Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[Sikatiiker]

En löytänyt mitään topikkia nosto-oville. Onko jollain kokemuksia merkeistä Isomatic tai Turner. Hintaeroa on hitusen joten kiinnostais kokemukset että tiedän kannattaako nyt säästää vai antaa kerran kirpasta.

 

[Pauli]

Ruokapöydän tuoleihin on tullut kolhut noihin kohtiin jotka osuvat pöytään. Onko ollut samanlaista ongelmaa kenelläkään, osaisiko joku sattumalta suositella jotain siistiä pehmustetta, tarraa tms jolla saisi nuo kolhut peitettyä ja uudet kolhut estettyä? Joku ympyränmuotoinen voisi olla ok taitettuna tuohon kolhun päälle.

 

[mikkot]

Tuli ostettua omakotitalo itä-Tampereelta, joka vaatisi pintaremppaa ennen muuttoa. Onko kellään suositella hyväksi havaittuja yrityksiä alueelta?

Tähän urakkaan löytyi tekijä foorumilta, mutta vielä kaipailisin suosituksia toiseen kohteeseen. Tuntuu olevan hankala löytää pienempiä firmoja, joilta onnistuisi pintojen lisäksi myös rakennustyöt. Vanhaan asuntoon pitäisi rakentaa lämmin vintti ja kylpyhuone, mutta toistaiseksi olen saanut vain yhden firman innostumaan tästä. Sijainti siis Tampereella ja suosituksia kaivataan.

 

[Dexdor]

Kyselläänpä täällä.

Koska talotarjonta on heikkoa, on täytynyt kääntää katsetta myös vähän vanhempiin taloihin. Osa on jo silmämääräisesti täysin purkukuntoisia, osa taas vaikuttaa hyvin pidetyiltä ja säännöllisesti huollettuja.
Olen jo ajatuksen tasolla karttanut ajatusta riskirakenteisista taloista, valesokkeli, tasakatto ja mitä näitä nyt on.

Nyt kuitenkin jonkin verran tullut myyntiin näitä, joihin on tehty kengitys tms. toimenpide riskirakenteen korjaamiseksi. Uskaltaako tuollaisiin koskea, jos hinta on järkevä? Muutama yksilö olisi varsin meille suotuisalla alueella, kaikki isoimmat on tehty (kattopellit, ikkunat, putket ja viemärit) viimeisen kymmenen vuoden aikana ja lisäksi tuo kengitys tai rossipohjan? muutos betonilaatalle. Ajatuksena sitten tehdä pintoja uusiksi, osin itse/talkoilla ja osin ammattilaisten toimesta.

Eli mikä on fiksumpien ajatus talosta, joka on ollut riskirakenteinen, mutta korjattu ihan firman toimesta? Kunhan tässä nyt itse ajatuksia pyörittelen, ostopäätös siis edelleen kaukana. Haluaisinkin kuulla mielipiteitä perusteluineen ja mikäli osaat kertoa vielä teknisesti jotain, parempi

 

[jonesky12345]

Kyselläänpä täällä.

Koska talotarjonta on heikkoa, on täytynyt kääntää katsetta myös vähän vanhempiin taloihin. Osa on jo silmämääräisesti täysin purkukuntoisia, osa taas vaikuttaa hyvin pidetyiltä ja säännöllisesti huollettuja.
Olen jo ajatuksen tasolla karttanut ajatusta riskirakenteisista taloista, valesokkeli, tasakatto ja mitä näitä nyt on.

Nyt kuitenkin jonkin verran tullut myyntiin näitä, joihin on tehty kengitys tms. toimenpide riskirakenteen korjaamiseksi. Uskaltaako tuollaisiin koskea, jos hinta on järkevä? Muutama yksilö olisi varsin meille suotuisalla alueella, kaikki isoimmat on tehty (kattopellit, ikkunat, putket ja viemärit) viimeisen kymmenen vuoden aikana ja lisäksi tuo kengitys tai rossipohjan? muutos betonilaatalle. Ajatuksena sitten tehdä pintoja uusiksi, osin itse/talkoilla ja osin ammattilaisten toimesta.

Eli mikä on fiksumpien ajatus talosta, joka on ollut riskirakenteinen, mutta korjattu ihan firman toimesta? Kunhan tässä nyt itse ajatuksia pyörittelen, ostopäätös siis edelleen kaukana. Haluaisinkin kuulla mielipiteitä perusteluineen ja mikäli osaat kertoa vielä teknisesti jotain, parempi

Rossipohjallisissa taloissa ei yleensä ole valesokkelia, joten en nyt täysin ymmärtänyt tuota muutosta betonilaatalle ja lisäksi rossipohjahan on rakenteena ihan hyvä.

Mitä tulee kengitettyihin valesokkelikämppiin, niin jos salaojatkin on kunnossa, ja samalla on uusittu lattiasta vähintään reuna-alueilta vaurioitunut puumateriaali betonilaatan päältä, niin uskaltaisin sanoa, että ihan hyvä tilanne kämpän osalta sitten jatkoa ajatellen. Toki noissa valesokkeliajan kämpissä on sit kaikkea muutakin ongelmaa yleensä, eli esimerkiksi tuuletusraot puuttuvat julkkaripaneloinnin alta ja ilmanvaihdossa voi olla ongelmia, eli kannattaa silti katsoa ja teettää aika tarkat kuntotarkastukset ennen ostopäätöstä. Tasakatto ei rakenteena ole niin paha, kuin noi alapohjaongelmat, koska noi kattovuodot on luonteeltaan enemmän sellasia hetkellisä, ja niistä on harvoin seurauksena tosi pahoja sisäilmaongelmia jne, toki sellasetkin pitää saada kuntoon ja vaatii kattokaivojen pitämistä avoimena jne huoltotyötä enemmän.

 

[Dexdor]

Rossipohjallisissa taloissa ei yleensä ole valesokkelia, joten en nyt täysin ymmärtänyt tuota muutosta betonilaatalle ja lisäksi rossipohjahan on rakenteena ihan hyvä.

Mitä tulee kengitettyihin valesokkelikämppiin, niin jos salaojatkin on kunnossa, ja samalla on uusittu lattiasta vähintään reuna-alueilta vaurioitunut puumateriaali betonilaatan päältä, niin uskaltaisin sanoa, että ihan hyvä tilanne kämpän osalta sitten jatkoa ajatellen. Toki noissa valesokkeliajan kämpissä on sit kaikkea muutakin ongelmaa yleensä, eli esimerkiksi tuuletusraot puuttuvat julkkaripaneloinnin alta ja ilmanvaihdossa voi olla ongelmia, eli kannattaa silti katsoa ja teettää aika tarkat kuntotarkastukset ennen ostopäätöstä. Tasakatto ei rakenteena ole niin paha, kuin noi alapohjaongelmat, koska noi kattovuodot on luonteeltaan enemmän sellasia hetkellisä, ja niistä on harvoin seurauksena tosi pahoja sisäilmaongelmia jne, toki sellasetkin pitää saada kuntoon ja vaatii kattokaivojen pitämistä avoimena jne huoltotyötä enemmän.

Täsmennetään siis, että kyseessä oli kaksi eri kohdetta. Syystä tai toisesta toisessa (rv 89) tehty alapohjan muutos betonilaatalle. Toisessa sitten tasakatto on muutettu harjaksi jo ennen 90-lukua ja pellit uusittu hiljattain ja viimeisimpänä tuo kengitys. Molemmat julkisivurakenteiltaan pääosin tiiliverhoiltuja. Lisänä tässä kengitetyssä poistoilma vaihtuu koneellisesti, joka lisätty useamman kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen.

 

[ZZRX]

Tärkeintä noissa korjattjen ostamisessa on että korjaus on riittävän hyvin dokumentoitu jotta voidaan todeta että se on tehty oikein. Tietty jos rakenne on avoin että pääsee näkemään mitä tehty esim. kattomuutoksissa niin auttaa asiaa. Huonosti dokumentoitua kohdetta en varmaan lähtisi ostamaan.

 

[jonesky12345]

Kattomuutokset on harvoin kovin ihmeellisiä, koska tollanen harjakate voidaan tehdä muutoin ehjän tasakaton päällekin. Sen sijaan kämppiä selatessa kävin tsekkaamassa yhtä kengitettyä valesokkelikämppää joka haisikin homeelle ja mitään alapohjatöitä ei oltu tehty eli todennäköisesti seinien vierustojen lattialaudatkin homeessa jne.

 

[Teräsmiäs]

En löytänyt mitään topikkia nosto-oville. Onko jollain kokemuksia merkeistä Isomatic tai Turner. Hintaeroa on hitusen joten kiinnostais kokemukset että tiedän kannattaako nyt säästää vai antaa kerran kirpasta.

Mulla oli tuossa juuri ajankohtainen juttu. Päädyin Turneriin.

Isomaticissa Nordicssa oli Asennetun ovikokonaisuuden U-arvo 1.6 W (m2K)
Turner Asennetun ovikokonaisuuden U-arvo 1,0 W (m2K )

"Pääsääntöisesti ulko-oven suunnitteluarvon pitää olla U-arvo ≤ 1,0 W/m2K (RakMK C3, 2010). Mitä pienempi U-arvo on, sitä parempi on lämmöneristys ja sitä vähemmän haaskataan lämpöä, energiaa ja raha. "

Meinasin, että tuo maksaa itsensä takaisin. Joku voi nyt naureskella, että väärin asennettu ovi tai ovin jättäminen raollaan, heittää lämpöarvot taivaantuuliiin.
Turnerin asensin itse. Asennusvideoita löytyi hyvin ja ohjeetkin oli sentään jotenkin luettavissa.

 

[aaqee]

Ostettiin uusi kämppä ja siellä pitää vähän sitä sun tätä vaihtaa mieleiseksi. Mitäs ehdottaisitte lasitiilien tilalle. Tai tarkennetaan sen verran että ei välttämättä tarvitse korvata millään jos helposti purettavissa ja puhdistettavissa. Silikonit on huonot ja likaa päässyt saumojen väliin, ruman näköiset läheltä katsottuna. Miten nuo on yleensä asennettu toisiinsa kiinni?

 

[saami]

Ostettiin uusi kämppä ja siellä pitää vähän sitä sun tätä vaihtaa mieleiseksi. Mitäs ehdottaisitte lasitiilien tilalle. Tai tarkennetaan sen verran että ei välttämättä tarvitse korvata millään jos helposti purettavissa ja puhdistettavissa. Silikonit on huonot ja likaa päässyt saumojen väliin, ruman näköiset läheltä katsottuna. Miten nuo on yleensä asennettu toisiinsa kiinni?

Mattopuukolla nätisti silikoonit pois ja uudet tilalle. Helpoin ja halvin.
Toki voihan tuon purkaa ja tehdä uuden seinän. Sen sitten mieleiseksi tehdä. Itse lähtisin kumminkin ihan vaihtamaan silikoonit mikäli lasiseinä passaapi.

 

[Sikatiiker]

Mulla oli tuossa juuri ajankohtainen juttu. Päädyin Turneriin.

Isomaticissa Nordicssa oli Asennetun ovikokonaisuuden U-arvo 1.6 W (m2K)
Turner Asennetun ovikokonaisuuden U-arvo 1,0 W (m2K )

"Pääsääntöisesti ulko-oven suunnitteluarvon pitää olla U-arvo ≤ 1,0 W/m2K (RakMK C3, 2010). Mitä pienempi U-arvo on, sitä parempi on lämmöneristys ja sitä vähemmän haaskataan lämpöä, energiaa ja raha. "

Meinasin, että tuo maksaa itsensä takaisin. Joku voi nyt naureskella, että väärin asennettu ovi tai ovin jättäminen raollaan, heittää lämpöarvot taivaantuuliiin.
Turnerin asensin itse. Asennusvideoita löytyi hyvin ja ohjeetkin oli sentään jotenkin luettavissa.

Kiitos vastauksesta! Tämä saattaa jopa ratkaista asian. Turnerista olen kuullut kehuja, Isomaticista en mitään. Tuo oli uusi plussa Turnerille.

Rakentaminenhan ei ikinä ole aukotonta joten loputon spekulointi on toki vähän turhaa, viitaten tuohon 'naureskeluun'.

Toiset meinaa että sokkeli pitää ehdottomasti eristää koko matkalla anturasta alajuoksuun sisäpuolelta ja toiset taas sanoo että eristeen ja sokkelin väliin tiivistyy kosteus eli ainoa oikea paikka eristää sokkeli olisi ulkopuolelta. Kuvastaa minusta hyvin sitä kuinka perustavanlaatuisia näkemyseroja rakennusteknististä ja taloteknisistä asioista voi ihan osaavillakin ihmisillä olla varsinkin kun lopputulos usein selviää vasta vuosikymmenien päästä tai purkaessa/saneeratessa.

 

[tietokonerikki]

Rakentaminenhan ei ikinä ole aukotonta joten loputon spekulointi on toki vähän turhaa, viitaten tuohon 'naureskeluun'.

Toiset meinaa että sokkeli pitää ehdottomasti eristää koko matkalla anturasta alajuoksuun sisäpuolelta ja toiset taas sanoo että eristeen ja sokkelin väliin tiivistyy kosteus eli ainoa oikea paikka eristää sokkeli olisi ulkopuolelta. Kuvastaa minusta hyvin sitä kuinka perustavanlaatuisia näkemyseroja rakennusteknististä ja taloteknisistä asioista voi ihan osaavillakin ihmisillä olla varsinkin kun lopputulos usein selviää vasta vuosikymmenien päästä tai purkaessa/saneeratessa.

Suunnittelijoilla on erilaiset kokemukset ja näkemykset ja asiat riippuvat paljon siitäkin miten se muu ympäristö on toteutettu. Toiset tekevät enemmän varmanpääle (kuluja miettimättä) kuin toiset.

 

[ZZRX]

Kiitos vastauksesta! Tämä saattaa jopa ratkaista asian. Turnerista olen kuullut kehuja, Isomaticista en mitään. Tuo oli uusi plussa Turnerille.

Rakentaminenhan ei ikinä ole aukotonta joten loputon spekulointi on toki vähän turhaa, viitaten tuohon 'naureskeluun'.

Toiset meinaa että sokkeli pitää ehdottomasti eristää koko matkalla anturasta alajuoksuun sisäpuolelta ja toiset taas sanoo että eristeen ja sokkelin väliin tiivistyy kosteus eli ainoa oikea paikka eristää sokkeli olisi ulkopuolelta. Kuvastaa minusta hyvin sitä kuinka perustavanlaatuisia näkemyseroja rakennusteknististä ja taloteknisistä asioista voi ihan osaavillakin ihmisillä olla varsinkin kun lopputulos usein selviää vasta vuosikymmenien päästä tai purkaessa/saneeratessa.

Jos talo on normaali maantasolla oleva niin eristeen paikka on sokkelin sisäpuolella.
Sokkelinhan pitäisi olla lähtökohtaisesti hengittävä joten mahdollinen kosteus sokkelin ja sisäpuolella olevan eristeen välissä pääsee kyllä haihtumaan pois. (Epäilen kyllä että oikein tehtynä tuonne ei edes tiivisty mitään.)

Jos talossa on taas maanalainen kellarikerros niin eristeen paikka on sokkelin/kellariseinän ulkopuolella.
Syynä lienee se että sisäpuolella on tuossa tapauksessa lämmin tila jonka takia eristeen sijainnille paras paikka on ollut ulkopuolella. Näkyvän sokkelin kohdalla eriste on usein harkon sisällä koska tällöin sokkelin saa pinnoitettua huomattavasti paremmin ja se myös yksinkertaistaa rakennetta.

 

[jonesky12345]

Jos talo on normaali maantasolla oleva niin eristeen paikka on sokkelin sisäpuolella.
Sokkelinhan pitäisi olla lähtökohtaisesti hengittävä joten mahdollinen kosteus sokkelin ja sisäpuolella olevan eristeen välissä pääsee kyllä haihtumaan pois. (Epäilen kyllä että oikein tehtynä tuonne ei edes tiivisty mitään.)

Jos talossa on taas maanalainen kellarikerros niin eristeen paikka on sokkelin/kellariseinän ulkopuolella.
Syynä lienee se että sisäpuolella on tuossa tapauksessa lämmin tila jonka takia eristeen sijainnille paras paikka on ollut ulkopuolella. Näkyvän sokkelin kohdalla eriste on usein harkon sisällä koska tällöin sokkelin saa pinnoitettua huomattavasti paremmin ja se myös yksinkertaistaa rakennetta.

Noh, makuasioita. Kaveri asuu 90 luvun alkupuolella rakennetussa kellarillisessa omakotitalossa, jossa puolittain maan alle jäävä kellari on kevytsoraharkkoa ja eristetty sisäpuolelta. Käytännössä silloin, kun sisällä on lämmin ja ulkona on kylmä, on kastepiste jossain eristekerroksen sisällä, jolloin sisäpuolisella lämmöneristyksellä vaaditaan höyrynsulku. Jos salaojat ja patolevyt jne on kunnossa, niin se harkkomuuri pysyy suhteellisen kuivana ja eriste sitä kautta pysyy kuivana ulkopuoliselta kosteudelta. Eriste voidaan tietysti laittaa myös ulkopuolelle, tällöin se sisäilmalle altis harkko tai muu kivimateriaali hengittää sitä sisäpuolen kosteutta. En näe noita kellaritilojen lämmöneristysratkaisuja niinkään haasteellisena, isompi haaste kellaritiloissa on maanvaraisen laatan kosteudenhallinta ja kosteuskatkot puurakenteiden osalta, mutta nämä nyt yleensä on aika toimivia settejä.

Noissa tuulettuvalla alapohjalla olevissa kämpissä (jollainen itsellänikin on) on lämmöneriste sisäpuolella ja lähtökohtaisesti alapohjatila on kylmää tilaa. Tossa vastakkaiselle puolelle rakensi tuore naapuri kämpän, niin niillä on tuo tuulettuva alapohjatila samassa koneellisessa ilmanvaihdossa, kuin muu sisätila ja siellä siis lämmitys myöskin. Tuolla välttyy potentiaalisilta kosteusongelmilta keväällä, jos maaperä on kylmää, mutta ilma lämpenee ja kosteutta on enemmän, jolloin alapohjatilassa suhteellinen ilmankosteus voi olla todella korkea.

 

[mikkot]

Kestääkö vinyylilaatta eteisen lattiassa vai kannattaako samoin tein laittaa ihan oikea laatta?

 

[juhaa]

Kestää. Riippuu toki kuinka paljon sille lappaat vettä

Miten se kestää kivet?

 

[henkkahei]

Tässä on mahdollisesti hankinnassa 2-kerroksinen rivitaloasunto, 5h 118m². Kph+sauna yläkerrassa. Muut taloyhtiön asunnot (2kpl) ovat kolmioita ja yhdessä tasossa. Tänään aamulla oli kosteusmittaus ja erityisesti kiinnosti juurikin kph:n tulokset. Nykyiset asukkaat eivät taida juuri lastoittaa lattiaa suihkun jälkeen kun kyseessä 10v vanha kohde ja nyt jo lattialaatat aivan kalkissa. Kosteusmittauksessa todettiin, että suihkuseinän sekä viereisen seinän alakaakelien 1. rivi on kostea, tätä vahvistaa myös se kun kyseisellä alueella silikonisauma on melko huonossa kunnossa. Seinäkaakelit ovat isompaa, ~20x30cm kokoa ja lattialaatat pientä 10x10cm kokoa (en ole mitannut mutta silmäarviolta tätä kokoa).

Kosteusmittaaja sanoi että hänen kokemuksen perusteella alimman kaakelirivin kosteus johtuu siitä, että lattian ja seinän rajalla silikoni on runtattu liian syvään, jolloin silikoni on tarttunut vesieristeeseen eikä näin ollen kosteus pääse valumaan seiniltä lattialle ja siitä eteenpäin. Seinän 1. kaakelirivin saumat ovat alkaneet tummua paikoitellen (homekasvustoa?) ja lattialaattojen saumat ovat alkaneet kulumaan kohtuuttoman paljon suhteessa asunnon ikään ainakin omasta mielestäni.

Onko palstalla tietäjiä että miten kannattaisi edetä. Kosteusmittaajan korjausehdotus oli vain poistaa vanha silikonisauma ja laittaa se uudestaan niin ettei sitä runtata liian syvään jotta silikoni ei pääse tarttumaan vesieristeeseen. Ehdotti myös että lattialaattojen saumat uusitaan, samaten seinän kaakelien saumat. Seinäsaumoja ei ehkä ihan koko alalta tarvitsisi vaihtaa, puolesta välin seinän korkeutta voisi riittää. Onko kokemusta väellä että riittääkö kosteusmittaajan ehdottamat toimenpiteet? Mielelläni kuulen muiden kph-projekteista lisää, nimenomaan tällaisista kosteusongelmaisista kohteista ja niiden ratkaisuista.

 

[jonesky12345]

Tässä on mahdollisesti hankinnassa 2-kerroksinen rivitaloasunto, 5h 118m². Kph+sauna yläkerrassa. Muut taloyhtiön asunnot (2kpl) ovat kolmioita ja yhdessä tasossa. Tänään aamulla oli kosteusmittaus ja erityisesti kiinnosti juurikin kph:n tulokset. Nykyiset asukkaat eivät taida juuri lastoittaa lattiaa suihkun jälkeen kun kyseessä 10v vanha kohde ja nyt jo lattialaatat aivan kalkissa. Kosteusmittauksessa todettiin, että suihkuseinän sekä viereisen seinän alakaakelien 1. rivi on kostea, tätä vahvistaa myös se kun kyseisellä alueella silikonisauma on melko huonossa kunnossa. Seinäkaakelit ovat isompaa, ~20x30cm kokoa ja lattialaatat pientä 10x10cm kokoa (en ole mitannut mutta silmäarviolta tätä kokoa).

Kosteusmittaaja sanoi että hänen kokemuksen perusteella alimman kaakelirivin kosteus johtuu siitä, että lattian ja seinän rajalla silikoni on runtattu liian syvään, jolloin silikoni on tarttunut vesieristeeseen eikä näin ollen kosteus pääse valumaan seiniltä lattialle ja siitä eteenpäin. Seinän 1. kaakelirivin saumat ovat alkaneet tummua paikoitellen (homekasvustoa?) ja lattialaattojen saumat ovat alkaneet kulumaan kohtuuttoman paljon suhteessa asunnon ikään ainakin omasta mielestäni.

Onko palstalla tietäjiä että miten kannattaisi edetä. Kosteusmittaajan korjausehdotus oli vain poistaa vanha silikonisauma ja laittaa se uudestaan niin ettei sitä runtata liian syvään jotta silikoni ei pääse tarttumaan vesieristeeseen. Ehdotti myös että lattialaattojen saumat uusitaan, samaten seinän kaakelien saumat. Seinäsaumoja ei ehkä ihan koko alalta tarvitsisi vaihtaa, puolesta välin seinän korkeutta voisi riittää. Onko kokemusta väellä että riittääkö kosteusmittaajan ehdottamat toimenpiteet? Mielelläni kuulen muiden kph-projekteista lisää, nimenomaan tällaisista kosteusongelmaisista kohteista ja niiden ratkaisuista.

No ensinnäkään en nyt välttämättä sanoisi kohdetta kosteusongelmaiseksi, jos kerran kylppärissä on vesieristeet ja se on noinkin uusi. Toki tuollainen virheellinen silikonisauman asennus voi noita "pintakosteuksia" lisätä, ja on helppo fiksi tilanteen kunnostamiseksi. Myös noita kaakelisaumojen uusimisia voi tehdä ja esimerkiksi me teetettiin meidän 23v vanhaan kylppäriin, paikallisesti suihkun alueelle, kun oli selvästi halki noita saumoja ja todella huonossa kunnossa paikoitellen. Uusittuja saumoja laitettiin 3 neliön alueelle suihkun ympäristöön (meillä lähinä seinää) ja uusittiin silikonit. Tuo oli päivän urakka ja maksoi n. 600 euroa. En teettäisi tuollaisia yhtään laajemmin, koska esimerkiksi isommalla mittakaavalla tuosta tulee sen verran kallista, että sama melkein lähteä remppaamaan sitä kylppäriä uusilla kaakeleilla jne, kun ikää kuitenkin on.

Ottaisin tässä kuitenkin nyt ihan ensialkuun selville, että mitä yhtiöjärjestys sanoo vastuunjaosta. Todennäköisesti tuo kaakelointi jne vesieristeen ulkopuoleinen asia on osakkaan vastuulla, mutta jos epäillään, että jotain isompaakin ongelmaa olisi, niin silloin saattaa olla yhtiön etu selvittää kuntoa, ettei mikään homepommi sentään muhi. Tämä toki epätodennäköistä. Tekisin varmaan niin, että uusisin silikonisaumat ja putsaisin noi kaakelisaumat ja niihin saa sellasia pinnoiteaineita ja vaihtaisin niitä saumoja vasta, jos niissä on selkeitä halkeamia jne.

 

[henkkahei]

No ensinnäkään en nyt välttämättä sanoisi kohdetta kosteusongelmaiseksi, jos kerran kylppärissä on vesieristeet ja se on noinkin uusi. Toki tuollainen virheellinen silikonisauman asennus voi noita "pintakosteuksia" lisätä, ja on helppo fiksi tilanteen kunnostamiseksi. Myös noita kaakelisaumojen uusimisia voi tehdä ja esimerkiksi me teetettiin meidän 23v vanhaan kylppäriin, paikallisesti suihkun alueelle, kun oli selvästi halki noita saumoja ja todella huonossa kunnossa paikoitellen. Uusittuja saumoja laitettiin 3 neliön alueelle suihkun ympäristöön (meillä lähinä seinää) ja uusittiin silikonit. Tuo oli päivän urakka ja maksoi n. 600 euroa. En teettäisi tuollaisia yhtään laajemmin, koska esimerkiksi isommalla mittakaavalla tuosta tulee sen verran kallista, että sama melkein lähteä remppaamaan sitä kylppäriä uusilla kaakeleilla jne, kun ikää kuitenkin on.

Ottaisin tässä kuitenkin nyt ihan ensialkuun selville, että mitä yhtiöjärjestys sanoo vastuunjaosta. Todennäköisesti tuo kaakelointi jne vesieristeen ulkopuoleinen asia on osakkaan vastuulla, mutta jos epäillään, että jotain isompaakin ongelmaa olisi, niin silloin saattaa olla yhtiön etu selvittää kuntoa, ettei mikään homepommi sentään muhi. Tämä toki epätodennäköistä. Tekisin varmaan niin, että uusisin silikonisaumat ja putsaisin noi kaakelisaumat ja niihin saa sellasia pinnoiteaineita ja vaihtaisin niitä saumoja vasta, jos niissä on selkeitä halkeamia jne.

Joo ei tietenkään varsinaisesti kosteusongelmainen ole mutta ongelma se on pienikin Oma näkemys tällaisesta paikallisesta saumojen uusimisesta on se että ero näkyy uusitun ja vanhan sauman välillä, sitä en tiedä miten selkeästi mutta näkyy kuitenkin ja tämä meillä on yksi kriteeri että näyttää hyvältä. Muutamia selkeitä halkeamia lattialaattojen saumoissa on. Lattialaatat ovat myös huonon ylläpidon/hoidon myötä tosiaan kalkkeutuneet melko kivasti joten siinäkään mielessä ei ne saumatkaan kauttaaltaan kovin nätit ole. Myyjä ehdotti että hän teettää siihen remontin, sisältäen saumojen uusimisen ja silikonisaumauksen tietenkin. Vielä se pitäisi miettiä miltä korkeudelta seinäsaumat pyytäisi uusimaan... Myyjä sanoi että kyllä hän ymmärtää että remontti pitää joka tapauksessa tehdä, myypä hän sen meille tai jollekin muulle sitten myöhemmin.

 

[jonesky12345]

Joo ei tietenkään varsinaisesti kosteusongelmainen ole mutta ongelma se on pienikin Oma näkemys tällaisesta paikallisesta saumojen uusimisesta on se että ero näkyy uusitun ja vanhan sauman välillä, sitä en tiedä miten selkeästi mutta näkyy kuitenkin ja tämä meillä on yksi kriteeri että näyttää hyvältä. Muutamia selkeitä halkeamia lattialaattojen saumoissa on. Lattialaatat ovat myös huonon ylläpidon/hoidon myötä tosiaan kalkkeutuneet melko kivasti joten siinäkään mielessä ei ne saumatkaan kauttaaltaan kovin nätit ole. Myyjä ehdotti että hän teettää siihen remontin, sisältäen saumojen uusimisen ja silikonisaumauksen tietenkin. Vielä se pitäisi miettiä miltä korkeudelta seinäsaumat pyytäisi uusimaan... Myyjä sanoi että kyllä hän ymmärtää että remontti pitää joka tapauksessa tehdä, myypä hän sen meille tai jollekin muulle sitten myöhemmin.

Meillä ainakin tuo saumojen uusija toi läjän erivärisiä saumalaasteja ja sekoitti sieltä sopivan eikä pysty omalla silmällä uuden ja vanhan eroa havaita. Toki vanhat saumat niiltä osin kun ei vaihdettu olivat hyvässä kunnossa.

 

[henkkahei]

Meillä ainakin tuo saumojen uusija toi läjän erivärisiä saumalaasteja ja sekoitti sieltä sopivan eikä pysty omalla silmällä uuden ja vanhan eroa havaita. Toki vanhat saumat niiltä osin kun ei vaihdettu olivat hyvässä kunnossa.

Oukei. Mutta, onko kokemusta tällaisesta tilanteesta että silikonisauma olisi runtattu niin syvään/paksulti että se tarttuisi kiinni vedeneristeeseen eikä näin ollen kosteus pääsisi liikkumaan seinäkaakelin takaa lattian puolelle. Lainaus raportista: "Kostea alue rajautuu tiukkarajaisesti laattasaumojen mukaan, mikä viittaa tyypillisesti siihen, että silikonisauma padottaa kosteutta vedeneristeen ja laatan väliin."

 

[jonesky12345]

Oukei. Mutta, onko kokemusta tällaisesta tilanteesta että silikonisauma olisi runtattu niin syvään/paksulti että se tarttuisi kiinni vedeneristeeseen eikä näin ollen kosteus pääsisi liikkumaan seinäkaakelin takaa lattian puolelle. Lainaus raportista: "Kostea alue rajautuu tiukkarajaisesti laattasaumojen mukaan, mikä viittaa tyypillisesti siihen, että silikonisauma padottaa kosteutta vedeneristeen ja laatan väliin."

No siis kai tuo on mahdollista, jos tuollainen raportissa lukee. Yleensä jos kaakelit on hyvällä tartunnalla kiinni, niin sielä takaa ei liiaksi pitäisi vapaata vettä olla, mutta huokoistahan se laasti on, eli aina jonkin verran kosteus sielä käytön mukaan elää.

 

[Reivn]

Oukei. Mutta, onko kokemusta tällaisesta tilanteesta että silikonisauma olisi runtattu niin syvään/paksulti että se tarttuisi kiinni vedeneristeeseen eikä näin ollen kosteus pääsisi liikkumaan seinäkaakelin takaa lattian puolelle. Lainaus raportista: "Kostea alue rajautuu tiukkarajaisesti laattasaumojen mukaan, mikä viittaa tyypillisesti siihen, että silikonisauma padottaa kosteutta vedeneristeen ja laatan väliin."

En ole ammattilainen, ei siis kannata ottaa ns. totuutena tätä, mutta oon itekkin törmänny tuommoseen teoriaan silikonisaumasta remontteja pariin omaan torppaan suunnitellessa, kuulostaa ainakin ihan loogiselta. Vaatii samalla kyllä melkein väkisin runsasta veden kanssa lotraamista suihkussa, jotta sitä vettä laattasaumoista sinne ehtii valumaan riittävästi kosteuslukemien nousemiseksi, sekä samaan aikaan tilanteeseen nähden liian pienellä teholla olevaa tilan lämmitystä (eritoten lattialämmitys). Siihen jos yhdistää mahdollisesti puhdistamattoman lattiakaivon, missä on useamman vuoden ajan hiuksista kasaantunutta hiirenpesää, niin kosteus ei varmasti häviä ajoissa Mustat pilkut laattasaumoissa voi johtua ihan jo ilmanvaihdon riittämättömyydestä, ihosta irtoavassa liassa & solukossa olevat bakteerit tykkää kosteista laattasaumoista, ja jos tilan ilmanvaihto & lämmitys ei riitä kuivattamaan pintoja ennen seuraavaa kosteusrasituskertaa, niin alkaa pientä pilkkua tulla vaaleisiin saumoihin.

Jos ne tarkastajan mittaamat lukemat oli vain hieman koholla, niin en sanos tuota tosiaan ainakaan suorilta käsin kosteusvauriokohteeksi. Monta perusasiaa siellä on voitu vuosien aikana laiminlyödä ihan vaan ajattelemattomasti tilaa käytettäessä jonka seurauksia nuo on. Silikonisaumat voi aina uusia, mutta ongelma voi tulla vastaan jos lattialaatta on laitettu seinään asti kiinni ja lähdetty seinälaattaa rakentamaan lattialaatan päältä. Sillon siellä seinälaatan takana alas valuva vesi törmää lattialaattaan, ja jos lattialaatan reuna on ihan seinän vesieristeessä kiinni, niin ei pääse kunnolla livahtamaan lattialaatan alle. En tiedä kuinka realistinen tuommonen moka on, tai onko siitä seurauksia, mutta mahdollista kuitenkin. Toinen selitys tolle teidän ongelmalle on sitten laattalaastin kampaussuunta, jos on ollu tekijällä kiire niin on saattanut vetästä viimesen kampauskerran vaakatasoon ennen laatan seinälle nostoa joka sitten vaikuttaa veden juoksemiseen pystysuunnassa, tästäkään en osaa sanoa onko vaikutus suuri, suurempi, vai olematon...

 

[ZZRX]

En ole ammattilainen, ei siis kannata ottaa ns. totuutena tätä, mutta oon itekkin törmänny tuommoseen teoriaan silikonisaumasta remontteja pariin omaan torppaan suunnitellessa, kuulostaa ainakin ihan loogiselta. Vaatii samalla kyllä melkein väkisin runsasta veden kanssa lotraamista suihkussa, jotta sitä vettä laattasaumoista sinne ehtii valumaan riittävästi kosteuslukemien nousemiseksi, sekä samaan aikaan tilanteeseen nähden liian pienellä teholla olevaa tilan lämmitystä (eritoten lattialämmitys). Siihen jos yhdistää mahdollisesti puhdistamattoman lattiakaivon, missä on useamman vuoden ajan hiuksista kasaantunutta hiirenpesää, niin kosteus ei varmasti häviä ajoissa Mustat pilkut laattasaumoissa voi johtua ihan jo ilmanvaihdon riittämättömyydestä, ihosta irtoavassa liassa & solukossa olevat bakteerit tykkää kosteista laattasaumoista, ja jos tilan ilmanvaihto & lämmitys ei riitä kuivattamaan pintoja ennen seuraavaa kosteusrasituskertaa, niin alkaa pientä pilkkua tulla vaaleisiin saumoihin.

Jos ne tarkastajan mittaamat lukemat oli vain hieman koholla, niin en sanos tuota tosiaan ainakaan suorilta käsin kosteusvauriokohteeksi. Monta perusasiaa siellä on voitu vuosien aikana laiminlyödä ihan vaan ajattelemattomasti tilaa käytettäessä jonka seurauksia nuo on. Silikonisaumat voi aina uusia, mutta ongelma voi tulla vastaan jos lattialaatta on laitettu seinään asti kiinni ja lähdetty seinälaattaa rakentamaan lattialaatan päältä. Sillon siellä seinälaatan takana alas valuva vesi törmää lattialaattaan, ja jos lattialaatan reuna on ihan seinän vesieristeessä kiinni, niin ei pääse kunnolla livahtamaan lattialaatan alle. En tiedä kuinka realistinen tuommonen moka on, tai onko siitä seurauksia, mutta mahdollista kuitenkin. Toinen selitys tolle teidän ongelmalle on sitten laattalaastin kampaussuunta, jos on ollu tekijällä kiire niin on saattanut vetästä viimesen kampauskerran vaakatasoon ennen laatan seinälle nostoa joka sitten vaikuttaa veden juoksemiseen pystysuunnassa, tästäkään en osaa sanoa onko vaikutus suuri, suurempi, vai olematon...

Ei tuo kampaussuunta mitään merkkaa oikein tehtynä. Sitä laattaa painetaan ja yleensä hierretään sivuttaissuunnassa jolla koitetaan parantaa tartuntaa niin se laasti käytännössä lättääntyy ja peittää sen laatan taustan kauttaaltaan niinkuin kuuluu. Oon itsekkin kuullut vastaavista tapauksista joissa alimman laatan taakse jäänyt kosteus muhimaan. Yleensä ainakin on syytetty sitä silikonia että on ruutattu liian syvälle.

 

[Serbetli]

Itselläni taas on kokemus, että jos seinän ja lattian rajassa koko kolon täydeltä ei ole silikonia, siellä viihtyy vesi. Ei ehkä vuoteen silikonin laitosta, mutta sitten jo kyllä. Vesi ei sinne pääse laastisaumojen läpi, vaan silikoni irtoilee sen verran reunoistaan ajan myötä, että vesi löytää reitin. Olen 90%:sen varma, että esimerkkikohteessa on myös tämä tilanne. Tulee siis kuntoon sillä, että koko väli painetaan täyteen silikonia. Kannattaa varautua, että silikonin poiston jälkeen, saa rätillä kuivauksen lisäksi kuivatella väliä vuorokauden.

 

[dena]

Talossamme on kuvan kaltainen tilanne, jossa vesi pääsee valumaan suojalistan alle suoraan alla olevan otsalaudan päälle, mikä nyt ei mikään optimijuttu ole. Tämähän on varmasti melkolailla arkinen juttu joka tulee vastaan joka toisessa talossa, silti en löytänyt mikä on oikea ratkaisu tilanteeseen. Saisiko tätä kautta neuvoja ?

 

[Zigh]

Talossamme on kuvan kaltainen tilanne, jossa vesi pääsee valumaan suojalistan alle suoraan alla olevan otsalaudan päälle, mikä nyt ei mikään optimijuttu ole. Tämähän on varmasti melkolailla arkinen juttu joka tulee vastaan joka toisessa talossa, silti en löytänyt mikä on oikea ratkaisu tilanteeseen. Saisiko tätä kautta neuvoja ?

Eikö tuon pellin reunan pitäisi mennä tuon ylempänä olevan tiilen alle? Näyttää kyllä oudolta viritykseltä.

 

[ZZRX]

Talossamme on kuvan kaltainen tilanne, jossa vesi pääsee valumaan suojalistan alle suoraan alla olevan otsalaudan päälle, mikä nyt ei mikään optimijuttu ole. Tämähän on varmasti melkolailla arkinen juttu joka tulee vastaan joka toisessa talossa, silti en löytänyt mikä on oikea ratkaisu tilanteeseen. Saisiko tätä kautta neuvoja ?

Näyttäis että tuon kulmakohdan pellitykset on tehty puutteellisesti. Ei siinä muuta tarvii kuin uutta peltii tekemään niin ettei vesi pääse sinne alle valumaan. Tuon pellin pään voi esim kääntää silleen että siitä muodostuu stoppari ja sellasen nokan muotoilee jonka saa tosiaan tuon ylemmän tiilen alle vähän menemään... Noi liittymäkohdat on monesti aika haastavia monelle niin sitten ne jää tuollaisiksi viritelmiksi kun ei viitsitä huolella tehdä.

 

[1518964]

Talossamme on kuvan kaltainen tilanne, jossa vesi pääsee valumaan suojalistan alle suoraan alla olevan otsalaudan päälle, mikä nyt ei mikään optimijuttu ole. Tämähän on varmasti melkolailla arkinen juttu joka tulee vastaan joka toisessa talossa, silti en löytänyt mikä on oikea ratkaisu tilanteeseen. Saisiko tätä kautta neuvoja ?

Ennen näihin lyötiin lyijynauhaa, nyt siihen on kattovalmistaja kohtaisia erikoistiivisteitä. Esim. Ormax Wakaflex.

 

[dena]

Ennen näihin lyötiin lyijynauhaa, nyt siihen on kattovalmistaja kohtaisia erikoistiivisteitä. Esim. Ormax Wakaflex.

Voisitko vielä tarkentaa, mitä minun kuuluu tällä tiivistenauhalla tehdä?

 

[Reivn]

Voisitko vielä tarkentaa, mitä minun kuuluu tällä tiivistenauhalla tehdä?

Tiivistää tuo pellin pää niin, ettei lappeelta valuva vesi pääse pellin alle, vaan tiiviste pakottaa sen pellin päälle tai ohi. Parempi keino on hommata pätkä tuota samaa peltiprofiilia (saa käytännössä kaikista rautakaupoista) ja tehdä uusi tuohon tilalle jossa päässä pokkaus mikä ylettää kattotiilien alle eikä päästä valuvaa vettä päädystä sisäpuolelle. Vaikeasti selitetty, mutta ylempänä ZZRX kuvasi saman operaation, josko siinä ois paremmin avattu

 

[dena]

Jos sen pellin tosiaan saa laittaa sen ylemmän kattotiilen alle, niin kyllä se pituutensa puolesta sinne menee, jostain olin lukevinani ettei näin kuulu syystä tai toisesta tehdä.

 

[Reivn]

Jos sen pellin tosiaan saa laittaa sen ylemmän kattotiilen alle, niin kyllä se pituutensa puolesta sinne menee, jostain olin lukevinani ettei näin kuulu syystä tai toisesta tehdä.

Jollain tavalla on varmistettava, että vesi valuu aina alaspäin pääsemättä katteen alle. Nuo tatteet ja sisänurkkaukset on erikoiskohteita, mutta sama periaate niissä pätee. Jos tosiaan saat peltiä siirrettyä sen verran, että pellin pääty ylettää pari senttiä katteen alle, niin homma ratkeaa pitkälti sillä. Siihen voi vielä laittaa sen tiivistenauhan, tai liimamassaa, pellin päälle jotta pelti tiivistyy kiinni katteen alapintaan eikä tule esimerkiksi ensi talvena lumen painaessa pois sieltä. Meillä tahtoo samantapaisessa kohdassa lumi painaa päältä reunuspeltejä eteenpäin kun ei ole lumiestettä joka vähentäis lumen rakenteeseen kohdistamaan painoa.

 

[dena]

Kiitän neuvoista, eiköhän tämä tästä

 

[Niämine]

Oukei. Mutta, onko kokemusta tällaisesta tilanteesta että silikonisauma olisi runtattu niin syvään/paksulti että se tarttuisi kiinni vedeneristeeseen eikä näin ollen kosteus pääsisi liikkumaan seinäkaakelin takaa lattian puolelle. Lainaus raportista: "Kostea alue rajautuu tiukkarajaisesti laattasaumojen mukaan, mikä viittaa tyypillisesti siihen, että silikonisauma padottaa kosteutta vedeneristeen ja laatan väliin."

Teoriassa on toki mahdollista että silkkari olisi tukkinut kokonaan seinän ja lattian välisen kulman - käytännössä puolestaan ei taida kovinkaan usein näin käydä vaan sinne kulmaan jää laastia joka "salaojittaa" seinät. Anyway, mahdollista. Ja jos taas todella on niin että se sauma on silkkaria täynnä vesierkkaan asti, nii melkeen väittäsin että sen poistaminen niin että erkka pysyy ehjänä vaatii lottovoittoon verrattavissa olevan tuurin.

 

[Sikatiiker]

Noissa tuulettuvalla alapohjalla olevissa kämpissä (jollainen itsellänikin on) on lämmöneriste sisäpuolella ja lähtökohtaisesti alapohjatila on kylmää tilaa. Tossa vastakkaiselle puolelle rakensi tuore naapuri kämpän, niin niillä on tuo tuulettuva alapohjatila samassa koneellisessa ilmanvaihdossa, kuin muu sisätila ja siellä siis lämmitys myöskin. Tuolla välttyy potentiaalisilta kosteusongelmilta keväällä, jos maaperä on kylmää, mutta ilma lämpenee ja kosteutta on enemmän, jolloin alapohjatilassa suhteellinen ilmankosteus voi olla todella korkea.

Itsellä on juuri noin eli lämmin, tuulettuva alapohja koneellisella ilmanvaihdolla. Pidän todella turvallisena ratkaisuna alapohjan kannalta. Ei tarvi myöskään murehtia radonista kun on alapohjassa iv-kanavat.

Eräässä länsinaapuriin viittaavassa talopaketissa kävin taannoin katsomassa kylmää rossipohjaa jossa oli maata vasten muovi, oli aika kylmäävä näky se muovin alapintaan tiivistynyt kosteuden määrä.

 

[tietokonerikki]

Tässä on mahdollisesti hankinnassa 2-kerroksinen rivitaloasunto, 5h 118m². Kph+sauna yläkerrassa. Muut taloyhtiön asunnot (2kpl) ovat kolmioita ja yhdessä tasossa. Tänään aamulla oli kosteusmittaus ja erityisesti kiinnosti juurikin kph:n tulokset. Nykyiset asukkaat eivät taida juuri lastoittaa lattiaa suihkun jälkeen kun kyseessä 10v vanha kohde ja nyt jo lattialaatat aivan kalkissa. Kosteusmittauksessa todettiin, että suihkuseinän sekä viereisen seinän alakaakelien 1. rivi on kostea, tätä vahvistaa myös se kun kyseisellä alueella silikonisauma on melko huonossa kunnossa. Seinäkaakelit ovat isompaa, ~20x30cm kokoa ja lattialaatat pientä 10x10cm kokoa (en ole mitannut mutta silmäarviolta tätä kokoa).

Kosteusmittaaja sanoi että hänen kokemuksen perusteella alimman kaakelirivin kosteus johtuu siitä, että lattian ja seinän rajalla silikoni on runtattu liian syvään, jolloin silikoni on tarttunut vesieristeeseen eikä näin ollen kosteus pääse valumaan seiniltä lattialle ja siitä eteenpäin. Seinän 1. kaakelirivin saumat ovat alkaneet tummua paikoitellen (homekasvustoa?) ja lattialaattojen saumat ovat alkaneet kulumaan kohtuuttoman paljon suhteessa asunnon ikään ainakin omasta mielestäni.

Onko palstalla tietäjiä että miten kannattaisi edetä. Kosteusmittaajan korjausehdotus oli vain poistaa vanha silikonisauma ja laittaa se uudestaan niin ettei sitä runtata liian syvään jotta silikoni ei pääse tarttumaan vesieristeeseen. Ehdotti myös että lattialaattojen saumat uusitaan, samaten seinän kaakelien saumat. Seinäsaumoja ei ehkä ihan koko alalta tarvitsisi vaihtaa, puolesta välin seinän korkeutta voisi riittää. Onko kokemusta väellä että riittääkö kosteusmittaajan ehdottamat toimenpiteet? Mielelläni kuulen muiden kph-projekteista lisää, nimenomaan tällaisista kosteusongelmaisista kohteista ja niiden ratkaisuista.

On tossa muitakin mahdollisuuksia, se lattian rajan sauma on jostain kohti irti ja saippua vesi pääseen kapillaarisesti imeytymään laattoihin (sitä rakoa mistä se saippuavesi menee ei näe paljain silmin) sieltä se voi padota ja levitä. Saumat homehtuvat jo tossa ajassa, jos ovat päivittäin kosteina.

Uusisin ne silikonit lattian rajassa vesieristettä rikkomatta laatan paksuus + ehkä milli.
Jostain kuivasta nurkasta (kaukana suihkusta korkeasta kohdasta) voi tutkia sitä laatan paksuutta ellei ole tiedossa.

 

[ZZRX]

Itsellä on juuri noin eli lämmin, tuulettuva alapohja koneellisella ilmanvaihdolla. Pidän todella turvallisena ratkaisuna alapohjan kannalta. Ei tarvi myöskään murehtia radonista kun on alapohjassa iv-kanavat.

Eräässä länsinaapuriin viittaavassa talopaketissa kävin taannoin katsomassa kylmää rossipohjaa jossa oli maata vasten muovi, oli aika kylmäävä näky se muovin alapintaan tiivistynyt kosteuden määrä.

Alapohjassa IV-kanavat? Tuo kuulostaa riskirakenteelta jossa tuloilman sekaan voi tulla homekasvustoa ja epäpuhtauksia.

 

[saami]

Alapohjassa IV-kanavat? Tuo kuulostaa riskirakenteelta jossa tuloilman sekaan voi tulla homekasvustoa ja epäpuhtauksia.

Ovat erillään sisällä kulkevasta ilmasta

 

[ZZRX]

Ovat erillään sisällä kulkevasta ilmasta

Mitäs IV- putkia ne sit on?

 

[saami]

Mitäs IV- putkia ne sit on?

Ihan IV-putkia, mutta eivät kierrätä sitä talon sisäilman sieltä. Näin ainakin Muurametaloilla.

Muurametalot tarjoaa ainoa muuttovalmiina talotehtaana Suomessa lämpimän, tuulettuvan alapohjan kaikkiin talomalleihin. Kantavassa, tuulettuavassa alapohjassamme on 900 mm vapaata tilaa, jonka tuuletuksesta vastaa talon ilmanvaihtokone erillisen kanavan kautta: tällöin talosi ilmanvaihto ja alapohjan ilmanvaihto eivät mene ikinä ristiin, ja koneellinen ilmanvaihto alapohjassa pitää huolen, että radonkaasut pysyvät pois sisäilmasta. Olosuhteet lämpimässä alapohjassa ovat pysyvästi hyvät ja alapohja on huomattavan riippumaton ulkopuolisista ilman- ja kosteuden vaihteluista.
.

 

[jonesky12345]

Ilmahan voisi sisältä mennä alapohjaan ja poistaa sieltä.

 

[henkkahei]

On tossa muitakin mahdollisuuksia, se lattian rajan sauma on jostain kohti irti ja saippua vesi pääseen kapillaarisesti imeytymään laattoihin (sitä rakoa mistä se saippuavesi menee ei näe paljain silmin) sieltä se voi padota ja levitä. Saumat homehtuvat jo tossa ajassa, jos ovat päivittäin kosteina.

Uusisin ne silikonit lattian rajassa vesieristettä rikkomatta laatan paksuus + ehkä milli.
Jostain kuivasta nurkasta (kaukana suihkusta korkeasta kohdasta) voi tutkia sitä laatan paksuutta ellei ole tiedossa.

Joo, silikonin vaihto joka tapauksessa tulisi kyseeseen vähintään ja esteettisyyden puolesta kaakelisaumat haluttaisiin vaihdattaa. Sen verran erikoinen keissi ja päänvaiva niin saapa nyt kuitenkin nähdä että jos hankittaisiin tontti ja pasautettaisiin okt, vaihtoehtoja riittää

 

[tietokonerikki]

Joo, silikonin vaihto joka tapauksessa tulisi kyseeseen vähintään ja esteettisyyden puolesta kaakelisaumat haluttaisiin vaihdattaa. Sen verran erikoinen keissi ja päänvaiva niin saapa nyt kuitenkin nähdä että jos hankittaisiin tontti ja pasautettaisiin okt, vaihtoehtoja riittää

Voihan ne kaakelisaumatmin vaihtaa ei se nyt ihan mahdoton homma ole varsinkaan jos ei ole vesikalusteita tai putkia haittana.

Ei kun vaan rakentamaan OK taloa. Siellä on kiva asua ja saa hyötyliikuntaa. Kun paikkoja pitää puhtaana.

 

[ZZRX]

Ilmahan voisi sisältä mennä alapohjaan ja poistaa sieltä.

Tuostakin oli joskus puhetta ja sekin ilmeisesti jonkin sortin riskiratkaisu.


Koitin tässä vielä googletella tarkemmin mikä tuossa oli se ongelma niin ainakin yks ketju löyty rakenta.fi palstalta jossa käsitelty asiaa

Ilmastoinnin poistoilma rossipohjaan

www.rakentaja.fi

Ei toki mitään asiantuntija-faktaa mutta suuntaa antavaa.

 

[sahtimonni]

Kysymys saumamassoista: Maalasin pukuhuoneen kaakeliseinät kaakelimaalilla valkoiseksi ja lopuksi pitäisi vetää nurkkiin ja oven karmeihin saumat. Alun perin tässä oli käytetty silikonia, mutta en missään nimessä halua laittaa sitä kaakelimaalin päälle, nimittäin jos joudun joskus maalaamaan pinnan uudelleen, niin silikoni tekee tästä käytännössä mahdotonta. Kyse ei ole varsinaisesta märkätilasta, joten saumojen funktio on puhtaasti kosmeettinen.

Mikä saumamassa olisi lähinnä silikonia ulkonäöllisesti ja muilta ominaisuuksiltaan, mutta sietää päällemaalausta? Akryylikitti on tuttua tavaraa, mutta se ei sovellu tähän käyttöön, koska kerää kaiken lian eikä kestä kunnolla pyyhkimistä. Seinäkaakelit ovat vitivalkoiset, joten massan tulisi myös olla varsin valkoista eikä saisi kellastua ajan kanssa.

Ehdotuksia?

 

[ZZRX]

Kysymys saumamassoista: Maalasin pukuhuoneen kaakeliseinät kaakelimaalilla valkoiseksi ja lopuksi pitäisi vetää nurkkiin ja oven karmeihin saumat. Alun perin tässä oli käytetty silikonia, mutta en missään nimessä halua laittaa sitä kaakelimaalin päälle, nimittäin jos joudun joskus maalaamaan pinnan uudelleen, niin silikoni tekee tästä käytännössä mahdotonta. Kyse ei ole varsinaisesta märkätilasta, joten saumojen funktio on puhtaasti kosmeettinen.

Mikä saumamassa olisi lähinnä silikonia ulkonäöllisesti ja muilta ominaisuuksiltaan, mutta sietää päällemaalausta? Akryylikitti on tuttua tavaraa, mutta se ei sovellu tähän käyttöön, koska kerää kaiken lian eikä kestä kunnolla pyyhkimistä. Seinäkaakelit ovat vitivalkoiset, joten massan tulisi myös olla varsin valkoista eikä saisi kellastua ajan kanssa.

Ehdotuksia?

Akryylimassa kuulostaisi nimenomaan oikealta tavaralta. Se kerää siksi lian eikä kestä pyyhkimistä koska massa on tarkoitettu nimenomaan maalattavaksi. Eli vedät massan paikalleen ENNEN maalausta ja sit kun maalaat niin veät maalin myös massan päälle.

 

[sahtimonni]

Akryylimassa kuulostaisi nimenomaan oikealta tavaralta. Se kerää siksi lian eikä kestä pyyhkimistä koska massa on tarkoitettu nimenomaan maalattavaksi. Eli vedät massan paikalleen ENNEN maalausta ja sit kun maalaat niin veät maalin myös massan päälle.

Tiedän. Tässä tilanteessa se ei vaan ole oikein vaihtoehto, kun seinät on jo maalattu. Alun perin meinasin vetää ihan silikonit, mutta totesin sen huonoksi ideaksi. tuon mahdollisen uudelleenmaalauksen kannalta. Lisäksi akryylimassan päälle vedetyllä maalilla on herkästi tapana halkeilla maalauksen jälkeen, etenkin jos massa ei ole ehtinyt kuivaa useita vuorokausia ennen maalausta. Tuosta on ihan omia kokemuksia.

Päälle maalattavia massoja on kuitenkin monenlaisia MS-polymeerimassoja, asennusmassoja yms. ja se kiinnostaisi, mikä olisi niistä lähimpänä silikonia ominaisuuksiltaan.

 

[mikkot]

Pitäisi valita ilpillä varustettuun sähkölattialämmitteiseen taloon makuuhuoneisiin ja oleskelutiloihin uudet termostaatit. Alustavasti ajattelin DeviReg Opti -mallia, joka on yhdistelmätermostaatti. Hinta on kohtuullinen, ulkonäkö ok ja vanhan tehosäädön sijaan säädetään lämpötilaa. Kokemus termareista on kuitenkin nolla, niin kyselläänpä vielä täällä josko jollain on asiaan mielipidettä. Katselin myös älykkäämpiä wifi-malleja, mutta kannattaakohan noista nyt ylimääräistä satasta maksaa siitä ominaisuudesta? Lämpötilan tiputuksen ohjaus on yhdestä seinäkytkimestä, niin ennemmin laitan siihen jonkun äly-wifi-kytkimen.