Käytännössä ei jää mitään muuta kuin ranka vanhaa. Ikkunoiden ja ovien paikkoja muutetaan tarpeen mukaan. Teen mahdollisimman paljon itse ja tiedän, että tuossa tulee menemään useampi vuosi.
Omat vinkit:
m.motonet.fi
Onko lattialämmitys riittävällä teholla? Jotkut tummat laastit ymmärtääkseni muuttuu sävyltään vaaleammiksi kun kastuvat, eli voi johtua myös suuresta suihkuttelumäärästä joka ajaa kosteuden saumalaastiin ja lattialämmitys ei ehdi kuivattamaan sitä ennen seuraavaa henkilöä. Voi myös olla, että joku noista käytetyistä puhdistusaineista on imeytynyt siihen saumalaastiin ja värjänny sen nyt vaaleaksi jollon korjauskeino on oikeastaan vanhan saumalaastin poisto pinnan osalta ja uuden hierominen päälle. Riittävän syvälle, että uusi tarttuu, tarpeeks matalalle ettei mene vesieristeeseen.
Vaikea sanoa lattialämmityksen tehosta, kyllä tuo kohtuullisessa ajassa minusta kuivuu.
Homepilkut/tummat kohdat saumoissa voi kertoa joko riittämättömästä kuivumisesta, tai toisaalta riittämättömästä ilmanvaihdosta. Ilmanvaihto jos on ketuillaan niin tuota tuoksua voi tulla kun lattiasta haihtuva kosteus jää pyörimään kylpyhuonetilaan. Voi tulla myös sieltä lattiakaivosta ylös jos korvausilman saanti oikeita reittejä pitkin on riittämätöntä ja märkää hiuspehkoa kaivo täynnä.
Ilmanvaihto on nuohottu muutama vuosi sitten, lisäksi kylppäristä on kahteen suuntaan ovet jotka yleensä on auki, joten kosteuden pitäisi kyllä poistua aika tehokkaasti vieläpä nyt talvella, kun sisäilman kosteus muuten on aivan minimissä. Pintakosteusmittarilla ei löytynyt mitään poikkeavia kohtia silloin kuntotarkastuksessa, kun oli pari päivää ollut märkätila käyttämättä sen ohjeen mukaan, vertailua tehtiin siis kylppärin ympäri eikä esim suihkuseinän alueella korostunut pintakosteudet mitenkään. On toki mahdollista, että kylppäri on myös ennen tuota pesty hyvin, joten mahdolliset homepilkut laattasaumoissa tai laattasaumojen halkeamien raoissa ovat sitten taas pikkuhiljaa kertyneet. Samanlaisia pilkkuja ilmeentyi edellisessä kämpässä tuoreempaan kylppäriin saumoihin, mutta toki saumat olivat ehjät ja niitä sitten välillä pestiin.
Toimii mut maksaa äkkiä tonnin-pari. Se lämppärikaapeli ei oo lähelläkään sitä injektoitavaa syvyyttä vaan syvällä betonissa eli ei riskiä. Kaverilla tehtiin useemmalle neliölle koposeinää injektointi 90-luvun kylppäriin ja onnistu hyvin.
"Onhan näitä nähty ja tehty" kuitenkin lopulta jälki lähempänä huonoa kuin välttävää. Kävi tähän malliin parketin hionnan kanssa, mikä taitaa tosin olla yksi maailman erikoisuus missä homma on aika villi-länsi.
Pitäisikö näille olla oma ketju? Lähinnä kun porukalla on varmaan niitä hyviäkin kokemuksia firmoista, ja ei tosiaan tahtoisia arpoa sitä huonointa firmaa tekemään remppaa. Itseä kiinnostaa kokemukset PK-seudun firmoista joilta hoituisi parin WCn remppa + KPH/Sauna. Semmosta vanhan koulukunnan länkystä ei kyllä jaksa kuunnella
Tuo on operaationa sellainen, että jo ennuste on huono, ellei sovita tarkasti, mitä tehdään. Tehtaalla parketti on lakattu hyvällä lakalla, mutta kalvopaksuus on tietysti vedetty minimiin. Jälkikäteen lakattaessa lakka on useasti vesiliukoista linnun maitoa, jota voi antaa lapsille aamulla. Kunnollisen lakan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Lisäksi kalvopaksuus jää vielä alkuperäistä ohuemmaksi. Tempauksella saa hyvänkin parketin pilalle.
Et tarvi tohon arkkitehtia vaan kenet tahansa, joka piirtää osaa. Riittää kun on joku caditaidot omaava rakennesuunnittelija, joka tietää minkälaisella ratkasulla talli piirretään. Asemakuvahan on yksinkertainen, mikäli vanha asemapiirustus on tallessa, koska kunnalta saa kyllä dwg eli cadimuotoisen karttakuvan, jonka päälle asemapiirustuksen toisintaminen on aika nopea homma. Luulen, että hinnoittelumallina puhutaan luokkaa pari sataa per kuva, jos lähdetään ihan nollasta tekemään eli piirtämään kuvat alusta alkaen vaikka vanhat kuvat olisikin pohjalla. Itse olin omassa tallihankkeessani pääsuunnittelija (rakennusalan koulutus) eli piirsin kuvat ja hoidin kaiken muunkin.
Riippuu myös kunnasta, että miten tiukkoja ovat. Pkseudulla rakennusvalvonta on varmasti keskimäärin tiukempaa, kuin monessa muussa kunnassa muualla suomessa. Rakennusvalvonnan tehtävä ei kuitenkaan ole olla lapsenvahtina vaan lähinä katsoa, että määräystenmukaisuus, esimerkiksi etäisyydet tontin rajoista täyttyvät, joten saattavat siksikin edellyttää alan henkilöä, vaikka välttämättä tuolle ei ole tarvetta. Pääsuunnittelija hankkeeseen tarvitaan jokatapauksessa, ja hankkeen vaativuudesta riippuen se ei välttämättä voi olla ihan tavan tallaaja.
Asemapiirustuksessa tulee esittää kaikki asemapiirustuksessa vaadittavat asiat sekä voimassa olevat asiaa koskevat kaavamääräykset. Yleensä kunnan rakennusvalvonnan sivuilla on ohjeet, mitä kuvissa tarvitsee esittää, mutta käytännössä kaikkien tontilla olevien rakennusten etäisyydet rajaan, sekä tontin muihin rakennuksiin. Rakennusten nurkkien korkoasemat, autopaikkojen säädöstenmukainen täyttyminen kääntösäteineen, alueet lumelle, viheralueet jne jne eli katso kunann ohje. Käytännössä riittää, jos otat pohjaksi vanhan asemapiirustuksen ja päivität sitä, jolloin käytännössä muutat vain sitä tallin kokoa ja piirrät uudet mittaviivat. Kyllä rakennusvalvonnasta sitten ilmoitetaan, jos siihen tarvitaan esimerkiksi joku pääsuunnittelija. Naapurien kuuleminen suoritetaan rakennusvalvonnan virallisilla kaavakkeilla, joihin tarvitset naapureilta allekirjoitukset. Naapureille täytyy myös esittää suunnitelmat, jotka naapurit kuittaavat nähdyiksi. Ensihätään voit varmaan vanhojen piirustusten pohjalta luonnostella laajennoksen havainnekuvin ja laittaa ne rakennusvalvontaan sekä naapureille ja voit ilmoittaa rakennusvalvontaan samalla, että poikkeamispäätöstä varten on havainnekuvat ja viimeistellyt dokumentit laaditaan sitten, mikäli poikkeamispäätös hyväksytään.
Siinä tapauksessa luvan kyllä saat jokatapauksessa. Suosittelen tekemään niin, että pistät lupa-asian vireille, toimitat asemapiirroksen ja pari havainnoivaa luonnosta vanhoihin kuviin täydennettynä ja laitat saatteeksi rakennusvalvontaan tiedon, että toimitat tarkemmat kuvat ja etsit tarkemmat suunnittelijat heti kun lupa-asia on edennyt siihen pisteeseen, ettei estettä luvan myöntämiselle ole tuohon naapuriasiaan liittyen. Kunta todennäköisesti kuitenkin vaatii jotain julkisivupiirroksia vähintään luonnostasolla, jotta naapureiden kuuleminen on virallisesti edes mahdollista. Jos olet aivan satavarma siitä, ettei naapureiden kanssa tule ongelmia, niin hommaisin kyllä pääsuunnittelijan tekemään kuvat suoraan. Joudut kuulla kaikkia rajanaapureitasi, mutta tuota rajan läheisyys asiaa voi vastustaa vain ne naapurit joiden lähelle meinaat rakentaa. Ongelmaksi muodostuu paloturvallisuusmääräykset, jolloin joudut tekemään tarvittavat palokatkot/-osastoinnit sille alueelle, joka liian lähellä rajaa sijaitsee.
EIköhän noita googlella löydä. En usko, että kadun vastakkaisella puolella olevat naapurit voivat myöskään tuohon rajan läheisyysasiaan mitään sanoa, jos lähestyt katua, silloin asiasta vastaa kunta. Naapurien kuuleminen on normaali osa rakennuslupaprosessia, mutta he eivät voi kieltää mitään, mikä tapahtuu lakien ja määräysten mukaisesti. Lähtökohtaisesti toki pyrittäneen tilanteeseen, jossa naapurikin on tyytyväinen, mutta rakennusvalvonta tekee lopulta päätöksen. Kannattaa varmaan soitella rakennusvalvontaan ja keskustella sielä jonkun lupainsinöörin kanssa nyt ihan aluksi, että mitä olet ajatellut tehdä ja mikä olisi paras tapa edetä. Lupainsinööri kyllä ohjeistaa.Pitääpä alkaa noita vanhoja kuvia katsomaan, että josko sieltä sopiva asemapiirrospohja löytyisi. Lumikasat vähän itse mittausta vaikeuttaa...
Ei taida riittää vantaan kaupungin karttapalvelun tonttikuva johon laajennuksen mittoineen sijottaisi ja samaan myös mitat tontin rajoihin?
Pohjakuvan olen jo taiteillut talon pohjapiirustukseen, talli tulisi siis taloon kiinni, toisen liian pienen tallin jatkoksi/viereen.
Ja siis raja, josta puhutaan, on katua vasten. Ja tosiaan kadun toisella puolella kaksi naapuria, joiden talot taas suhteellisen kaukana kadusta/meidän etupihasta. Näistä teoriassa toinen saattaisi olla vittusilleen nihkeä, ovat vähän tuuliviirejä välillä. Menee eläkeläisillä kyttäily ujosti heikommaksi meidän etupihan suhteen
Muut kolme naapuria ovat sitten ns oikeita rajanaapureita ja heidän taloihin ei välimatkat lyhene laisinkaan laajennuksen osalta.
Melkein uskaltaisin piirrättää jo kunnon kuvat ym paperit, pitäisi vain löytää joku hyvä lafka se tekemään. Tästä suosituksia otetaan vastaan...
Ootko varmistanu, että tarttet nimenomaan erillisen poikkeuspäätöksen ennen rakennuslupaa? Asemakaava-alueella rakennustarkastajalla on harkintavaltaa monessa kunnassa/kaupungissa, eli voi olla mahdollista hakea suoraan rakennuslupa jossa on mukana se poikkeaminen perustuen naapureilta haettuihin kirjallisiin naapurinkuulemisiin. Riippu ihan kyseisen kunnan rakennusjärjestyksestä josta löytyy kyllä dokkarit yleensä kaupungin nettisivujen kautta.
Kehtaiskohan itteensä suositella?
Alkaa tulla painetta hoitaa hommat kunnolla
Alkaa tulla painetta hoitaa hommat kunnolla
@Niämine millaisia hommia teet?
Maali/tapetti vai ihan märkätilaakin?
Teen myös märkätiloja.Rossipohjallisissa taloissa ei yleensä ole valesokkelia, joten en nyt täysin ymmärtänyt tuota muutosta betonilaatalle ja lisäksi rossipohjahan on rakenteena ihan hyvä.Kyselläänpä täällä.
Koska talotarjonta on heikkoa, on täytynyt kääntää katsetta myös vähän vanhempiin taloihin. Osa on jo silmämääräisesti täysin purkukuntoisia, osa taas vaikuttaa hyvin pidetyiltä ja säännöllisesti huollettuja.
Olen jo ajatuksen tasolla karttanut ajatusta riskirakenteisista taloista, valesokkeli, tasakatto ja mitä näitä nyt on.
Nyt kuitenkin jonkin verran tullut myyntiin näitä, joihin on tehty kengitys tms. toimenpide riskirakenteen korjaamiseksi. Uskaltaako tuollaisiin koskea, jos hinta on järkevä? Muutama yksilö olisi varsin meille suotuisalla alueella, kaikki isoimmat on tehty (kattopellit, ikkunat, putket ja viemärit) viimeisen kymmenen vuoden aikana ja lisäksi tuo kengitys tai rossipohjan? muutos betonilaatalle. Ajatuksena sitten tehdä pintoja uusiksi, osin itse/talkoilla ja osin ammattilaisten toimesta.
Eli mikä on fiksumpien ajatus talosta, joka on ollut riskirakenteinen, mutta korjattu ihan firman toimesta? Kunhan tässä nyt itse ajatuksia pyörittelen, ostopäätös siis edelleen kaukana. Haluaisinkin kuulla mielipiteitä perusteluineen ja mikäli osaat kertoa vielä teknisesti jotain, parempi
Mattopuukolla nätisti silikoonit pois ja uudet tilalle. Helpoin ja halvin.Ostettiin uusi kämppä ja siellä pitää vähän sitä sun tätä vaihtaa mieleiseksi. Mitäs ehdottaisitte lasitiilien tilalle. Tai tarkennetaan sen verran että ei välttämättä tarvitse korvata millään jos helposti purettavissa ja puhdistettavissa. Silikonit on huonot ja likaa päässyt saumojen väliin, ruman näköiset läheltä katsottuna. Miten nuo on yleensä asennettu toisiinsa kiinni?
Kiitos vastauksesta! Tämä saattaa jopa ratkaista asian. Turnerista olen kuullut kehuja, Isomaticista en mitään. Tuo oli uusi plussa Turnerille.
Suunnittelijoilla on erilaiset kokemukset ja näkemykset ja asiat riippuvat paljon siitäkin miten se muu ympäristö on toteutettu. Toiset tekevät enemmän varmanpääle (kuluja miettimättä) kuin toiset.
Noh, makuasioita. Kaveri asuu 90 luvun alkupuolella rakennetussa kellarillisessa omakotitalossa, jossa puolittain maan alle jäävä kellari on kevytsoraharkkoa ja eristetty sisäpuolelta. Käytännössä silloin, kun sisällä on lämmin ja ulkona on kylmä, on kastepiste jossain eristekerroksen sisällä, jolloin sisäpuolisella lämmöneristyksellä vaaditaan höyrynsulku. Jos salaojat ja patolevyt jne on kunnossa, niin se harkkomuuri pysyy suhteellisen kuivana ja eriste sitä kautta pysyy kuivana ulkopuoliselta kosteudelta. Eriste voidaan tietysti laittaa myös ulkopuolelle, tällöin se sisäilmalle altis harkko tai muu kivimateriaali hengittää sitä sisäpuolen kosteutta. En näe noita kellaritilojen lämmöneristysratkaisuja niinkään haasteellisena, isompi haaste kellaritiloissa on maanvaraisen laatan kosteudenhallinta ja kosteuskatkot puurakenteiden osalta, mutta nämä nyt yleensä on aika toimivia settejä.
Mielelläni kuulen muiden kph-projekteista lisää, nimenomaan tällaisista kosteusongelmaisista kohteista ja niiden ratkaisuista.
