puhdistus saattaa jäädä liian harvaksi (totuus: jos painovoimaiseen ylipäätään on jotkut suodattimet keksitty, niin sama riski niissäkin. Vaihtoehtoisesti sisään tuodaan kaikki siite- ja tiepöly)
d) Koneet vievät jatkuvasti energiaa (ks. kohta b)
e) Monet laittavat koneet liian pienelle (miten tämä eroaa niistä suljetuista painovoimaisen luukuista, jotka on suljettu kun talvipakkasilla vetää muuten liikaa)
 
Ei nyt taas tätä. Painovoimaisenkin saa toteutettua varmasti ihan hyvin kun asiat on mietitty hyvin ja sitä ohjaa asiaan vähän vihkiytynyt henkilö. Todellisuus on usein jotain ihan muuta ja lopputuloksena on vain huono sisäilma, jossa co2, radon, kosteus ym. nousevat helpommin ei halutulle tasolle.

Jos nyt katsotaan noita argumenttejasi koneellista vastaan, niin miten painovoimaisessa toteutuu se, että
a) Ei vaihdeta ilmaa kun ei olla ko. huoneessa (totuus: Kyllä vaihdetaan, ei kukaan jotain luukkuja ala sulkemaan huoneessa olon mukaan)
b) Emme puhalla lämmitettyä ilmaa ulos (totuus: Kyllä puhalletaan, sitä tehokkaammin mitä kylmää ja mitään lämmön talteenottoa sille ei ole)
c) Suodattimien puhdistus saattaa jäädä liian harvaksi (totuus: jos painovoimaiseen ylipäätään on jotkut suodattimet keksitty, niin sama riski niissäkin. Vaihtoehtoisesti sisään tuodaan kaikki siite- ja tiepöly)
d) Koneet vievät jatkuvasti energiaa (ks. kohta b)
e) Monet laittavat koneet liian pienelle (miten tämä eroaa niistä suljetuista painovoimaisen luukuista, jotka on suljettu kun talvipakkasilla vetää muuten liikaa)
a) Ei kaikilla ole luukut auki ainakaan talvella, tarvittaessa lyhytaikainen tuuletus.
b) Painovoimaisessa säädetään (eli pienenetään) talvella iv. aika minimiin. Lämmäntalteenottoa ei ole, mutta ei se ilmaista ole IV-koneillakaan.
c) samaa mieltä, mutta sitä ulkoilmaan me muutenkin hengitämme, mutta IV-kanavissa kasvat homeitiöt jäätä pois, tosin ongelma koskee lähinnä harvoja yliherkkiä henkiöitä
d) Niin vievät ja niitä pitää vielä korjata/huoltaa ja uusiakin.

e) Ei mitenkään, mielestäni ne voikin laittaa pienemmälle, jos todellista tarvetta ei ole. Toinen asia on, että ne sitten hyvin usein jäävätkin (säädön hankalan sijainnin takia) pitemmäksi aikaa, ja se niiden "myyntivaltti" jatkuvasti raitis vaihtuvailma ottaa"siipeensä" vaikka on sijoittanut siihen paljon euroja.

Muistaakseni Myytinmurtajissa testattiin IV:tä laittamalla juontaja valvotusti 8h ajaksi pieneen tiiviiseen koppiin lääkärin valvonnassa, selvisi siitä hengissä.
Mun pointti tossa on se, että säännöillämme vaihdamme ilmaa aivan liikaa varmuuden vuoksi. Kesällähän se ei niin iso asia, mutta talvella se tarpeeton lämpimän ilman vaihto maksaa ja vie energiaa.

Tässäkin palatakseni "alkuun" jos halutaan painovoimaisena käyttää, niin minä ainakin soisin sen kaikille ilman meidän muiden (rakennusvalvonnan) siihen puuttumista.
Kyllä asukkaat pääsääntöisesti itse tietävät mikä ilmanvaihtotapa/määrä heille sopii.
 
a) Ei kaikilla ole luukut auki ainakaan talvella, tarvittaessa lyhytaikainen tuuletus.
b) Painovoimaisessa säädetään (eli pienenetään) talvella iv. aika minimiin. Lämmäntalteenottoa ei ole, mutta ei se ilmaista ole IV-koneillakaan.
c) samaa mieltä, mutta sitä ulkoilmaan me muutenkin hengitämme, mutta IV-kanavissa kasvat homeitiöt jäätä pois, tosin ongelma koskee lähinnä harvoja yliherkkiä henkiöitä
d) Niin vievät ja niitä pitää vielä korjata/huoltaa ja uusiakin.

e) Ei mitenkään, mielestäni ne voikin laittaa pienemmälle, jos todellista tarvetta ei ole. Toinen asia on, että ne sitten hyvin usein jäävätkin (säädön hankalan sijainnin takia) pitemmäksi aikaa, ja se niiden "myyntivaltti" jatkuvasti raitis vaihtuvailma ottaa"siipeensä" vaikka on sijoittanut siihen paljon euroja.

Muistaakseni Myytinmurtajissa testattiin IV:tä laittamalla juontaja valvotusti 8h ajaksi pieneen tiiviiseen koppiin lääkärin valvonnassa, selvisi siitä hengissä.
Mun pointti tossa on se, että säännöillämme vaihdamme ilmaa aivan liikaa varmuuden vuoksi. Kesällähän se ei niin iso asia, mutta talvella se tarpeeton lämpimän ilman vaihto maksaa ja vie energiaa.

Tässäkin palatakseni "alkuun" jos halutaan painovoimaisena käyttää, niin minä ainakin soisin sen kaikille ilman meidän muiden (rakennusvalvonnan) siihen puuttumista.
Kyllä asukkaat pääsääntöisesti itse tietävät mikä ilmanvaihtotapa/määrä heille sopii.

Noissa sun postauksissa koneellista ilmanvaihtoa käyttää älykääpiö ja painovoimaista asiaan vihkiytynyt alan harrastaja. Onhan niissä siten totuuden siemen, että tuolla asetelmalla se painovoimainen varmasti tuottaa paremman lopputuloksen. Siitä kyllä samaa mieltä, että antaa maksajan valita oma ilmanvaihtotapansa.
 
Ja muutenkin tää juttu tulokanavista irtoavista homeitiöistä on aika urbaanilegendaa. Eikö home vaadi kosteutta kasvaakseen, niissä kanavissa sitä ei ainakaan ole.
 
Ja muutenkin tää juttu tulokanavista irtoavista homeitiöistä on aika urbaanilegendaa. Eikö home vaadi kosteutta kasvaakseen, niissä kanavissa sitä ei ainakaan ole.
Ei ole sen on minulle niitä tutkiva asiantuntija vahvistanut (ei julkisesti kysyessäni vastannut mitään, mutta kahden kesken), niitä ei paljaalla silmällä edes nähdä.
 
[QUOTE="tietokonerikki, post: 15559641, member: 11980”
Kyllä asukkaat pääsääntöisesti itse tietävät mikä ilmanvaihtotapa/määrä heille sopii.
[/QUOTE]
Minä kyllä luulen ettei suurin osa tiedä,huonoon ilmaan tottuu ja turtuu,huomaa hyvin kun on pitempään ulkona ja tulee sisälle kuinka ummehtunutta ilma on.ainoastaan mittareilla näkee todellisen ilmanlaadun.kannattaa hommata sellainen jos meinaa talvella pihistellä ilmanvaihdon kanssa.
 
Reilu 10v sitten kun tätä taloa oltiin ostamassa niin tultiin tarjouspaperia allekirjoittamaan aamuysiltä. Talossa asui juuri eläköitynyt pariskunta, joka oli ilmeisen tottunut huonoon ilmanvaihtoon ja kusinuukia. Ulko-ovella tuli kuin seinä vastaan, niin hiilidioksidipitoinen ilma ettei tosikaan. Oli toukokuu eli lämmityskausi päättymässä ja siis painovoimaisen ilmanvaihdon toimimaton kausi alkamassa, kuitenkin aamun lämpötila vielä alle 10C. Ikkunoihin kondensoitui vettä, pahimmillaan ikkunapenkillä pieni lätäkkö. Näytöillä ilma oli raikasta, välittäjä tietenkin tuulettanut luukut selällään.

Shokista selvittiin ja tiesin heti mitä pitää tehdä. LTO-kone oli ensimmäisenä asennuksessa ja se oli parasta mitä tälle talolle oli pitkään aikaan tehty. Investoinnin hinta 3200€ kokonaisuudessaan, sain koneen ja tötteröt suhteilla aika edukkaasti.

Energiaa menee taatusti enemmän, mutta hetkeäkään en ole katunut. Keväällä nuohosin kanavat ensimmäisen kerran ja vaihdoin puhaltimien laakerit. Näihin meni alle 100€. Suodattimiin menee 60€ vuodessa.
 
Tuo nyt ei todista yhtään mitään. Homeitiöitä on melkein kaikkialla.
Niin on, mutta sillä meitä peloitellaan. Minusta liian puhdas sisäilma voi olla jopa huono asia, koska ulkona kuitenkin on sitä huonoa ilmaa ja meidän vastustuskyky heikkenee
kun emme altistu niin usein.
Kirjoitin
"Kyllä asukkaat pääsääntöisesti itse tietävät mikä ilmanvaihtotapa/määrä heille sopii".

Minä kyllä luulen ettei suurin osa tiedä,huonoon ilmaan tottuu ja turtuu,huomaa hyvin kun on pitempään ulkona ja tulee sisälle kuinka ummehtunutta ilma on.ainoastaan mittareilla näkee todellisen ilmanlaadun.kannattaa hommata sellainen jos meinaa talvella pihistellä ilmanvaihdon kanssa.
Näin minäkin uskon, monella kyllä se omakin nenä riittää sen tunnistamiseen jos suoraan ulkoa sisään tulee. Toinen asia on, että pitääkö sen ilman aina olla "puhdasta" välttämättä. Mulle on kerrottu, että vanhoissa armeijan kasarmeissa oli talvella aika huono ilmanlaatu kun tupien miehistö päästeli yönaikana luonnollisia kaasujaan ilmaan.
Hengissä kuitenkin selvisivät :)
 
Niin on, mutta sillä meitä peloitellaan. Minusta liian puhdas sisäilma voi olla jopa huono asia, koska ulkona kuitenkin on sitä huonoa ilmaa ja meidän vastustuskyky heikkenee
kun emme altistu niin usein.

Onkohan tähän jotain ihan dataa/faktaa olemassa että liian puhdas sisäilma voi vaikuttaa vastustuskykyyn? Ainakin pienhiukkasten osalta on toisinpäin ja lyhentää elinajanodotetta.
 
Reilu 10v sitten kun tätä taloa oltiin ostamassa niin tultiin tarjouspaperia allekirjoittamaan aamuysiltä. Talossa asui juuri eläköitynyt pariskunta, joka oli ilmeisen tottunut huonoon ilmanvaihtoon ja kusinuukia. Ulko-ovella tuli kuin seinä vastaan, niin hiilidioksidipitoinen ilma ettei tosikaan. Oli toukokuu eli lämmityskausi päättymässä ja siis painovoimaisen ilmanvaihdon toimimaton kausi alkamassa, kuitenkin aamun lämpötila vielä alle 10C. Ikkunoihin kondensoitui vettä, pahimmillaan ikkunapenkillä pieni lätäkkö. Näytöillä ilma oli raikasta, välittäjä tietenkin tuulettanut luukut selällään.

Shokista selvittiin ja tiesin heti mitä pitää tehdä. LTO-kone oli ensimmäisenä asennuksessa ja se oli parasta mitä tälle talolle oli pitkään aikaan tehty. Investoinnin hinta 3200€ kokonaisuudessaan, sain koneen ja tötteröt suhteilla aika edukkaasti.

Energiaa menee taatusti enemmän, mutta hetkeäkään en ole katunut. Keväällä nuohosin kanavat ensimmäisen kerran ja vaihdoin puhaltimien laakerit. Näihin meni alle 100€. Suodattimiin menee 60€ vuodessa.
Minkälainen homma oli konvertoida painovoimainen ilmanvaihto koneelliseksi? Oliko tuo vain lähinnä joku poistoilmapuhallin vai jotain muutakin? Aina välillä miettinyt, että pääsisikö helpommalla talon metsästämisessä, jos suostuisi katselemaan myös noita esim. kasarilla rakennettuja painovoimaisella ilmanvaihdolla olevia taloja ja budjetoisi niihin rempparahaa ilmanvaihdon parantamiseksi? Olisiko se edes millään muotoa järkevää?
 
Minkälainen homma oli konvertoida painovoimainen ilmanvaihto koneelliseksi? Oliko tuo vain lähinnä joku poistoilmapuhallin vai jotain muutakin? Aina välillä miettinyt, että pääsisikö helpommalla talon metsästämisessä, jos suostuisi katselemaan myös noita esim. kasarilla rakennettuja painovoimaisella ilmanvaihdolla olevia taloja ja budjetoisi niihin rempparahaa ilmanvaihdon parantamiseksi? Olisiko se edes millään muotoa järkevää?

Itsellä tuntui että elintasosiivessä on jotain rakenteellista ongelmaa (siis 60 luvulla rakennettu mutta remontoitu myöhemmin) mutta purettaessa totuus oli se että siellä suht tiiviissä makkarissa jossa nukkui kolme muksua, ei ollut varsinaista tulopuolen ilmanvaihtoa ja tietysti tuli kosteutta talvella. Muuten rakenteet oli kyllä kunnossa. No se purettiin kun ei sopinut suunnitelmaan kuitenkaan eikä olisi ollut helppo siihen muutta että se siitä. Mutta tuloilman ongelmat ovat kyllä aika yleisiä.

Mutta yksikerroksiseen taloon IV koneen asentaminen jälkikäteen on aika simppeliä, toki vaatii yläpohjan eristeiden pöyhimistä edestakaisin ja paikan sille itse koneelle, mutta muuten ei mitenkään mahdoton homma eikä ollenkaan samaa luokkaa kuin että saneeraisi vesikiertoisen lattialämmityksen koko taloon. Ehkä 2 viikon työ ammatilaisella, tai 4 viikon työ jos ei ole. Ja materiaalikustannuksena IV kone + tonni tai kaksi putkeen, venttiileihin ja eristeisiin.

Ja sitten jos talossa on vain joitakin pieniä ongelmakohtia/ huoneita niin uudet huonekohtaiset seinän läpi tulevat aktiiviset venttiilit lämmön talteenotolla ovat ihan mielenkiintoinen vaihtoehto. Ja jos on kaksikerroksinen talo niin todellakin mielenkiintoisempi kuin yrittää siihen putkittaa kokonaan uutta ilmanvaihtoa.
 
  • Tykkää
Reactions: eGe
Minkälainen homma oli konvertoida painovoimainen ilmanvaihto koneelliseksi? Oliko tuo vain lähinnä joku poistoilmapuhallin vai jotain muutakin? Aina välillä miettinyt, että pääsisikö helpommalla talon metsästämisessä, jos suostuisi katselemaan myös noita esim. kasarilla rakennettuja painovoimaisella ilmanvaihdolla olevia taloja ja budjetoisi niihin rempparahaa ilmanvaihdon parantamiseksi? Olisiko se edes millään muotoa järkevää?

Koneellisen ilmanvaihdon toteutuksessa on suurin ongelma kanaviston sijoittelu. Vanhoissa taloissa voi olla ahtaat tilat yläpohjassa, ne on täynnä villaa tai sahanpurua ja sisäpuolella taas katto voi olla valmiiksi jo niin matalalla ettei alaslaskuja haluta tehdä. Jos tähän löytyy ratkaisu niin itse ilmanvaihdon toteutus ei ole kovin kallis homma. Tosin melko v-mäinen se voi olla kun joutuu vanhassa yläpohjassa kontata ja putkistoa eristellä. Aika hyvään ratkaisuun pääsee ihan sillä että tuloilma otetaan ikkunan tuuletusrakoon asennettavista venttiileistä ja poisto toteutetaan huippuimurilla katon läpi. Tosin mitään enerkiatehokasta järjestelmää ei tällätavoin saada.
 
Onkohan tähän jotain ihan dataa/faktaa olemassa että liian puhdas sisäilma voi vaikuttaa vastustuskykyyn? Ainakin pienhiukkasten osalta on toisinpäin ja lyhentää elinajanodotetta.
Ei ainakaan linkkejä heti tule mieleen, mutta onhan tosta yleisesti juttua ollut, että olisi hyvä altistaa lapset "pöpöille" Allergeenien hoidossakin käytetään siedätyshoitoa.
Muutenkin toi on vähän henkimaailman hommaa tietää mikä on se todellinen ongelman aiheuttaja, koska niitä osatekijöitä on todella paljon myös ulkoilmassa.
Pölykin liikaa saatuna on epäterveellistä. Ja hometta on luonnossa ja ilmassa. Se sitten miten vaikuttaa elinaikaamme on kanssa kyllä vaikeaa arvioida, voimme tietysti valita
mihin tietoon uskomme. Minä olen varma, että pöly on monelle pahasta, jos sitä on liikaa. Varsinkin hieno pöly, se mikä on liikaa voi sitten vaihdella yksilöittäin.

Itsellä tuntui että elintasosiivessä on jotain rakenteellista ongelmaa (siis 60 luvulla rakennettu mutta remontoitu myöhemmin) mutta purettaessa totuus oli se että siellä suht tiiviissä makkarissa jossa nukkui kolme muksua, ei ollut varsinaista tulopuolen ilmanvaihtoa ja tietysti tuli kosteutta talvella. Muuten rakenteet oli kyllä kunnossa. No se purettiin kun ei sopinut suunnitelmaan kuitenkaan eikä olisi ollut helppo siihen muutta että se siitä. Mutta tuloilman ongelmat ovat kyllä aika yleisiä.

Mutta yksikerroksiseen taloon IV koneen asentaminen jälkikäteen on aika simppeliä, toki vaatii yläpohjan eristeiden pöyhimistä edestakaisin ja paikan sille itse koneelle, mutta muuten ei mitenkään mahdoton homma eikä ollenkaan samaa luokkaa kuin että saneeraisi vesikiertoisen lattialämmityksen koko taloon. Ehkä 2 viikon työ ammatilaisella, tai 4 viikon työ jos ei ole. Ja materiaalikustannuksena IV kone + tonni tai kaksi putkeen, venttiileihin ja eristeisiin.

Ja sitten jos talossa on vain joitakin pieniä ongelmakohtia/ huoneita niin uudet huonekohtaiset seinän läpi tulevat aktiiviset venttiilit lämmön talteenotolla ovat ihan mielenkiintoinen vaihtoehto. Ja jos on kaksikerroksinen talo niin todellakin mielenkiintoisempi kuin yrittää siihen putkittaa kokonaan uutta ilmanvaihtoa.
Onko sulla linkkiä johonkin aktiiviseen venttiili järjestelmään , jossa on lämmöntalteenotto. Uusi asia minulle, ikkunoiden lasivälien kautta tehtynä sitten jo tutumpi.

Tohon koneellinen IV- vanhaan 2-kerrokselliseen taloon. Kyllä se yleensä onnistuu, mutta suunnitella pitää paremmin/enemmän jotta saa järkevän aikaiseksi.
Sekä saattaa joutua tekemään pysty ja vaakakotelointeja sekä tietysti vielä miettiä ääniongelmiin ratkaisut. Yhteen kerrokseen tosiaan yleensä helpommin.

Oiskin kiva nähdä esimerkkejä miten on noita rintamamiestaloihin toteutettu.
 
Onko sulla linkkiä johonkin aktiiviseen venttiili järjestelmään , jossa on lämmöntalteenotto. Uusi asia minulle, ikkunoiden lasivälien kautta tehtynä sitten jo tutumpi.




Ei ole omakohtaista kokemusta toimivuudesta mutta on noita tullut lähiaikoina vastaan muitakin.
 
Minkälainen homma oli konvertoida painovoimainen ilmanvaihto koneelliseksi? Oliko tuo vain lähinnä joku poistoilmapuhallin vai jotain muutakin? Aina välillä miettinyt, että pääsisikö helpommalla talon metsästämisessä, jos suostuisi katselemaan myös noita esim. kasarilla rakennettuja painovoimaisella ilmanvaihdolla olevia taloja ja budjetoisi niihin rempparahaa ilmanvaihdon parantamiseksi? Olisiko se edes millään muotoa järkevää?
Koneellinen tulo ja poisto LTO:lla. Yläpohjaan en lähtenyt tonkimaan kun tila on niin matala ettei siellä pysty mitään tekemään ja yläpohja on betoniholvi. Kaikki kanavoinnit joko alaslaskuissa tai koteloissa. Vaakakoteloa tuli n 7m ja pystyyn yksi. Koneen sijoitukselle ei ollut käytännössä kuin yksi vaihtoehto, kellariin menevä portaikko. Kanavointien kanssa sai ihan tosissaan suunnitella järjestystä ja reititystä, mutta lopputulos hyvä, eikä pahoja kompromisseja tarvinnut tehdä. Askartelua kyllä piti tehdä, esim 1200mm pitkiä vaimentimia piti hiukan lyhentää kun eivät koneen päällä pystyyn mahtuneet ja halusin mahdollisimman pitkät vaimentimet. Ulospuhallus ja ilmanotto Valloxin InOut -seinälaatikolla.

Mielestäni on järkevää. Ei ihan älyttömän kallista, työlästä kyllä. Mutta itse tykkään tällaisista hommista niin ei tuntunut pahalta.
 



Ei ole omakohtaista kokemusta toimivuudesta mutta on noita tullut lähiaikoina vastaan muitakin.
Laitoin kesällä teinin huoneeseen Mitsubishi Lossnay VL-50, välillä on ollut aikamoisen tunkkaista kun siellä makoilee tyttöystävänsä kanssa. Huomattavasti raikkaampi on ilma nyt ollut. Pistotulppajohdolla varustettu malli ei myöskään vaadi sen kummempia sähkötöitä, reikä vaan seinään ja töpseli kiinni.
 
Onko silikoni riittävä vesieriste muuratun ammeen ja seinän väliin?

Perin kämpän, jossa pitäisi tehdä kunnon perusremontti, mutta sitä odotellessa olen yrittänyt tehdä pieniä ehostuksia siellä täällä. Kämpän kylppärissä on valurautainen amme, joka on muurattu seinää vasten. Ammeen ja seinän välisiin saumoihin oli laitettu silikonia, joka oli peitetty muovislistoilla. Revin listat ja kaavin homehtuneen silikonin pois, jonka jälkeen uudelleenpinnoitin rähjäisen ammeen. Nyt nuo väliköt pitäisi tiivistää uudelleen. Ammeen alapuolella ei ole mitään vesieristystä.
 
Näyttäisi sille, että tahtomattani pääsen tekemään pikkuista pintaremonttia talven aikana.
* Seinien maalaus kauttaaltaan sisältä. Tää tulee olosuhteiden pakosta olemaan mallia "valkoinen maalipurkki räjähti sisällä".
* Kylppärin remontointi. Mustat kalusteet tasapainottaa valkoisuutta
* Keittiön remontointi. Nää laitoin just tilaukseen VidaXL:ästä. Budjettivalinta (siten suunnittelin koko remontinkin vetää), mutta eipä muualta oikein täys mustaa keittiötä edes löytynyt. Vähän liian kauan odottelin ja suunnittelin, kun osa kaapeista oli jo myyty loppuun. Sain kuitenkin onneksi suunniteltua vähän leveämmillä kaapeilla homman kuntoon. Teen keittiön siten, että yläkaapit jäävät kokonaan pois. Taaskin osaltaan olosuhteiden pakosta.

Uuni, astianpesukone ja liesituuletin tulee mustana. Poikkean valtavirrasta varmaan sillä tavalla, että laitan kaasuliesitason perus liesitason tilalle. Niin paljon niitä kehutaan, että onhan se pakko kokeilla. Jääkaappi ja pakastin on just pari vuotta sitten uusittu, joten niille pitää keksiä jotain. Tilaan joko mustaa vinyyliteippiä ja teippaan ne tai sitten hullaannun ja tilaan tuolta jotkut hassut tarrat etuoviin.

Vessassa pesukone ja kuivuri pysyy valkoisina. Niitä ei oikein teipatakkaan voi, kun etupaneelissa on niin paljon eri valoja jne.

Ja jos aikaa riittää, niin maalaan pytingin ulkoa (tai teen tämän ensimmäisenä, talvellahan ehtisi sisätiloja hinkata) ja saunaankin tekisi mieli tehdä tuppeensahatusta uudet lauteet. Ja heinäseipäistä näkösuoja lauteiden alle ja sinne sitten jotkut valot loimottamaan.

Jospa näiden avulla sitten ensi keväänä, kun laittaa Etuovesta myynti-ilmoituksen uudelleen aktiiviseksi joku ostaja tulisi ostamaan mökin pois.
 
Näyttäisi sille, että tahtomattani pääsen tekemään pikkuista pintaremonttia talven aikana.
* Seinien maalaus kauttaaltaan sisältä. Tää tulee olosuhteiden pakosta olemaan mallia "valkoinen maalipurkki räjähti sisällä".
* Kylppärin remontointi. Mustat kalusteet tasapainottaa valkoisuutta
* Keittiön remontointi. Nää laitoin just tilaukseen VidaXL:ästä. Budjettivalinta (siten suunnittelin koko remontinkin vetää), mutta eipä muualta oikein täys mustaa keittiötä edes löytynyt. Vähän liian kauan odottelin ja suunnittelin, kun osa kaapeista oli jo myyty loppuun. Sain kuitenkin onneksi suunniteltua vähän leveämmillä kaapeilla homman kuntoon. Teen keittiön siten, että yläkaapit jäävät kokonaan pois. Taaskin osaltaan olosuhteiden pakosta.

Uuni, astianpesukone ja liesituuletin tulee mustana. Poikkean valtavirrasta varmaan sillä tavalla, että laitan kaasuliesitason perus liesitason tilalle. Niin paljon niitä kehutaan, että onhan se pakko kokeilla. Jääkaappi ja pakastin on just pari vuotta sitten uusittu, joten niille pitää keksiä jotain. Tilaan joko mustaa vinyyliteippiä ja teippaan ne tai sitten hullaannun ja tilaan tuolta jotkut hassut tarrat etuoviin.

Vessassa pesukone ja kuivuri pysyy valkoisina. Niitä ei oikein teipatakkaan voi, kun etupaneelissa on niin paljon eri valoja jne.

Ja jos aikaa riittää, niin maalaan pytingin ulkoa (tai teen tämän ensimmäisenä, talvellahan ehtisi sisätiloja hinkata) ja saunaankin tekisi mieli tehdä tuppeensahatusta uudet lauteet. Ja heinäseipäistä näkösuoja lauteiden alle ja sinne sitten jotkut valot loimottamaan.

Jospa näiden avulla sitten ensi keväänä, kun laittaa Etuovesta myynti-ilmoituksen uudelleen aktiiviseksi joku ostaja tulisi ostamaan mökin pois.
Keittiöremontin jättäisin suosiolla tekemättä, jos ajatuksena on lyödä torppa myyntiin. Ehkä muutenkin antaisin vain olla, jos nyt ei aivan rytöläjä satu olemaan? Aivan erityisesti joku kaasuliesitaso on myyntimielessä hasardi valinta, kun eihän suurin osa ihmisistä ole sellaiseen koskaan törmännyt ja sen kaasupöntön vaihtaminenkin on oma vaivansa.
 
Oma laajennusprojekti on edennyt niin että ekaa kertaa on "valmista" pintaa kun sain päädyn räystäslaudat asennettua. Toki kellarikerroksen betonista ainakin osa saattaa jäädä pysyvästi ilman pinnoitetta. Olen aika paljolti omana työnä kesäkuusta alkaen toteuttanut rintamamiestalon laajennusta joka ensi vuonna jatkuu saneerauksena/laajennuksena muihin suuntiin. Syksyn osalta huomenna olisi tarkoitus asentaa aluskatteeksi kermi joka jää sään armoille talveksi kun koko rakennus katetaan konesaumatulla sitten ensi vuonna. Ja sitten ensi viikolla vähän rungon täydennystä aukkojen osalta ja tuulensuojalevyt paikalleen. Sitten puhalletaan ekovillat seiniin, asennetaan ovet ja ikkunat ja aletaan miettiä jatkoa :D Tähän mennessä en ole puhkaissut yhtään aukkoa asuintilojen suuntaan enkä varmaan puhkaisekaan kuin kellarissa (jossa kulkee sähköt ja vesi uutteen osaan) ennen kuin uudet tilat ovat melkein käyttökunnossa.

Harmaat terästolpat ovat sitä varten että parveke kantaisi ongelmitta kylpytynnyrin/porealtaan

20230921_193956.jpg
20240905_123443.jpg20240905_172410.jpg

Nyt on saatu koko kattolinja vedettyä uusiksi (purettiin elintasosiipi oikean puoleisesta päädystä heinäkuun alussa ja rakennettiin siihen 2 kerrosta tilalle, alempi lämpöharkkoa) ja otettu rakenteilla ollut pinkki pääty käyttöön. Vielä puupinnalla oleva matalampi katto on olohuoneen laajennuksen / terassin kattoa.
 
Viimeksi muokattu:
Keittiöremontin jättäisin suosiolla tekemättä, jos ajatuksena on lyödä torppa myyntiin. Ehkä muutenkin antaisin vain olla, jos nyt ei aivan rytöläjä satu olemaan? Aivan erityisesti joku kaasuliesitaso on myyntimielessä hasardi valinta, kun eihän suurin osa ihmisistä ole sellaiseen koskaan törmännyt ja sen kaasupöntön vaihtaminenkin on oma vaivansa.
Tässä maailmantilanteessa ei oikein tämmöiset kalliimmat mökit tahdo vaihtaa omistajaa. Eli teen sen itseni mieleiseksi, koska suurella todennäköisyydellä itse tuolla mökillä jatkossakin aikaa pääsen viettämään.
 
Toteamus vain. Ei mitään järkeä maksaa ”painekyllästetystä”. Tämä 48x48. Yhdessä nurkassa sentään kyllästettä muuallakin kuin pinnassa värin vuoksi.

IMG_0959.jpeg

Edit: ko. Tuote tämä
Toi on kyllä mennyt naurettavaksi. Onkohan kukaan oikeasti tukinut, että kumpi on parempi ihan ympäristönäkökulmastakin, ne vanhat mitkä oli kyllästetty vähän ikävämmillä aineilla, vai nää uudet mitkä joutuu vaihtamaan 10kertaa useammin...
 
Minkälainen homma oli konvertoida painovoimainen ilmanvaihto koneelliseksi? Oliko tuo vain lähinnä joku poistoilmapuhallin vai jotain muutakin? Aina välillä miettinyt, että pääsisikö helpommalla talon metsästämisessä, jos suostuisi katselemaan myös noita esim. kasarilla rakennettuja painovoimaisella ilmanvaihdolla olevia taloja ja budjetoisi niihin rempparahaa ilmanvaihdon parantamiseksi? Olisiko se edes millään muotoa järkevää?

Lisätään vielä yksi vastaus. Meillä tehtiin kattorempan kanssa. Koneelle oli vähän paikan etsimistä, mutta kyllä sekin sitten löytyi. Kanavat vedettiin yläpohjaan villojen sekaan, samalla kun tehtiin kattoremontti. Oli helpompi vetää putket kun ei ollut kattoa tiellä. Eipä ollut kummoinen urakka kokonaisuutena ja kyllä kannatti. 12v tyytyväistä käyttöä ja nolla ongelmaa. Kymmenen vuoden kohdalla nuohous ja koneen huolto (putsaus, laakerit ja ilmamäärien mittaukset/säädöt). Samalla lisättiin yhteen uuteen huoneeseen ilmanvaihto (tehtiin varastosta asuintilaa).

Ratkesi radon-ongelmat siinä samalla ja nyt on hyvät lukemat.
 
Laitoin kesällä teinin huoneeseen Mitsubishi Lossnay VL-50, välillä on ollut aikamoisen tunkkaista kun siellä makoilee tyttöystävänsä kanssa. Huomattavasti raikkaampi on ilma nyt ollut. Pistotulppajohdolla varustettu malli ei myöskään vaadi sen kummempia sähkötöitä, reikä vaan seinään ja töpseli kiinni.
Tarkemmin katsoen mä en luota tuohon. Mainitaan että VL-50 toimii yhdellä kanavalla. Sen sijaan suunnilleen saman hintainen VL-100 vaatii kaksi. Jälkimmäinen vaikuttaisi periaatetasolla toimivalta. Koska olisi tarkoitus käyttää jatkossa tulisijoja, yksihorminen(vaihtuva ilman suunta kuten superhalpiksissa?) näyttäytyy ongelmana.
 
Tarkemmin katsoen mä en luota tuohon. Mainitaan että VL-50 toimii yhdellä kanavalla. Sen sijaan suunnilleen saman hintainen VL-100 vaatii kaksi. Jälkimmäinen vaikuttaisi periaatetasolla toimivalta. Koska olisi tarkoitus käyttää jatkossa tulisijoja, yksihorminen(vaihtuva ilman suunta kuten superhalpiksissa?) näyttäytyy ongelmana.
Joo siinä on tosiaan vain yksi putki seinän läpi, mutta se on jaettu kahteen osaan seinämällä. Ilma siis liikkuu molempiin suuntiin koko ajan.
1725862282783.png
 
Talon laajentuessa uudet kattotuolit on noin 30cm vanhan yläpohjan yläpuolella. En halua tähän kohtaan purkaa vanhan yläkerran pakettia joka toimii ok läpikulkutilana mutta haluaisin jättää sen option. Mikä olisi paras tapa saada höyrysulku ja koolaus tuohon rakoon? Se on jotain 3x8m ja keskellä savupiippu.

Tuo ikkuna vaihtuu kahteen oveen kun tämä tila josta kuva on otettu on valmiimpi.

1726156773275123114119477326546.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 266
Viestejä
4 507 088
Jäsenet
74 347
Uusin jäsen
Si-Pe

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom