Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[Lumimies]

Ja bonarina: Millä nimellä löytäis semmosia ovi "stoppareita" kaapin oviin? Siis sellaisia mitkä hidastaa sulkeutumista kuten monessa ikealaisessa on.

Hidastin kuten Kaapinoven hidastin - Kaikki tuotteet, Heloitukset, Salvat ja lukot, Kalustesalvat ja -lukot, Keittiö - Pisla

 

[weebee]

Hidastin kuten Kaapinoven hidastin - Kaikki tuotteet, Heloitukset, Salvat ja lukot, Kalustesalvat ja -lukot, Keittiö - Pisla

Laittaa about samaan hintaan suoraan hidastetut saranat. Nuo tapit on ihan kuraa.

 

[morgani]

Onkohan jotain mitä pitäisi huomioida tontin ostossa, jossa mukana tulee purkukuntoinen tiilitalo? Aika heikosti tontteja tarjolla, mutta tuossa olisi potentiaalia. Jonkun verran varmaan tiilitalosta tulee purkukustannuksia. Lisäksi löytyy öljysäiliö ja tuollaisessa vanhassa talossa varmaan helposti myös asbestia. Toisaalta taas tontti valmiiksi tasainen joten maatöitähän tuo ei sitten juurikaan vaadi.

 

[Ashrakki]

Onkohan jotain mitä pitäisi huomioida tontin ostossa, jossa mukana tulee purkukuntoinen tiilitalo? Aika heikosti tontteja tarjolla, mutta tuossa olisi potentiaalia. Jonkun verran varmaan tiilitalosta tulee purkukustannuksia. Lisäksi löytyy öljysäiliö ja tuollaisessa vanhassa talossa varmaan helposti myös asbestia. Toisaalta taas tontti valmiiksi tasainen joten maatöitähän tuo ei sitten juurikaan vaadi.

Tiilitalon purku on luokkaa 25ke, kannattaa kilpailuttaa kunnolla! Asbestinäytteet teet itse ja lähetät labraan niin säästät luokkaa tonnin. Jos jotain löytyy niin sitten joudut kaivamaan kuvetta purkujen osalta, mutta isossa kuvassa ei nyt niin älytön kustannus ole jos jossain vähän asbestia on, varsinkin kun purkuun menossa niin ei tarvitse tehdä niin tarkkaa hommaa. Öljysäiliö jos ei ole vuotanut niin ei ole kumma homma, jos on niin sitten voi joutua vaihtamaan maita (minulla ei kokemusta).

Puratin juuri 55m2 rossipohjaisen puutalon ja 32m2 valulle tehdyn autotallin niin yhteensä teki 13ke. Kivitalo on arvokkaampi kun pitää hävittää kiviainekset jotka ovat painavia.

 

[Iså]

Onkohan jotain mitä pitäisi huomioida tontin ostossa, jossa mukana tulee purkukuntoinen tiilitalo? Aika heikosti tontteja tarjolla, mutta tuossa olisi potentiaalia. Jonkun verran varmaan tiilitalosta tulee purkukustannuksia. Lisäksi löytyy öljysäiliö ja tuollaisessa vanhassa talossa varmaan helposti myös asbestia. Toisaalta taas tontti valmiiksi tasainen joten maatöitähän tuo ei sitten juurikaan vaadi.

Paikallisesta ympäristövirastosta kannattaa kysyä saako tiilet ja betonit murskata ja käyttää maanrakennuksessa samalla tontilla jos asbestia yms. ei löydy. Muutamaan kohteeseen on tehty niistä parkkipaikat ja on säästänyt yli 5000e jätemaksuissa ja kuljetuksissa.

Öljysäiliö on melkoinen mustapekka. Yksi iso säiliö oli valuttanut maahan vuosikymmenien aikana niin paljon että pilaantuneiden maiden kustannus oli satoja tuhansia. Useimmiten tosin suuria vuotoja ei ole. Itse laittaisin klausuulin että tontista maksetaan rahaa vasta kun öljysäiliö ja pilaantuneet maat on oikeaoppisesti hävitetty ja niistä on dokumentit (joku firma myös tyhjentää ja kaivaa säiliön ylös ja pesee säiliön, sekin maksaa xxxx euroa.)

 

[tietokonerikki]

Onkohan jotain mitä pitäisi huomioida tontin ostossa, jossa mukana tulee purkukuntoinen tiilitalo? Aika heikosti tontteja tarjolla, mutta tuossa olisi potentiaalia. Jonkun verran varmaan tiilitalosta tulee purkukustannuksia. Lisäksi löytyy öljysäiliö ja tuollaisessa vanhassa talossa varmaan helposti myös asbestia. Toisaalta taas tontti valmiiksi tasainen joten maatöitähän tuo ei sitten juurikaan vaadi.

Tiilessä eikä sen muurauslaastissa ei ole mielestäni asbestia. Enkä ole koskaan Suomessa nähnyt korjauskelvotonta ok-tiilitaloa (varsinkin jos itsellä on halua/aikaa tehdä), jos sen korjaa talon ehdoilla.
Nykyään vain monet myyvät purkukuntoisena välttääkseen "väännöt" myyjän oikeusturva on joskus todella huono. Tiilitalo on hyvin pitkäkestoinen rakennus, jos perustukset ovat kunnossa.

Itse miettisin/tutkisin vaiko sen säilyttää, ennen purkamispäätöstä. Lähinnä energiankulutus tossa? Hommaa maalämpöpumpun, niin sen osuus muuttunee aika merkityksettömäksi? Yläpohjaan voi lisätä eristystä.
Tiili varastoi hyvin lämpöä, ja niitä voi uudelleen käyttää sekä tarvittaessa laajentaakin, jos rakennusoikeus sen sallii.
Ikkunoiden uusimistarve ollee tapauskohtainen.

Jos on tiiliverhoiltu, sisäpuolinen lisäeristäminen ei ole mikään ongelma.

Öljysäiliö pitää tyhjentää/puhdistaa, jos on maassa. Sisällä sitten purkaa tai jättää purkamatta, riippuen tilantarpeesta/ säiliön kunnosta.
Asbestia voi löytyä laattojen/mattojen kiinnitysaineista. Joskus vanhojen lämpöputkien kangaspintaisista eristeistä. Noikin riippuen rakennuksen tekovuodesta.

 

[SweeneyTodd]

Pari vuotta sitten vielä ostin ihan prismasta sellaisen levykattoon sopivan kiinnityskoukun, jossa ensin porattiin pieni reikä ja sitten koukku pujotettiin reiästä, jolloin toinen pää pullahti jousen avustuksella suoraksi ja koukkua kiertämällä kattolevy jäi tämän raudan ja peitelevyn väliin puristuksiin. Vähän huono selitys, mutta tietäiskö joku millä nimellä tällaisia myydään? Yrittänyt hakea kattokoukulla ja levykattokoukulla sun muulla, mutta en vaan löydö.

Edit. No, nyt heti löyty.
Tällaista siis etsin Kattokiinnike jossa koukku | Clas Ohlson

 

[kessil]

Turvaetäisyys kukkien/perennojen ja salaojan/sadevesiviemärin välissä?

Sen verran tiedän jo, että kukkapenkkejä tai muita kasveja ei suositella talon ulkoseinän viereen, jossa myös salaoja ja sadevesiviemäri yleensä on.

Omassa talossa on yhdessä kohtaa vähän ”mutkitteleva” ulkoseinä, jolloin parissa kohdassa em. putket kulkevat vähän kauempana ulkoseinästä. Putkien sijainti on tiedossa. Voiko tuollaisessa kohdassa kesäkukkia/perennoja istuttaa suoraan putkien päälle (seinään etäisyyttä jää n. 1.5 m), vai onko tarpeen jättää sivusuunnassa etäisyyttä myös putkistoon ja kuinka paljon vähintään? Toivoisi tietysti ettei putket mene tukkoon tai routaeristeet hajoa.

PS. perennat on siis niitä yleensä ruohovartisia, monivuotisia ja vähän isompia ”kukkia”.

 

[Lumimies]

Ulkoseinän viereen niitä ei suositella kapilaarikatkon takia, ei salaoja tai sadeviemärien takia. Aika syvälle juurien pitäisi ulottua jos meinaa salaojaan asti mennä. Sadevesiputkesta nuo juuret tuskin menee läpi.
Voihan sinne kukkapenkin alle myös laittaa juuriestematon.

 

[kessil]

Ulkoseinän viereen niitä ei suositella kapilaarikatkon takia, ei salaoja tai sadeviemärien takia. Aika syvälle juurien pitäisi ulottua jos meinaa salaojaan asti mennä. Sadevesiputkesta nuo juuret tuskin menee läpi.
Voihan sinne kukkapenkin alle myös laittaa juuriestematon.

No kun niillä joillakin perennoilla voi olla jopa 50 cm syvyyteen juuret ja eikös se ole salaojien vähimmäissyvyys (en tiedä omien syvyyttä).

Juuriestematto olikin uusi tuttavuus, täytyypä tutustua!
Edelleen kiinnostaisi tietää onko mitään ”virallista” suositusta tuosta aiheestani.

 

[ZZRX]

No kun niillä joillakin perennoilla voi olla jopa 50 cm syvyyteen juuret ja eikös se ole salaojien vähimmäissyvyys (en tiedä omien syvyyttä).

Juuriestematto olikin uusi tuttavuus, täytyypä tutustua!
Edelleen kiinnostaisi tietää onko mitään ”virallista” suositusta tuosta aiheestani.

Siellä on luultavasti routaeristeetkin välissä ennen salaojia niin en näe mitään ongelmaa kunhan et istuta liian lähelle taloa. Ei sinne tarvitse laittaa juuriestemattoa minun mielestä.

 

[miksu8]

Tutkailin uusien asuntojen eristysvaatimuksia ja näyttäisi olevan seinälle U-arvo 0.17, paitsi hirsiseinälle 0.4. Onko tosiaan noin? Jos on, niin milloinkohan hirsirakentaminen kielletään...

 

[kajakkivajakki]

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus - Ympäristöministeriö

ym.fi

Direktiivin toimeenpanoon on aikaa kaksi vuotta, eli muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä 28. toukokuuta 2026 mennessä. Ministeriö kutsuu keskeiset sidosryhmät mukaan seurantaryhmään, jossa toimeenpanosta kerrotaan ja keskustellaan.
Hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin. Direktiivin sisältö on kuitenkin laaja, ja muutoksia on tulossa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin.

Hirsirakentaminen tuskin tulee loppumaan tuostakaan direktiivistä huolimatta. Tähänkin asti alan toimijat ovat saaneet nuo erityismääräykset eli kevennykset vietyä määräyksiin. Hirsirakennuksissahan yläpohjan, ovien ja ikkunoiden, talotekniikan ym avulla kompensoidaan seinien heikkoa lämmöneristyskykyä. Kansalaiset haluavat hirsirakennuksia ja niitä valmistavat haluavat sellaisia myydä myös jatkossakin.

 

[miksu8]

Hurjaa touhua. Asuntojen terveellisyydellä ei taida olla mitään merkitystä, kunhan ilmasto pelastuu.

 

[mailman]

Suosituksia muurarista kaivataan pk-seudulla.
Kolme ulkoseinää sokkelista noin kahteen metriin pitäisi muurata enkä itse uskalla alkaa kokeilemaan

 

[Jarmot]

Lähisukulainen haluaisi avata olohuoneensa kattoa ja tehdä jonkinlaisen parven. Onkohan tehtävissä tai järkevää?

 

[PornReindeer]

Lähisukulainen haluaisi avata olohuoneensa kattoa ja tehdä jonkinlaisen parven. Onkohan tehtävissä tai järkevää?

Tehtävissä: Kyllä
Järkevää: Ei

 

[kilroy1]

Mikäli kph remontin yhteydessä tulee kuivaustöitä vesivahingon vuoksi (rakenteet kostuneet pikkuhiljaa vuosien aikana) miten olette hoitaneet kuivaukseen kulutetun sähkön ? Kuivaus on taloyhtiön vastuulla ja purun jälkeen voi tulla vastaan isojakin märkiä alueita. Kyseessä vielä rivitalo joten mikään porraskäytävästä vedettävä jatkojohto ei tule kyseeseen.

 

[Ethos]

Mikäli kph remontin yhteydessä tulee kuivaustöitä vesivahingon vuoksi (rakenteet kostuneet pikkuhiljaa vuosien aikana) miten olette hoitaneet kuivaukseen kulutetun sähkön ? Kuivaus on taloyhtiön vastuulla ja purun jälkeen voi tulla vastaan isojakin märkiä alueita. Kyseessä vielä rivitalo joten mikään porraskäytävästä vedettävä jatkojohto ei tule kyseeseen.

Eikö sähkömittari pistorasian ja laitteen väliin olisi paras. Mittaa pelkästään laitteeseen kulutetun energian. Kulutuksen ilmoittaisit taloyhtiölle joka miinustaa vaikka vastikkeessa tai antaa hyvityksen suoraan.

 

[kilroy1]

Eikö sähkömittari pistorasian ja laitteen väliin olisi paras. Mittaa pelkästään laitteeseen kulutetun energian. Kulutuksen ilmoittaisit taloyhtiölle joka miinustaa vaikka vastikkeessa tai antaa hyvityksen suoraan.

Jotain tuollaista ajattelin, en tiedä miten noi on käytännössä hoidettu.

 

[Rollerix]

Jotain tuollaista ajattelin, en tiedä miten noi on käytännössä hoidettu.

Ei ole käytännön kokemusta, mutta jos mittaria ei siihen saa, voihan kuivureiden ottotehon kertoa kuivaustuntien määrällä niin saa tuloksen kWh:eina. Eiköhän ne maksimilla pyöri koko ajan, ellei ole jotain termostaattia.

 

[Aladdin Sane]

Paljonkohan vetoa ja kuormitusta kestää Molly-ankkuri 9 tai 9,5 mm paksussa lastulevyssä (levyn paksuus on todellakin noin ohutta)? Kyseessä olisi halkaisijaltaan 5 mm ruuvilla oleva Molly?

Tulisi 77" kokoisen TV:n telinettä varten. TV ei paina kuin 30 kg mutta suuri koko ja painon jakautuminen ehkä voi jossain tilanteissa lisätä kuormaa (joku tönäisee telinettä siivotessa tjsp.). Teline pitäisi ohjeen mukaan laittaa kolmeen 40 cm välein olevaan koolaukseen yhteensä 6 kansiruuvilla (6,3 x 55 mm) mutta saan telinettä vain kahteen koolaukseen kiinni koska koolausten väli on tyypillinen 60 cm, joten ajattelin varmistaa, kun ei muutenkaan tiedä tuon koolauksen laatua hirveän tarkasti (80-luvun talo, joten ei ole kertopuukoolaus) ja saattaa haljeta ruuvatessa niin vähän lisävarmistusta voisi laittaa ankkureilla. Myös koolauksen keskikohdan löytäminen on hieman arvailun varassa, koolaustunnistin piippaa niin, että 7-9 cm olisi kokonaisleveys mutta tuohan ei pidä paikkaansa, kun koolaus on jotain n. 40x66 mm tyylistä yleensä. Mutta merkkaamalla keskikohdat tuosta näyttää mitta kyllä väliksi 60 cm koolausten välille, joten vaikuttaisi pitävän ehkä paikkaansa.

Onko tuo kansiruuvien 6,3 x 55 mm riittävä vai kannattaisiko korvata nuokin järeämmillä? Laskin, että lastulevyn, telineen, prikan ja ruuvin ohenevan kärjen vähennyksen jälkeen ehkä 35 mm varsinaista kierrettä on koolauksessa kiinni.

 

[Perkeles]

Paljonkohan vetoa ja kuormitusta kestää Molly-ankkuri 9 tai 9,5 mm paksussa lastulevyssä (levyn paksuus on todellakin noin ohutta)? Kyseessä olisi halkaisijaltaan 5 mm ruuvilla oleva Molly?

Tulisi 77" kokoisen TV:n telinettä varten. TV ei paina kuin 30 kg mutta suuri koko ja painon jakautuminen ehkä voi jossain tilanteissa lisätä kuormaa (joku tönäisee telinettä siivotessa tjsp.). Teline pitäisi ohjeen mukaan laittaa kolmeen 40 cm välein olevaan koolaukseen yhteensä 6 kansiruuvilla (6,3 x 55 mm) mutta saan telinettä vain kahteen koolaukseen kiinni koska koolausten väli on tyypillinen 60 cm, joten ajattelin varmistaa, kun ei muutenkaan tiedä tuon koolauksen laatua hirveän tarkasti (80-luvun talo, joten ei ole kertopuukoolaus) ja saattaa haljeta ruuvatessa niin vähän lisävarmistusta voisi laittaa ankkureilla. Myös koolauksen keskikohdan löytäminen on hieman arvailun varassa, koolaustunnistin piippaa niin, että 7-9 cm olisi kokonaisleveys mutta tuohan ei pidä paikkaansa, kun koolaus on jotain n. 40x66 mm tyylistä yleensä. Mutta merkkaamalla keskikohdat tuosta näyttää mitta kyllä väliksi 60 cm koolausten välille, joten vaikuttaisi pitävän ehkä paikkaansa.

Onko tuo kansiruuvien 6,3 x 55 mm riittävä vai kannattaisiko korvata nuokin järeämmillä? Laskin, että lastulevyn, telineen, prikan ja ruuvin ohenevan kärjen vähennyksen jälkeen ehkä 35 mm varsinaista kierrettä on koolauksessa kiinni.

Jos se ne kiinnikkeen ruuvit osuu yhteenkin koolaukseen, niin kestää vaikka vetää leukoja, kunhan on kunnon ruuvit.

 

[jetblack]

Paljonkohan vetoa ja kuormitusta kestää Molly-ankkuri 9 tai 9,5 mm paksussa lastulevyssä (levyn paksuus on todellakin noin ohutta)? Kyseessä olisi halkaisijaltaan 5 mm ruuvilla oleva Molly?

Tulisi 77" kokoisen TV:n telinettä varten. TV ei paina kuin 30 kg mutta suuri koko ja painon jakautuminen ehkä voi jossain tilanteissa lisätä kuormaa (joku tönäisee telinettä siivotessa tjsp.). Teline pitäisi ohjeen mukaan laittaa kolmeen 40 cm välein olevaan koolaukseen yhteensä 6 kansiruuvilla (6,3 x 55 mm) mutta saan telinettä vain kahteen koolaukseen kiinni koska koolausten väli on tyypillinen 60 cm, joten ajattelin varmistaa, kun ei muutenkaan tiedä tuon koolauksen laatua hirveän tarkasti (80-luvun talo, joten ei ole kertopuukoolaus) ja saattaa haljeta ruuvatessa niin vähän lisävarmistusta voisi laittaa ankkureilla. Myös koolauksen keskikohdan löytäminen on hieman arvailun varassa, koolaustunnistin piippaa niin, että 7-9 cm olisi kokonaisleveys mutta tuohan ei pidä paikkaansa, kun koolaus on jotain n. 40x66 mm tyylistä yleensä. Mutta merkkaamalla keskikohdat tuosta näyttää mitta kyllä väliksi 60 cm koolausten välille, joten vaikuttaisi pitävän ehkä paikkaansa.

Onko tuo kansiruuvien 6,3 x 55 mm riittävä vai kannattaisiko korvata nuokin järeämmillä? Laskin, että lastulevyn, telineen, prikan ja ruuvin ohenevan kärjen vähennyksen jälkeen ehkä 35 mm varsinaista kierrettä on koolauksessa kiinni.

Itse kyllä käyttäisin ennemminkin LVI ruuveja kuin kansiruuveja. Ja jos halkeaminen huolettaa niin poraa pilottireiän. ja ainahan on ankkurointimassa jos Mollyankkurin kestävyys huolettaa. Mutta parilla LVI ruuvilla kiinni koolauksen niin kyllä siinä satakiloinen kaveri saa jalat seinässä roikkua ilman että irtoaa. kuten yllä sanottiin.

https://www.k-rauta.fi/tuote/lvi-ruuvi-prof-sinkitty-hx-7x70-100kpl/6438313504702

 

[Aladdin Sane]

Itse kyllä käyttäisin ennemminkin LVI ruuveja kuin kansiruuveja.

Mikä ero näillä kahdella on? Minun silmään näyttää samalta se kirkas sisäkäyttöön tarkoitettu sähkösinkitty. Kierteissä tai vetovoimassa eroja?

Ja jos halkeaminen huolettaa niin poraa pilottireiän.

Alkureikä oli tarkoitus tehdä. Telineiden ohjeissa oli 4,5 mm reikä 6,3 mm ruuville. Liekö sama pätee rautakaupan 6mm ruuville vai onko noissa 6,3 ja 6 mm oikeasti eroa halkaisijassa?

ja ainahan on ankkurointimassa jos Mollyankkurin kestävyys huolettaa.

En tiennytkään, että lastulevyynkin voi laittaa ankkurointimassaa. Paljonkohan yksi molly kantaa 9 mm lastulevyssä ilman ankkurointimassaa?

Mutta parilla LVI ruuvilla kiinni koolauksen niin kyllä siinä satakiloinen kaveri saa jalat seinässä roikkua ilman että irtoaa. kuten yllä sanottiin.

OK. Tuo kuulostaa sitten riittävältä. Vielä kun löytyisi teline joka kestää samaa. Tuollainen 100 kg mitoitettu 1,5 mm metallista tehty vääntyy ihan käsissä eikä selviä tuollaisesta roikkumistestistä vääntymättä.

 

[antti-x]

OK. Tuo kuulostaa sitten riittävältä. Vielä kun löytyisi teline joka kestää samaa. Tuollainen 100 kg mitoitettu 1,5 mm metallista tehty vääntyy ihan käsissä eikä selviä tuollaisesta roikkumistestistä vääntymättä.

Itsellä kun estetiikka ei ollut ykkönen niin pistin seinätelineen paksuun filmivanerin palaan kiinni lukkopulteilla ja sitten ruuvasin sen 80 cm leveän vanerin kahteen koolaukseen kunnolla kiinni. Ja siinä on 85" telkkari varrellisessa kääntyvässä ja sisään ja ulos noin 50cm liikkuvassa telineessä

Mozi super solid full motion B3 on teline, painorajana sillä 75kg eli en minäkään kyllä leukoja vedä.
.