Rakentaminen, remontointi ja sisustus

On teillä kyllä ongelmat :D Ei muuta voi sanoa. Jollain 1,2,3 tai 4 mm reiällä ei ole höyrysulussa mitään pienintäkään väliä, ellet saunan seinään/kattoon tee ja olis erityisen huono eristys ja kämppä ylipaineinen.
Joo kysyin kun en tarkemmin tiedä niin hyvä, että vastaus tuli josta tieto selvisi. Asunut vaan betonikerrostalossa muun aikuisiän.
 
Asutaan siis nykyään omakotitalossa, sispinnat perus kipsilevyä, höyrynsulut alla. Onko kuinka haitallista noihin ulkoseiniin porailla tauluille yms kiinnityksiä ja sitä myötä höyrynsulkuun reikiä vai olisiko syytä koittaa pärjätä jollain teipattavilla ripustusmetodeilla?
Eihän höyrysulku heti sisäpuolen kipsilevyn alla ole? Käsittääkseni yleensä kipsilevyn alla on 50 mm koolaus ja villa ja sitten hyörysulkumuovi, eli jos poraa rauhallisesti vain kipsilevyyn reiän ja käyttää järkevän mittaisia proppuja ja ruuveja, niin sulku pysyy ehjänä.

1638004519997.png
 
Eihän höyrysulku heti sisäpuolen kipsilevyn alla ole? Käsittääkseni yleensä kipsilevyn alla on 50 mm koolaus ja villa ja sitten hyörysulkumuovi, eli jos poraa rauhallisesti vain kipsilevyyn reiän ja käyttää järkevän mittaisia proppuja ja ruuveja, niin sulku pysyy ehjänä.
Erilaisia toteutuksia voi olla, en tiedä miten kysyjä asian tietää, mutta ihan uskottavaa.

Jos on selkesäti viimevuosisadan kohde, niin tuskin se niin tiivis on kuin nykyaikaisessa rekentamisessa, mutta ei se tarkoita että niihin ehdoin tahdoin lisä reikiä jo reikäiseen sulkuun kannattaa tehdä.
Kipsilevy kiinikkeet voivat vähän enemmän repiä muovia kuin jotkut puuseinän kiinikkeet.

Voihan sinne tuupata jotain jos sinne ulkoseinään tarve rajumpaa.
 
Eihän höyrysulku heti sisäpuolen kipsilevyn alla ole? Käsittääkseni yleensä kipsilevyn alla on 50 mm koolaus ja villa ja sitten hyörysulkumuovi, eli jos poraa rauhallisesti vain kipsilevyyn reiän ja käyttää järkevän mittaisia proppuja ja ruuveja, niin sulku pysyy ehjänä.

1638004519997.png
Neljässä viime vuosituhannen lopun kohteessa olen ollu paikalla kun tehty pientä pintaremonttia ja kaikissa oli höyrysulku suoraan kipsin takana ilman koolausta. Riippuu täysin kohteesta, mutta aika hyvä osviitan saa näin talviaikaan kun kokeilee hohkaako ulkoseinällä olevan pistorasian kohdalta kylmää. Jos höyrysulku suoraan kipsin takana niin noiden kohdalla siihen on tehty normaalisti reikä ja kaivettu villaa rasian verran pois siltä kohdalta jonka takia fuskaa hieman, jos taas koolaus takana niin höyrysulku ehjä ja tasainen villakerros sen takana joten kylmää ei tunnu.
Ei tuossa rakenteessa mun mielestä rakenteellisesti mitään vikaa ole, se on sen aikakauden normien mukaan "riittävän oikein" toteutettu ja ei oikeastaan sen heikompi kuin koolauksella toteutettu. Vaikka saumat ois teippaamatta niin ilmavuodotkaan rakenteiden läpi ei ole mahdottomia jos vaan saumojen limitys on riittävä, toteutustapa on täysin rakentajasta kiinni ja harvemmin selviää muuta kuin testireikä poraamalla.
 
Eihän höyrysulku heti sisäpuolen kipsilevyn alla ole? Käsittääkseni yleensä kipsilevyn alla on 50 mm koolaus ja villa ja sitten hyörysulkumuovi, eli jos poraa rauhallisesti vain kipsilevyyn reiän ja käyttää järkevän mittaisia proppuja ja ruuveja, niin sulku pysyy ehjänä.

1638004519997.png
Kuten Reivn kertoi erilaisia toteutuksia on, varsinkin vanhemmissa taloissa, jossa eristettä on vähemmän höyrynsulun paikka oli heti levyn alla, se on niillä eristyspaksuuksilla oikea paikka. Uusilla taloilla useimmiten kuvan mukainen.
-Rakennuslupakuvissa on seinän rakenne kerrottu.
 
Viimeksi muokattu:
Kuten Reivn kertoi erilaisia toteutuksia on, varsinkin vanhemmissa taloissa, jossa eristettä on vähemmän höyrynsulun paikka oli heti levyn alla, se on niillä eristyspaksuuksilla oikea paikka. Uusilla taloilla useimmiten kuvan mukainen.
-Rakennuslupakuvissa on seinän rakenne kerrottu.
Kyllä meillä on höyrynsulku heti kipsin alla
 
Kyllä meillä on höyrynsulku heti kipsin alla
Mitenkäs uusi tallo teillä on? Kyllä sen höyrynsulun voi (teoriassa jopa parempikin paikka) laittaa uusissakin taloissa levyn alle, mutta monesti suunnittelijat laittavat tuon 50mm koolauksen suojellakseen höyrynsulku "puukkoihin tottuneilta sähkömiehiltä" :), onneksi heitä nykyään on jo vähemmän. .
 
Eikö ne kiinnitykset voi tehdä koolauksen kohdalle niin reiällä ei ole niin väliä, kun sen ympärillä muovi puristuu kuitenkin kipsilevyn ja puun väliin?
 
Mitenkäs uusi tallo teillä on? Kyllä sen höyrynsulun voi (teoriassa jopa parempikin paikka) laittaa uusissakin taloissa levyn alle, mutta monesti suunnittelijat laittavat tuon 50mm koolauksen suojellakseen höyrynsulku "puukkoihin tottuneilta sähkömiehiltä" :), onneksi heitä nykyään on jo vähemmän. .
Uusissa taloissa on eristykset paljon paksummat kuin vanhoissa. Joten sen voi laittaa syvemmälle.

Ymmärtääkseni se on myös todettu paremmaksi vaihtoehdoksi, tai siis tuollainen 50mm ei ole riski.

Koska paksut eristeet, niin se tiiveys on tärkeämpää, ja se myös rakentamisen jälkeen testataan, niin iso etu mitä vähemmän tarvii mennä se höyrysulun läpi.

Ja nuo sähköt, jos uppoasennus, niin onhan siinä aika homma tehdä ne tiiviiksi, jos se sulku on pinnassa.

Ja se mistä tämä lähti liikkeelle, kipsilevyt, niinhin levyihin kun asentelee kipsilevy ankkureita sun muita, niin kasvaa siinä riskit.
Eikö ne kiinnitykset voi tehdä koolauksen kohdalle niin reiällä ei ole niin väliä, kun sen ympärillä muovi puristuu kuitenkin kipsilevyn ja puun väliin?
Onnistuu, esim 20mm filmivaneri koolausten kohdalle..

Jos kiinitettävän taakse mahtuu jotain kantavaa ja se ei ole ulkonäkö ongelma, niin hyvä ajatus. Tai jos se kiinnitettävän kiinnitys kohdat osuus suoraan koolaus jaolle. ja sattuu vielä sen lisäksi osuu muutekin haluttuun kohtaan.
 
Onko muuten millanen homma jos suurimmassa osassa 120 neliön omakotitalon - 98 pistokkeista vuotaa kylmää, osasta reippaammin? Pientä mielipidettä ennenku uskaltaa sähkömiehelle soittaa. Kannen uskalsin repästä irti.
IMG_20211129_180333.jpg
 
Onko muuten millanen homma jos suurimmassa osassa 120 neliön omakotitalon - 98 pistokkeista vuotaa kylmää, osasta reippaammin? Pientä mielipidettä ennenku uskaltaa sähkömiehelle soittaa. Kannen uskalsin repästä irti.
Jos poikkeuksellisen iso ilmavirta ja
Tulo poistoilmanvaihto, jos kylmän tulo lisääntynyt, niin tsekata kone, jos ei ilmeisestä, tukkoiset suodattimet ym. niin sitten tasapaino tarkistaa (IV heppo tilata)

Jos pelkkä poisto, niin tarkistaa korvausilmaventtiilit.

Jos ei isoa ilmavirtaa, siis enemmän sellainen että jotain viileää, niin voi olla ihan normaali viimevuosisadan toteutus, ja suunta kun on oikea, niin ei vaarallista.
 
Onko muuten millanen homma jos suurimmassa osassa 120 neliön omakotitalon - 98 pistokkeista vuotaa kylmää, osasta reippaammin? Pientä mielipidettä ennenku uskaltaa sähkömiehelle soittaa. Kannen uskalsin repästä irti.
IMG_20211129_180333.jpg
Tolla kohtaa on lämmöneristettä vähemmän, ehkä vielä tiivistys höyrynsulkuun on pettävyt? (onko pohjassa reikiä jne...)
Ota sähkö pois pistorasioista (sulake irti) ja katso miltä näyttää, tossa pitää ottaa toi pistorasian suojakansi ensin pois jotta saat kehyksen irti. Noi kannet saa itsekin irroittaa "tapetoinnin ajaksi", varovainen tietenkin kannattaa olla.
Tuossa antenniliittimessä ei pitäisi olla voimavirtaa, joten senkin voit irroittaa, varuksi pistorasioista sulake irti

Oikein tehtynä ei noista nyt mitenkään hirveästi sitä kylää pitäisi tulla. Toki rakenteita erilaisia.
 
Viimeksi muokattu:
Onko muuten millanen homma jos suurimmassa osassa 120 neliön omakotitalon - 98 pistokkeista vuotaa kylmää, osasta reippaammin? Pientä mielipidettä ennenku uskaltaa sähkömiehelle soittaa. Kannen uskalsin repästä irti.
IMG_20211129_180333.jpg
Toki nyt on eteinen rempassa ja pikkuvessan katto venttili tukittu hetkellisesti. Suodattimet pitäs rempan jälkeen vaihtaa kans ilmanvaihtokoneeseen.

Ilmalämpöpumppu kun nyt kesällä laitettiin niin sieltä vasta tuleekin kylymää.

Hyviä ideoita :)
 
Toki nyt on eteinen rempassa ja pikkuvessan katto venttili tukittu hetkellisesti. Suodattimet pitäs rempan jälkeen vaihtaa kans ilmanvaihtokoneeseen.

Ilmalämpöpumppu kun nyt kesällä laitettiin niin sieltä vasta tuleekin kylymää.

Hyviä ideoita :)
Sulje se ILP-kesällä niin ei tule kylmää :) Jos sulla on IV:n säätö pielessä (venttiilit kiinni) niin talon alipaineisena ollessa se vetää ilmaa siletä mistä saa. IV:n säätäminenkin voi parantaa tilannetta?
 
Sulje se ILP-kesällä niin ei tule kylmää :) Jos sulla on IV:n säätö pielessä (venttiilit kiinni) niin talon alipaineisena ollessa se vetää ilmaa siletä mistä saa. IV:n säätäminenkin voi parantaa tilannetta?
En oo nyt sammuttanut mutta pelkällä lämmityksellä siitä kohdasta tulee kylmää mistä putket vedetty tiiliseinän läpi ja virtajohdon läpivienti myös. Talon entinen omistaja 6v sitten säädättänyt koneen.
 
Itse tilkitsin akryylimassalla kojerasian ja kipsilevyn raot edellisessä ja nykyisessä kämpässä. Varsinkin sohvan takana olevat pistorasiat saa lattian sohvan edestä pirun kylmän tuntuiseksi jos vetää.

vanhemmissa taloissa kun ilmansulku on kojerasioita laitettaessa puukolla leikelty sinnepäin ja levyvillatkaan harvoin kovin kummoisesti laitettu, niin suurimmassa osassa nuo tuntuu puhaltavan pakkasilla kylmää.
 
Itse tilkitsin akryylimassalla kojerasian ja kipsilevyn raot edellisessä ja nykyisessä kämpässä. Varsinkin sohvan takana olevat pistorasiat saa lattian sohvan edestä pirun kylmän tuntuiseksi jos vetää.

vanhemmissa taloissa kun ilmansulku on kojerasioita laitettaessa puukolla leikelty sinnepäin ja levyvillatkaan harvoin kovin kummoisesti laitettu, niin suurimmassa osassa nuo tuntuu puhaltavan pakkasilla kylmää.
Joo kyllähän niissä vähän kylmempää (asteen pari) on kun eristettäkin on vähemmän, mutta tuulla ei sieltä pitäisi, jos on asentaessa mietitty asiaa. Noita puukkosähkäreitä onneksi nykyään harvemmin?
En oo nyt sammuttanut mutta pelkällä lämmityksellä siitä kohdasta tulee kylmää mistä putket vedetty tiiliseinän läpi ja virtajohdon läpivienti myös. Talon entinen omistaja 6v sitten säädättänyt koneen.
Tiedä auttaisko polu-uretaanivaahdolla tiivistys tai silikonilla kittaus, jos ei tarvitse päälle maalata.
 
Joo kyllähän niissä vähän kylmempää (asteen pari) on kun eristettäkin on vähemmän, mutta tuulla ei sieltä pitäisi, jos on asentaessa mietitty asiaa. Noita puukkosähkäreitä onneksi nykyään harvemmin?

Tiedä auttaisko polu-uretaanivaahdolla tiivistys tai silikonilla kittaus, jos ei tarvitse päälle maalata.
Pakkasen puolella on ollut noista vuotava ilma talvella kun on infrapuna mittarilla mittaillut.

Ja noi ei ole edes falskanneet paljoa verrattuna siihen mitä monella asiakkaalla tullut vastaan.

Jos tuo höyrynsulku vuotaa, niin kyllähän esim lasivillasta tulee ilma ihan suoraan läpi.
 
Pakkasen puolella on ollut noista vuotava ilma talvella kun on infrapuna mittarilla mittaillut.

Ja noi ei ole edes falskanneet paljoa verrattuna siihen mitä monella asiakkaalla tullut vastaan.

Jos tuo höyrynsulku vuotaa, niin kyllähän esim lasivillasta tulee ilma ihan suoraan läpi.
Ei se lasivilla siellä US:n tuulenpuolella pitäisi olla ilman tuulensuojapintaa tai -levyä.
Mittaukseen noi munkin arviot perustui :) toki vaan rasian pinnasta.
 
Kannattaa muistaa, että veto tai vedon tunne ei johdu suoranaisesti useinkaan siitä, että ilmaa mitenkään erityisesti virtaisi esimerkiksi ikkunan raosta tai pistorasiasta tms vaan siitä, että kylmä pinta jäähdyttää sisäilmaa siinä ympärillä, ja painovoimaisesti kylmä ilma valuu lattiantasoon ja siinä on kierto valmis. Paikallisesti heikko eristys esim pistorasiassa ei siis automaattisesti tarkoita ilmavuotoa, joskin varmuuttahan siitä ei ole. Riippuu hyvin paljon korvausilmaratkaisuista esim koneellisella ilmanvaihdolla, että mistä se korvausilma tulee.
 
Kannattaa muistaa, että veto tai vedon tunne ei johdu suoranaisesti useinkaan siitä, että ilmaa mitenkään erityisesti virtaisi esimerkiksi ikkunan raosta tai pistorasiasta tms vaan siitä, että kylmä pinta jäähdyttää sisäilmaa siinä ympärillä, ja painovoimaisesti kylmä ilma valuu lattiantasoon ja siinä on kierto valmis. Paikallisesti heikko eristys esim pistorasiassa ei siis automaattisesti tarkoita ilmavuotoa, joskin varmuuttahan siitä ei ole. Riippuu hyvin paljon korvausilmaratkaisuista esim koneellisella ilmanvaihdolla, että mistä se korvausilma tulee.
Ikkunoiden (säteilevät sitä kylmää) alle laitetaan pattereita, tuon vedeon tunteen välttämiseksi.
 
Yläkerran tuulikaapissa ei ole sähköpistoketta. Pitäs sellane saada, joten mietin vaihtoehtoja.
Pitäiskö vetää kokonaan uusi johto vuan seiniä pisin (ammattilainen tekisi, ei mitään tietoa hinnasta), vai sitten makkarista jatkojohdolla, ja seinän alareunasta pikku kolo mistä se menisi sinne tuulikaappiin ?
 
Yläkerran tuulikaapissa ei ole sähköpistoketta. Pitäs sellane saada, joten mietin vaihtoehtoja.
Pitäiskö vetää kokonaan uusi johto vuan seiniä pisin (ammattilainen tekisi, ei mitään tietoa hinnasta), vai sitten makkarista jatkojohdolla, ja seinän alareunasta pikku kolo mistä se menisi sinne tuulikaappiin ?
Onko tuulikaapissa sähköpatteria?
 
Onhan siellä, siitä kyselin aikasemmin joku aika sitte. Mutta sehän on omassa kytkennässä, sitähän ei saanut ruveta haarottelemaa?
En tiedä saako, mutta kyllä mä ite ainakin haaroitin että sai eteiseen pistokkeen mistä sitten voi ottaa imurilla ja jouluvaloilla sun muilla sähköä. En ole äkkiseltään keksinyt mitä riskejä tossa voisi olla (olettaen että tietää mitä tekee ja asentaa turvallisesti).
 
En tiedä saako, mutta kyllä mä ite ainakin haaroitin että sai eteiseen pistokkeen mistä sitten voi ottaa imurilla ja jouluvaloilla sun muilla sähköä. En ole äkkiseltään keksinyt mitä riskejä tossa voisi olla (olettaen että tietää mitä tekee ja asentaa turvallisesti).
Riippuen kämpän muiden sähköjen iästä, patterit ei ole vikavirtasuojan perässä tyypillisesti, joten ainakin saa vikavirtasuojaamattomia rasioita. Tosin tuo on aika modernin ajan juttu, eikä vaikkapa omassa vuosituhannen taitteessa rakennetussa talossa ole vikavirtasuojaa kuin kylppärissä ja ulkopistorasioilla.
 
Riippuen kämpän muiden sähköjen iästä, patterit ei ole vikavirtasuojan perässä tyypillisesti, joten ainakin saa vikavirtasuojaamattomia rasioita. Tosin tuo on aika modernin ajan juttu, eikä vaikkapa omassa vuosituhannen taitteessa rakennetussa talossa ole vikavirtasuojaa kuin kylppärissä ja ulkopistorasioilla.
Omassa -92 talossa ei ollut edes peilikaapissa.
Sitten teetettiin pikkuvessaan uudet sähköt ja samalla laitettiin vikis seinään.
Sitten meillä ei ollut patiolla sähköjä muutakuin kattolamppu jonne sinnäkkään ei tullut liveä vaan sisäkatkaisijan kautta sähkö joten siitä ei voinut vetää pienellä vaivalla uusia sähköjä pitkin patiota :btooth:
Ranettelin sitten sähköt sisältä kattorasiasta vikis väliin ja oven karmin viereen reikä josta piuha ulos. Nyt on patiolla terassivaloa ja pistoketta ja seinävaloa ja muuta.

Mutta joo, totta tuokin että vikis kannattaisi laittaa mutta en ehkä nähnyt itse niin tarpeelliseksi kun ei niitä täällä muutenkaan ole ja pistorasia on vesisuojattu ja maadoitettu ja satunaisessa käytössä imuria ja jouluvajoja jne. varten. Semmonen "mukavuuspistoke" helpottamaan elämää.
 
En tiedä saako, mutta kyllä mä ite ainakin haaroitin että sai eteiseen pistokkeen mistä sitten voi ottaa imurilla ja jouluvaloilla sun muilla sähköä. En ole äkkiseltään keksinyt mitä riskejä tossa voisi olla (olettaen että tietää mitä tekee ja asentaa turvallisesti).


Näin tännää töissä yhtä tuttua, ketä sähköhommia tehnyt ikänsä. Sano että voihan siitä ottaa, kun isot sulakkeet on tuossa lämmityksessä, enkä ajatellu mitää järjetöntä kuormaa tuohon kohdistaa.
Tulloopi joku viikko tekemää sit kunha posti tuo tarvikkeet :thumbsup:

Sitten vielä toinen kysymys.
Vessan peilikaappiin vaihdoin vanhoje loisteputkien tilalle led putket ja niihin sytyttimet (ne pienet palpurat). Välillä toimii hyvin, kuten pitääkin, mutta välillä tuntuu vähän "särisevän" se valo? Mitäs tuohon suosittelette, olen testannut toisilla putkilla myös.
 
Viimeksi muokattu:
Missä kannattaisi myydä ylimäärämaalit? Talomme maalaus valmistui syksyllä ja maalia jäi niin helvetisti yli. Torissa ja facessa nyt koittanut, muttei viestin viestiä.
 
Missä kannattaisi myydä ylimäärämaalit? Talomme maalaus valmistui syksyllä ja maalia jäi niin helvetisti yli. Torissa ja facessa nyt koittanut, muttei viestin viestiä.

Lähtökohtana kun pitää, että ketään ei kiinnosta "vanhat" maalit niin se mielessä laskeskelee menekkiä seuraavalla kerralla. Ehkä joku saattaa ostaa johonkin jämähommiin mut koita saada vaihdettua johonkin tms.
 
Missä kannattaisi myydä ylimäärämaalit? Talomme maalaus valmistui syksyllä ja maalia jäi niin helvetisti yli. Torissa ja facessa nyt koittanut, muttei viestin viestiä.
Oletko kokeillut myydä ryhmissä? Siellä on kaikenlaisia rakennuskimppa -ryhmiä, jossa porukka myy kaikkea valumuoteista työmaatikkaisiin.
 
Lähtökohtana kun pitää, että ketään ei kiinnosta "vanhat" maalit niin se mielessä laskeskelee menekkiä seuraavalla kerralla. Ehkä joku saattaa ostaa johonkin jämähommiin mut koita saada vaihdettua johonkin tms.
Firma maalasi ja hankki ihan liikaa maalia, nyt jälkikäteen taas mietittynä ois pitäny reklamoida tuostakin, 37l maalia nurkissa joiddn ovh melked 700e. 3 avaamatonta pönttöä ja sisällä säilytetty ni tuskin mener miksikää. Toki talvella nyt varmaan kukaan muutenkaan ulkomaalia osta ja kuitenkin aika spesifi sävy.
 
Firma maalasi ja hankki ihan liikaa maalia, nyt jälkikäteen taas mietittynä ois pitäny reklamoida tuostakin, 37l maalia nurkissa joiddn ovh melked 700e. 3 avaamatonta pönttöä ja sisällä säilytetty ni tuskin mener miksikää. Toki talvella nyt varmaan kukaan muutenkaan ulkomaalia osta ja kuitenkin aika spesifi sävy.
Kyllä ne maalit säilyy kunhan vaan säilyttää lämpimässä, juuri sen takia ne ei oikeen tee kauppaansa kun ei ole varmuutta että onko niitä säilytetty lämpimässä. Kyllä niistä eroon pääsee kun laittaa hinnan kohdilleen, eli alas.
 
Näin tännää töissä yhtä tuttua, ketä sähköhommia tehnyt ikänsä. Sano että voihan siitä ottaa, kun isot sulakkeet on tuossa lämmityksessä, enkä ajatellu mitää järjetöntä kuormaa tuohon kohdistaa.
Tulloopi joku viikko tekemää sit kunha posti tuo tarvikkeet :thumbsup:

Sitten vielä toinen kysymys.
Vessan peilikaappiin vaihdoin vanhoje loisteputkien tilalle led putket ja niihin sytyttimet (ne pienet palpurat). Välillä toimii hyvin, kuten pitääkin, mutta välillä tuntuu vähän "särisevän" se valo? Mitäs tuohon suosittelette, olen testannut toisilla putkilla myös.
Oisko vielä pitänyt vaihtaa se kuristinkin (varsinkin jos on vanha) vai mikä sen virallinen nimi on, tai se uusi sytytin ei toimi. Toi sähköasioita käsittelevä ketju voi olla parempi paikka kysellä.
 
Varmaan hieman naamapalmu kyssäri mutta:
Olisi tarkoitus ripustaa TV "levyseinään".. Mutta ei ole mitään käryä että mitä materiaalia kyseinen seinä on. Kaippa se kestää sen ~20kg TVn sama mitä oli? Kyseessä alle 20 vuotta vanha asunto.
 
Varmaan hieman naamapalmu kyssäri mutta:
Olisi tarkoitus ripustaa TV "levyseinään".. Mutta ei ole mitään käryä että mitä materiaalia kyseinen seinä on. Kaippa se kestää sen ~20kg TVn sama mitä oli? Kyseessä alle 20 vuotta vanha asunto.
Kestänee, jos on ko. seinään (sen TV:n painon kestävä) tarkoitettu kiinnike. Kipsilevyssä hyvinkin oleellinen asia.
 
Viimeksi muokattu:
Sitten vielä toinen kysymys.
Vessan peilikaappiin vaihdoin vanhoje loisteputkien tilalle led putket ja niihin sytyttimet (ne pienet palpurat). Välillä toimii hyvin, kuten pitääkin, mutta välillä tuntuu vähän "särisevän" se valo? Mitäs tuohon suosittelette, olen testannut toisilla putkilla myös.
Eihän kyseessä ole sarjaan kytketty valaisin? Niissä lediputket ei välttämättä toimi mutta tuurilla voi toimia.

Sarjaan kytketyn valaisimen tuntee siitä, että siinä on vain yksi kuristin (eli se n. 10x5x2 cm laatikko johon menee johdot).
 
Rakennan mökkiä alueelle jossa 3G/4G verkko toimii aika tahmeasti, valokuitu ei ole mahdollisuus, tukiasemia on kuitenkin ~3-6km päässä. Haluaisin kuitenkin mökkiin kohtuullisesti toimivan netin joten ainoa vaihtoehto lienee 4G modeemi ja ulkoinen antenni. Kysymys kuuluu, miten ennakoin tämän rakennusvaiheessa? Ajattelin että laitan mökin toiseen päähän antennitolpan ja vetäisin siitä parvelle väliseinän sisässä "antennipistorasian", jonka viereen voin sijoittaa sitten 4G modeemin. Noh, 3G/4G modeemien kanssa on tullut pelattua ennen, mutta ei antennien. Onko tuohon olemassa joku standardi pistorasia? Ilmeisesti SMA on aika vakio liitintyyppi, onko se sama kuin perinteinen tv antennirasia?
 
Ulkoinen modeemi mieluummin, niin mahdollisen antennimaston voi sijoittaa vapaammin esim. kauemmas talosta (ei tarvitse välittää signaalin heikkenemisestä pitkillä antennijohdoilla)
 
Ulkoinen modeemi mieluummin, niin mahdollisen antennimaston voi sijoittaa vapaammin esim. kauemmas talosta (ei tarvitse välittää signaalin heikkenemisestä pitkillä antennijohdoilla)
Ei vaan ulkoiset antennit ja mahdollisimman lyhyet kaapelit.(se 10m mikä niissä monesti tulee mukana on hyvä.)
Et pääse sillä muovilootalla maston nokassa millään sellaisiin vahvistuksiin kun kunnon suunta-antenneilla.

Olen useamman kerran jopa testannut molempia vaihtoehtoja, kun noita tulee satakunta antennia vuodessa laitettua.
 
Rakennan mökkiä alueelle jossa 3G/4G verkko toimii aika tahmeasti, valokuitu ei ole mahdollisuus, tukiasemia on kuitenkin ~3-6km päässä. Haluaisin kuitenkin mökkiin kohtuullisesti toimivan netin joten ainoa vaihtoehto lienee 4G modeemi ja ulkoinen antenni. Kysymys kuuluu, miten ennakoin tämän rakennusvaiheessa? Ajattelin että laitan mökin toiseen päähän antennitolpan ja vetäisin siitä parvelle väliseinän sisässä "antennipistorasian", jonka viereen voin sijoittaa sitten 4G modeemin. Noh, 3G/4G modeemien kanssa on tullut pelattua ennen, mutta ei antennien. Onko tuohon olemassa joku standardi pistorasia? Ilmeisesti SMA on aika vakio liitintyyppi, onko se sama kuin perinteinen tv antennirasia?
1. Kupari (maadoitukset)
2. Ylesikaapelointi, eli CAT kaapeli ulos , Samalla rahalla/vaivalla useampi, jos nuukailee niin ainakin yksi vähän laadukkaampi säätä kestävä. (kaikkiin kuvitteellisiin pisteihin, kamera , anturi ym valmius)
3. Putkitus, tulevia kaapeleita varten, kuitua, powerointia.
4. Mahdollinen 230v virransyöttö ulos.

Miksi.
Tänää voi vielä vedellä pari koaksi kappaletta, ehkä neljäkin. Jos hilut on valittu ja haluat sen modeemin välttämättä sisälle, niin asenna valmiiksi + putkitus. Mutta muista se yleiskaapelointi.

Jos paikka niin haastava että ensimmäisessä vaiheessa jodut käyttämään suuntaavia erillisiä antenneita, niin jos teet sen ulkomodeemin kanssa, niin kaapeli jumppa vähäisempää. Eli se kortti on käytössä vaikka ei koaksia sisään vetäisikään

jos varaudut hinta edellä touhuun, eli jotain sisämökkulaa, niin laitetila, eli sopiva boxi mihin voi tunkea sen sisämökkulan siellä ulkona. Jos jokin omaan silmään siedettävä paikka on löydettävissä.

Sitten kun aika laittaa modeemeja tulille, niin kartottaa tilanne ja millä raudalla lähtee eteneen.

Perus CAT on halpaa, mutta jos tilalet ulkokelpoista, nini kysy hintaa, hintahaarukka on iso, eli siinä voi vähän pohtia minkä tasosta kananttaa vedellä minnekkäkin. Jos sinne tänne naruja, mille ei käyttöä, niin vaan idea halvalla varauksia, niin ei tarvi pöytäkirjoja ja rasioita/liittimiä.

Laite boxia ei tarvi heti laittaa, jos ei koe tarpeelliseksi, mutta jos sopiva laatikkolöytyy, ja paikka sille, niin mieti onko sun juttu.
 
Olisi tässä työn alla keittiön kalustamisen mietintä ja nyt on kaikista vaihtoehdoista karsiutunut kaksi parasta joiden väliltä pitäisi osata valita parempi. Josko täältä saisi sysäykseen oikeaan suuntaan.

Vaihtoehto 1 saarekkeella:
1639316417119.png

Vaihtoehto 2 niemekkeellä:
1639316475071.png

Molemmissa vaihtoehdoissa on tarkoitus tehdä jääkaapin ja oikeassa alakulmassa olevan korkean kaapin väliin kaksi valekaapin ovea, jotka toimii sisäänkäyntinä ruokakomeroon. Vasemmalla yläreunassa oleva leveä aukinainen sivu johtaa olohuoneeseen, eli tässä on kyseessä sellainen puoliksi avonainen ratkaisu. Keittiö on seinän takana piilossa, mutta ruokailutila suorassa yhteydessä olkkariin.

Itse tykkään ehkä enemmän tuosta saarekkeellisesta versiosta, mutta huonona puolena siinä on se, että laskutilaa ja kaappitilaa on vähemmän kuin niemekkeellisesssä versiossa. Myöskään paikkaa erillisille kuivauskaapille ei ole, vaan tiskialtaaseen täytyisi virittää joku kuivausteline- Hyvänä puolena taas se, että saarekkeen ansiosta kulku olkkarista keittiöön on helpompaa ja idea joka suunnasta käytettävissä olevasta saarekkeesta tuntuu kätevältä.

Parempi puolisko tykkää niemekeratkaisusta enemmän laajempien laskutilojen takia.
 
Saarekkeen 110cm kulkutilat sivuilla on turhan naftit, saisi olla sen noin 130cm, tulee herksti sumppu etenkin siinä mikron ja aamiaiskaapin luona. Toisaalta niemekkeen kanssa kannattaa miettiä, että oisko hieman pienempi kuin tuo 140cm parempi, koska niemekkeen ja mikro/aamiaiskaapin väli on jo melko pitkä siinä välissä touhuamiseen.
 
Olisi tässä työn alla keittiön kalustamisen mietintä ja nyt on kaikista vaihtoehdoista karsiutunut kaksi parasta joiden väliltä pitäisi osata valita parempi. Josko täältä saisi sysäykseen oikeaan suuntaan.

Vaihtoehto 1 saarekkeella:
1639316417119.png

Vaihtoehto 2 niemekkeellä:
1639316475071.png

Molemmissa vaihtoehdoissa on tarkoitus tehdä jääkaapin ja oikeassa alakulmassa olevan korkean kaapin väliin kaksi valekaapin ovea, jotka toimii sisäänkäyntinä ruokakomeroon. Vasemmalla yläreunassa oleva leveä aukinainen sivu johtaa olohuoneeseen, eli tässä on kyseessä sellainen puoliksi avonainen ratkaisu. Keittiö on seinän takana piilossa, mutta ruokailutila suorassa yhteydessä olkkariin.

Itse tykkään ehkä enemmän tuosta saarekkeellisesta versiosta, mutta huonona puolena siinä on se, että laskutilaa ja kaappitilaa on vähemmän kuin niemekkeellisesssä versiossa. Myöskään paikkaa erillisille kuivauskaapille ei ole, vaan tiskialtaaseen täytyisi virittää joku kuivausteline- Hyvänä puolena taas se, että saarekkeen ansiosta kulku olkkarista keittiöön on helpompaa ja idea joka suunnasta käytettävissä olevasta saarekkeesta tuntuu kätevältä.

Parempi puolisko tykkää niemekeratkaisusta enemmän laajempien laskutilojen takia.
Lieden, vesipisteen ja jääkaapin pitäisi olla lähellä toisiaan, jotta keittiössä on helppo työskennellä. Näissä molemmissa liesi on kaukana. Kuivauskaapin arvon huomaa ehkä vasta, kun sitä ei enää ole. Näistä syistä piirtäisin vielä kokonaan uusiksi. Sinänsä paremman puoliskon näkemykselle kannattaa antaa paljon arvoa.

Tuossa lisää vinkkejä
 
Saarekkeen 110cm kulkutilat sivuilla on turhan naftit, saisi olla sen noin 130cm, tulee herksti sumppu etenkin siinä mikron ja aamiaiskaapin luona. Toisaalta niemekkeen kanssa kannattaa miettiä, että oisko hieman pienempi kuin tuo 140cm parempi, koska niemekkeen ja mikro/aamiaiskaapin väli on jo melko pitkä siinä välissä touhuamiseen.
Joo vähän noitten kulkujen leveydet mietityttää. Saarekettahan voisi vähän kaventaa tuossa konfiguraatiossa, että aamiaskaapille jäisi enemmän tilaa. Toisella sivulla ei mielestäni samanlaista tilantarvetta ole, koska sillä seinällä ei ole mitään aukeavia kaappeja tms, vaan se on ihan vaan kulkua varten.

Toinen asia mikä tässä saarekeratkaisussa hiertää on se, että tiskiallas ja liesi on eri tasoilla. Tämä johtaa siihen, että jotain märkiä astioita joutuu siirtämään tuosta käytävän yli ja vettä valuu lattialle. Sitä saa olla kokoajan pyyhkimässä tai hyväksyä se, että se on likainen. Saarekkeeseen ei mielestäni mahdu lieden lisäksi myös vesipiste, koska sitten työtilaa jää liian vähän. Niemekeratkaisussa tätä ongelmaa ei olisi.

Lieden, vesipisteen ja jääkaapin pitäisi olla lähellä toisiaan, jotta keittiössä on helppo työskennellä. Näissä molemmissa liesi on kaukana. Kuivauskaapin arvon huomaa ehkä vasta, kun sitä ei enää ole. Näistä syistä piirtäisin vielä kokonaan uusiksi. Sinänsä paremman puoliskon näkemykselle kannattaa antaa paljon arvoa.

Tuossa lisää vinkkejä
Hyvä artikkeli. Olen noita suunnitteluartikkeleita jonkinverran lukenut juuri noitten mittojen takia. Monissa puhutaan "keittiökolmiosta" jääkaapin, tiskialtaan ja lieden välillä. Olen molemmissa suunnitelmissani tehnyt tuon kolmion eikä nuo nyt mielestäni liian kaukana toisistaan ole.
 
Toinen asia mikä tässä saarekeratkaisussa hiertää on se, että tiskiallas ja liesi on eri tasoilla. Tämä johtaa siihen, että jotain märkiä astioita joutuu siirtämään tuosta käytävän yli ja vettä valuu lattialle. Sitä saa olla kokoajan pyyhkimässä tai hyväksyä se, että se on likainen. Saarekkeeseen ei mielestäni mahdu lieden lisäksi myös vesipiste, koska sitten työtilaa jää liian vähän. Niemekeratkaisussa tätä ongelmaa ei olisi.

En kyllä näe tätä skenaariota ongelmaksi. Missä tilanteessa otat hellalta jotain joka valuu pitkin lattioita tai siirrät mitään valuvaa/märkää hellalle? Jos nyt satunnaisesti on "just tiskattu" kattila tai pannu, niin kai sen voi pyyhkäistä vaikka paperilla ennen kuin siirtää hellalle? Eikä muutama vesipisara haittaa mitään, toki sukka voi kastua hieman.

Meilläkin on hella ja tiskiallas vastakkaisilla puolilla, eikä lattia ole mitenkään likainen siitä tai vaadi mitään erityistoimenpiteitä.
 
En kyllä näe tätä skenaariota ongelmaksi. Missä tilanteessa otat hellalta jotain joka valuu pitkin lattioita tai siirrät mitään valuvaa/märkää hellalle? Jos nyt satunnaisesti on "just tiskattu" kattila tai pannu, niin kai sen voi pyyhkäistä vaikka paperilla ennen kuin siirtää hellalle? Eikä muutama vesipisara haittaa mitään, toki sukka voi kastua hieman.

Meilläkin on hella ja tiskiallas vastakkaisilla puolilla, eikä lattia ole mitenkään likainen siitä tai vaadi mitään erityistoimenpiteitä.
Kai se riippuu mihin tottunut, miten toimii.
Jos taso on lavuaarin vieressä, niin osa niitä likaisia juttuja sinne lavuaariin laittaa, ilman että ennen siirto jollain paperilla putsaa. Toinen on sitten sen tason putailu, jollain rätillä, toki huolellinen pärjää sen lattia yli, joku toinen vähän ronskimpi.

Vettäkin ruanlaitossa saattaa tarvita, jos ruunalaittoon lasketaan ne asiat mitä tasolla tavikset tekee.

Jos joku kivilattia tai vastaava, ilman mattoja, niin kai sen lattia voi putsailla siinä kun aiemmin pöydän.

Miettiä mit lisäarvoa on siitä että saareekkeessa on levyt, jos levytlä suoraan syö saarekkeen ääressä, niin sitten omat etunsa.
 
Olisi tässä työn alla keittiön kalustamisen mietintä ja nyt on kaikista vaihtoehdoista karsiutunut kaksi parasta joiden väliltä pitäisi osata valita parempi. Josko täältä saisi sysäykseen oikeaan suuntaan.

Vaihtoehto 1 saarekkeella:
1639316417119.png

Vaihtoehto 2 niemekkeellä:
1639316475071.png

Molemmissa vaihtoehdoissa on tarkoitus tehdä jääkaapin ja oikeassa alakulmassa olevan korkean kaapin väliin kaksi valekaapin ovea, jotka toimii sisäänkäyntinä ruokakomeroon. Vasemmalla yläreunassa oleva leveä aukinainen sivu johtaa olohuoneeseen, eli tässä on kyseessä sellainen puoliksi avonainen ratkaisu. Keittiö on seinän takana piilossa, mutta ruokailutila suorassa yhteydessä olkkariin.

Itse tykkään ehkä enemmän tuosta saarekkeellisesta versiosta, mutta huonona puolena siinä on se, että laskutilaa ja kaappitilaa on vähemmän kuin niemekkeellisesssä versiossa. Myöskään paikkaa erillisille kuivauskaapille ei ole, vaan tiskialtaaseen täytyisi virittää joku kuivausteline- Hyvänä puolena taas se, että saarekkeen ansiosta kulku olkkarista keittiöön on helpompaa ja idea joka suunnasta käytettävissä olevasta saarekkeesta tuntuu kätevältä.

Parempi puolisko tykkää niemekeratkaisusta enemmän laajempien laskutilojen takia.
Jos nyt näistä kahdesta on pakko valita, niin IMO saareke on parempi. Tuossa on paljon enemmän yhtenäistä työtilaa kuin niemekkeessä.

Laittaisin saarekkeeseen vielä lieden viereen pienen vesipisteen kun se ilmeisesti on mahdollista. Ja sitä miettisin pitääkö tuon päävesipisteen altaiden olla noin suuret. Yhdellä altaalla jäisi enemmän työtilaa altaan viereen.

Kumpikaan vaihtoehdoista ei kyllä vaikuta mitenkään erityisen hyvältä ja viimeisen päälle mietityiltä? Eivät varmaankaan ole ammattilaisen suunnittelemia? Kannattaisi ehkä sellaista käyttää.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 679
Viestejä
4 492 242
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom