Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[mikkot]

Tuli ostettua omakotitalo itä-Tampereelta, joka vaatisi pintaremppaa ennen muuttoa. Onko kellään suositella hyväksi havaittuja yrityksiä alueelta?

 

[mopnex]

Tuli ostettua omakotitalo itä-Tampereelta, joka vaatisi pintaremppaa ennen muuttoa. Onko kellään suositella hyväksi havaittuja yrityksiä alueelta?

Pitäisikö näille olla oma ketju? Lähinnä kun porukalla on varmaan niitä hyviäkin kokemuksia firmoista, ja ei tosiaan tahtoisia arpoa sitä huonointa firmaa tekemään remppaa. Itseä kiinnostaa kokemukset PK-seudun firmoista joilta hoituisi parin WCn remppa + KPH/Sauna. Semmosta vanhan koulukunnan länkystä ei kyllä jaksa kuunnella "Onhan näitä nähty ja tehty" kuitenkin lopulta jälki lähempänä huonoa kuin välttävää. Kävi tähän malliin parketin hionnan kanssa, mikä taitaa tosin olla yksi maailman erikoisuus missä homma on aika villi-länsi.

 

[PornReindeer]

Pitäisikö näille olla oma ketju? Lähinnä kun porukalla on varmaan niitä hyviäkin kokemuksia firmoista, ja ei tosiaan tahtoisia arpoa sitä huonointa firmaa tekemään remppaa. Itseä kiinnostaa kokemukset PK-seudun firmoista joilta hoituisi parin WCn remppa + KPH/Sauna. Semmosta vanhan koulukunnan länkystä ei kyllä jaksa kuunnella "Onhan näitä nähty ja tehty" kuitenkin lopulta jälki lähempänä huonoa kuin välttävää. Kävi tähän malliin parketin hionnan kanssa, mikä taitaa tosin olla yksi maailman erikoisuus missä homma on aika villi-länsi.

Oma ketju voisi olla ihan hyvä.

Meilläkin parketin hionta meni miten meni, oli vielä tutun suosittelema pikkufirma, mutta tekijä ei ollut firman omistaja kuten tutulla vaan palkollinen. Parketti tehtiin uusiksi, mutta ei siitä nyt ihan odotukset täyttyneet ja priimaa tullut...

 

[Serbetli]

Meilläkin parketin hionta meni miten meni, oli vielä tutun suosittelema pikkufirma, mutta tekijä ei ollut firman omistaja kuten tutulla vaan palkollinen. Parketti tehtiin uusiksi, mutta ei siitä nyt ihan odotukset täyttyneet ja priimaa tullut...

Tuo on operaationa sellainen, että jo ennuste on huono, ellei sovita tarkasti, mitä tehdään. Tehtaalla parketti on lakattu hyvällä lakalla, mutta kalvopaksuus on tietysti vedetty minimiin. Jälkikäteen lakattaessa lakka on useasti vesiliukoista linnun maitoa, jota voi antaa lapsille aamulla. Kunnollisen lakan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Lisäksi kalvopaksuus jää vielä alkuperäistä ohuemmaksi. Tempauksella saa hyvänkin parketin pilalle.

 

[mailman]

Olisiko kellään suositella arkkitehtiä/tms. joka voisi mahdollisen autotallilaajennuksen asemapiirroksen tekaista poikkeamispäätöstä haettaessa?

Ja kysytään nyt samalla, että minkähänlaisella veloituksella moinen piirros pitäisi saada? Vähän kujalla näiden kanssa, mutta ei tuo taida nyt ihan rakettitiedettäkään olla?
Toki hyvä olisi, jos kyseinen arkkitehti/tms. voisi mahdollisen hyväksytyn poikkeamispäätöksen jälkeen piirtää koko autotallilaajennuksen.

 

[jonesky12345]

Olisiko kellään suositella arkkitehtiä/tms. joka voisi mahdollisen autotallilaajennuksen asemapiirroksen tekaista poikkeamispäätöstä haettaessa?

Ja kysytään nyt samalla, että minkähänlaisella veloituksella moinen piirros pitäisi saada? Vähän kujalla näiden kanssa, mutta ei tuo taida nyt ihan rakettitiedettäkään olla?
Toki hyvä olisi, jos kyseinen arkkitehti/tms. voisi mahdollisen hyväksytyn poikkeamispäätöksen jälkeen piirtää koko autotallilaajennuksen.

Et tarvi tohon arkkitehtia vaan kenet tahansa, joka piirtää osaa. Riittää kun on joku caditaidot omaava rakennesuunnittelija, joka tietää minkälaisella ratkasulla talli piirretään. Asemakuvahan on yksinkertainen, mikäli vanha asemapiirustus on tallessa, koska kunnalta saa kyllä dwg eli cadimuotoisen karttakuvan, jonka päälle asemapiirustuksen toisintaminen on aika nopea homma. Luulen, että hinnoittelumallina puhutaan luokkaa pari sataa per kuva, jos lähdetään ihan nollasta tekemään eli piirtämään kuvat alusta alkaen vaikka vanhat kuvat olisikin pohjalla. Itse olin omassa tallihankkeessani pääsuunnittelija (rakennusalan koulutus) eli piirsin kuvat ja hoidin kaiken muunkin.

 

[mailman]

Et tarvi tohon arkkitehtia vaan kenet tahansa, joka piirtää osaa. Riittää kun on joku caditaidot omaava rakennesuunnittelija, joka tietää minkälaisella ratkasulla talli piirretään. Asemakuvahan on yksinkertainen, mikäli vanha asemapiirustus on tallessa, koska kunnalta saa kyllä dwg eli cadimuotoisen karttakuvan, jonka päälle asemapiirustuksen toisintaminen on aika nopea homma. Luulen, että hinnoittelumallina puhutaan luokkaa pari sataa per kuva, jos lähdetään ihan nollasta tekemään eli piirtämään kuvat alusta alkaen vaikka vanhat kuvat olisikin pohjalla. Itse olin omassa tallihankkeessani pääsuunnittelija (rakennusalan koulutus) eli piirsin kuvat ja hoidin kaiken muunkin.

Korjaa jos olen väärässä.
Eli asemakuva on vain kuva, jossa näkyy tulevan tallin mitat sekä mitat tontin rajoihin tallin ulkoreunoista?
Mutta mitään "hienoa" julkisivukuvaa ei tässä vaiheessa vielä tarvita?

Naapureille ajattelin asian osaavani selittää hyvinkin selkeästi, että minkälainen siitä olisi tulossa. Eli siis naapurikuuleminen pitää tehdä. 2/5 naapuria jo aikaa sitten todenneet että senkus rakennat, veikkaisin noiden kolmen muiden olevan myös aikalailla samalla kannalla.
Vantaan kaupungin sivuilla todetaan myös näin poikkeamispäätöksen ohjeissa;

Lisäaineistona voi esittää asian arvioimista edesauttavia havainnollistavia piirustuksia, valokuvia, rakennuspiirustuksia ym.

Vinkkejä mitä tuohon oikeasti nyt kannattaisi lisäaineistona laittaa, kelpaako omat piirustukset? Kun en viitsisi arkkitehdille maksaakaan piirustuksista, jos kaupunki vaikka tyrmääkin suunnitelmani.
Tosiaan rakennus tulisi niin lähelle rajaa (~3m luokkaa, ja kaiketi 5m "viheralue" pitäisi olla tontin rajalta), miksi tähän tuota poikkeamispäätöstä tarvitaan. Rakennusoikeutta on jäljellä.

 

[Serbetli]

Itse tein rakennusluvan vaatiman asemakaavapiirustuksen itse. Kaupungin rakennusvalvonnassa ei oltu asiaan tyytyväisiä ennen, kuin hankin rakennusinsinöörin allekirjoituksen piirustukseen. Sama kaveri teki sitten varsinaiset rakennepiirustukset. Toinen kaveri taas teki uudisrakennukseen itse asemakaavapiirustuksen, jolla irtosi lupa isommalta kaupungilta. Teki sitten vielä rakennepiirustuksetkin itse. Rakennusalan koulutusta ei hänelläkään ole. Mutkikkuus riippuu lähinnä kaupungin työntekijästä.

 

[jonesky12345]

Itse tein rakennusluvan vaatiman asemakaavapiirustuksen itse. Kaupungin rakennusvalvonnassa ei oltu asiaan tyytyväisiä ennen, kuin hankin rakennusinsinöörin allekirjoituksen piirustukseen. Sama kaveri teki sitten varsinaiset rakennepiirustukset. Toinen kaveri taas teki uudisrakennukseen itse asemakaavapiirustuksen, jolla irtosi lupa isommalta kaupungilta. Teki sitten vielä rakennepiirustuksetkin itse. Rakennusalan koulutusta ei hänelläkään ole. Mutkikkuus riippuu lähinnä kaupungin työntekijästä.

Riippuu myös kunnasta, että miten tiukkoja ovat. Pkseudulla rakennusvalvonta on varmasti keskimäärin tiukempaa, kuin monessa muussa kunnassa muualla suomessa. Rakennusvalvonnan tehtävä ei kuitenkaan ole olla lapsenvahtina vaan lähinä katsoa, että määräystenmukaisuus, esimerkiksi etäisyydet tontin rajoista täyttyvät, joten saattavat siksikin edellyttää alan henkilöä, vaikka välttämättä tuolle ei ole tarvetta. Pääsuunnittelija hankkeeseen tarvitaan jokatapauksessa, ja hankkeen vaativuudesta riippuen se ei välttämättä voi olla ihan tavan tallaaja.

Korjaa jos olen väärässä.
Eli asemakuva on vain kuva, jossa näkyy tulevan tallin mitat sekä mitat tontin rajoihin tallin ulkoreunoista?
Mutta mitään "hienoa" julkisivukuvaa ei tässä vaiheessa vielä tarvita?

Naapureille ajattelin asian osaavani selittää hyvinkin selkeästi, että minkälainen siitä olisi tulossa. Eli siis naapurikuuleminen pitää tehdä. 2/5 naapuria jo aikaa sitten todenneet että senkus rakennat, veikkaisin noiden kolmen muiden olevan myös aikalailla samalla kannalla.
Vantaan kaupungin sivuilla todetaan myös näin poikkeamispäätöksen ohjeissa;


Vinkkejä mitä tuohon oikeasti nyt kannattaisi lisäaineistona laittaa, kelpaako omat piirustukset? Kun en viitsisi arkkitehdille maksaakaan piirustuksista, jos kaupunki vaikka tyrmääkin suunnitelmani.
Tosiaan rakennus tulisi niin lähelle rajaa (~3m luokkaa, ja kaiketi 5m "viheralue" pitäisi olla tontin rajalta), miksi tähän tuota poikkeamispäätöstä tarvitaan. Rakennusoikeutta on jäljellä.

Asemapiirustuksessa tulee esittää kaikki asemapiirustuksessa vaadittavat asiat sekä voimassa olevat asiaa koskevat kaavamääräykset. Yleensä kunnan rakennusvalvonnan sivuilla on ohjeet, mitä kuvissa tarvitsee esittää, mutta käytännössä kaikkien tontilla olevien rakennusten etäisyydet rajaan, sekä tontin muihin rakennuksiin. Rakennusten nurkkien korkoasemat, autopaikkojen säädöstenmukainen täyttyminen kääntösäteineen, alueet lumelle, viheralueet jne jne eli katso kunann ohje. Käytännössä riittää, jos otat pohjaksi vanhan asemapiirustuksen ja päivität sitä, jolloin käytännössä muutat vain sitä tallin kokoa ja piirrät uudet mittaviivat. Kyllä rakennusvalvonnasta sitten ilmoitetaan, jos siihen tarvitaan esimerkiksi joku pääsuunnittelija. Naapurien kuuleminen suoritetaan rakennusvalvonnan virallisilla kaavakkeilla, joihin tarvitset naapureilta allekirjoitukset. Naapureille täytyy myös esittää suunnitelmat, jotka naapurit kuittaavat nähdyiksi. Ensihätään voit varmaan vanhojen piirustusten pohjalta luonnostella laajennoksen havainnekuvin ja laittaa ne rakennusvalvontaan sekä naapureille ja voit ilmoittaa rakennusvalvontaan samalla, että poikkeamispäätöstä varten on havainnekuvat ja viimeistellyt dokumentit laaditaan sitten, mikäli poikkeamispäätös hyväksytään.

Mikä on muuten poikkeamispäätöksen tarve/syy tässä tilanteessa? Ihan mielenkiinnosta, koska syyllä voi olla toki vaikutusta poikkeamispäätöksen vaatimien suunnitelmien laajuuteen. Oma kokemukseni rakennusvalvonnan kanssa asioimisesta on se, että kannattaa mielummin varautua paremmin kuin huommin.

 

[mailman]

Mikä on muuten poikkeamispäätöksen tarve/syy tässä tilanteessa? Ihan mielenkiinnosta, koska syyllä voi olla toki vaikutusta poikkeamispäätöksen vaatimien suunnitelmien laajuuteen. Oma kokemukseni rakennusvalvonnan kanssa asioimisesta on se, että kannattaa mielummin varautua paremmin kuin huommin.

Tosiaan rakennus tulisi niin lähelle rajaa (~3m luokkaa, ja kaiketi 5m "viheralue" pitäisi olla tontin rajalta), miksi tähän tuota poikkeamispäätöstä tarvitaan. Rakennusoikeutta on jäljellä.

Tuo siis ainut, eli tulisi liian lähelle rajaa.
Naapureiden kommentit on että senkus rakennat.

 

[jonesky12345]

Tuo siis ainut, eli tulisi liian lähelle rajaa.
Naapureiden kommentit on että senkus rakennat.

Siinä tapauksessa luvan kyllä saat jokatapauksessa. Suosittelen tekemään niin, että pistät lupa-asian vireille, toimitat asemapiirroksen ja pari havainnoivaa luonnosta vanhoihin kuviin täydennettynä ja laitat saatteeksi rakennusvalvontaan tiedon, että toimitat tarkemmat kuvat ja etsit tarkemmat suunnittelijat heti kun lupa-asia on edennyt siihen pisteeseen, ettei estettä luvan myöntämiselle ole tuohon naapuriasiaan liittyen. Kunta todennäköisesti kuitenkin vaatii jotain julkisivupiirroksia vähintään luonnostasolla, jotta naapureiden kuuleminen on virallisesti edes mahdollista. Jos olet aivan satavarma siitä, ettei naapureiden kanssa tule ongelmia, niin hommaisin kyllä pääsuunnittelijan tekemään kuvat suoraan. Joudut kuulla kaikkia rajanaapureitasi, mutta tuota rajan läheisyys asiaa voi vastustaa vain ne naapurit joiden lähelle meinaat rakentaa. Ongelmaksi muodostuu paloturvallisuusmääräykset, jolloin joudut tekemään tarvittavat palokatkot/-osastoinnit sille alueelle, joka liian lähellä rajaa sijaitsee.

 

[maustevoi]

Onko joku onnistuneesti maalannut lattiaa? Vai onko ihan ajanhaaskausta?
Joku vaalea perussävy ois ihan ok, esim. vaalea puu tai sitten joku muuten vaan "harmaanvalkoinen".
Kunhan kysäisen, ennen kuin vaihdatan johonkin.

 

[mailman]

Siinä tapauksessa luvan kyllä saat jokatapauksessa. Suosittelen tekemään niin, että pistät lupa-asian vireille, toimitat asemapiirroksen ja pari havainnoivaa luonnosta vanhoihin kuviin täydennettynä ja laitat saatteeksi rakennusvalvontaan tiedon, että toimitat tarkemmat kuvat ja etsit tarkemmat suunnittelijat heti kun lupa-asia on edennyt siihen pisteeseen, ettei estettä luvan myöntämiselle ole tuohon naapuriasiaan liittyen. Kunta todennäköisesti kuitenkin vaatii jotain julkisivupiirroksia vähintään luonnostasolla, jotta naapureiden kuuleminen on virallisesti edes mahdollista. Jos olet aivan satavarma siitä, ettei naapureiden kanssa tule ongelmia, niin hommaisin kyllä pääsuunnittelijan tekemään kuvat suoraan. Joudut kuulla kaikkia rajanaapureitasi, mutta tuota rajan läheisyys asiaa voi vastustaa vain ne naapurit joiden lähelle meinaat rakentaa. Ongelmaksi muodostuu paloturvallisuusmääräykset, jolloin joudut tekemään tarvittavat palokatkot/-osastoinnit sille alueelle, joka liian lähellä rajaa sijaitsee.

Pitääpä alkaa noita vanhoja kuvia katsomaan, että josko sieltä sopiva asemapiirrospohja löytyisi. Lumikasat vähän itse mittausta vaikeuttaa...
Ei taida riittää vantaan kaupungin karttapalvelun tonttikuva johon laajennuksen mittoineen sijottaisi ja samaan myös mitat tontin rajoihin?
Pohjakuvan olen jo taiteillut talon pohjapiirustukseen, talli tulisi siis taloon kiinni, toisen liian pienen tallin jatkoksi/viereen.

Ja siis raja, josta puhutaan, on katua vasten. Ja tosiaan kadun toisella puolella kaksi naapuria, joiden talot taas suhteellisen kaukana kadusta/meidän etupihasta. Näistä teoriassa toinen saattaisi olla vittusilleen nihkeä, ovat vähän tuuliviirejä välillä. Menee eläkeläisillä kyttäily ujosti heikommaksi meidän etupihan suhteen
Muut kolme naapuria ovat sitten ns oikeita rajanaapureita ja heidän taloihin ei välimatkat lyhene laisinkaan laajennuksen osalta.

Melkein uskaltaisin piirrättää jo kunnon kuvat ym paperit, pitäisi vain löytää joku hyvä lafka se tekemään. Tästä suosituksia otetaan vastaan...

 

[jonesky12345]

Pitääpä alkaa noita vanhoja kuvia katsomaan, että josko sieltä sopiva asemapiirrospohja löytyisi. Lumikasat vähän itse mittausta vaikeuttaa...
Ei taida riittää vantaan kaupungin karttapalvelun tonttikuva johon laajennuksen mittoineen sijottaisi ja samaan myös mitat tontin rajoihin?
Pohjakuvan olen jo taiteillut talon pohjapiirustukseen, talli tulisi siis taloon kiinni, toisen liian pienen tallin jatkoksi/viereen.

Ja siis raja, josta puhutaan, on katua vasten. Ja tosiaan kadun toisella puolella kaksi naapuria, joiden talot taas suhteellisen kaukana kadusta/meidän etupihasta. Näistä teoriassa toinen saattaisi olla vittusilleen nihkeä, ovat vähän tuuliviirejä välillä. Menee eläkeläisillä kyttäily ujosti heikommaksi meidän etupihan suhteen
Muut kolme naapuria ovat sitten ns oikeita rajanaapureita ja heidän taloihin ei välimatkat lyhene laisinkaan laajennuksen osalta.

Melkein uskaltaisin piirrättää jo kunnon kuvat ym paperit, pitäisi vain löytää joku hyvä lafka se tekemään. Tästä suosituksia otetaan vastaan...

EIköhän noita googlella löydä. En usko, että kadun vastakkaisella puolella olevat naapurit voivat myöskään tuohon rajan läheisyysasiaan mitään sanoa, jos lähestyt katua, silloin asiasta vastaa kunta. Naapurien kuuleminen on normaali osa rakennuslupaprosessia, mutta he eivät voi kieltää mitään, mikä tapahtuu lakien ja määräysten mukaisesti. Lähtökohtaisesti toki pyrittäneen tilanteeseen, jossa naapurikin on tyytyväinen, mutta rakennusvalvonta tekee lopulta päätöksen. Kannattaa varmaan soitella rakennusvalvontaan ja keskustella sielä jonkun lupainsinöörin kanssa nyt ihan aluksi, että mitä olet ajatellut tehdä ja mikä olisi paras tapa edetä. Lupainsinööri kyllä ohjeistaa.

 

[Reivn]

Tuo siis ainut, eli tulisi liian lähelle rajaa.
Naapureiden kommentit on että senkus rakennat.

Ootko varmistanu, että tarttet nimenomaan erillisen poikkeuspäätöksen ennen rakennuslupaa? Asemakaava-alueella rakennustarkastajalla on harkintavaltaa monessa kunnassa/kaupungissa, eli voi olla mahdollista hakea suoraan rakennuslupa jossa on mukana se poikkeaminen perustuen naapureilta haettuihin kirjallisiin naapurinkuulemisiin. Riippu ihan kyseisen kunnan rakennusjärjestyksestä josta löytyy kyllä dokkarit yleensä kaupungin nettisivujen kautta.

Asemapiirrokseen ei pitäs tarvita ammattilaista, siinä tosiaan esitetään rakennuksen mitat, etäisyydet naapurirakennuksiin ja rajoihin sekä mahdollisiin muihin kohteisiin kuten viereisen tien keskilinjalle, jne. (riippuen onko paikka asemakaavalla, yleiskaavalla, vai hajapuolella ja mitä ympärillä on). Jos tarvitsee, niin kyse on ihan turhasta nipottamisesta jossa rakennustarkastaja haluaa käyttää valtaansa. Heidän tehtävä on kuitenkin hyväksyä/hylätä se asemapiirros riippumatta siitä kuka sen tekee, ja koska nuo vaatimukset asemakuvalle vaihtelee kunnittain, niin jostain rakennusvalvonnan sivuilta on oltava saatavilla dokumentti joka kertoo mitä sen täytyy sisältää > ohjeita seuraamalla sen pystyy piirtämään kuka tahansa.

Rakennepiirrokset, julkisivukuvat ja perustustapalausunnot joudut sitten hommaamaan rakennuslupaa varten ammattilaiselta.

 

[Niämine]

Tuli ostettua omakotitalo itä-Tampereelta, joka vaatisi pintaremppaa ennen muuttoa. Onko kellään suositella hyväksi havaittuja yrityksiä alueelta?

Kehtaiskohan itteensä suositella?

 

[mikkot]

Kehtaiskohan itteensä suositella?

Laita yv:llä kontaktitiedot jos kiinnostaa, niin kerron mitä olis tarjolla. Jos yhteistyöhön päädytään ja kehumisen aihetta on, niin tehdään susta palstan Pirkanmaalaisten virallinen remppamies.

 

[PornReindeer]

Laita yv:llä kontaktitiedot jos kiinnostaa, niin kerron mitä olis tarjolla. Jos yhteistyöhön päädytään ja kehumisen aihetta on, niin tehdään susta palstan Pirkanmaalaisten virallinen remppamies.

Alkaa tulla painetta hoitaa hommat kunnolla

@Niämine millaisia hommia teet?
Maali/tapetti vai ihan märkätilaakin?

 

[mailman]

EIköhän noita googlella löydä. En usko, että kadun vastakkaisella puolella olevat naapurit voivat myöskään tuohon rajan läheisyysasiaan mitään sanoa, jos lähestyt katua, silloin asiasta vastaa kunta. Naapurien kuuleminen on normaali osa rakennuslupaprosessia, mutta he eivät voi kieltää mitään, mikä tapahtuu lakien ja määräysten mukaisesti. Lähtökohtaisesti toki pyrittäneen tilanteeseen, jossa naapurikin on tyytyväinen, mutta rakennusvalvonta tekee lopulta päätöksen. Kannattaa varmaan soitella rakennusvalvontaan ja keskustella sielä jonkun lupainsinöörin kanssa nyt ihan aluksi, että mitä olet ajatellut tehdä ja mikä olisi paras tapa edetä. Lupainsinööri kyllä ohjeistaa.

Googlella tulee niin hemmetisti vaihtoehtoja, paras olisi jostain löytää hyväksi todettu lafka joka tällaisia pienempiä projektejakin tekee.
Yhdestä paikkaa vähän kyselin, niin kaikkinensa hinta oli vähintään lähes 5000e. Kuulostaa minusta aika perkeleen korkealta summalta kun pieni laajennus kyseessä, ja ei mielestäni mitenkään "monimutkainenkaan" ole.
Ja tosiaan Vantaan kaupungilta olen tätä asiaa alustavasti tuossa viime syksynä jo udellut. Viestinvaihto oli aika myönteinen, pitää vain tuo naapurien kuuleminen tehdä ja esitellä heille edes jonninmoiset suunnitelmat sekä tuo asemakaava lipare jossa ne mitat myös näkyvät.

Ootko varmistanu, että tarttet nimenomaan erillisen poikkeuspäätöksen ennen rakennuslupaa? Asemakaava-alueella rakennustarkastajalla on harkintavaltaa monessa kunnassa/kaupungissa, eli voi olla mahdollista hakea suoraan rakennuslupa jossa on mukana se poikkeaminen perustuen naapureilta haettuihin kirjallisiin naapurinkuulemisiin. Riippu ihan kyseisen kunnan rakennusjärjestyksestä josta löytyy kyllä dokkarit yleensä kaupungin nettisivujen kautta.

Asemapiirrokseen ei pitäs tarvita ammattilaista, siinä tosiaan esitetään rakennuksen mitat, etäisyydet naapurirakennuksiin ja rajoihin sekä mahdollisiin muihin kohteisiin kuten viereisen tien keskilinjalle, jne. (riippuen onko paikka asemakaavalla, yleiskaavalla, vai hajapuolella ja mitä ympärillä on). Jos tarvitsee, niin kyse on ihan turhasta nipottamisesta jossa rakennustarkastaja haluaa käyttää valtaansa. Heidän tehtävä on kuitenkin hyväksyä/hylätä se asemapiirros riippumatta siitä kuka sen tekee, ja koska nuo vaatimukset asemakuvalle vaihtelee kunnittain, niin jostain rakennusvalvonnan sivuilta on oltava saatavilla dokumentti joka kertoo mitä sen täytyy sisältää > ohjeita seuraamalla sen pystyy piirtämään kuka tahansa.

Rakennepiirrokset, julkisivukuvat ja perustustapalausunnot joudut sitten hommaamaan rakennuslupaa varten ammattilaiselta.

Kyllä, varmistettu on. Tosiaan tuo liian lähelle tontin rajaa (katua) rakentaminen on se syy, ja sitä myöten naapurien kuuleminenkin.

Mielelläni asemapiirroksesta myös maksaisin, ja vielä enemmän mielelläni sellaiselle joka pystyisi käytännössä kaikki lippulappuset tekemään mitä rakennusvalvontaan tarvitaan.

Spoileri: Spoilerissa suunnitelmia laajennuksesta, josko keskustelua herättäisi...

katso liitettä pohjapiirustus_scratch_ver1 - Copy.png

Ja tosiaan vielä mennään tuolla 6,5m leveydellä... Voi olla että 6m tulee maksimiksi, päävesisulku on aikalailla ~7m kohdalla ja se pitänee jättää ulos, ja sen siirtäminen lienee aika työläs tapahtuma?

 

[Niämine]

Alkaa tulla painetta hoitaa hommat kunnolla

@Niämine millaisia hommia teet?
Maali/tapetti vai ihan märkätilaakin?

Juu, on tää sevverran iso foorumi ettei nyt ihan hutiloiden sovi tehdä Teen myös märkätiloja.

 

[Sikatiiker]

En löytänyt mitään topikkia nosto-oville. Onko jollain kokemuksia merkeistä Isomatic tai Turner. Hintaeroa on hitusen joten kiinnostais kokemukset että tiedän kannattaako nyt säästää vai antaa kerran kirpasta.

 

[Pauli]

Ruokapöydän tuoleihin on tullut kolhut noihin kohtiin jotka osuvat pöytään. Onko ollut samanlaista ongelmaa kenelläkään, osaisiko joku sattumalta suositella jotain siistiä pehmustetta, tarraa tms jolla saisi nuo kolhut peitettyä ja uudet kolhut estettyä? Joku ympyränmuotoinen voisi olla ok taitettuna tuohon kolhun päälle.

 

[mikkot]

Tuli ostettua omakotitalo itä-Tampereelta, joka vaatisi pintaremppaa ennen muuttoa. Onko kellään suositella hyväksi havaittuja yrityksiä alueelta?

Tähän urakkaan löytyi tekijä foorumilta, mutta vielä kaipailisin suosituksia toiseen kohteeseen. Tuntuu olevan hankala löytää pienempiä firmoja, joilta onnistuisi pintojen lisäksi myös rakennustyöt. Vanhaan asuntoon pitäisi rakentaa lämmin vintti ja kylpyhuone, mutta toistaiseksi olen saanut vain yhden firman innostumaan tästä. Sijainti siis Tampereella ja suosituksia kaivataan.

 

[Dexdor]

Kyselläänpä täällä.

Koska talotarjonta on heikkoa, on täytynyt kääntää katsetta myös vähän vanhempiin taloihin. Osa on jo silmämääräisesti täysin purkukuntoisia, osa taas vaikuttaa hyvin pidetyiltä ja säännöllisesti huollettuja.
Olen jo ajatuksen tasolla karttanut ajatusta riskirakenteisista taloista, valesokkeli, tasakatto ja mitä näitä nyt on.

Nyt kuitenkin jonkin verran tullut myyntiin näitä, joihin on tehty kengitys tms. toimenpide riskirakenteen korjaamiseksi. Uskaltaako tuollaisiin koskea, jos hinta on järkevä? Muutama yksilö olisi varsin meille suotuisalla alueella, kaikki isoimmat on tehty (kattopellit, ikkunat, putket ja viemärit) viimeisen kymmenen vuoden aikana ja lisäksi tuo kengitys tai rossipohjan? muutos betonilaatalle. Ajatuksena sitten tehdä pintoja uusiksi, osin itse/talkoilla ja osin ammattilaisten toimesta.

Eli mikä on fiksumpien ajatus talosta, joka on ollut riskirakenteinen, mutta korjattu ihan firman toimesta? Kunhan tässä nyt itse ajatuksia pyörittelen, ostopäätös siis edelleen kaukana. Haluaisinkin kuulla mielipiteitä perusteluineen ja mikäli osaat kertoa vielä teknisesti jotain, parempi

 

[jonesky12345]

Kyselläänpä täällä.

Koska talotarjonta on heikkoa, on täytynyt kääntää katsetta myös vähän vanhempiin taloihin. Osa on jo silmämääräisesti täysin purkukuntoisia, osa taas vaikuttaa hyvin pidetyiltä ja säännöllisesti huollettuja.
Olen jo ajatuksen tasolla karttanut ajatusta riskirakenteisista taloista, valesokkeli, tasakatto ja mitä näitä nyt on.

Nyt kuitenkin jonkin verran tullut myyntiin näitä, joihin on tehty kengitys tms. toimenpide riskirakenteen korjaamiseksi. Uskaltaako tuollaisiin koskea, jos hinta on järkevä? Muutama yksilö olisi varsin meille suotuisalla alueella, kaikki isoimmat on tehty (kattopellit, ikkunat, putket ja viemärit) viimeisen kymmenen vuoden aikana ja lisäksi tuo kengitys tai rossipohjan? muutos betonilaatalle. Ajatuksena sitten tehdä pintoja uusiksi, osin itse/talkoilla ja osin ammattilaisten toimesta.

Eli mikä on fiksumpien ajatus talosta, joka on ollut riskirakenteinen, mutta korjattu ihan firman toimesta? Kunhan tässä nyt itse ajatuksia pyörittelen, ostopäätös siis edelleen kaukana. Haluaisinkin kuulla mielipiteitä perusteluineen ja mikäli osaat kertoa vielä teknisesti jotain, parempi

Rossipohjallisissa taloissa ei yleensä ole valesokkelia, joten en nyt täysin ymmärtänyt tuota muutosta betonilaatalle ja lisäksi rossipohjahan on rakenteena ihan hyvä.

Mitä tulee kengitettyihin valesokkelikämppiin, niin jos salaojatkin on kunnossa, ja samalla on uusittu lattiasta vähintään reuna-alueilta vaurioitunut puumateriaali betonilaatan päältä, niin uskaltaisin sanoa, että ihan hyvä tilanne kämpän osalta sitten jatkoa ajatellen. Toki noissa valesokkeliajan kämpissä on sit kaikkea muutakin ongelmaa yleensä, eli esimerkiksi tuuletusraot puuttuvat julkkaripaneloinnin alta ja ilmanvaihdossa voi olla ongelmia, eli kannattaa silti katsoa ja teettää aika tarkat kuntotarkastukset ennen ostopäätöstä. Tasakatto ei rakenteena ole niin paha, kuin noi alapohjaongelmat, koska noi kattovuodot on luonteeltaan enemmän sellasia hetkellisä, ja niistä on harvoin seurauksena tosi pahoja sisäilmaongelmia jne, toki sellasetkin pitää saada kuntoon ja vaatii kattokaivojen pitämistä avoimena jne huoltotyötä enemmän.

 

[Dexdor]

Rossipohjallisissa taloissa ei yleensä ole valesokkelia, joten en nyt täysin ymmärtänyt tuota muutosta betonilaatalle ja lisäksi rossipohjahan on rakenteena ihan hyvä.

Mitä tulee kengitettyihin valesokkelikämppiin, niin jos salaojatkin on kunnossa, ja samalla on uusittu lattiasta vähintään reuna-alueilta vaurioitunut puumateriaali betonilaatan päältä, niin uskaltaisin sanoa, että ihan hyvä tilanne kämpän osalta sitten jatkoa ajatellen. Toki noissa valesokkeliajan kämpissä on sit kaikkea muutakin ongelmaa yleensä, eli esimerkiksi tuuletusraot puuttuvat julkkaripaneloinnin alta ja ilmanvaihdossa voi olla ongelmia, eli kannattaa silti katsoa ja teettää aika tarkat kuntotarkastukset ennen ostopäätöstä. Tasakatto ei rakenteena ole niin paha, kuin noi alapohjaongelmat, koska noi kattovuodot on luonteeltaan enemmän sellasia hetkellisä, ja niistä on harvoin seurauksena tosi pahoja sisäilmaongelmia jne, toki sellasetkin pitää saada kuntoon ja vaatii kattokaivojen pitämistä avoimena jne huoltotyötä enemmän.

Täsmennetään siis, että kyseessä oli kaksi eri kohdetta. Syystä tai toisesta toisessa (rv 89) tehty alapohjan muutos betonilaatalle. Toisessa sitten tasakatto on muutettu harjaksi jo ennen 90-lukua ja pellit uusittu hiljattain ja viimeisimpänä tuo kengitys. Molemmat julkisivurakenteiltaan pääosin tiiliverhoiltuja. Lisänä tässä kengitetyssä poistoilma vaihtuu koneellisesti, joka lisätty useamman kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen.

 

[ZZRX]

Tärkeintä noissa korjattjen ostamisessa on että korjaus on riittävän hyvin dokumentoitu jotta voidaan todeta että se on tehty oikein. Tietty jos rakenne on avoin että pääsee näkemään mitä tehty esim. kattomuutoksissa niin auttaa asiaa. Huonosti dokumentoitua kohdetta en varmaan lähtisi ostamaan.

 

[jonesky12345]

Kattomuutokset on harvoin kovin ihmeellisiä, koska tollanen harjakate voidaan tehdä muutoin ehjän tasakaton päällekin. Sen sijaan kämppiä selatessa kävin tsekkaamassa yhtä kengitettyä valesokkelikämppää joka haisikin homeelle ja mitään alapohjatöitä ei oltu tehty eli todennäköisesti seinien vierustojen lattialaudatkin homeessa jne.

 

[Teräsmiäs]

En löytänyt mitään topikkia nosto-oville. Onko jollain kokemuksia merkeistä Isomatic tai Turner. Hintaeroa on hitusen joten kiinnostais kokemukset että tiedän kannattaako nyt säästää vai antaa kerran kirpasta.

Mulla oli tuossa juuri ajankohtainen juttu. Päädyin Turneriin.

Isomaticissa Nordicssa oli Asennetun ovikokonaisuuden U-arvo 1.6 W (m2K)
Turner Asennetun ovikokonaisuuden U-arvo 1,0 W (m2K )

"Pääsääntöisesti ulko-oven suunnitteluarvon pitää olla U-arvo ≤ 1,0 W/m2K (RakMK C3, 2010). Mitä pienempi U-arvo on, sitä parempi on lämmöneristys ja sitä vähemmän haaskataan lämpöä, energiaa ja raha. "

Meinasin, että tuo maksaa itsensä takaisin. Joku voi nyt naureskella, että väärin asennettu ovi tai ovin jättäminen raollaan, heittää lämpöarvot taivaantuuliiin.
Turnerin asensin itse. Asennusvideoita löytyi hyvin ja ohjeetkin oli sentään jotenkin luettavissa.

 

[aaqee]

Ostettiin uusi kämppä ja siellä pitää vähän sitä sun tätä vaihtaa mieleiseksi. Mitäs ehdottaisitte lasitiilien tilalle. Tai tarkennetaan sen verran että ei välttämättä tarvitse korvata millään jos helposti purettavissa ja puhdistettavissa. Silikonit on huonot ja likaa päässyt saumojen väliin, ruman näköiset läheltä katsottuna. Miten nuo on yleensä asennettu toisiinsa kiinni?

 

[saami]

Ostettiin uusi kämppä ja siellä pitää vähän sitä sun tätä vaihtaa mieleiseksi. Mitäs ehdottaisitte lasitiilien tilalle. Tai tarkennetaan sen verran että ei välttämättä tarvitse korvata millään jos helposti purettavissa ja puhdistettavissa. Silikonit on huonot ja likaa päässyt saumojen väliin, ruman näköiset läheltä katsottuna. Miten nuo on yleensä asennettu toisiinsa kiinni?

Mattopuukolla nätisti silikoonit pois ja uudet tilalle. Helpoin ja halvin.
Toki voihan tuon purkaa ja tehdä uuden seinän. Sen sitten mieleiseksi tehdä. Itse lähtisin kumminkin ihan vaihtamaan silikoonit mikäli lasiseinä passaapi.

 

[Sikatiiker]

Mulla oli tuossa juuri ajankohtainen juttu. Päädyin Turneriin.

Isomaticissa Nordicssa oli Asennetun ovikokonaisuuden U-arvo 1.6 W (m2K)
Turner Asennetun ovikokonaisuuden U-arvo 1,0 W (m2K )

"Pääsääntöisesti ulko-oven suunnitteluarvon pitää olla U-arvo ≤ 1,0 W/m2K (RakMK C3, 2010). Mitä pienempi U-arvo on, sitä parempi on lämmöneristys ja sitä vähemmän haaskataan lämpöä, energiaa ja raha. "

Meinasin, että tuo maksaa itsensä takaisin. Joku voi nyt naureskella, että väärin asennettu ovi tai ovin jättäminen raollaan, heittää lämpöarvot taivaantuuliiin.
Turnerin asensin itse. Asennusvideoita löytyi hyvin ja ohjeetkin oli sentään jotenkin luettavissa.

Kiitos vastauksesta! Tämä saattaa jopa ratkaista asian. Turnerista olen kuullut kehuja, Isomaticista en mitään. Tuo oli uusi plussa Turnerille.

Rakentaminenhan ei ikinä ole aukotonta joten loputon spekulointi on toki vähän turhaa, viitaten tuohon 'naureskeluun'.

Toiset meinaa että sokkeli pitää ehdottomasti eristää koko matkalla anturasta alajuoksuun sisäpuolelta ja toiset taas sanoo että eristeen ja sokkelin väliin tiivistyy kosteus eli ainoa oikea paikka eristää sokkeli olisi ulkopuolelta. Kuvastaa minusta hyvin sitä kuinka perustavanlaatuisia näkemyseroja rakennusteknististä ja taloteknisistä asioista voi ihan osaavillakin ihmisillä olla varsinkin kun lopputulos usein selviää vasta vuosikymmenien päästä tai purkaessa/saneeratessa.

 

[tietokonerikki]

Rakentaminenhan ei ikinä ole aukotonta joten loputon spekulointi on toki vähän turhaa, viitaten tuohon 'naureskeluun'.

Toiset meinaa että sokkeli pitää ehdottomasti eristää koko matkalla anturasta alajuoksuun sisäpuolelta ja toiset taas sanoo että eristeen ja sokkelin väliin tiivistyy kosteus eli ainoa oikea paikka eristää sokkeli olisi ulkopuolelta. Kuvastaa minusta hyvin sitä kuinka perustavanlaatuisia näkemyseroja rakennusteknististä ja taloteknisistä asioista voi ihan osaavillakin ihmisillä olla varsinkin kun lopputulos usein selviää vasta vuosikymmenien päästä tai purkaessa/saneeratessa.

Suunnittelijoilla on erilaiset kokemukset ja näkemykset ja asiat riippuvat paljon siitäkin miten se muu ympäristö on toteutettu. Toiset tekevät enemmän varmanpääle (kuluja miettimättä) kuin toiset.

 

[ZZRX]

Kiitos vastauksesta! Tämä saattaa jopa ratkaista asian. Turnerista olen kuullut kehuja, Isomaticista en mitään. Tuo oli uusi plussa Turnerille.

Rakentaminenhan ei ikinä ole aukotonta joten loputon spekulointi on toki vähän turhaa, viitaten tuohon 'naureskeluun'.

Toiset meinaa että sokkeli pitää ehdottomasti eristää koko matkalla anturasta alajuoksuun sisäpuolelta ja toiset taas sanoo että eristeen ja sokkelin väliin tiivistyy kosteus eli ainoa oikea paikka eristää sokkeli olisi ulkopuolelta. Kuvastaa minusta hyvin sitä kuinka perustavanlaatuisia näkemyseroja rakennusteknististä ja taloteknisistä asioista voi ihan osaavillakin ihmisillä olla varsinkin kun lopputulos usein selviää vasta vuosikymmenien päästä tai purkaessa/saneeratessa.

Jos talo on normaali maantasolla oleva niin eristeen paikka on sokkelin sisäpuolella.
Sokkelinhan pitäisi olla lähtökohtaisesti hengittävä joten mahdollinen kosteus sokkelin ja sisäpuolella olevan eristeen välissä pääsee kyllä haihtumaan pois. (Epäilen kyllä että oikein tehtynä tuonne ei edes tiivisty mitään.)

Jos talossa on taas maanalainen kellarikerros niin eristeen paikka on sokkelin/kellariseinän ulkopuolella.
Syynä lienee se että sisäpuolella on tuossa tapauksessa lämmin tila jonka takia eristeen sijainnille paras paikka on ollut ulkopuolella. Näkyvän sokkelin kohdalla eriste on usein harkon sisällä koska tällöin sokkelin saa pinnoitettua huomattavasti paremmin ja se myös yksinkertaistaa rakennetta.

 

[jonesky12345]

Jos talo on normaali maantasolla oleva niin eristeen paikka on sokkelin sisäpuolella.
Sokkelinhan pitäisi olla lähtökohtaisesti hengittävä joten mahdollinen kosteus sokkelin ja sisäpuolella olevan eristeen välissä pääsee kyllä haihtumaan pois. (Epäilen kyllä että oikein tehtynä tuonne ei edes tiivisty mitään.)

Jos talossa on taas maanalainen kellarikerros niin eristeen paikka on sokkelin/kellariseinän ulkopuolella.
Syynä lienee se että sisäpuolella on tuossa tapauksessa lämmin tila jonka takia eristeen sijainnille paras paikka on ollut ulkopuolella. Näkyvän sokkelin kohdalla eriste on usein harkon sisällä koska tällöin sokkelin saa pinnoitettua huomattavasti paremmin ja se myös yksinkertaistaa rakennetta.

Noh, makuasioita. Kaveri asuu 90 luvun alkupuolella rakennetussa kellarillisessa omakotitalossa, jossa puolittain maan alle jäävä kellari on kevytsoraharkkoa ja eristetty sisäpuolelta. Käytännössä silloin, kun sisällä on lämmin ja ulkona on kylmä, on kastepiste jossain eristekerroksen sisällä, jolloin sisäpuolisella lämmöneristyksellä vaaditaan höyrynsulku. Jos salaojat ja patolevyt jne on kunnossa, niin se harkkomuuri pysyy suhteellisen kuivana ja eriste sitä kautta pysyy kuivana ulkopuoliselta kosteudelta. Eriste voidaan tietysti laittaa myös ulkopuolelle, tällöin se sisäilmalle altis harkko tai muu kivimateriaali hengittää sitä sisäpuolen kosteutta. En näe noita kellaritilojen lämmöneristysratkaisuja niinkään haasteellisena, isompi haaste kellaritiloissa on maanvaraisen laatan kosteudenhallinta ja kosteuskatkot puurakenteiden osalta, mutta nämä nyt yleensä on aika toimivia settejä.

Noissa tuulettuvalla alapohjalla olevissa kämpissä (jollainen itsellänikin on) on lämmöneriste sisäpuolella ja lähtökohtaisesti alapohjatila on kylmää tilaa. Tossa vastakkaiselle puolelle rakensi tuore naapuri kämpän, niin niillä on tuo tuulettuva alapohjatila samassa koneellisessa ilmanvaihdossa, kuin muu sisätila ja siellä siis lämmitys myöskin. Tuolla välttyy potentiaalisilta kosteusongelmilta keväällä, jos maaperä on kylmää, mutta ilma lämpenee ja kosteutta on enemmän, jolloin alapohjatilassa suhteellinen ilmankosteus voi olla todella korkea.

 

[mikkot]

Kestääkö vinyylilaatta eteisen lattiassa vai kannattaako samoin tein laittaa ihan oikea laatta?

 

[juhaa]

Kestää. Riippuu toki kuinka paljon sille lappaat vettä

Miten se kestää kivet?

 

[henkkahei]

Tässä on mahdollisesti hankinnassa 2-kerroksinen rivitaloasunto, 5h 118m². Kph+sauna yläkerrassa. Muut taloyhtiön asunnot (2kpl) ovat kolmioita ja yhdessä tasossa. Tänään aamulla oli kosteusmittaus ja erityisesti kiinnosti juurikin kph:n tulokset. Nykyiset asukkaat eivät taida juuri lastoittaa lattiaa suihkun jälkeen kun kyseessä 10v vanha kohde ja nyt jo lattialaatat aivan kalkissa. Kosteusmittauksessa todettiin, että suihkuseinän sekä viereisen seinän alakaakelien 1. rivi on kostea, tätä vahvistaa myös se kun kyseisellä alueella silikonisauma on melko huonossa kunnossa. Seinäkaakelit ovat isompaa, ~20x30cm kokoa ja lattialaatat pientä 10x10cm kokoa (en ole mitannut mutta silmäarviolta tätä kokoa).

Kosteusmittaaja sanoi että hänen kokemuksen perusteella alimman kaakelirivin kosteus johtuu siitä, että lattian ja seinän rajalla silikoni on runtattu liian syvään, jolloin silikoni on tarttunut vesieristeeseen eikä näin ollen kosteus pääse valumaan seiniltä lattialle ja siitä eteenpäin. Seinän 1. kaakelirivin saumat ovat alkaneet tummua paikoitellen (homekasvustoa?) ja lattialaattojen saumat ovat alkaneet kulumaan kohtuuttoman paljon suhteessa asunnon ikään ainakin omasta mielestäni.

Onko palstalla tietäjiä että miten kannattaisi edetä. Kosteusmittaajan korjausehdotus oli vain poistaa vanha silikonisauma ja laittaa se uudestaan niin ettei sitä runtata liian syvään jotta silikoni ei pääse tarttumaan vesieristeeseen. Ehdotti myös että lattialaattojen saumat uusitaan, samaten seinän kaakelien saumat. Seinäsaumoja ei ehkä ihan koko alalta tarvitsisi vaihtaa, puolesta välin seinän korkeutta voisi riittää. Onko kokemusta väellä että riittääkö kosteusmittaajan ehdottamat toimenpiteet? Mielelläni kuulen muiden kph-projekteista lisää, nimenomaan tällaisista kosteusongelmaisista kohteista ja niiden ratkaisuista.

 

[jonesky12345]

Tässä on mahdollisesti hankinnassa 2-kerroksinen rivitaloasunto, 5h 118m². Kph+sauna yläkerrassa. Muut taloyhtiön asunnot (2kpl) ovat kolmioita ja yhdessä tasossa. Tänään aamulla oli kosteusmittaus ja erityisesti kiinnosti juurikin kph:n tulokset. Nykyiset asukkaat eivät taida juuri lastoittaa lattiaa suihkun jälkeen kun kyseessä 10v vanha kohde ja nyt jo lattialaatat aivan kalkissa. Kosteusmittauksessa todettiin, että suihkuseinän sekä viereisen seinän alakaakelien 1. rivi on kostea, tätä vahvistaa myös se kun kyseisellä alueella silikonisauma on melko huonossa kunnossa. Seinäkaakelit ovat isompaa, ~20x30cm kokoa ja lattialaatat pientä 10x10cm kokoa (en ole mitannut mutta silmäarviolta tätä kokoa).

Kosteusmittaaja sanoi että hänen kokemuksen perusteella alimman kaakelirivin kosteus johtuu siitä, että lattian ja seinän rajalla silikoni on runtattu liian syvään, jolloin silikoni on tarttunut vesieristeeseen eikä näin ollen kosteus pääse valumaan seiniltä lattialle ja siitä eteenpäin. Seinän 1. kaakelirivin saumat ovat alkaneet tummua paikoitellen (homekasvustoa?) ja lattialaattojen saumat ovat alkaneet kulumaan kohtuuttoman paljon suhteessa asunnon ikään ainakin omasta mielestäni.

Onko palstalla tietäjiä että miten kannattaisi edetä. Kosteusmittaajan korjausehdotus oli vain poistaa vanha silikonisauma ja laittaa se uudestaan niin ettei sitä runtata liian syvään jotta silikoni ei pääse tarttumaan vesieristeeseen. Ehdotti myös että lattialaattojen saumat uusitaan, samaten seinän kaakelien saumat. Seinäsaumoja ei ehkä ihan koko alalta tarvitsisi vaihtaa, puolesta välin seinän korkeutta voisi riittää. Onko kokemusta väellä että riittääkö kosteusmittaajan ehdottamat toimenpiteet? Mielelläni kuulen muiden kph-projekteista lisää, nimenomaan tällaisista kosteusongelmaisista kohteista ja niiden ratkaisuista.

No ensinnäkään en nyt välttämättä sanoisi kohdetta kosteusongelmaiseksi, jos kerran kylppärissä on vesieristeet ja se on noinkin uusi. Toki tuollainen virheellinen silikonisauman asennus voi noita "pintakosteuksia" lisätä, ja on helppo fiksi tilanteen kunnostamiseksi. Myös noita kaakelisaumojen uusimisia voi tehdä ja esimerkiksi me teetettiin meidän 23v vanhaan kylppäriin, paikallisesti suihkun alueelle, kun oli selvästi halki noita saumoja ja todella huonossa kunnossa paikoitellen. Uusittuja saumoja laitettiin 3 neliön alueelle suihkun ympäristöön (meillä lähinä seinää) ja uusittiin silikonit. Tuo oli päivän urakka ja maksoi n. 600 euroa. En teettäisi tuollaisia yhtään laajemmin, koska esimerkiksi isommalla mittakaavalla tuosta tulee sen verran kallista, että sama melkein lähteä remppaamaan sitä kylppäriä uusilla kaakeleilla jne, kun ikää kuitenkin on.

Ottaisin tässä kuitenkin nyt ihan ensialkuun selville, että mitä yhtiöjärjestys sanoo vastuunjaosta. Todennäköisesti tuo kaakelointi jne vesieristeen ulkopuoleinen asia on osakkaan vastuulla, mutta jos epäillään, että jotain isompaakin ongelmaa olisi, niin silloin saattaa olla yhtiön etu selvittää kuntoa, ettei mikään homepommi sentään muhi. Tämä toki epätodennäköistä. Tekisin varmaan niin, että uusisin silikonisaumat ja putsaisin noi kaakelisaumat ja niihin saa sellasia pinnoiteaineita ja vaihtaisin niitä saumoja vasta, jos niissä on selkeitä halkeamia jne.

 

[henkkahei]

No ensinnäkään en nyt välttämättä sanoisi kohdetta kosteusongelmaiseksi, jos kerran kylppärissä on vesieristeet ja se on noinkin uusi. Toki tuollainen virheellinen silikonisauman asennus voi noita "pintakosteuksia" lisätä, ja on helppo fiksi tilanteen kunnostamiseksi. Myös noita kaakelisaumojen uusimisia voi tehdä ja esimerkiksi me teetettiin meidän 23v vanhaan kylppäriin, paikallisesti suihkun alueelle, kun oli selvästi halki noita saumoja ja todella huonossa kunnossa paikoitellen. Uusittuja saumoja laitettiin 3 neliön alueelle suihkun ympäristöön (meillä lähinä seinää) ja uusittiin silikonit. Tuo oli päivän urakka ja maksoi n. 600 euroa. En teettäisi tuollaisia yhtään laajemmin, koska esimerkiksi isommalla mittakaavalla tuosta tulee sen verran kallista, että sama melkein lähteä remppaamaan sitä kylppäriä uusilla kaakeleilla jne, kun ikää kuitenkin on.

Ottaisin tässä kuitenkin nyt ihan ensialkuun selville, että mitä yhtiöjärjestys sanoo vastuunjaosta. Todennäköisesti tuo kaakelointi jne vesieristeen ulkopuoleinen asia on osakkaan vastuulla, mutta jos epäillään, että jotain isompaakin ongelmaa olisi, niin silloin saattaa olla yhtiön etu selvittää kuntoa, ettei mikään homepommi sentään muhi. Tämä toki epätodennäköistä. Tekisin varmaan niin, että uusisin silikonisaumat ja putsaisin noi kaakelisaumat ja niihin saa sellasia pinnoiteaineita ja vaihtaisin niitä saumoja vasta, jos niissä on selkeitä halkeamia jne.

Joo ei tietenkään varsinaisesti kosteusongelmainen ole mutta ongelma se on pienikin Oma näkemys tällaisesta paikallisesta saumojen uusimisesta on se että ero näkyy uusitun ja vanhan sauman välillä, sitä en tiedä miten selkeästi mutta näkyy kuitenkin ja tämä meillä on yksi kriteeri että näyttää hyvältä. Muutamia selkeitä halkeamia lattialaattojen saumoissa on. Lattialaatat ovat myös huonon ylläpidon/hoidon myötä tosiaan kalkkeutuneet melko kivasti joten siinäkään mielessä ei ne saumatkaan kauttaaltaan kovin nätit ole. Myyjä ehdotti että hän teettää siihen remontin, sisältäen saumojen uusimisen ja silikonisaumauksen tietenkin. Vielä se pitäisi miettiä miltä korkeudelta seinäsaumat pyytäisi uusimaan... Myyjä sanoi että kyllä hän ymmärtää että remontti pitää joka tapauksessa tehdä, myypä hän sen meille tai jollekin muulle sitten myöhemmin.

 

[jonesky12345]

Joo ei tietenkään varsinaisesti kosteusongelmainen ole mutta ongelma se on pienikin Oma näkemys tällaisesta paikallisesta saumojen uusimisesta on se että ero näkyy uusitun ja vanhan sauman välillä, sitä en tiedä miten selkeästi mutta näkyy kuitenkin ja tämä meillä on yksi kriteeri että näyttää hyvältä. Muutamia selkeitä halkeamia lattialaattojen saumoissa on. Lattialaatat ovat myös huonon ylläpidon/hoidon myötä tosiaan kalkkeutuneet melko kivasti joten siinäkään mielessä ei ne saumatkaan kauttaaltaan kovin nätit ole. Myyjä ehdotti että hän teettää siihen remontin, sisältäen saumojen uusimisen ja silikonisaumauksen tietenkin. Vielä se pitäisi miettiä miltä korkeudelta seinäsaumat pyytäisi uusimaan... Myyjä sanoi että kyllä hän ymmärtää että remontti pitää joka tapauksessa tehdä, myypä hän sen meille tai jollekin muulle sitten myöhemmin.

Meillä ainakin tuo saumojen uusija toi läjän erivärisiä saumalaasteja ja sekoitti sieltä sopivan eikä pysty omalla silmällä uuden ja vanhan eroa havaita. Toki vanhat saumat niiltä osin kun ei vaihdettu olivat hyvässä kunnossa.

 

[henkkahei]

Meillä ainakin tuo saumojen uusija toi läjän erivärisiä saumalaasteja ja sekoitti sieltä sopivan eikä pysty omalla silmällä uuden ja vanhan eroa havaita. Toki vanhat saumat niiltä osin kun ei vaihdettu olivat hyvässä kunnossa.

Oukei. Mutta, onko kokemusta tällaisesta tilanteesta että silikonisauma olisi runtattu niin syvään/paksulti että se tarttuisi kiinni vedeneristeeseen eikä näin ollen kosteus pääsisi liikkumaan seinäkaakelin takaa lattian puolelle. Lainaus raportista: "Kostea alue rajautuu tiukkarajaisesti laattasaumojen mukaan, mikä viittaa tyypillisesti siihen, että silikonisauma padottaa kosteutta vedeneristeen ja laatan väliin."

 

[jonesky12345]

Oukei. Mutta, onko kokemusta tällaisesta tilanteesta että silikonisauma olisi runtattu niin syvään/paksulti että se tarttuisi kiinni vedeneristeeseen eikä näin ollen kosteus pääsisi liikkumaan seinäkaakelin takaa lattian puolelle. Lainaus raportista: "Kostea alue rajautuu tiukkarajaisesti laattasaumojen mukaan, mikä viittaa tyypillisesti siihen, että silikonisauma padottaa kosteutta vedeneristeen ja laatan väliin."

No siis kai tuo on mahdollista, jos tuollainen raportissa lukee. Yleensä jos kaakelit on hyvällä tartunnalla kiinni, niin sielä takaa ei liiaksi pitäisi vapaata vettä olla, mutta huokoistahan se laasti on, eli aina jonkin verran kosteus sielä käytön mukaan elää.

 

[Reivn]

Oukei. Mutta, onko kokemusta tällaisesta tilanteesta että silikonisauma olisi runtattu niin syvään/paksulti että se tarttuisi kiinni vedeneristeeseen eikä näin ollen kosteus pääsisi liikkumaan seinäkaakelin takaa lattian puolelle. Lainaus raportista: "Kostea alue rajautuu tiukkarajaisesti laattasaumojen mukaan, mikä viittaa tyypillisesti siihen, että silikonisauma padottaa kosteutta vedeneristeen ja laatan väliin."

En ole ammattilainen, ei siis kannata ottaa ns. totuutena tätä, mutta oon itekkin törmänny tuommoseen teoriaan silikonisaumasta remontteja pariin omaan torppaan suunnitellessa, kuulostaa ainakin ihan loogiselta. Vaatii samalla kyllä melkein väkisin runsasta veden kanssa lotraamista suihkussa, jotta sitä vettä laattasaumoista sinne ehtii valumaan riittävästi kosteuslukemien nousemiseksi, sekä samaan aikaan tilanteeseen nähden liian pienellä teholla olevaa tilan lämmitystä (eritoten lattialämmitys). Siihen jos yhdistää mahdollisesti puhdistamattoman lattiakaivon, missä on useamman vuoden ajan hiuksista kasaantunutta hiirenpesää, niin kosteus ei varmasti häviä ajoissa Mustat pilkut laattasaumoissa voi johtua ihan jo ilmanvaihdon riittämättömyydestä, ihosta irtoavassa liassa & solukossa olevat bakteerit tykkää kosteista laattasaumoista, ja jos tilan ilmanvaihto & lämmitys ei riitä kuivattamaan pintoja ennen seuraavaa kosteusrasituskertaa, niin alkaa pientä pilkkua tulla vaaleisiin saumoihin.

Jos ne tarkastajan mittaamat lukemat oli vain hieman koholla, niin en sanos tuota tosiaan ainakaan suorilta käsin kosteusvauriokohteeksi. Monta perusasiaa siellä on voitu vuosien aikana laiminlyödä ihan vaan ajattelemattomasti tilaa käytettäessä jonka seurauksia nuo on. Silikonisaumat voi aina uusia, mutta ongelma voi tulla vastaan jos lattialaatta on laitettu seinään asti kiinni ja lähdetty seinälaattaa rakentamaan lattialaatan päältä. Sillon siellä seinälaatan takana alas valuva vesi törmää lattialaattaan, ja jos lattialaatan reuna on ihan seinän vesieristeessä kiinni, niin ei pääse kunnolla livahtamaan lattialaatan alle. En tiedä kuinka realistinen tuommonen moka on, tai onko siitä seurauksia, mutta mahdollista kuitenkin. Toinen selitys tolle teidän ongelmalle on sitten laattalaastin kampaussuunta, jos on ollu tekijällä kiire niin on saattanut vetästä viimesen kampauskerran vaakatasoon ennen laatan seinälle nostoa joka sitten vaikuttaa veden juoksemiseen pystysuunnassa, tästäkään en osaa sanoa onko vaikutus suuri, suurempi, vai olematon...

 

[ZZRX]

En ole ammattilainen, ei siis kannata ottaa ns. totuutena tätä, mutta oon itekkin törmänny tuommoseen teoriaan silikonisaumasta remontteja pariin omaan torppaan suunnitellessa, kuulostaa ainakin ihan loogiselta. Vaatii samalla kyllä melkein väkisin runsasta veden kanssa lotraamista suihkussa, jotta sitä vettä laattasaumoista sinne ehtii valumaan riittävästi kosteuslukemien nousemiseksi, sekä samaan aikaan tilanteeseen nähden liian pienellä teholla olevaa tilan lämmitystä (eritoten lattialämmitys). Siihen jos yhdistää mahdollisesti puhdistamattoman lattiakaivon, missä on useamman vuoden ajan hiuksista kasaantunutta hiirenpesää, niin kosteus ei varmasti häviä ajoissa Mustat pilkut laattasaumoissa voi johtua ihan jo ilmanvaihdon riittämättömyydestä, ihosta irtoavassa liassa & solukossa olevat bakteerit tykkää kosteista laattasaumoista, ja jos tilan ilmanvaihto & lämmitys ei riitä kuivattamaan pintoja ennen seuraavaa kosteusrasituskertaa, niin alkaa pientä pilkkua tulla vaaleisiin saumoihin.

Jos ne tarkastajan mittaamat lukemat oli vain hieman koholla, niin en sanos tuota tosiaan ainakaan suorilta käsin kosteusvauriokohteeksi. Monta perusasiaa siellä on voitu vuosien aikana laiminlyödä ihan vaan ajattelemattomasti tilaa käytettäessä jonka seurauksia nuo on. Silikonisaumat voi aina uusia, mutta ongelma voi tulla vastaan jos lattialaatta on laitettu seinään asti kiinni ja lähdetty seinälaattaa rakentamaan lattialaatan päältä. Sillon siellä seinälaatan takana alas valuva vesi törmää lattialaattaan, ja jos lattialaatan reuna on ihan seinän vesieristeessä kiinni, niin ei pääse kunnolla livahtamaan lattialaatan alle. En tiedä kuinka realistinen tuommonen moka on, tai onko siitä seurauksia, mutta mahdollista kuitenkin. Toinen selitys tolle teidän ongelmalle on sitten laattalaastin kampaussuunta, jos on ollu tekijällä kiire niin on saattanut vetästä viimesen kampauskerran vaakatasoon ennen laatan seinälle nostoa joka sitten vaikuttaa veden juoksemiseen pystysuunnassa, tästäkään en osaa sanoa onko vaikutus suuri, suurempi, vai olematon...

Ei tuo kampaussuunta mitään merkkaa oikein tehtynä. Sitä laattaa painetaan ja yleensä hierretään sivuttaissuunnassa jolla koitetaan parantaa tartuntaa niin se laasti käytännössä lättääntyy ja peittää sen laatan taustan kauttaaltaan niinkuin kuuluu. Oon itsekkin kuullut vastaavista tapauksista joissa alimman laatan taakse jäänyt kosteus muhimaan. Yleensä ainakin on syytetty sitä silikonia että on ruutattu liian syvälle.

 

[Serbetli]

Itselläni taas on kokemus, että jos seinän ja lattian rajassa koko kolon täydeltä ei ole silikonia, siellä viihtyy vesi. Ei ehkä vuoteen silikonin laitosta, mutta sitten jo kyllä. Vesi ei sinne pääse laastisaumojen läpi, vaan silikoni irtoilee sen verran reunoistaan ajan myötä, että vesi löytää reitin. Olen 90%:sen varma, että esimerkkikohteessa on myös tämä tilanne. Tulee siis kuntoon sillä, että koko väli painetaan täyteen silikonia. Kannattaa varautua, että silikonin poiston jälkeen, saa rätillä kuivauksen lisäksi kuivatella väliä vuorokauden.

 

[dena]

Talossamme on kuvan kaltainen tilanne, jossa vesi pääsee valumaan suojalistan alle suoraan alla olevan otsalaudan päälle, mikä nyt ei mikään optimijuttu ole. Tämähän on varmasti melkolailla arkinen juttu joka tulee vastaan joka toisessa talossa, silti en löytänyt mikä on oikea ratkaisu tilanteeseen. Saisiko tätä kautta neuvoja ?

 

[Zigh]

Talossamme on kuvan kaltainen tilanne, jossa vesi pääsee valumaan suojalistan alle suoraan alla olevan otsalaudan päälle, mikä nyt ei mikään optimijuttu ole. Tämähän on varmasti melkolailla arkinen juttu joka tulee vastaan joka toisessa talossa, silti en löytänyt mikä on oikea ratkaisu tilanteeseen. Saisiko tätä kautta neuvoja ?

Eikö tuon pellin reunan pitäisi mennä tuon ylempänä olevan tiilen alle? Näyttää kyllä oudolta viritykseltä.

 

[ZZRX]

Talossamme on kuvan kaltainen tilanne, jossa vesi pääsee valumaan suojalistan alle suoraan alla olevan otsalaudan päälle, mikä nyt ei mikään optimijuttu ole. Tämähän on varmasti melkolailla arkinen juttu joka tulee vastaan joka toisessa talossa, silti en löytänyt mikä on oikea ratkaisu tilanteeseen. Saisiko tätä kautta neuvoja ?

Näyttäis että tuon kulmakohdan pellitykset on tehty puutteellisesti. Ei siinä muuta tarvii kuin uutta peltii tekemään niin ettei vesi pääse sinne alle valumaan. Tuon pellin pään voi esim kääntää silleen että siitä muodostuu stoppari ja sellasen nokan muotoilee jonka saa tosiaan tuon ylemmän tiilen alle vähän menemään... Noi liittymäkohdat on monesti aika haastavia monelle niin sitten ne jää tuollaisiksi viritelmiksi kun ei viitsitä huolella tehdä.

 

[1518964]

Talossamme on kuvan kaltainen tilanne, jossa vesi pääsee valumaan suojalistan alle suoraan alla olevan otsalaudan päälle, mikä nyt ei mikään optimijuttu ole. Tämähän on varmasti melkolailla arkinen juttu joka tulee vastaan joka toisessa talossa, silti en löytänyt mikä on oikea ratkaisu tilanteeseen. Saisiko tätä kautta neuvoja ?

Ennen näihin lyötiin lyijynauhaa, nyt siihen on kattovalmistaja kohtaisia erikoistiivisteitä. Esim. Ormax Wakaflex.