Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[TimelessAge]

Joskus olisi kiva vaihtaa suihkutilan lattialaatat.

Miten kauan pitäisi antaa kuivua sen lattian niiden laattojen poiston jälkeen? Ei yhtään hajua, että onko se 1 päivä vai monta viikkoa. Auttaako kosteudenpoistaja (sellainen lattiatasolla oleva ~50cm korkea laite) merkittävästi sen kuivumisen nopeuttamisessa?

 

[Ethos]

Joskus olisi kiva vaihtaa suihkutilan lattialaatat.

Miten kauan pitäisi antaa kuivua sen lattian niiden laattojen poiston jälkeen? Ei yhtään hajua, että onko se 1 päivä vai monta viikkoa. Auttaako kosteudenpoistaja (sellainen lattiatasolla oleva ~50cm korkea laite) merkittävästi sen kuivumisen nopeuttamisessa?

Suosittelen tällä tekstillä ja arvailuilla ottamaan yhteyttä ammattilaiseen.

 

[surseenpeti]

Hyvä perussääntö on ollut että ovelta ei osteta mitään eikä varsinkaan silloin jos myyjällä on "erittäin" hyvä tarjous joka pitää päättää kiireesti. Harmillista että on menty retkuun

Jep juuri näin ja samaa ohjetta itsekin jaellut. Vähän ihmettelen että tässä tapauksessa menty vanhanaikaiseen kun yleensä kyseinen henkilö aika skarppi. Liekö ikä alkanut tehdä tepposia. Ottaa rankasti päähän nämä kusettajafirmat.

 

[surseenpeti]

Hinta onkin sitten jo vaikea asia, koska noille ei ole mitään "apteekin hintaa" ja hinnasta on tehty molempien osapuolien hyväksymä sopimus?
Tiedä sitten autaisiko vieti kuluttajansuojalautakuntaan? Paljonkos toi remppa maksoi ja paljonko m2/ katon koko ja pitikö tehdä telineitä?

Noin 85€/m2 ja katto vajaa 250m2 eli sellainen parinkymmenen tonnin setti. Aika hyvä hinta tulee pelkälle perus peltikatteelle, aluskatteelle ja jollekin päivän työlle parilta hepulta. Yksikerroksinen talo eikä telineitä tarvittu, melko yksinkertainen muoto, kaksi sisäjiiriä ja läpivientiä, ja sadevesikourujakaan ei uusittu. Kuluttajavirasto on listalla kontaktoida kunhan saan muut tiedot kerättyä niin katsotaan mikä näissä on käytäntö.

 

[ZZRX]

Joskus olisi kiva vaihtaa suihkutilan lattialaatat.

Miten kauan pitäisi antaa kuivua sen lattian niiden laattojen poiston jälkeen? Ei yhtään hajua, että onko se 1 päivä vai monta viikkoa. Auttaako kosteudenpoistaja (sellainen lattiatasolla oleva ~50cm korkea laite) merkittävästi sen kuivumisen nopeuttamisessa?

Öö siis ei sun tarvii kuivattaa lattiaa laattojen poistamisen takia. Eri asia sitten jos sieltä puuttuu vesieriste alta ja on tiedossa että laatassa on kosteutta. Märän betonin kuivattaminen on todella hidasta ja voi viedä kuukausia jos on pahasti päässyt kastumaan. Mittaamallahan se sitten todetaan ennen pinnoitusta että se lattia on oikeasti kuiva ja valmis pinnoitukseen.

 

[Kukenukem]

Kylppäri ja kodinhoitohuoneremontti suunnittelussa. Haluaisin tehdä kodarin ensin itse. Kodarin ja kylppärin lattialaatoitus on kuitenkin yhtenäinen eikä ovessa ole kynnystä. Oletettavasti vesieristekin on yhtenäinen. Miten tuo oven kohta kannattaisi toteuttaa? Vai onko ainut järkevä vaihtoehto tehdä molemmat huoneet kerralla ja vaihtaa ovikin samalla? Minusta tuossa pitäisi kuitenkin olla kynnys. Kylppäriä en ala itse tekemään.

 

[Lumimies]

Miksi siinä pitäisi olla kynnys?

 

[tietokonerikki]

Noin 85€/m2 ja katto vajaa 250m2 eli sellainen parinkymmenen tonnin setti. Aika hyvä hinta tulee pelkälle perus peltikatteelle, aluskatteelle ja jollekin päivän työlle parilta hepulta. Yksikerroksinen talo eikä telineitä tarvittu, melko yksinkertainen muoto, kaksi sisäjiiriä ja läpivientiä, ja sadevesikourujakaan ei uusittu. Kuluttajavirasto on listalla kontaktoida kunhan saan muut tiedot kerättyä niin katsotaan mikä näissä on käytäntö.

Kyllähän toi kovalta hinnalta tuntuu. En kylläkään usko, että 2-miestä päivässä tollaista tekee. Pelti+ ruuvit ehkä 20-25€/m2, +Listat ? ja "läpivientitorvet".
Purkujen kuljetus, turhien tarjoustenannon kulut, valvontakulut, vakuutukset, konevuokrat sekä kunnon kate, miesten palkat sotuineen ja alv.
Yllättävän paljon noita muita kuluja noissa on, joilla ei mitään "rakenneta".

Kylppäri ja kodinhoitohuoneremontti suunnittelussa. Haluaisin tehdä kodarin ensin itse. Kodarin ja kylppärin lattialaatoitus on kuitenkin yhtenäinen eikä ovessa ole kynnystä. Oletettavasti vesieristekin on yhtenäinen. Miten tuo oven kohta kannattaisi toteuttaa? Vai onko ainut järkevä vaihtoehto tehdä molemmat huoneet kerralla ja vaihtaa ovikin samalla? Minusta tuossa pitäisi kuitenkin olla kynnys. Kylppäriä en ala itse tekemään.

Veikkaan, että tossa on kynnyksen alla rako, jotta likainen ilma poistuu kodinhoitohuoneesta., Voihan siihen tehdä kynnyksen, mutta sitten ovea pitäisi lyhentää, jos tilanteesi oikein ymmärsin.

 

[ZZRX]

Kylppäri ja kodinhoitohuoneremontti suunnittelussa. Haluaisin tehdä kodarin ensin itse. Kodarin ja kylppärin lattialaatoitus on kuitenkin yhtenäinen eikä ovessa ole kynnystä. Oletettavasti vesieristekin on yhtenäinen. Miten tuo oven kohta kannattaisi toteuttaa? Vai onko ainut järkevä vaihtoehto tehdä molemmat huoneet kerralla ja vaihtaa ovikin samalla? Minusta tuossa pitäisi kuitenkin olla kynnys. Kylppäriä en ala itse tekemään.

Onhan tuossa ainakin muutama vaihtoehto miten toteuttaa:

1. Purkaa kodinhoitohuoneen laatoituksen oviaukon kohdalle. Sitten tekee kodinhoitohuoneen valmiiksi, mutta jättää pari riviä laatoittamatta kynnyksen kohdalta niin että vesieriste jää näkyviin. Siihen voi sitten limittää kylpyhuoneen vesieristeen kunhan se on ajankohtainen.
Huomioitavia seikkoja:
- vesieristeen joutuu jättämään paljaaksi joten sen joutuu suojaamaan huolella ettei hajoa. Voi esim latoa laatat päälle ilman laastia ja sitten vetäsee saumat suojateipillä. Luultavasti pysyy melko hyvänä ainakin jonkin aikaa.
- koska kodinhoitohuone on valmis niin kylpyhuoneen kaatoihin ei enään kauheesti välttämättä pysty vaikuttamaan (ei ongelmaa jos tietää että kaadot on kunnossa eikä niitä tarvitse ronkkia.)

2. Purkaa kodinhoitohuoneen laatoituksen oviaukon kohdalle. Sitten asentaa kylpyhuoneen oveen uuden kynnyksen. Tällöin voi rempata kodinhoitohuoneen täysin valmiiksi.
Huomioitavia seikkoja:
- kynnys on aina vähän huono kun sitä sit joutuu väistelemään ja siihen voi potkasta varpaansakkin. En itse ainakaan suosi ylimääräisiä kynnyksiä turhan takia.
- kylpyhuoneen korvausilma pitää muistaa huolehtia ettei uusi kynnys tuki ilmankiertoa
- kynnyksen ansiosta kylpyhuoneen kaatoja pystytään aika hyvin korjailla tarvittaessa ilman että korkoerosta tulee ongelmia.
- kynnyksen pitää nousta noin 2cm kylpyhuoneen valmiin lattiapinnan yläpuolelle joten valitse sopivan mallinen kynnys.

3. Remontoi kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen samaan aikaan.
- Sillon remontti on kaikista joustavin mikä mahdollistaa muutokset kaatoihin tarvittaessa sekä kynnyksenkin lisäämisen tai pois jättämisen
- usein myös edullisin tapa tehdä kun ei jää tarvikkeita niin paljoa ylimääräisiä, vesieristyksetkin saa kaikki kerralla tehtyä ja voi ostaa isompia paketteja tarvikkeita.

Remonttiin jos ryhtyy niin kannattaa muistaa huomioida ainakin seuraavat asiat:
- lattiakaivot kannattaa vaihtaa nykyaikaisiin jos ovat ennen 2000 lukua laitetut
- kaadot kannattaa tutkia huolella että ne on asianmukaiset ja toimivat.
- lattialämmitys. jos asunnossa on sähköllä toimiva niin se voi olla käyttöikänsä lopussa ja kannattaa mahdollisesti uusia. (Eli muistaa selvittää vanhan lattialämmityksen kunnon.)
- vesiputket. Remontissa kannattaa uusia vesiputket nykyaikaisiin muovisiin putkiin. (tai sitten pinta-asennuksena kromilla vetää.)
- sähköt. Sähköt on myös kustannustehokasta uusia samalla huoneiden osuudelta ja varmistaa että ne täyttävät nykyajan suojanormit.
- jos on pyykinpesukone niin sille kannattaa laittaa seinän sisään asianmukainen poistoputki.

 

[taski]

Mitä tuollaisen vanhan rintamamiestalon putkiston sukitus normaalisti maksaa? Oli vanhemmat sukulaiset ottaneet joltain firmalta sukituksen kun alkuperäiset putket vielä --> Hinta 11 800e. Kuulostaa kovalta, kun eihän tuollaisessa edes ole käytännössä mitään haaroja, kun ainoat vesipisteet on WC ja keittiö. Kylppäriä ei varsinaisesti ole vaan peseytimistilat on saunan yhteydessä kellarissa.

 

[pinkeliviinica]

onko vinkkejä miten hidastaa vettä ?

oman tien alta menee kuvan kaltainen ojarumpu ja ne kerrat kun tulee ukkos sateita tai keväällä kun lumet sulaa niin tuo kohta mihin tuo vesi "tippuu" tuon putken jälkeen niin vesi syö sitä tietenkin puhtaaksi.
onko tuohon jotain valmista rakennetta joka hidastaisi veden voimaa syödä tuota materiaalia tuosta mihin vesi tippuu ?
betonilaatan kun laittaa tuohon niin silloin vesi vain roiskuu ympäriinsä ja syökin vain suuremmalta alueelta maata veke vaikka tippumiskohta osuukin betoniin tms

 

[Lumimies]

Kivipesä? Monttu mikä täyteen kiviä.

 

[antti-x]

Lämpöharkkoseinässä kaksi kerrosta kellarimaalia, 28m2 tilaan menee maalia yhteensä alle 300 eurolla ja max pari päivää omaa työtä suojauksineen. en oikein näe syytä miksi teknisiä tiloja yms tasoitellaan verkoilla ja monella laastikerroksella nykyään.

 

[Distillation]

Jos ulko-oven ovilehden alaosa on ulompana kuin yläosa lukkopuolelta, niin eikö silloin tuo säädetä lukkopuolen karmia siirtämällä ulospäin?

 

[Larmatin]

Jos ulko-oven ovilehden alaosa on ulompana kuin yläosa lukkopuolelta, niin eikö silloin tuo säädetä lukkopuolen karmia siirtämällä ulospäin?

Milestäni ei.. saranapuolesta aloittaa.. lukko puoli sit vasta lopuksi vastaamaan ovea

 

[Distillation]

Milestäni ei.. saranapuolesta aloittaa.. lukko puoli sit vasta lopuksi vastaamaan ovea

Hmm, siis saranapuoli on vatupassin mukaan ihan suorassa, niin eikö sen jälkeen lukkopuolen pystykarmi asenneta ovilehden mukaan?

 

[kajakkivajakki]

Hmm, siis saranapuoli on vatupassin mukaan ihan suorassa, niin eikö sen jälkeen lukkopuolen pystykarmi asenneta ovilehden mukaan?

Myös yläpuu pitää olla vaaterissa, mutta oletetaan että on niin sitten asetat pystykarmin vastaamaan ovilehteen kuvailemallasi tavalla. Yleensä toki kun se vastapuolikin on vatupassissa niin ovi vastaa tasaisesti.

 

[Distillation]

Joo, löystytin karmia lukon puolelta ja hakkasin vasaralla karmia ulospäin alhaalta, niin nyt on ovilehti paremmin. Kiitos vastauksista.
Pitäis varmaan ostaa joku tarkkuus vatupassi ni sais heti paremmin.

 

[Larmatin]

Joo, löystytin karmia lukon puolelta ja hakkasin vasaralla karmia ulospäin alhaalta, niin nyt on ovilehti paremmin. Kiitos vastauksista.
Pitäis varmaan ostaa joku tarkkuus vatupassi ni sais heti paremmin.

Vatupassi on ovi.. jos aukee itekseen niin karmi nojaa ulospäin ja päinvastoin. Jos pysyy itekseen auki niin se on suorassa.. lukkopuoli sit sen mukaan

 

[Muumi]

En nyt oikein parempaa keskusteluketjua tähän keksi, niin laitetaan tänne.

Mitä mieltä tällaisesta 2000-luvulla rakennetusta rinnemökistä, jossa alakerta on puoliksi maan alla ilman patolevyjä? Omasta mielestäni jotenkin epäilyttävää. Sisällä on seinissä hirsipaneeli. Muuta en siitä rakenteesta tieä.

 

[Perkeles]

En nyt oikein parempaa keskusteluketjua tähän keksi, niin laitetaan tänne.

Mitä mieltä tällaisesta 2000-luvulla rakennetusta rinnemökistä, jossa alakerta on puoliksi maan alla ilman patolevyjä? Omasta mielestäni jotenkin epäilyttävää. Sisällä on seinissä hirsipaneeli. Muuta en siitä rakenteesta tieä.

Oletko kaivanut, vai mistä tiedät, ettei ole patolevyä..? Patolevyhän kuuluu jättää maanpinnan alle, ettei auringon uv haurastuta sitä.
Monesti vaan vääräoppisesti jätetään näkyviin...

 

[Muumi]

Oletko kaivanut, vai mistä tiedät, ettei ole patolevyä..? Patolevyhän kuuluu jättää maanpinnan alle, ettei auringon uv haurastuta sitä.
Monesti vaan vääräoppisesti jätetään näkyviin...

Kiitos tiedosta. Luulin, että ne jätetään aina näkyviin.

 

[ZZRX]

Patolevy ei muutenkaan ole riittävä kosteuden poistaja kellarikerroksissa. Pitäisi olla poltettu huopa.

 

[tjkoo]

Hyvää mieltä itse tönöstä, vois hieman ärsyttää kun elämä ois yhtä ylä ja alamäkeä Kerro nyt ees että tuossa on joku saimaa kameran takana..

 

[Larmatin]

Hyvää mieltä itse tönöstä, vois hieman ärsyttää kun elämä ois yhtä ylä ja alamäkeä Kerro nyt ees että tuossa on joku saimaa kameran takana..

Huomenta

 

[tietokonerikki]

Mitä tuollaisen vanhan rintamamiestalon putkiston sukitus normaalisti maksaa? Oli vanhemmat sukulaiset ottaneet joltain firmalta sukituksen kun alkuperäiset putket vielä --> Hinta 11 800e. Kuulostaa kovalta, kun eihän tuollaisessa edes ole käytännössä mitään haaroja, kun ainoat vesipisteet on WC ja keittiö. Kylppäriä ei varsinaisesti ole vaan peseytimistilat on saunan yhteydessä kellarissa.

Kuullostaa "edulliselta" sukitus on kallista, isot koneet/aloituskulut ja kilpailua ei juurikaan ole. Usein on halvempaa, kaivaa putket esiin ja tehdä muovista uusiksi.
Lisäksi sukitus ei aina onnistu 100% eli osa lattioista pitää silti avata (vanha viemäri painunut tai muuten hyvin huonossa kunnossa etteivät kestä sukitusta).

Ykkösvaihtoehtona rintamamiestaloissa pitäisin uusimista, jos pinnat joiden alla viemärit kulkee ovat todella kalliita (tai todella syvässä) ehkä sitten sukitus järkevämpää?
Vanhoissa rintamamiestaloissa ei ole alkuperäisesti yleensä vesieristystä kellarin lattioissa. Joten senkään takia ei tarvitseisi sukittaa?

Patolevy ei muutenkaan ole riittävä kosteuden poistaja kellarikerroksissa. Pitäisi olla poltettu huopa.

Kyllä se mielestäni aivan riittävän hyvä on, jos hyvin tekee. Kosteus siirtyy siinä rakenteessa ja kuivuu maanpäällisellä osallaan ja tapauskohtaisesti myös sinne kellariin päin.
Sieltä kellarista se kosteus poistetaan tuulettamalla.

 

[1518964]

Sokkelilevy vs. Bitumikermi kellarin seinässä.

Kyllä se mielestäni aivan riittävän hyvä on, jos hyvin tekee. Kosteus siirtyy siinä rakenteessa ja kuivuu maanpäällisellä osallaan ja tapauskohtaisesti myös sinne kellariin päin.
Sieltä kellarista se kosteus poistetaan tuulettamalla.

Jos kellarissa on asuintiloja, liputtaisin bitumikermin puolesta. Muualle sitten sokkelilevy.

Muutamaa kostunutta kellaria ollut "tuulettamassa", eli kuivaamassa, kun remontti on tehty vain sisäpuolelta. Tietysti maaperä ja ympäröivän maaston muodot voivat pelastaa siltä kerran 50v kastumiselta.

E. Meni sisä ja ulkopuoli sekaisin.

 

[ZZRX]

Kyllä se mielestäni aivan riittävän hyvä on, jos hyvin tekee. Kosteus siirtyy siinä rakenteessa ja kuivuu maanpäällisellä osallaan ja tapauskohtaisesti myös sinne kellariin päin.
Sieltä kellarista se kosteus poistetaan tuulettamalla.

Ikävä kyllä näin ei ole.

Patolevyssä on ongelmana tiiveys. Se ei estä kapillaarista kosteutta joka nousee alapuolelta. Normaalissa sokkelissa toisella puolella ei yleensä ole mitään, joten pieni kosteus pääsee tarvittaessa tuulettumaan pois sokkelin sisältä niin sillon ei ole niin nuukaa vaikka vähän pääsisi läpi.

Tässä tapauksessa oletettavasti toisella puolella on asuintilat joissa seinät on pinnoitettu niin ettei kosteus pääse tuulettumaan sisäpuolelta vaan tuhoaa sen sisäseinän pinnoitteen. Lisäksi patolevyn kaikki saumat ja kiinnityskohdat ovat aukinaisia jolloin kosteus pääsee läpi myös sitäkin kautta.

Noista on myöskin ihan ohjeet miten maanalaiset kellaritilat pitää suojata.
Kun huopa poltetaan kiinni niin siihen ei jää yhtään reikää josta pääsisi kosteutta.

 

[antti-x]

Ikävä kyllä näin ei ole.

Patolevyssä on ongelmana tiiveys. Se ei estä kapillaarista kosteutta joka nousee alapuolelta. Normaalissa sokkelissa toisella puolella ei yleensä ole mitään, joten pieni kosteus pääsee tarvittaessa tuulettumaan pois sokkelin sisältä niin sillon ei ole niin nuukaa vaikka vähän pääsisi läpi.

Tässä tapauksessa oletettavasti toisella puolella on asuintilat joissa seinät on pinnoitettu niin ettei kosteus pääse tuulettumaan sisäpuolelta vaan tuhoaa sen sisäseinän pinnoitteen. Lisäksi patolevyn kaikki saumat ja kiinnityskohdat ovat aukinaisia jolloin kosteus pääsee läpi myös sitäkin kautta.

Noista on myöskin ihan ohjeet miten maanalaiset kellaritilat pitää suojata.
Kun huopa poltetaan kiinni niin siihen ei jää yhtään reikää josta pääsisi kosteutta.

Patolevy tarjoaa hengitysraon sinne seinäpinnalle eikä siis tosiaan ole vesieriste vaan kuivauksen apu. Mutta tietty sitten jos ulkopuolisen veden johtaminen kapillaarisoralla ja patolevyllä salaojiin ja salaojasoraan jotka ovat anturan alapuolella ei ritä, niin se alapuolelta tuleva kapillaarinen kosteus pitää estää vesieristeellä kuten tiivis bitumikerros jolloin pitää saada sokkelin ja anturan väliin vesieristekaista kanssa joka jatkuu sitten ylös molemmin puolin sokkelia (voi olla korjausrakentamisessa vähän hankalaa) tai vaihtoehtoisesti anturan alle pitää pistää joku vesitiivis eriste mikä sekin voi olla korjatessa vähän hankalaa. Jos kaikki anturan pohjat kaivaa pois kerralla, talo saattaa tulla vähän alaspäin... Välillä ohjeet näissä ovat liioiteltuja ja toki tiukimmat neuvot ovat firmoilta jotka myyvät joitain erityisen kalliita ratkaisuja.

Mitä ideaa on tehdä kapillaarikatkoa jos ei usko että sellaiset toimivat vaan pitää sen sijaan tehdä tiivis ulkopuolinen vesieristys? Sitten ei kannata käyttää sitä seulottua kalliimpaa soraa ollenkaan.

 

[ZZRX]

Patolevy tarjoaa hengitysraon sinne seinäpinnalle eikä siis tosiaan ole vesieriste vaan kuivauksen apu. Mutta tietty sitten jos ulkopuolisen veden johtaminen kapillaarisoralla ja patolevyllä salaojiin ja salaojasoraan jotka ovat anturan alapuolella ei ritä, niin se alapuolelta tuleva kapillaarinen kosteus pitää estää vesieristeellä kuten tiivis bitumikerros jolloin pitää saada sokkelin ja anturan väliin vesieristekaista kanssa joka jatkuu sitten ylös molemmin puolin sokkelia (voi olla korjausrakentamisessa vähän hankalaa) tai vaihtoehtoisesti anturan alle pitää pistää joku vesitiivis eriste mikä sekin voi olla korjatessa vähän hankalaa. Jos kaikki anturan pohjat kaivaa pois kerralla, talo saattaa tulla vähän alaspäin... Välillä ohjeet näissä ovat liioiteltuja ja toki tiukimmat neuvot ovat firmoilta jotka myyvät joitain erityisen kalliita ratkaisuja.

Mitä ideaa on tehdä kapillaarikatkoa jos ei usko että sellaiset toimivat vaan pitää sen sijaan tehdä tiivis ulkopuolinen vesieristys? Sitten ei kannata käyttää sitä seulottua kalliimpaa soraa ollenkaan.

Joo tuohan se olisi ideaali, mutta ei tietenkään onnistu korjausrakentamisessa eikä ole järkevääkään kaivaa noin laajasti kun luultavasti saa enemmän harmia kuin hyötyä ja voi tosiaan romahtaa koko rakennus moisesta kaivuusta. Käytännössähän se talon reunus kannattaa kaivaa sinne anturan alapintaan asti niin että sit viistotaan se maa siitä anturasta poispäin. sinne anturan alapuolelle viistouksen loppuun sit tipautetaan salaojaputket. Anturaan tehdään tasoitteella viiste päälle jos sellaista ei ole ennestään ja sit huopa taitetaan siihen anturan kylkeä vasten ja siitä käännetään ylöspäin. Sit huovan päälle tulee lämmöneristeet ja vierus täytetään juurikin sillä seulotulla sepelillä. Tällöin siitä suoraan rakennuksen alapuolelta voi pieniä määriä päästä kosteutta, mutta kaikki viereltä tuleva kosteus valuu alas sinne salaojaan.

Tässä esim tuo kerabitin ohje tuohon kellarin vedeneristykseen:

Ohjeita perusmuurien veden- ja kosteudeneristykseen

Olosuhteista riippuen sokkeli edellyttää joko kosteuden- tai vedeneristystä. Katso ohjeet ja valitse oikein!

tuotteet.kerabit.fi

Tuolla alhaalla oikeella nimikkeellä Perustusten vedeneristys, esimerkkirakenne

Toki markkinoilta löytyy paljon muitakin tuotteita jotka soveltuvat vastaavaan hommaan ja osa luultavasti on jopa parempiakin ratkaisuita vanhaan taloon kuin tämä.Tämä ratkaisu kuitenkin on yksi eniten käytetyimmistä josta on myös pisin kokemus sen toiminnasta pitkällä aikavälillä,

 

[tietokonerikki]

Sokkelilevy vs. Bitumikermi kellarin seinässä.



Jos kellarissa on asuintiloja, liputtaisin bitumikermin puolesta. Muualle sitten sokkelilevy.

Muutamaa kostunutta kellaria ollut "tuulettamassa", eli kuivaamassa, kun remontti on tehty vain sisäpuolelta. Tietysti maaperä ja ympäröivän maaston muodot voivat pelastaa siltä kerran 50v kastumiselta.

E. Meni sisä ja ulkopuoli sekaisin.

Niin olen minäkin ja minä liputan sen ulkopuolisen salaojituksen kuntoon laiton puolesta. Ne rakenteet kellarissa pitää vaan osata tehdä niin, että se kosteus pääsee kuivumaan ja siinä patolevy on ihan hyvä osaratkaisu. Sitten jos sitä vettä on oikeasti (esim. pohjavesi korkea), niin pitää tehdä vedenpainetta kestavä seinä ja siinä se bitumi vielä suojataan erikseen.

Ikävä kyllä näin ei ole.

Patolevyssä on ongelmana tiiveys. Se ei estä kapillaarista kosteutta joka nousee alapuolelta. Normaalissa sokkelissa toisella puolella ei yleensä ole mitään, joten pieni kosteus pääsee tarvittaessa tuulettumaan pois sokkelin sisältä niin sillon ei ole niin nuukaa vaikka vähän pääsisi läpi.

Tässä tapauksessa oletettavasti toisella puolella on asuintilat joissa seinät on pinnoitettu niin ettei kosteus pääse tuulettumaan sisäpuolelta vaan tuhoaa sen sisäseinän pinnoitteen. Lisäksi patolevyn kaikki saumat ja kiinnityskohdat ovat aukinaisia jolloin kosteus pääsee läpi myös sitäkin kautta.

Noista on myöskin ihan ohjeet miten maanalaiset kellaritilat pitää suojata.
Kun huopa poltetaan kiinni niin siihen ei jää yhtään reikää josta pääsisi kosteutta.

Palolevy oikein asennettuna tuo sitä kosteutta ylös seinän patolevyn väliin jäävässä raossa ja kosteus nousee myös siellä seinän sisällä kapillaarisesti ja se kuivuu sitten maanpäällisillä osilla/ sisäänpäin jos mahdollista.

Itse en ole niin vakuuttunut tosta huovan toimisesta. Osa sisäpuolisesta kosteudesta siirtyy lämmön mukana sinne ulkoseinäänpäin ja jos siinä on huopakermi niin siihenhän se pysähtyy tai alkaa kapillaarisesti nousta ylöspäin . Eli kuivuu hitaammin kuin, että kuivumista tapahtuisi myös siellä patolevyn välissä.

Mielestäni kellareissa ei pitäisi käyttää materiaaleja, jotka eivät läpäise kosteutta . Oikein asennettu patolevy estää kyllä maassa sateen mukana sinne kertyvän kosteuden,
kunhan se salaojitus on kunnossa jos sitä tarvitaan. Patolevy on kyllä vesitiivis ja se pitää limittää riittävästi, jottei vesi pääse sinne väliin.

 

[ZZRX]

Palolevy oikein asennettuna tuo sitä kosteutta ylös seinän patolevyn väliin jäävässä raossa ja kosteus nousee myös siellä seinän sisällä kapillaarisesti ja se kuivuu sitten maanpäällisillä osilla/ sisäänpäin jos mahdollista.

Itse en ole niin vakuuttunut tosta huovan toimisesta. Osa sisäpuolisesta kosteudesta siirtyy lämmön mukana sinne ulkoseinäänpäin ja jos siinä on huopakermi niin siihenhän se pysähtyy tai alkaa kapillaarisesti nousta ylöspäin . Eli kuivuu hitaammin kuin, että kuivumista tapahtuisi myös siellä patolevyn välissä.

Mielestäni kellareissa ei pitäisi käyttää materiaaleja, jotka eivät läpäise kosteutta . Oikein asennettu patolevy estää kyllä maassa sateen mukana sinne kertyvän kosteuden,
kunhan se salaojitus on kunnossa jos sitä tarvitaan. Patolevy on kyllä vesitiivis ja se pitää limittää riittävästi, jottei vesi pääse sinne väliin.

Ai mikä sisäpuolinen kosteus? Meinaatko hengitysilmassa tiivistyvää? Siellä kellarissahan on ilmanvaihto tuota "kosteutta" varten.

 

[_Tee]

Itse en ole niin vakuuttunut tosta huovan toimisesta. Osa sisäpuolisesta kosteudesta siirtyy lämmön mukana sinne ulkoseinäänpäin ja jos siinä on huopakermi niin siihenhän se pysähtyy tai alkaa kapillaarisesti nousta ylöspäin . Eli kuivuu hitaammin kuin, että kuivumista tapahtuisi myös siellä patolevyn välissä.

Mielestäni kellareissa ei pitäisi käyttää materiaaleja, jotka eivät läpäise kosteutta . Oikein asennettu patolevy estää kyllä maassa sateen mukana sinne kertyvän kosteuden,
kunhan se salaojitus on kunnossa jos sitä tarvitaan. Patolevy on kyllä vesitiivis ja se pitää limittää riittävästi, jottei vesi pääse sinne väliin.

Maanalaisten seinien vesieristyksessä sitä kermiä pidetään oikeana suunnitteluratkaisuna ja sitä toteutetaan lähes poikkeuksetta. Samaan pakettiin kuuluu salaojat, tilojen ilmanvaihto ja kunnollinen kapillaarikatko. Vanhoissa taloissa sitä kapillaarikatkoa harvoin on, jolloin pakettiin pitää lisätä seinien (ja lattian) mahdollisuus kuivua sisäänpäin.

Vähemmän on tullut vastaan suunnitteluratkaisuja jotka perustuvat patolevyn vesitiiviyteen. En sano etteikö niitä olisi, mutta omalle kohdalle ei ole osunut ensimmäistäkään.

 

[JerryLee]

Morjens.

Suunnitelmissa ottaa okt:n yhteydessä oleva varasto asumiskäyttöön.
Alunperin suunniteltu siis varastoksi, tuohonon ulkoa oma sisäänkäyntinsä. Alkuperäinen omistaja on sen aikoinaan jo ottanut kertaalle toimistokäyttöön: Tehnyt viereiseen makuuhuoneeseen oven ja laittanut ainakin lisäeristystä seiniin.
Olemme ja 3. asukit kyseisessä talossa ja jo edeltäjämme ovat kuitenkin käyttäneet tilaa taas varastona. Tuo makuuhuoneeseen vievä ovikin on pois käytöstä ja sen kohdalle makuuhuoneeseen on sijoitettu vaatekaappi...

Nyt siis suunnitelmissa ottaa varasto jälleen asumiskäyttöön, toimistoksi ym. Ja ajattelin että pintaremontilla selvitään. Vanhat halltex-levyt revin jo katosta irti ja yhdessä sen alla olevassa lastulevyssä oli hieman hometta.
Ei mitenkään paljon, mutta ajattelin tietty heti vaihtaa levyn uuteen ja samalla kurkistaa levyn takaisia rakenteita. Homekohta heti makuuhuoneen ja varaston välisen oven yläpuolella. Olemme itse pitäneet varastoa talvellakin 10-15 asteen lämmöissä, ajattelin että home/kosteus voisi olla peräisin siitä jos edelliset asukit pitäneet varastoa täysin kylmänä ja tuossa kohtaa ovesta tullut lämpövuotoa tmv.

Levyn takaiset rakenteet näyttivät kuitenkin olevan ihan hyvässä kunnossa, MUTTA katostahan puuttuu höyyrynsulku kokonaan. Varasto sijaitsee talon nurkassa ja ainakin ulkoseinistä höyrynsulku löytyy. Seinänaapureina siis makkari ja autotalli. Autotallin katossakin höyrynsulku on.
Onkohan tuo jätetty alunperin pois sillä ajatuksella, että varastoa tarkoitus pitää täysin kylmänä...

Miten pirussa tuon asian ratkaisisi mahd. helpolla? Pari ajatusta itsellä:

1. Kaikki pinnat + väliseinä auki ja muovia ympääriinsä ja limitys makuuhuoneen sulkuun. Tämä vaikuttaa sen verran työläältä (limityksen onnistuminen kauttaaltaan/tiiviisti myöskin vähintäänkin epävarmaa), että saatan unohtaa. Lisätään tähän vielä, että ilmeisesti varaston ja makuuhuoneenkin välissä jonkinlaista eristystä sekä tuulensuojalevy, jonka senkään tarkoitusta en kyllä lainkaan ymmärrä. Ja höyrynsulku oletettavasti/toivottavasti löytyy makkarin ja varaston välisestä seinästä tai muutenhan tuossa ei alunalkaenkaan ole ollut mitään tolkkua.

2. varaston katon villat vaihtoon. Eli sinne ekovillaa ja mahd ilmansulkupaperi. Näin kosteus mahdollisesti poistuisi turvallisesti katon/yläpohjan kautta?

3. Varastosta oma muovipussinsa eli muovia kauttaltaan, mutta väliseinän purkamisen sijaan koittaa höyrynsulun päättää jotenkin tuohon mh-varasto oviaukkoon.

Ajatuksia/ideoita/vinkkejä asian ratkaisemiseen

 

[Iså]

Mikä ilmanvaihto talossa ja varastossa on?

 

[tietokonerikki]

Ai mikä sisäpuolinen kosteus? Meinaatko hengitysilmassa tiivistyvää? Siellä kellarissahan on ilmanvaihto tuota "kosteutta" varten.

Kyllä se ilmanvaihto vie myös seinästä mahdollisesti huoneilmaan siirtyvän koskeudenkin pois eli ne seinät kuivuu, kunhan sitä lämpöä on.

Maanalaisten seinien vesieristyksessä sitä kermiä pidetään oikeana suunnitteluratkaisuna ja sitä toteutetaan lähes poikkeuksetta. Samaan pakettiin kuuluu salaojat, tilojen ilmanvaihto ja kunnollinen kapillaarikatko. Vanhoissa taloissa sitä kapillaarikatkoa harvoin on, jolloin pakettiin pitää lisätä seinien (ja lattian) mahdollisuus kuivua sisäänpäin.

Vähemmän on tullut vastaan suunnitteluratkaisuja jotka perustuvat patolevyn vesitiiviyteen. En sano etteikö niitä olisi, mutta omalle kohdalle ei ole osunut ensimmäistäkään.

Suunnittelijoita ja paikkoja on monnenlaisia. Kokemuksen lisääntyessä sitten monet alkavat miettiä oikeasti mitä missäkin kohtaa tapahtuu ja sen ongelman ratkaisemiseen tarvitaan tehdä. Niin kauan kun vedenpainetta ei muodostu. Oikein tehty salaojitus ja patolevy kyllä pitäisi riittää. Se pintasadevesi imeytyy siinä seinän vieressä maahan ja sieltä salaojiin ja oikein laitettu patolevy estää sen pääsyn seinän pinnalle.

Minusta kellareissa ei pitäisi tehdä rakenteita, jotka eivät voi kuivua myös sisään päin. Olen aina pitänyt huonona ratkaisuna esim. kellarin maanvaraisen lattian vesieristämistä. Koska se vesieriste estää sitä lattiaa kuivumasta. Eli siellä lattian voi olla on paljon kosteutta ja lattian lämmitys tuo sinne lämpöä.
Jos sinne tulee jostain raosta happea luodaan hyvät olosuhteet homeelle.

Parhaimmillaan tosta lattian vedeneristyksestä ei ole mitää haittaa, mutta ei kyllä mitään käytännön hyötyäkään. Lämpö siinä lattiassa pitää sen kyllä riittävän kuivana.

 

[JerryLee]

Mikä ilmanvaihto talossa ja varastossa on?

Talossa huippuimuri. Varastoon laitettu vielä omat tulo ja poistoilmaventtiilit.

 

[ZZRX]

Morjens.

Suunnitelmissa ottaa okt:n yhteydessä oleva varasto asumiskäyttöön.
Alunperin suunniteltu siis varastoksi, tuohonon ulkoa oma sisäänkäyntinsä. Alkuperäinen omistaja on sen aikoinaan jo ottanut kertaalle toimistokäyttöön: Tehnyt viereiseen makuuhuoneeseen oven ja laittanut ainakin lisäeristystä seiniin.
Olemme ja 3. asukit kyseisessä talossa ja jo edeltäjämme ovat kuitenkin käyttäneet tilaa taas varastona. Tuo makuuhuoneeseen vievä ovikin on pois käytöstä ja sen kohdalle makuuhuoneeseen on sijoitettu vaatekaappi...

Nyt siis suunnitelmissa ottaa varasto jälleen asumiskäyttöön, toimistoksi ym. Ja ajattelin että pintaremontilla selvitään. Vanhat halltex-levyt revin jo katosta irti ja yhdessä sen alla olevassa lastulevyssä oli hieman hometta.
Ei mitenkään paljon, mutta ajattelin tietty heti vaihtaa levyn uuteen ja samalla kurkistaa levyn takaisia rakenteita. Homekohta heti makuuhuoneen ja varaston välisen oven yläpuolella. Olemme itse pitäneet varastoa talvellakin 10-15 asteen lämmöissä, ajattelin että home/kosteus voisi olla peräisin siitä jos edelliset asukit pitäneet varastoa täysin kylmänä ja tuossa kohtaa ovesta tullut lämpövuotoa tmv.

Levyn takaiset rakenteet näyttivät kuitenkin olevan ihan hyvässä kunnossa, MUTTA katostahan puuttuu höyyrynsulku kokonaan. Varasto sijaitsee talon nurkassa ja ainakin ulkoseinistä höyrynsulku löytyy. Seinänaapureina siis makkari ja autotalli. Autotallin katossakin höyrynsulku on.
Onkohan tuo jätetty alunperin pois sillä ajatuksella, että varastoa tarkoitus pitää täysin kylmänä...

Miten pirussa tuon asian ratkaisisi mahd. helpolla? Pari ajatusta itsellä:

1. Kaikki pinnat + väliseinä auki ja muovia ympääriinsä ja limitys makuuhuoneen sulkuun. Tämä vaikuttaa sen verran työläältä (limityksen onnistuminen kauttaaltaan/tiiviisti myöskin vähintäänkin epävarmaa), että saatan unohtaa. Lisätään tähän vielä, että ilmeisesti varaston ja makuuhuoneenkin välissä jonkinlaista eristystä sekä tuulensuojalevy, jonka senkään tarkoitusta en kyllä lainkaan ymmärrä. Ja höyrynsulku oletettavasti/toivottavasti löytyy makkarin ja varaston välisestä seinästä tai muutenhan tuossa ei alunalkaenkaan ole ollut mitään tolkkua.

2. varaston katon villat vaihtoon. Eli sinne ekovillaa ja mahd ilmansulkupaperi. Näin kosteus mahdollisesti poistuisi turvallisesti katon/yläpohjan kautta?

3. Varastosta oma muovipussinsa eli muovia kauttaltaan, mutta väliseinän purkamisen sijaan koittaa höyrynsulun päättää jotenkin tuohon mh-varasto oviaukkoon.

Ajatuksia/ideoita/vinkkejä asian ratkaisemiseen

Melko yksinkertainen ratkaisu jolla saa tiiviin rakenteen ilman ylimääräistä purkua on Spu tai finnfoam levyllä tekee kattoon uuden höyrynsulun. Toki samalla täytyy tarkistaa yläpuoliset rakenteet että ne ovat kunnossa eli vanhat villat pitää olla tuulelta suojattu, mutta yläpuolella pitää olla myös tuuletustilaa. Voi myös vaihtaa kaikki eristeet levyeristeiksi jolloin ei ole huolta kestävyydestä.

Oketko tutkinut että laajennukselle on asianmukainen rakennuslupa? Pitäisi löytyä myös rakennekuvat miten laajennus on tehty.

 

[JerryLee]

Melko yksinkertainen ratkaisu jolla saa tiiviin rakenteen ilman ylimääräistä purkua on Spu tai finnfoam levyllä tekee kattoon uuden höyrynsulun. Toki samalla täytyy tarkistaa yläpuoliset rakenteet että ne ovat kunnossa eli vanhat villat pitää olla tuulelta suojattu, mutta yläpuolella pitää olla myös tuuletustilaa. Voi myös vaihtaa kaikki eristeet levyeristeiksi jolloin ei ole huolta kestävyydestä.

Oketko tutkinut että laajennukselle on asianmukainen rakennuslupa? Pitäisi löytyä myös rakennekuvat miten laajennus on tehty.

Tuo alkuperäinen varasto muokkaus on vuodelta -91. Ainoat rakennekuvat mitä siitä on tallella, ovat sähkökytkentöihin liittyviä.

En ymmärrä miten millään spu-levyllä höyrynsulusta saisi tiiviin. Sehän ei olisi limitetty makuuhuoneen sulkuun millään tavalla. Eikä myöskään varaston seiniin, jollei sitten tosiaan revi seiniä auki ja tiivistä sulkua laidoiltakin.
Taidan nyt ensitöiksi koittaa selvittää onko tuossa mh-varaston välisessä seinässä sulku. Jotenkin sellanen fiilis, että joku teeseitse-taituri on saattanut vaikka poistaa tuon muovin varaston katosta.

 

[ZZRX]

Tuo alkuperäinen varasto muokkaus on vuodelta -91. Ainoat rakennekuvat mitä siitä on tallella, ovat sähkökytkentöihin liittyviä.

En ymmärrä miten millään spu-levyllä höyrynsulusta saisi tiiviin. Sehän ei olisi limitetty makuuhuoneen sulkuun millään tavalla. Eikä myöskään varaston seiniin, jollei sitten tosiaan revi seiniä auki ja tiivistä sulkua laidoiltakin.
Taidan nyt ensitöiksi koittaa selvittää onko tuossa mh-varaston välisessä seinässä sulku. Jotenkin sellanen fiilis, että joku teeseitse-taituri on saattanut vaikka poistaa tuon muovin varaston katosta.

Spu levyt liitetään ympäröiviin rakenteisiin uretaanilla Eli jos siellä katossa on joku koolaus jossa on villaa niin siihen koolauksen päälle tulee se levy ja sit se levy tiivistetään uretaanilla puurakenteisiin kiinni. (Tai voi myös poistaa villaa sen 30mm ja laittaa sinne puurungon väliin levynpalat jotka tiivistää höyrytiiviiksi uretaanilla.) Hankala täysin antaa tarkkaa ohjetta ilman kuvia ja tietoja vanhoista rakennemateriaaleista. Sain käsityksen että seinissä on höyrynsulku, eli seinien osuus varmaan on aika tiivis jos se höyrynsulku on kipsilevyn ja puurungon välissä puristuksissa.

 

[JerryLee]

Spu levyt liitetään ympäröiviin rakenteisiin uretaanilla Eli jos siellä katossa on joku koolaus jossa on villaa niin siihen koolauksen päälle tulee se levy ja sit se levy tiivistetään uretaanilla puurakenteisiin kiinni. (Tai voi myös poistaa villaa sen 30mm ja laittaa sinne puurungon väliin levynpalat jotka tiivistää höyrytiiviiksi uretaanilla.) Hankala täysin antaa tarkkaa ohjetta ilman kuvia ja tietoja vanhoista rakennemateriaaleista. Sain käsityksen että seinissä on höyrynsulku, eli seinien osuus varmaan on aika tiivis jos se höyrynsulku on kipsilevyn ja puurungon välissä puristuksissa.

Ainakin ulkoseinissä sulku on, mutta päälle siis laitettu lisäeristettä. Seinän rakenne seuraava sisältä ulos: kipsilevy- villa(50mm) - lastulevy - muovi - villa - tuulensuoja jne.
Tuo seinän muovi tuolla jossain piilossa, joten en siihen saa katon sulkua mitenkään liitettyä tiiviisti rupeamatta purkuhommiin.
Samaten makuuhuoneen ja varaston kattojen sulun yhdistäminen tiiviisti lienee mahdotonta purkamatta väliseinää. Ja maalaisjärki sanoo, että fuskaavasta katon sulusta jopa enemmän haittaa kuin hyötyä - ohjaa kaiken kosteuden vain vuotokohtiin

Saisikohan tuosta katosta ns. hengittävän jollain ekovillalla siis, tiiviiksi saaminen suluttamalla alkaa tuntumaan melkoiselta urakalta.

 

[ZZRX]

Ainakin ulkoseinissä sulku on, mutta päälle siis laitettu lisäeristettä. Seinän rakenne seuraava sisältä ulos: kipsilevy- villa(50mm) - lastulevy - muovi - villa - tuulensuoja jne.
Tuo seinän muovi tuolla jossain piilossa, joten en siihen saa katon sulkua mitenkään liitettyä tiiviisti rupeamatta purkuhommiin.
Samaten makuuhuoneen ja varaston kattojen sulun yhdistäminen tiiviisti lienee mahdotonta purkamatta väliseinää. Ja maalaisjärki sanoo, että fuskaavasta katon sulusta jopa enemmän haittaa kuin hyötyä - ohjaa kaiken kosteuden vain vuotokohtiin

Saisikohan tuosta katosta ns. hengittävän jollain ekovillalla siis, tiiviiksi saaminen suluttamalla alkaa tuntumaan melkoiselta urakalta.

Ilmansulkupaperi ja ekovilla toki yksi ratkaisu. Ekovilla kestää noin 30% kosteutta joten voisi olla myös hyvä ratkaisu tuohon. Mutta samalla tavalla silloinkin siitä katosta pitäisi pyrkiä saamaan tiivis kuin spu levylläkin. Mihinkähän se seinän höyrynsulku päättyy, loppuuks se siihen seinän yläosaan? Ei ilmeisesti näy ollenkaan sieltä ylhäältä päin?

 

[JerryLee]

Ilmansulkupaperi ja ekovilla toki yksi ratkaisu. Ekovilla kestää noin 30% kosteutta joten voisi olla myös hyvä ratkaisu tuohon. Mutta samalla tavalla silloinkin siitä katosta pitäisi pyrkiä saamaan tiivis kuin spu levylläkin. Mihinkähän se seinän höyrynsulku päättyy, loppuuks se siihen seinän yläosaan? Ei ilmeisesti näy ollenkaan sieltä ylhäältä päin?

Ei näy ylhäältäkään. Oiskohan niittailtu runkoon niin, että jää kuitenkin seinälevytyksien taa piiloon.
Alkaa myös vaikuttaa siltä, että jo autotallin puolella sulku loppuu katossa kesken. Autotallin ja varaston välissä näyttäisi olevan yhtenäistä kattolevyä, eli väliseinä rakennettu katon jälkeen. tämähän meinaa ettei tuo autotallin sulkukaan voi olla mitenkään toimiva.
Onkohan rakentajalta loppunut muovi kesken ja ajatellut, että olkoon Täytyy tuolla yläpohjassakin käydä penkomassa villoja syrjään ja katsomassa missä kohtaa muovi todellisuudessa katkeaa.

Tästähän taitaakin melkoinen pikku pintaremontti kehkeytyä

 

[ZZRX]

Ei näy ylhäältäkään. Oiskohan niittailtu runkoon niin, että jää kuitenkin seinälevytyksien taa piiloon.
Alkaa myös vaikuttaa siltä, että jo autotallin puolella sulku loppuu katossa kesken. Autotallin ja varaston välissä näyttäisi olevan yhtenäistä kattolevyä, eli väliseinä rakennettu katon jälkeen. tämähän meinaa ettei tuo autotallin sulkukaan voi olla mitenkään toimiva.
Onkohan rakentajalta loppunut muovi kesken ja ajatellut, että olkoon Täytyy tuolla yläpohjassakin käydä penkomassa villoja syrjään ja katsomassa missä kohtaa muovi todellisuudessa katkeaa.

Tästähän taitaakin melkoinen pikku pintaremontti kehkeytyä

Juu ainahan noissa tahtoo tulla yllätyksiä. Kerran kun kunnolla tekee niin ei tarvii sit myöhemmin korjailla enään. Se on aina surullista kun jokanen hutiloija maksattaa seuraavalla omistajalla virheensä.

 

[JerryLee]

Juu ainahan noissa tahtoo tulla yllätyksiä. Kerran kun kunnolla tekee niin ei tarvii sit myöhemmin korjailla enään. Se on aina surullista kun jokanen hutiloija maksattaa seuraavalla omistajalla virheensä. ☹

No näinhän tuo
Kävin juuri toteamassa, että kyllä. Muovi loppuu autotallin katossa yhtäkkiä ja yllättäen. Ei voi kuin arvailla mitä on rakentaessa tapahtunut/päässä liikkunut.
Kaikki villat ja rakenteet kyllä sentään vaikutti olevan kunnossa siellä mistä satuin availemaan. Kurkkimista hankaloittaa vielä se, että yläpohjaan laitettu reiluhkosti puhallusvillaa jälkikäteen.

 

[tietokonerikki]

No näinhän tuo
Kävin juuri toteamassa, että kyllä. Muovi loppuu autotallin katossa yhtäkkiä ja yllättäen. Ei voi kuin arvailla mitä on rakentaessa tapahtunut/päässä liikkunut.
Kaikki villat ja rakenteet kyllä sentään vaikutti olevan kunnossa siellä mistä satuin availemaan. Kurkkimista hankaloittaa vielä se, että yläpohjaan laitettu reiluhkosti puhallusvillaa jälkikäteen.

Jos kaikki on kunnossa silloin se rakenne on tehty riittävän hyvin, kyllä aika tuo esiin ongelmat. Aina kun lähdetään toimivaa rakennetta muuttamaan on hyvä tiedostaa mitä ne muutokset vaikuttavat. Tämä tarkemmin tapaustasi katsomatta.
Edit: Lisätään tähän vielä, että jos muovin laittaa pitää sitten muistaa pitää se huone lämpimänä, ettei vesihöyry tiivisty sen takapuollelle.
Ehkäpä ton takia tallisi katossa sitä muovia ei ollut.

 

[BugeHenis]

En tiedä meneekö tähän aihealueeseen vai muualle, joten saa siirtää tarvittaessa. Ongelmana kylpyhuoneessa/saunassa pienet mustat muurahaiset, jotka näyttävät viihtyvän erityisesti lattiakaivossa. Millä noista pääsisi helpoiten eroon, kyseessä vuokra asunto maatasossa. Niitä on pitkin kevättä näkynyt satunnaisesti, mutta nyt muutaman päivän rankkasateiden aikana niiden määrä on about 10 kertaistunut. Epäilen että ne ryömivät asuntoon saunasta kiukaan alla olevaa tuloilmaputkea pitkin, joka menee talon alta talon nurkalle.

 

[tommiq]

En tiedä meneekö tähän aihealueeseen vai muualle, joten saa siirtää tarvittaessa. Ongelmana kylpyhuoneessa/saunassa pienet mustat muurahaiset, jotka näyttävät viihtyvän erityisesti lattiakaivossa. Millä noista pääsisi helpoiten eroon, kyseessä vuokra asunto maatasossa. Niitä on pitkin kevättä näkynyt satunnaisesti, mutta nyt muutaman päivän rankkasateiden aikana niiden määrä on about 10 kertaistunut. Epäilen että ne ryömivät asuntoon saunasta kiukaan alla olevaa tuloilmaputkea pitkin, joka menee talon alta talon nurkalle.

Muurahaisrasiat on todella hyviä karkottamaan murkut sisältä. Murkku menee rasiaan jossa on houkutinainetta, ottaa torjunta-aineella varustetun syötin mukaansa ja vie sen pesään, jonka seurauksena pesä tuhoutuu ja murkut kaikkoaa parissa päivässä.

 

[KiLLPaTRiCK]

Muurahaisrasiat on todella hyviä karkottamaan murkut sisältä. Murkku menee rasiaan jossa on houkutinainetta, ottaa torjunta-aineella varustetun syötin mukaansa ja vie sen pesään, jonka seurauksena pesä tuhoutuu ja murkut kaikkoaa parissa päivässä.

Tuolla ollaan täälläkin päästy murkuista eroon sisältä. Toimii myös ulkonakin, sillä niitä alkoi olla riesaksi asti terasilla. Ulkona olevat kannattaa tosin kiinnittää johonkin. Meillä harakka vei yhden mennessään.
Muurahaisrasia vaan sinne kulkualueelle.

 

[BugeHenis]

Muurahaisrasiat on todella hyviä karkottamaan murkut sisältä. Murkku menee rasiaan jossa on houkutinainetta, ottaa torjunta-aineella varustetun syötin mukaansa ja vie sen pesään, jonka seurauksena pesä tuhoutuu ja murkut kaikkoaa parissa päivässä.

Kiitos vinkistä, hain Myrrin muurahaisrasioita 2kpl, toinen saunaan ja toinen pesuhuoneeseen. Katsotaan mitä tapahtuu.