Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[tietokonerikki]

Ite olen satoja kaappeja murjonut palasiksi niin nykyisin ei juuri koskaan enää tapiteta tuota alalevyä vaan on lastulevyruuveilla se paikallaan. Yläreunan vanerisoirot on tapitettu, Kun olemassaoleva tiskikone on leveydeltään 45cm niin se on tarkoitettu asennettavaksi juurikin tuonne kalusteen sisään. Tiskikoneessa on myös tuo "sokkelisyvennys" joten senkin puolesta noita sivulevyjä ei tarvi vaihtaa.

Siistein lopputulos tulee kun vain irrottaa keittiötasosta, takaseinästä (rimasta) ja sivusta viereiseen komeroon kiinnitetyt ruuvit (voi olla molemmilta puolilta kiinnitetty mutta koska maailma on oikeakätinen niin luultavasti vain tuosta purettavasta komerosta kiinnitetty) ja vetää komeron ulos, purkaa ja kiinnittää samat sivulevyt takaisin. Toki tuo pohjalevy ja rimat lähtisivät irti väkivalloinkin mutta ei oikein mieltä siinä tavassa, niin helposti tuo tuolta vetämällä ulos tulee kun ruuvit on irrottanut.

Edit: Niin tunteella ja hartaudella on kalusteasentaja tuon ruuvannut etten ihmettelisi vaikka olisi noissa sinisissäkin paikoissa ruuvit, punaisissa ne nyt näkyvät. Puoletkin noista ruuveista olisi riittänyt

Mun mielestä tota ylälistaa ei tarvitse irrottaa (tukevat tota työpöytää) eli pesukoneessa olisi tilavaraus sille.? Jos omistaa pistosahan helpoin tapa on leikata jotain 5cm tosta etunurkasta alalevyä => näkee miten on kiinnitetty, jos on ruuvilla lähtee pyörittämällä ja rautasahan terällä katkoo ruuvin. Munkin kokemuksen mukaan toi puulista on tapitettu.
Itse kokeilisin ensin, irrottaa ton pohjalevyn paikoillaan (ellei tarvitsetäysilevyisenä tota vanhaa pohjalevyä), se on joka tapauksessa poistettava.

 

[kajakkivajakki]

Mun mielestä tota ylälistaa ei tarvitse irrottaa (tukevat tota työpöytää) eli pesukoneessa olisi tilavaraus sille.? Jos omistaa pistosahan helpoin tapa on leikata jotain 5cm tosta etunurkasta alalevyä => näkee miten on kiinnitetty, jos on ruuvilla lähtee pyörittämällä ja rautasahan terällä katkoo ruuvin. Munkin kokemuksen mukaan toi puulista on tapitettu.
Itse kokeilisin ensin, irrottaa ton pohjalevyn paikoillaan (ellei tarvitsetäysilevyisenä tota vanhaa pohjalevyä), se on joka tapauksessa poistettava.

Tottakai sen voi noinkin vaikeasti tehdä. Pesukoneissa on vieläkin lähes poikkeuksetta korkeudelle säätövara 85-90cm johtuen siitä, että vanha työtason korkeus oli tuon 85cm. Eli rimat mahtuvat olemaan, mutta ei ne sinne kuulu. Tuossa näyttäisi olevan täyskorkea kalustelevy jakona jääkaapille, johon kaapin oikea sivu on kiinnitetty. Kansilevyä kannattelee koko päädyn matkalta tuo kaapin oikea seinä niin vaneririmoilla ei ole mitään optiota. Jos jää häiritsemään sokkelin kohdalta isompi rako pesukoneen reunustoille niin leikkaa poistetusta levystä siihen täytepalat, kuten yllä on ehdotettukin.

 

[Ashrakki]

Kellään ajatusta missä menee kannattavuusraja milloin kannattaa tilata betonit autolla vs myllyttää itse?

 

[tjkoo]

Kellään ajatusta missä menee kannattavuusraja milloin kannattaa tilata betonit autolla vs myllyttää itse?

Ajasta, viitsimisestä ja budjetistahan se on kiinni. Joku 6x4M valua vaille oleva autotallinpohja alkaa olla sitä luokkaa,
etten varmaan jaksaisi ite keitellä ja tuskin olisi millään tavalla kustannustehokastakaan. Autossahan se massa on edullisempaa,
mutta kilometrit+työ pitää maksaa.

 

[tietokonerikki]

Tottakai sen voi noinkin vaikeasti tehdä. Pesukoneissa on vieläkin lähes poikkeuksetta korkeudelle säätövara 85-90cm johtuen siitä, että vanha työtason korkeus oli tuon 85cm. Eli rimat mahtuvat olemaan, mutta ei ne sinne kuulu. Tuossa näyttäisi olevan täyskorkea kalustelevy jakona jääkaapille, johon kaapin oikea sivu on kiinnitetty. Kansilevyä kannattelee koko päädyn matkalta tuo kaapin oikea seinä niin vaneririmoilla ei ole mitään optiota. Jos jää häiritsemään sokkelin kohdalta isompi rako pesukoneen reunustoille niin leikkaa poistetusta levystä siihen täytepalat, kuten yllä on ehdotettukin.

No olemme tästä erimielisiä?, minusta toi tossa ylärimassa oleva ruuvi pitää paikoillaa / estää tota työpöytää siirtymästä huoneeseen päin ja avittaa osaltaan sen tason suorana pysymistä sekä osaltaan tukee välillisesti tota oikeaa kalustelevyä. Tietysti kittauskin seinän ja päytätason rajassa pitää/ "liimaa" pöytälevyä paikoillee.

Eli rakenne on tukevampi ton listan kanssa kuin ilman. Kasausvaiheessa hyvin tarpeellinen, tosta nyt voinee purkaa, sittenhän sen kokeilemalla näkee miten tukevaksi noi muut jäävät. Minusta kuitenkin turhaa toi kaapin irrotus ja uudelleen asennus, jos on kunnon vehkeet ton alalevyn leikkaamiseen.

Kellään ajatusta missä menee kannattavuusraja milloin kannattaa tilata betonit autolla vs myllyttää itse?

Jos oikein muistan minimitilaus 1-m3 => , alle 1-m3 ellet saa paikkaa mihin se ylijäämäbetoni laitetaan (veloittavat sen poisviennistä) sekä tietysti miten hommaat/ millä hinnalla soran ja sementin.
ja miten arvotat aikaasi. Ja onko tilaa noita varastoida.
Aikoinaan piti valaa 600 litraa päivässä muutaman päivän välein. Hommasin 0-8mm soraa ja sementtiä. Ylijäämäsoralla on ollut hyvä talvella pihaa hiekoittaa

Lujuuslukiteltavat-/erikoisbetonit betonit sitten tehdaalta. Oletan, ettei betonin suhteutus ole hallussa. Liekkö kouluissa enää edes ton opetetusta

 

[repairman]

Kellään ajatusta missä menee kannattavuusraja milloin kannattaa tilata betonit autolla vs myllyttää itse?

Oman kokemuksen mukaan kuutiota enempää en alkaisi mylläämään. Kuutiokin vain silloin, jos soraa ja hiekkaa on muutoinkin paikalla valmiina.

Toisaalta kuutio voi monella betonifirmalla olla minimitoimitus. Voi tosin saada pikkumääriä hyvinkin edullisesti, jos lähellä jotain isompaa rakennetaan.

Toki jos koneita löytyy itseltä siihen malliin, että ainekset menevät myllyyn ja sieltä valuun käsivoimin koskematta, niin sitten itse valamimen on jopa leppoisampaa kuin valmiina tilaamalla.

 

[draco76]

Tietääkö täällä kukaan notkeampaa itsetasoittuvaa sementtiä. Saisi mielellään valua tasaiseksi, mutta sellaista ei taida olla? Kokeilimme ekaa kertaa sementointia ja ei ollutkaan niin notkeaa kun kuvittelimme. Lattiassa vanhaa betonia ja on epätasainen, niin olisi tarkoitus saada tasainen lattia.

 

[maninthemoon]

Tietääkö täällä kukaan notkeampaa itsetasoittuvaa sementtiä. Saisi mielellään valua tasaiseksi, mutta sellaista ei taida olla? Kokeilimme ekaa kertaa sementointia ja ei ollutkaan niin notkeaa kun kuvittelimme. Lattiassa vanhaa betonia ja on epätasainen, niin olisi tarkoitus saada tasainen lattia.

Esim. Weberin 3100, 3300 tai 3400 riippuen, että mimmoista kerrospaksuutta tarvitaan. Cascolla taas esim. Sp-X lattiatasoite.

Omaan makuun casco on mukavampi työstää (en todellakaan ole mikään ammattilainen näissä), kun työstöaika on pitempi, mitä weberillä. Weberin tasoitteet rupeaa puuroutumaan aika äkkiä, mutta eihän tuo ole ongelma, jos tasoiteen voi vain kaata, eikä sen kummampaa tarvetta hieromiselle.

Weberillä työstöaika taisi olla 15 min luokkaa, kun cscolla taisi olla 45 min luokkaa, jos en nyt ihan väärin muista.

 

[_Tee]

Oletan, ettei betonin suhteutus ole hallussa. Liekkö kouluissa enää edes ton opetetusta

Kyllä alan kouluissa Nykäsen nomogrammi edelleen esitellään.

 

[Tohelo]

Kysästäänpä täältä, että millä nimellä mie löytäisin semmosia ulos vedettäviä ritilähyllyjä? Mun googlella tulee kyllä tuloksia, mutta kaikki on koreja. Tulis siis kattilakaappiin korvaamaan kiinteät hyllyt. Toki ihan perus hyllylevykin menis, mutta etsinnässä olis tuommonen ritilä.

Ja bonarina: Millä nimellä löytäis semmosia ovi "stoppareita" kaapin oviin? Siis sellaisia mitkä hidastaa sulkeutumista kuten monessa ikealaisessa on.

 

[stabbulamus]

Kysästäänpä täältä, että millä nimellä mie löytäisin semmosia ulos vedettäviä ritilähyllyjä? Mun googlella tulee kyllä tuloksia, mutta kaikki on koreja. Tulis siis kattilakaappiin korvaamaan kiinteät hyllyt. Toki ihan perus hyllylevykin menis, mutta etsinnässä olis tuommonen ritilä.

Ja bonarina: Millä nimellä löytäis semmosia ovi "stoppareita" kaapin oviin? Siis sellaisia mitkä hidastaa sulkeutumista kuten monessa ikealaisessa on.

Joku tämmönen?

Ulosvedettävä lankahylly, 532 – Inaria

Väri: grafiitti. Korkeus: 35 mm. Asennusvälin leveys: 532 mm. Voidaan asentaa useita päällekkäin. Rullakiskot asennetaan suoraan Vlisivuihin/päätyihin.

www.inaria.fi

 

[Tohelo]

Joku tämmönen?

Ulosvedettävä lankahylly, 532 – Inaria

Väri: grafiitti. Korkeus: 35 mm. Asennusvälin leveys: 532 mm. Voidaan asentaa useita päällekkäin. Rullakiskot asennetaan suoraan Vlisivuihin/päätyihin.

www.inaria.fi

Jaa, lankahylly nimellä siis

Juu siis juurikin tuommosta hakusessa, mutta pitääpä nyt kokeilla googlettaa josko löytys hieman edukkaammin kun kuitenkaan tuo ei ole ihan välttämätön.

 

[Lumimies]

Ja bonarina: Millä nimellä löytäis semmosia ovi "stoppareita" kaapin oviin? Siis sellaisia mitkä hidastaa sulkeutumista kuten monessa ikealaisessa on.

Hidastin kuten Kaapinoven hidastin - Kaikki tuotteet, Heloitukset, Salvat ja lukot, Kalustesalvat ja -lukot, Keittiö - Pisla

 

[weebee]

Hidastin kuten Kaapinoven hidastin - Kaikki tuotteet, Heloitukset, Salvat ja lukot, Kalustesalvat ja -lukot, Keittiö - Pisla

Laittaa about samaan hintaan suoraan hidastetut saranat. Nuo tapit on ihan kuraa.

 

[morgani]

Onkohan jotain mitä pitäisi huomioida tontin ostossa, jossa mukana tulee purkukuntoinen tiilitalo? Aika heikosti tontteja tarjolla, mutta tuossa olisi potentiaalia. Jonkun verran varmaan tiilitalosta tulee purkukustannuksia. Lisäksi löytyy öljysäiliö ja tuollaisessa vanhassa talossa varmaan helposti myös asbestia. Toisaalta taas tontti valmiiksi tasainen joten maatöitähän tuo ei sitten juurikaan vaadi.

 

[Ashrakki]

Onkohan jotain mitä pitäisi huomioida tontin ostossa, jossa mukana tulee purkukuntoinen tiilitalo? Aika heikosti tontteja tarjolla, mutta tuossa olisi potentiaalia. Jonkun verran varmaan tiilitalosta tulee purkukustannuksia. Lisäksi löytyy öljysäiliö ja tuollaisessa vanhassa talossa varmaan helposti myös asbestia. Toisaalta taas tontti valmiiksi tasainen joten maatöitähän tuo ei sitten juurikaan vaadi.

Tiilitalon purku on luokkaa 25ke, kannattaa kilpailuttaa kunnolla! Asbestinäytteet teet itse ja lähetät labraan niin säästät luokkaa tonnin. Jos jotain löytyy niin sitten joudut kaivamaan kuvetta purkujen osalta, mutta isossa kuvassa ei nyt niin älytön kustannus ole jos jossain vähän asbestia on, varsinkin kun purkuun menossa niin ei tarvitse tehdä niin tarkkaa hommaa. Öljysäiliö jos ei ole vuotanut niin ei ole kumma homma, jos on niin sitten voi joutua vaihtamaan maita (minulla ei kokemusta).

Puratin juuri 55m2 rossipohjaisen puutalon ja 32m2 valulle tehdyn autotallin niin yhteensä teki 13ke. Kivitalo on arvokkaampi kun pitää hävittää kiviainekset jotka ovat painavia.

 

[Iså]

Onkohan jotain mitä pitäisi huomioida tontin ostossa, jossa mukana tulee purkukuntoinen tiilitalo? Aika heikosti tontteja tarjolla, mutta tuossa olisi potentiaalia. Jonkun verran varmaan tiilitalosta tulee purkukustannuksia. Lisäksi löytyy öljysäiliö ja tuollaisessa vanhassa talossa varmaan helposti myös asbestia. Toisaalta taas tontti valmiiksi tasainen joten maatöitähän tuo ei sitten juurikaan vaadi.

Paikallisesta ympäristövirastosta kannattaa kysyä saako tiilet ja betonit murskata ja käyttää maanrakennuksessa samalla tontilla jos asbestia yms. ei löydy. Muutamaan kohteeseen on tehty niistä parkkipaikat ja on säästänyt yli 5000e jätemaksuissa ja kuljetuksissa.

Öljysäiliö on melkoinen mustapekka. Yksi iso säiliö oli valuttanut maahan vuosikymmenien aikana niin paljon että pilaantuneiden maiden kustannus oli satoja tuhansia. Useimmiten tosin suuria vuotoja ei ole. Itse laittaisin klausuulin että tontista maksetaan rahaa vasta kun öljysäiliö ja pilaantuneet maat on oikeaoppisesti hävitetty ja niistä on dokumentit (joku firma myös tyhjentää ja kaivaa säiliön ylös ja pesee säiliön, sekin maksaa xxxx euroa.)

 

[tietokonerikki]

Onkohan jotain mitä pitäisi huomioida tontin ostossa, jossa mukana tulee purkukuntoinen tiilitalo? Aika heikosti tontteja tarjolla, mutta tuossa olisi potentiaalia. Jonkun verran varmaan tiilitalosta tulee purkukustannuksia. Lisäksi löytyy öljysäiliö ja tuollaisessa vanhassa talossa varmaan helposti myös asbestia. Toisaalta taas tontti valmiiksi tasainen joten maatöitähän tuo ei sitten juurikaan vaadi.

Tiilessä eikä sen muurauslaastissa ei ole mielestäni asbestia. Enkä ole koskaan Suomessa nähnyt korjauskelvotonta ok-tiilitaloa (varsinkin jos itsellä on halua/aikaa tehdä), jos sen korjaa talon ehdoilla.
Nykyään vain monet myyvät purkukuntoisena välttääkseen "väännöt" myyjän oikeusturva on joskus todella huono. Tiilitalo on hyvin pitkäkestoinen rakennus, jos perustukset ovat kunnossa.

Itse miettisin/tutkisin vaiko sen säilyttää, ennen purkamispäätöstä. Lähinnä energiankulutus tossa? Hommaa maalämpöpumpun, niin sen osuus muuttunee aika merkityksettömäksi? Yläpohjaan voi lisätä eristystä.
Tiili varastoi hyvin lämpöä, ja niitä voi uudelleen käyttää sekä tarvittaessa laajentaakin, jos rakennusoikeus sen sallii.
Ikkunoiden uusimistarve ollee tapauskohtainen.

Jos on tiiliverhoiltu, sisäpuolinen lisäeristäminen ei ole mikään ongelma.

Öljysäiliö pitää tyhjentää/puhdistaa, jos on maassa. Sisällä sitten purkaa tai jättää purkamatta, riippuen tilantarpeesta/ säiliön kunnosta.
Asbestia voi löytyä laattojen/mattojen kiinnitysaineista. Joskus vanhojen lämpöputkien kangaspintaisista eristeistä. Noikin riippuen rakennuksen tekovuodesta.

 

[SweeneyTodd]

Pari vuotta sitten vielä ostin ihan prismasta sellaisen levykattoon sopivan kiinnityskoukun, jossa ensin porattiin pieni reikä ja sitten koukku pujotettiin reiästä, jolloin toinen pää pullahti jousen avustuksella suoraksi ja koukkua kiertämällä kattolevy jäi tämän raudan ja peitelevyn väliin puristuksiin. Vähän huono selitys, mutta tietäiskö joku millä nimellä tällaisia myydään? Yrittänyt hakea kattokoukulla ja levykattokoukulla sun muulla, mutta en vaan löydö.

Edit. No, nyt heti löyty.
Tällaista siis etsin Kattokiinnike jossa koukku | Clas Ohlson

 

[kessil]

Turvaetäisyys kukkien/perennojen ja salaojan/sadevesiviemärin välissä?

Sen verran tiedän jo, että kukkapenkkejä tai muita kasveja ei suositella talon ulkoseinän viereen, jossa myös salaoja ja sadevesiviemäri yleensä on.

Omassa talossa on yhdessä kohtaa vähän ”mutkitteleva” ulkoseinä, jolloin parissa kohdassa em. putket kulkevat vähän kauempana ulkoseinästä. Putkien sijainti on tiedossa. Voiko tuollaisessa kohdassa kesäkukkia/perennoja istuttaa suoraan putkien päälle (seinään etäisyyttä jää n. 1.5 m), vai onko tarpeen jättää sivusuunnassa etäisyyttä myös putkistoon ja kuinka paljon vähintään? Toivoisi tietysti ettei putket mene tukkoon tai routaeristeet hajoa.

PS. perennat on siis niitä yleensä ruohovartisia, monivuotisia ja vähän isompia ”kukkia”.

 

[Lumimies]

Ulkoseinän viereen niitä ei suositella kapilaarikatkon takia, ei salaoja tai sadeviemärien takia. Aika syvälle juurien pitäisi ulottua jos meinaa salaojaan asti mennä. Sadevesiputkesta nuo juuret tuskin menee läpi.
Voihan sinne kukkapenkin alle myös laittaa juuriestematon.

 

[kessil]

Ulkoseinän viereen niitä ei suositella kapilaarikatkon takia, ei salaoja tai sadeviemärien takia. Aika syvälle juurien pitäisi ulottua jos meinaa salaojaan asti mennä. Sadevesiputkesta nuo juuret tuskin menee läpi.
Voihan sinne kukkapenkin alle myös laittaa juuriestematon.

No kun niillä joillakin perennoilla voi olla jopa 50 cm syvyyteen juuret ja eikös se ole salaojien vähimmäissyvyys (en tiedä omien syvyyttä).

Juuriestematto olikin uusi tuttavuus, täytyypä tutustua!
Edelleen kiinnostaisi tietää onko mitään ”virallista” suositusta tuosta aiheestani.

 

[ZZRX]

No kun niillä joillakin perennoilla voi olla jopa 50 cm syvyyteen juuret ja eikös se ole salaojien vähimmäissyvyys (en tiedä omien syvyyttä).

Juuriestematto olikin uusi tuttavuus, täytyypä tutustua!
Edelleen kiinnostaisi tietää onko mitään ”virallista” suositusta tuosta aiheestani.

Siellä on luultavasti routaeristeetkin välissä ennen salaojia niin en näe mitään ongelmaa kunhan et istuta liian lähelle taloa. Ei sinne tarvitse laittaa juuriestemattoa minun mielestä.

 

[miksu8]

Tutkailin uusien asuntojen eristysvaatimuksia ja näyttäisi olevan seinälle U-arvo 0.17, paitsi hirsiseinälle 0.4. Onko tosiaan noin? Jos on, niin milloinkohan hirsirakentaminen kielletään...

 

[kajakkivajakki]

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus - Ympäristöministeriö

ym.fi

Direktiivin toimeenpanoon on aikaa kaksi vuotta, eli muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä 28. toukokuuta 2026 mennessä. Ministeriö kutsuu keskeiset sidosryhmät mukaan seurantaryhmään, jossa toimeenpanosta kerrotaan ja keskustellaan.
Hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin. Direktiivin sisältö on kuitenkin laaja, ja muutoksia on tulossa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin.

Hirsirakentaminen tuskin tulee loppumaan tuostakaan direktiivistä huolimatta. Tähänkin asti alan toimijat ovat saaneet nuo erityismääräykset eli kevennykset vietyä määräyksiin. Hirsirakennuksissahan yläpohjan, ovien ja ikkunoiden, talotekniikan ym avulla kompensoidaan seinien heikkoa lämmöneristyskykyä. Kansalaiset haluavat hirsirakennuksia ja niitä valmistavat haluavat sellaisia myydä myös jatkossakin.

 

[miksu8]

Hurjaa touhua. Asuntojen terveellisyydellä ei taida olla mitään merkitystä, kunhan ilmasto pelastuu.

 

[mailman]

Suosituksia muurarista kaivataan pk-seudulla.
Kolme ulkoseinää sokkelista noin kahteen metriin pitäisi muurata enkä itse uskalla alkaa kokeilemaan

 

[Jarmot]

Lähisukulainen haluaisi avata olohuoneensa kattoa ja tehdä jonkinlaisen parven. Onkohan tehtävissä tai järkevää?

 

[PornReindeer]

Lähisukulainen haluaisi avata olohuoneensa kattoa ja tehdä jonkinlaisen parven. Onkohan tehtävissä tai järkevää?

Tehtävissä: Kyllä
Järkevää: Ei

 

[kilroy1]

Mikäli kph remontin yhteydessä tulee kuivaustöitä vesivahingon vuoksi (rakenteet kostuneet pikkuhiljaa vuosien aikana) miten olette hoitaneet kuivaukseen kulutetun sähkön ? Kuivaus on taloyhtiön vastuulla ja purun jälkeen voi tulla vastaan isojakin märkiä alueita. Kyseessä vielä rivitalo joten mikään porraskäytävästä vedettävä jatkojohto ei tule kyseeseen.

 

[Ethos]

Mikäli kph remontin yhteydessä tulee kuivaustöitä vesivahingon vuoksi (rakenteet kostuneet pikkuhiljaa vuosien aikana) miten olette hoitaneet kuivaukseen kulutetun sähkön ? Kuivaus on taloyhtiön vastuulla ja purun jälkeen voi tulla vastaan isojakin märkiä alueita. Kyseessä vielä rivitalo joten mikään porraskäytävästä vedettävä jatkojohto ei tule kyseeseen.

Eikö sähkömittari pistorasian ja laitteen väliin olisi paras. Mittaa pelkästään laitteeseen kulutetun energian. Kulutuksen ilmoittaisit taloyhtiölle joka miinustaa vaikka vastikkeessa tai antaa hyvityksen suoraan.

 

[kilroy1]

Eikö sähkömittari pistorasian ja laitteen väliin olisi paras. Mittaa pelkästään laitteeseen kulutetun energian. Kulutuksen ilmoittaisit taloyhtiölle joka miinustaa vaikka vastikkeessa tai antaa hyvityksen suoraan.

Jotain tuollaista ajattelin, en tiedä miten noi on käytännössä hoidettu.

 

[Rollerix]

Jotain tuollaista ajattelin, en tiedä miten noi on käytännössä hoidettu.

Ei ole käytännön kokemusta, mutta jos mittaria ei siihen saa, voihan kuivureiden ottotehon kertoa kuivaustuntien määrällä niin saa tuloksen kWh:eina. Eiköhän ne maksimilla pyöri koko ajan, ellei ole jotain termostaattia.

 

[Aladdin Sane]

Paljonkohan vetoa ja kuormitusta kestää Molly-ankkuri 9 tai 9,5 mm paksussa lastulevyssä (levyn paksuus on todellakin noin ohutta)? Kyseessä olisi halkaisijaltaan 5 mm ruuvilla oleva Molly?

Tulisi 77" kokoisen TV:n telinettä varten. TV ei paina kuin 30 kg mutta suuri koko ja painon jakautuminen ehkä voi jossain tilanteissa lisätä kuormaa (joku tönäisee telinettä siivotessa tjsp.). Teline pitäisi ohjeen mukaan laittaa kolmeen 40 cm välein olevaan koolaukseen yhteensä 6 kansiruuvilla (6,3 x 55 mm) mutta saan telinettä vain kahteen koolaukseen kiinni koska koolausten väli on tyypillinen 60 cm, joten ajattelin varmistaa, kun ei muutenkaan tiedä tuon koolauksen laatua hirveän tarkasti (80-luvun talo, joten ei ole kertopuukoolaus) ja saattaa haljeta ruuvatessa niin vähän lisävarmistusta voisi laittaa ankkureilla. Myös koolauksen keskikohdan löytäminen on hieman arvailun varassa, koolaustunnistin piippaa niin, että 7-9 cm olisi kokonaisleveys mutta tuohan ei pidä paikkaansa, kun koolaus on jotain n. 40x66 mm tyylistä yleensä. Mutta merkkaamalla keskikohdat tuosta näyttää mitta kyllä väliksi 60 cm koolausten välille, joten vaikuttaisi pitävän ehkä paikkaansa.

Onko tuo kansiruuvien 6,3 x 55 mm riittävä vai kannattaisiko korvata nuokin järeämmillä? Laskin, että lastulevyn, telineen, prikan ja ruuvin ohenevan kärjen vähennyksen jälkeen ehkä 35 mm varsinaista kierrettä on koolauksessa kiinni.

 

[Perkeles]

Paljonkohan vetoa ja kuormitusta kestää Molly-ankkuri 9 tai 9,5 mm paksussa lastulevyssä (levyn paksuus on todellakin noin ohutta)? Kyseessä olisi halkaisijaltaan 5 mm ruuvilla oleva Molly?

Tulisi 77" kokoisen TV:n telinettä varten. TV ei paina kuin 30 kg mutta suuri koko ja painon jakautuminen ehkä voi jossain tilanteissa lisätä kuormaa (joku tönäisee telinettä siivotessa tjsp.). Teline pitäisi ohjeen mukaan laittaa kolmeen 40 cm välein olevaan koolaukseen yhteensä 6 kansiruuvilla (6,3 x 55 mm) mutta saan telinettä vain kahteen koolaukseen kiinni koska koolausten väli on tyypillinen 60 cm, joten ajattelin varmistaa, kun ei muutenkaan tiedä tuon koolauksen laatua hirveän tarkasti (80-luvun talo, joten ei ole kertopuukoolaus) ja saattaa haljeta ruuvatessa niin vähän lisävarmistusta voisi laittaa ankkureilla. Myös koolauksen keskikohdan löytäminen on hieman arvailun varassa, koolaustunnistin piippaa niin, että 7-9 cm olisi kokonaisleveys mutta tuohan ei pidä paikkaansa, kun koolaus on jotain n. 40x66 mm tyylistä yleensä. Mutta merkkaamalla keskikohdat tuosta näyttää mitta kyllä väliksi 60 cm koolausten välille, joten vaikuttaisi pitävän ehkä paikkaansa.

Onko tuo kansiruuvien 6,3 x 55 mm riittävä vai kannattaisiko korvata nuokin järeämmillä? Laskin, että lastulevyn, telineen, prikan ja ruuvin ohenevan kärjen vähennyksen jälkeen ehkä 35 mm varsinaista kierrettä on koolauksessa kiinni.

Jos se ne kiinnikkeen ruuvit osuu yhteenkin koolaukseen, niin kestää vaikka vetää leukoja, kunhan on kunnon ruuvit.

 

[jetblack]

Paljonkohan vetoa ja kuormitusta kestää Molly-ankkuri 9 tai 9,5 mm paksussa lastulevyssä (levyn paksuus on todellakin noin ohutta)? Kyseessä olisi halkaisijaltaan 5 mm ruuvilla oleva Molly?

Tulisi 77" kokoisen TV:n telinettä varten. TV ei paina kuin 30 kg mutta suuri koko ja painon jakautuminen ehkä voi jossain tilanteissa lisätä kuormaa (joku tönäisee telinettä siivotessa tjsp.). Teline pitäisi ohjeen mukaan laittaa kolmeen 40 cm välein olevaan koolaukseen yhteensä 6 kansiruuvilla (6,3 x 55 mm) mutta saan telinettä vain kahteen koolaukseen kiinni koska koolausten väli on tyypillinen 60 cm, joten ajattelin varmistaa, kun ei muutenkaan tiedä tuon koolauksen laatua hirveän tarkasti (80-luvun talo, joten ei ole kertopuukoolaus) ja saattaa haljeta ruuvatessa niin vähän lisävarmistusta voisi laittaa ankkureilla. Myös koolauksen keskikohdan löytäminen on hieman arvailun varassa, koolaustunnistin piippaa niin, että 7-9 cm olisi kokonaisleveys mutta tuohan ei pidä paikkaansa, kun koolaus on jotain n. 40x66 mm tyylistä yleensä. Mutta merkkaamalla keskikohdat tuosta näyttää mitta kyllä väliksi 60 cm koolausten välille, joten vaikuttaisi pitävän ehkä paikkaansa.

Onko tuo kansiruuvien 6,3 x 55 mm riittävä vai kannattaisiko korvata nuokin järeämmillä? Laskin, että lastulevyn, telineen, prikan ja ruuvin ohenevan kärjen vähennyksen jälkeen ehkä 35 mm varsinaista kierrettä on koolauksessa kiinni.

Itse kyllä käyttäisin ennemminkin LVI ruuveja kuin kansiruuveja. Ja jos halkeaminen huolettaa niin poraa pilottireiän. ja ainahan on ankkurointimassa jos Mollyankkurin kestävyys huolettaa. Mutta parilla LVI ruuvilla kiinni koolauksen niin kyllä siinä satakiloinen kaveri saa jalat seinässä roikkua ilman että irtoaa. kuten yllä sanottiin.

https://www.k-rauta.fi/tuote/lvi-ruuvi-prof-sinkitty-hx-7x70-100kpl/6438313504702

 

[Aladdin Sane]

Itse kyllä käyttäisin ennemminkin LVI ruuveja kuin kansiruuveja.

Mikä ero näillä kahdella on? Minun silmään näyttää samalta se kirkas sisäkäyttöön tarkoitettu sähkösinkitty. Kierteissä tai vetovoimassa eroja?

Ja jos halkeaminen huolettaa niin poraa pilottireiän.

Alkureikä oli tarkoitus tehdä. Telineiden ohjeissa oli 4,5 mm reikä 6,3 mm ruuville. Liekö sama pätee rautakaupan 6mm ruuville vai onko noissa 6,3 ja 6 mm oikeasti eroa halkaisijassa?

ja ainahan on ankkurointimassa jos Mollyankkurin kestävyys huolettaa.

En tiennytkään, että lastulevyynkin voi laittaa ankkurointimassaa. Paljonkohan yksi molly kantaa 9 mm lastulevyssä ilman ankkurointimassaa?

Mutta parilla LVI ruuvilla kiinni koolauksen niin kyllä siinä satakiloinen kaveri saa jalat seinässä roikkua ilman että irtoaa. kuten yllä sanottiin.

OK. Tuo kuulostaa sitten riittävältä. Vielä kun löytyisi teline joka kestää samaa. Tuollainen 100 kg mitoitettu 1,5 mm metallista tehty vääntyy ihan käsissä eikä selviä tuollaisesta roikkumistestistä vääntymättä.

 

[antti-x]

OK. Tuo kuulostaa sitten riittävältä. Vielä kun löytyisi teline joka kestää samaa. Tuollainen 100 kg mitoitettu 1,5 mm metallista tehty vääntyy ihan käsissä eikä selviä tuollaisesta roikkumistestistä vääntymättä.

Itsellä kun estetiikka ei ollut ykkönen niin pistin seinätelineen paksuun filmivanerin palaan kiinni lukkopulteilla ja sitten ruuvasin sen 80 cm leveän vanerin kahteen koolaukseen kunnolla kiinni. Ja siinä on 85" telkkari varrellisessa kääntyvässä ja sisään ja ulos noin 50cm liikkuvassa telineessä

Mozi super solid full motion B3 on teline, painorajana sillä 75kg eli en minäkään kyllä leukoja vedä.
.

 

[jetblack]

Mikä ero näillä kahdella on? Minun silmään näyttää samalta se kirkas sisäkäyttöön tarkoitettu sähkösinkitty. Kierteissä tai vetovoimassa eroja?

Kansiruuvi eli täkkipultti DIN 571 on kuusiokantainen , osakierteinen ja siinä on puuhun menevä korkea kierre. Kansiruuvit ovat yleisiä sovelluksissa, joissa puun pinta halutaan kiinnittää tiiviisti ja sileästi. Kansiruuvi voidaan kiristää joko jakoavaimella tai hylsyllä.

varmasti vähän kaikkea nykyään myydään kansipultti nimellä kylläkin.

LVI ruuvi on täyskierteinen ja pää on 8mm ja mahdollisesti TX30 niin helppo kiristää poraan menevillä työkaluilla. Vuosikaudet niillä kiinnittänyt LVI kalusteiteita ja tekniikkaa seiniin ja kattoihin. mitään ei ole vielä irti lähtenyt. M8 korialuslaatan kanssa saa tarvittaessa isomman kannan pinta-alan.

 

[Glencairn]

Mites tällaista lähtis korjaamaan, tuo halkeama leviää hiljalleen ja pinnoite tuntuu ontolta kun sivuilta koputtelee

 

[kajakkivajakki]

Irrotat kopot ja ylitasoitat uudelleen koko kivijalan korkeudelta.
Tuossa tuota tasoitetta on käytetty alunperinkin kovin kovin ohkaisesti kun leca-hakkojen saumat paistavat noin selvästi "läpi"

Toki voit irrottaa kopot ja paikata pelkästään sen kohdan, mutta sitten paikkauskohta näkyy lähes yhtäselvästi kuin tuo nyt irronnut slammauskin.

 

[Glencairn]

Irrotat kopot ja ylitasoitat uudelleen koko kivijalan korkeudelta.
Tuossa tuota tasoitetta on käytetty alunperinkin kovin kovin ohkaisesti kun leca-hakkojen saumat paistavat noin selvästi "läpi"

Toki voit irrottaa kopot ja paikata pelkästään sen kohdan, mutta sitten paikkauskohta näkyy lähes yhtäselvästi kuin tuo nyt irronnut slammauskin.

Kiitoksia, täytyypä alkaa naputtelemaan kopoja pois ja tasoittaa koko kivijalka tuosta kohtaa

 

[Aladdin Sane]

Kansiruuvi eli täkkipultti DIN 571 on kuusiokantainen , osakierteinen ja siinä on puuhun menevä korkea kierre. Kansiruuvit ovat yleisiä sovelluksissa, joissa puun pinta halutaan kiinnittää tiiviisti ja sileästi. Kansiruuvi voidaan kiristää joko jakoavaimella tai hylsyllä.

varmasti vähän kaikkea nykyään myydään kansipultti nimellä kylläkin.

LVI ruuvi on täyskierteinen ja pää on 8mm ja mahdollisesti TX30 niin helppo kiristää poraan menevillä työkaluilla. Vuosikaudet niillä kiinnittänyt LVI kalusteiteita ja tekniikkaa seiniin ja kattoihin. mitään ei ole vielä irti lähtenyt. M8 korialuslaatan kanssa saa tarvittaessa isomman kannan pinta-alan.

Ahaa, tuo osakierre on se merkittävin ero. Näköjään telineiden mukana on yleensä tuollainen osakierteinen mutta sitä kierteetöntä osaa on aika vähän, joten tuo hukkuu käytännössä teline + prikka + lastulevy ja kierreosa ottaa sinne koolaukseen. Ilmeisesti kummalla tahansa ruuvityypillä kiinnitys onnistuu yhtä hyvin.

Vielä tuo Mollyä ihmettelen. Ajatuksena, että nuo kaksi koolausta jo kantaa painon telineen tyypistä riippuen sen leveys voi olla metrin luokkaakin niin niissä pitäisi olla usein kolmessa koolauksessa kiinnitys joten voisin korvata Mollyllä nuo välikohdat ja toisen laidan joka ei satu koolaukseen. Muutenkin itse laite ei tule keskelle seinäkiskoa. Olisiko 2-3 Mollyä vain seinäkiskon yläreunassa sellainen, että jos olisi huono tuuri ja koolauskohdista ei jostain syystä kantaisi (vaikka puu halkeaa jota ei näe päällepäin) niin nuo jo kantaisivat kuorman? Mollyt tulee 9 mm lastulevyyn kiinni.

 

[Aladdin Sane]

Itsellä kun estetiikka ei ollut ykkönen niin pistin seinätelineen paksuun filmivanerin palaan kiinni lukkopulteilla ja sitten ruuvasin sen 80 cm leveän vanerin kahteen koolaukseen kunnolla kiinni. Ja siinä on 85" telkkari varrellisessa kääntyvässä ja sisään ja ulos noin 50cm liikkuvassa telineessä

Mozi super solid full motion B3 on teline, painorajana sillä 75kg eli en minäkään kyllä leukoja vedä.
.

Itse ajattelin valita telineen, jossa se seinäkisko-osa on vähintään n. 70 cm, että tulee kahteen koolaukseen ja saan tuota telkkaria säädettyä keskelle katselupaikkaa, eli seinäkiskon toiseen laitaan tai lähelle sitä riiippuen seinäkiskon leveydestä. Tuosta vanerista ei taitaisi omalla kohdalla siten olla juuri hyötyä?

 

[Aladdin Sane]

Tuollainen huomio vielä ruuveihin liittyen. Katsoin, että TV-seinätelineiden mukana tulevat ruuvit on tosiaan yleensä 6,3 x 55 kansiruuveja (ehkä 1 cm kierteetöntä osaa ennen kantaa) mutta niissä kierre tiheämpi kuin meikäläisissä rautakaupan puuruuveissa tai kansiruuveissa. Onkohan nuo puulle sopivia silti, ohjeissa kyllä kehotetaan käyttämään myös koolauksiin. Noissa on myös tuo ruuvin runko paksumpi kierteen kohdalta kuin 6 x 60 kokoisessa rautakaupan kansiruuvissa mutta vastaavasti kierre myös korkeampi rautakaupan ruuvissa kuin tuossa telineen tiheäkierteisessä ruuvissa. Kumpi parempi koolaukseen? Olisiko rautakaupan kansiruuvi syytä olla paksumpi kuin 6 mm (seuraava koko 8 mm ehkä jo liikaakin?), esim. 7 x 70 lvi-ruuvi, jos mielisi korvata telineen omat ruuvit noilla? Tuollaisia rautakaupan 6 x 60 kansiruuveja olisi näköjään kaapissa ennestään .

 

[Niämine]

Tuollainen huomio vielä ruuveihin liittyen. Katsoin, että TV-seinätelineiden mukana tulevat ruuvit on tosiaan yleensä 6,3 x 55 kansiruuveja (ehkä 1 cm kierteetöntä osaa ennen kantaa) mutta niissä kierre tiheämpi kuin meikäläisissä rautakaupan puuruuveissa tai kansiruuveissa. Onkohan nuo puulle sopivia silti, ohjeissa kyllä kehotetaan käyttämään myös koolauksiin. Noissa on myös tuo ruuvin runko paksumpi kierteen kohdalta kuin 6 x 60 kokoisessa rautakaupan kansiruuvissa mutta vastaavasti kierre myös korkeampi rautakaupan ruuvissa kuin tuossa telineen tiheäkierteisessä ruuvissa. Kumpi parempi koolaukseen? Olisiko rautakaupan kansiruuvi syytä olla paksumpi kuin 6 mm (seuraava koko 8 mm ehkä jo liikaakin?), esim. 7 x 70 lvi-ruuvi, jos mielisi korvata telineen omat ruuvit noilla? Tuollaisia rautakaupan 6 x 60 kansiruuveja olisi näköjään kaapissa ennestään .

Melkeen väittäsin että jos vääntäsit sen telineen kii pelkkään lastulevyyn neljällä 4.2*25mm ohutlevyruuvilla, ni telkkari pysyisi seinässä maailmanloppuun asti. Mutta, kun koolauksiin kerran pääset (koolausväli 60cm, telineen leveys >60cm) nii väännä ny niihin sitten vaikka kumpaankin koolaukseen sekä ylös että alas esmes 5*60mm ihan tavallinen pallokantanen ruuvi vaikka motonetista tai puuilosta. Jos telineen jompikumpi reuna jää pahasti liehumaan koolauksen ohi nii sinne voi sitten vielä vääntää yhden parin (lyhyempiä) lisää. Sen verran vaan katot että kierrettä osuu lastulevyn kohdalle. Täkkipulteilla alkaa sit pysymään jo isot kuvaputkitelkkaritki

 

[antti-x]

Itse ajattelin valita telineen, jossa se seinäkisko-osa on vähintään n. 70 cm, että tulee kahteen koolaukseen ja saan tuota telkkaria säädettyä keskelle katselupaikkaa, eli seinäkiskon toiseen laitaan tai lähelle sitä riiippuen seinäkiskon leveydestä. Tuosta vanerista ei taitaisi omalla kohdalla siten olla juuri hyötyä?

Jos puhutaan kiinteästä seinätelineestä jossa vain kallistus niin ei sitä kuormitusta tule niin paljoa että kannattaisi stressata, jos molempiin laitoihin saa edes yhden esim. 6x60 ruuvin osumaan puukoolaukseen telineen yläylaidassa niin pysyy kyllä TV seinällä.

 

[kajakkivajakki]

Jos puhutaan kiinteästä seinätelineestä jossa vain kallistus niin ei sitä kuormitusta tule niin paljoa että kannattaisi stressata, jos molempiin laitoihin saa edes yhden esim. 6x60 ruuvin osumaan puukoolaukseen telineen yläylaidassa niin pysyy kyllä TV seinällä.

Ei me saada Aladdinin päätä käännettyä. Tuolla TV:n asennusketjussa asiaa käyty läpi jo viikkotolkulla.

Televisio seinälle - asennusvinkit

Täytyisi asentaa nykyinen 65" Samsungin televisio seinälle. Televisio tätä mallia: Samsung 65" 4K Premium UHD Smart TV UE65MU7005 - Gigantti verkkokauppa Seinämateriaali perus kipsilevyseinä. Mitä kaikkea tarvitsen, jotta saan television turvallisesti seinään? Ilmeisesti jonkinlaisen "VESA"...

bbs.io-tech.fi

 

[Ashrakki]

Onko normaalia että 40v vanhan rakennuksen seinävillat on reunoista osin mustat? En ehkä mitään hometta epäile tuossa kohtaa, mut mustuuko noi ihan ilmavirroista ja on "ok"? Alajuoksupuu tuntuisi olevan ihan älyssään kovuuden ja ulkonäön puolesta.

 

[Zigh]

Ilmavuodot vaan mustannut. Se on vähän kuin iv-koneen suodattimet joita ei ikinä olisi vaihdettu.