Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[Juke]

Olisi tarkoitus aloitella mökin täydellistä remonttia ympärivuotiseen käyttöön. Mökki on 50-luvulla rakennettu 1,5 kerroksinen puurunkoinen hyvin kevyesti eristetty vain kesäkäytössä ollut. Mökissä on kantovesi saunaan ja saunasta vedet menee imeytyskenttään. Mökin kulmalle tulee kuitenkin kunnan vesi ja viemäri eli ne olisi tarkoitus ottaa käyttöön. Tässä on hahmotelma mökin pohjapiirroksesta (Ei sattunut ihan mittakaavaan. Piirroksessa katkoviivalla näkyy yläkerran paikka):

Vaatimukset/haluja:
-Ympärivuotiseen käyttöön
-Sisävessa
-Kaksi etätyöpistettä (toinen yläkertaan ja toinen alakertaan)
-Ilmastointi

Yläkertaan kulku on nyt pukuhuoneesta tikkaita pitkin. Täytyy rakentaa kunnon portaat ja näillä näkymin ne tulisi vasempaan yläkulmaan.

Remontti on jo alkanut yläkerran purkamisella ja tarkoituksena on saada yläkerta valmiiksi tämän vuoden aikana ja ensi vuonna sitten alakerta.

Yläkertaan täytyy saada mahdutettua yksi etätyöpiste, parisänky, säilytystilaa vaatteille ja pari vierassänkyä. Tila jää ehkä yhtenäiseksi tai sitten väliin tulee yksi seinä. Ongelmia aiheuttaa tilan mataluus ja katon keskikohtaa on tarkoitus korottaa 190 cm:iin. Kattotuolien väli on 100 cm. Löytyykö mitään paneelia, joka kestäisi noin pitkän koolausvälin vai onko seinät ja katto levytettävä? Tietysti kattotuolien väleihin voisi laittaa ylimääräiset koolaukset. Tilaa madaltavaa koolausta haluan välttää.

Alakertaan tulisi sitten keittiö, olohuone, sauna, suihku, kodinhoitohuone ja vessa. Pohjaa ei ole millään tavalla vielä lyöty lukkoon eli periaatteessa se voi muuttua paljonkin nykyisestä. Saunaa voi joutua vähän pienentämään, että saa nykyiseen pukuhuoneeseen mahtumaan suihkun, kodinhoitohuoneen (eli käytännössä pyykkikone) ja vessa. Tuolta olisi myös hyvä päästä suoraan ulos kulkematta olohuoneen kautta.

Keittiö pysyy todennäköisesti nykyisellä paikallaan, mutta voi sitä muuallekin suunnitella. Nykyinen sijainti olisi paras putkien vetämisen kannalta. Takka ei ole pakollinen, mutta se jätetään, jos se mahtuu olemaan.

Kysymyksiä/pohdittavia asioita:
-Lämmitysmuoto? ILP+sähkö on ollut mietinnässä.
-Ilmanvaihdon toteuttaminen
-Välipohjassa ja seinissä on noin 10 m^3 purua. Kuinka se on järkevin poistaa?
-Hankintojen kilpailutus. Tavaraa tulee paljon, mutta useissa erissä. Saako rautakaupoista jotain alennusta näissä tapauksissa?

Saa esittää mielipiteitä ja antaa vinkkejä.

Tästä mielellään lukee lisää. Oli vastaavan ikäinen mökki ja samat suunnitelmat, mutta lopputulemana päätettiin mennä helpomman kautta. Eli mökin vaihto paremmin tarpeita vastaavaksi. Eri pohjaratkaisuja piirsin ties kuinka monta ja varsin toimiva olisi paperilla tullut. Jääkö sulla käytännössä ranka pystyyn ja melkein kaikki muu uusiksi vai onko jotain jo uusittu? Ei tarvitse pohjassa välittää nykyisistä ikkuna-aukoista jne.

Uuteen mökkiinkin piti tehdä remppaan. Noin 10k€ hankinnoilla rautakaupasta sai projektiasiakkaana reilut 10% alea varastotavaroista. Tilaustuotteista alennukset ihan pähkinöitä.

 

[demo69]

Tästä mielellään lukee lisää. Oli vastaavan ikäinen mökki ja samat suunnitelmat, mutta lopputulemana päätettiin mennä helpomman kautta. Eli mökin vaihto paremmin tarpeita vastaavaksi. Eri pohjaratkaisuja piirsin ties kuinka monta ja varsin toimiva olisi paperilla tullut. Jääkö sulla käytännössä ranka pystyyn ja melkein kaikki muu uusiksi vai onko jotain jo uusittu? Ei tarvitse pohjassa välittää nykyisistä ikkuna-aukoista jne.

Uuteen mökkiinkin piti tehdä remppaan. Noin 10k€ hankinnoilla rautakaupasta sai projektiasiakkaana reilut 10% alea varastotavaroista. Tilaustuotteista alennukset ihan pähkinöitä.

Käytännössä ei jää mitään muuta kuin ranka vanhaa. Ikkunoiden ja ovien paikkoja muutetaan tarpeen mukaan. Teen mahdollisimman paljon itse ja tiedän, että tuossa tulee menemään useampi vuosi.
Onpahan jotain puuhasteltavaa etätöiden vastapainoksi. Ei tuo täyttänyt mitään meidän vaatimuksia, mutta sijainti on niin hyvä ja hinta halpa, että päätettiin tarttua tuohon.

 

[JuhaH]

No niin tuli kämppä ostettua.. Olisihan tuota voinut perehtyä asioihin aikaisemmin, mutta diili käveli vastaan ja kaikki tapahtui nopeasti.
-
Eli pitäisi alkuunsa
1. tapetit irrottaa
2. tasoittaa
3. maalata

1. Mitä työkaluja tarvitsen? Joku höyryirroitin tapettiin tms. tikkaita.
2. Mikä on hyvä tasoitemerkki, ei ihan hirveästi koloja mut kait noi vois tasoitella osan ainakin
3. Mitä pensseleitä/rullia kannattaa hankkia, ja mistä hintaluokasta että tulee kerralla ovikunnolla?

Ja kyllä vähän tyhmäksi heittäydyn, tiedän toki osan, mutta jos saisi sellaisen starttipaketin... tai linkin sellaiseen.

Omat vinkit:
Tapetit irti sienellä ja lastalla, hanki kapea n5cm ja leveä reilu 10cm lasta.
Ylitasoitus telattavalla tasoitteella. Levitetään paksulla telalla ja ”silitellään”, ei siis perinteisen tavoitteen tavoin ”raavita” tasaiseksi. Käytä noin 30cm leveää lastaa. Kuivuminen vie ainakin vuorokauden, ja huomioi tämä.
Hionta varrellisella hiomalevylle (osta hyvä) alota 120 korkeudella ja viimeistele 240 karkeudella. Akkuvehkeet on paljon huonompia ja hitaampia kuin tuo hiomalevy.
Paikat pikasilotteella ja hionta (kuivuu telattavaa nopeammin)
Pintojen puhdistus kostutetulla vanhalla pyyhkeellä
Pohjamaalaa (samalla maalilla voi yleensä vetäistä katonkin)
Uudet maalin paljastamat paikkaukset pikasilotteella
Ohut kerros pohjamaalia paikkojen päälle
Pintamaalaus maalista riippuen 1-2kertaa, varaudu kahteen. Maalausta varten hyvä maaliämpäri (suorakaiteen mukainen) hyvä tela, ja nurkkiin ja pikkunysväykseen pikkutela ( karvoilla, ei vaahtomuovia) Nurkat kannattaa maalata ensin. Telaan kiinni sama varsi kuin hiomalevyssä.

suojaukseen teipillinen suojamuovi on ehdoton. Päälle, lähinnä kulkureiteille voi viskoa vielä pahveja tai lehtiä jos löytyy

 

[Teräsmiäs]

Omat vinkit:
Hionta varrellisella hiomalevylle (osta hyvä) alota 120 korkeudella ja viimeistele 240 karkeudella. Akkuvehkeet on paljon huonompia ja hitaampia kuin tuo hiomalevy.

Tähän semmoinen vinkki, että suosittelen ehdottomasti 225mm leveää pyöree lastaa.

Wolfcraft® seinän hiomatuki 225 mm | Motonet Oy

Alusta kipsilevyseinien ja -kattojen hiontaan. Alustassa paikka jatkovarrelle. Tarrakiinnitteisille 225 mm hiomapapereille ja hiomaverkoille.

m.motonet.fi

Laikat toho maksaa toki enemmän, mutta tulee ehdottomasti tasaisempaa jälkeä koska leveä talla. Wolcraftin omia papereita ei kannata käyttää, ne tuntuu olevan ihan huttua. Itse käytän Boschin abrapaperia. Riittoisia eikä mene nii helposti tukkoon.

 

[Pauli]

Kylppärissä on tummat lattialaatat tummalla saumalla. Suihkun läheisyydessä saumat ovat jatkuvasti vaaleat. Kalkistahan tuo varmaan johtuu? On koetettu jynssätä, pyyhkiä, harjata ja kokeiltu sekä emäksistä, hapanta ja neutraalia ainetta mutta täysin tyydyttävää lopputulosta ei oikein tunnu saavan mitenkään.

Olisiko arvon tekkiläisillä hyviä vinkkejä laattojen ja saumojen puhtaanapitoon?

 

[Reivn]

Kylppärissä on tummat lattialaatat tummalla saumalla. Suihkun läheisyydessä saumat ovat jatkuvasti vaaleat. Kalkistahan tuo varmaan johtuu? On koetettu jynssätä, pyyhkiä, harjata ja kokeiltu sekä emäksistä, hapanta ja neutraalia ainetta mutta täysin tyydyttävää lopputulosta ei oikein tunnu saavan mitenkään.

Olisiko arvon tekkiläisillä hyviä vinkkejä laattojen ja saumojen puhtaanapitoon?

Onko lattialämmitys riittävällä teholla? Jotkut tummat laastit ymmärtääkseni muuttuu sävyltään vaaleammiksi kun kastuvat, eli voi johtua myös suuresta suihkuttelumäärästä joka ajaa kosteuden saumalaastiin ja lattialämmitys ei ehdi kuivattamaan sitä ennen seuraavaa henkilöä. Voi myös olla, että joku noista käytetyistä puhdistusaineista on imeytynyt siihen saumalaastiin ja värjänny sen nyt vaaleaksi jollon korjauskeino on oikeastaan vanhan saumalaastin poisto pinnan osalta ja uuden hierominen päälle. Riittävän syvälle, että uusi tarttuu, tarpeeks matalalle ettei mene vesieristeeseen.

 

[Pauli]

Onko lattialämmitys riittävällä teholla? Jotkut tummat laastit ymmärtääkseni muuttuu sävyltään vaaleammiksi kun kastuvat, eli voi johtua myös suuresta suihkuttelumäärästä joka ajaa kosteuden saumalaastiin ja lattialämmitys ei ehdi kuivattamaan sitä ennen seuraavaa henkilöä. Voi myös olla, että joku noista käytetyistä puhdistusaineista on imeytynyt siihen saumalaastiin ja värjänny sen nyt vaaleaksi jollon korjauskeino on oikeastaan vanhan saumalaastin poisto pinnan osalta ja uuden hierominen päälle. Riittävän syvälle, että uusi tarttuu, tarpeeks matalalle ettei mene vesieristeeseen.

Vaikea sanoa lattialämmityksen tehosta, kyllä tuo kohtuullisessa ajassa minusta kuivuu.

Seuraavan kerran valitaan saumalaastiksi joku pölynharmaa.

 

[jonesky12345]

-99 kämpän märkätilaan on ajan kanssa tullut kosteaa tuoksua, vesieristeet löytyy ja kämppään siis kuntotarkastuksen jälkeen muutettiin elokuussa, eikä mitään tuoksuja tai kohonneita kosteuksia löytynyt. Lattialämmitys löytyy ja sitä on pidetty sillälailla jalkaan lämpimältä tuntuvana, ja lattiat on suihkun jälkeen aina lastalla kaavittu. Talossa asuu vain 2 aikuista eli ei mitään riskiä, että muksut ois seiniä valelleet vedellä tms. Suihkun välittömässä läheisyydessä tuoksu on voimakkain ja laattasaumoissa näkyy selviä halkeamia ja sellasta perus homepilkkua. Onko tuo mahdollisesti ainoa hajun lähde? Tilattiin laattasaumojen uusinta tuolta alueelta, jossa vauriota näkyy, eikös sen pitäisi olla aikalailla riittävä toimenpide ennen kuin jollain aikataululla rempataan kylppäriä? Kastuvat seinät on rankarakenteisia kipsilevyväliseiniä, eli rakenteet kyllä kuivuvat ajan kanssa jos nyt ylipäänsä niin huono tuuri olisi käynyt, että vesieriste olisi laatan takana paikallisesti vaurioitunut ja halkeamien takia laattojen tartuntalaastiin yms päätyvä kosteus olisi poikkeuksellisen suurta.

 

[Reivn]

-99 kämpän märkätilaan on ajan kanssa tullut kosteaa tuoksua, vesieristeet löytyy ja kämppään siis kuntotarkastuksen jälkeen muutettiin elokuussa, eikä mitään tuoksuja tai kohonneita kosteuksia löytynyt. Lattialämmitys löytyy ja sitä on pidetty sillälailla jalkaan lämpimältä tuntuvana, ja lattiat on suihkun jälkeen aina lastalla kaavittu. Talossa asuu vain 2 aikuista eli ei mitään riskiä, että muksut ois seiniä valelleet vedellä tms. Suihkun välittömässä läheisyydessä tuoksu on voimakkain ja laattasaumoissa näkyy selviä halkeamia ja sellasta perus homepilkkua. Onko tuo mahdollisesti ainoa hajun lähde? Tilattiin laattasaumojen uusinta tuolta alueelta, jossa vauriota näkyy, eikös sen pitäisi olla aikalailla riittävä toimenpide ennen kuin jollain aikataululla rempataan kylppäriä? Kastuvat seinät on rankarakenteisia kipsilevyväliseiniä, eli rakenteet kyllä kuivuvat ajan kanssa jos nyt ylipäänsä niin huono tuuri olisi käynyt, että vesieriste olisi laatan takana paikallisesti vaurioitunut ja halkeamien takia laattojen tartuntalaastiin yms päätyvä kosteus olisi poikkeuksellisen suurta.

Homepilkut/tummat kohdat saumoissa voi kertoa joko riittämättömästä kuivumisesta, tai toisaalta riittämättömästä ilmanvaihdosta. Ilmanvaihto jos on ketuillaan niin tuota tuoksua voi tulla kun lattiasta haihtuva kosteus jää pyörimään kylpyhuonetilaan. Voi tulla myös sieltä lattiakaivosta ylös jos korvausilman saanti oikeita reittejä pitkin on riittämätöntä ja märkää hiuspehkoa kaivo täynnä.

Ilmanvaihto pitäs putsata 5-10v välein riippuen talon sijainnista (ympäristön epäpuhtaudet siitepölymäärän, liikenteen, hiekkatien, yms. vaikutuksesta). Jos ei ole tietoa millon tehty ni kannattaa putsauttaa kanavat, säädättä ilmamäärät ja seurata tilannetta. Pintakosteusmittari kertoo toki sitten jos esimerkiksi seinissä on pysyvää kosteutt jota lattialämmitys ei pysty poistamaan...

 

[jonesky12345]

Homepilkut/tummat kohdat saumoissa voi kertoa joko riittämättömästä kuivumisesta, tai toisaalta riittämättömästä ilmanvaihdosta. Ilmanvaihto jos on ketuillaan niin tuota tuoksua voi tulla kun lattiasta haihtuva kosteus jää pyörimään kylpyhuonetilaan. Voi tulla myös sieltä lattiakaivosta ylös jos korvausilman saanti oikeita reittejä pitkin on riittämätöntä ja märkää hiuspehkoa kaivo täynnä.

Ilmanvaihto pitäs putsata 5-10v välein riippuen talon sijainnista (ympäristön epäpuhtaudet siitepölymäärän, liikenteen, hiekkatien, yms. vaikutuksesta). Jos ei ole tietoa millon tehty ni kannattaa putsauttaa kanavat, säädättä ilmamäärät ja seurata tilannetta. Pintakosteusmittari kertoo toki sitten jos esimerkiksi seinissä on pysyvää kosteutt jota lattialämmitys ei pysty poistamaan...

Ilmanvaihto on nuohottu muutama vuosi sitten, lisäksi kylppäristä on kahteen suuntaan ovet jotka yleensä on auki, joten kosteuden pitäisi kyllä poistua aika tehokkaasti vieläpä nyt talvella, kun sisäilman kosteus muuten on aivan minimissä. Pintakosteusmittarilla ei löytynyt mitään poikkeavia kohtia silloin kuntotarkastuksessa, kun oli pari päivää ollut märkätila käyttämättä sen ohjeen mukaan, vertailua tehtiin siis kylppärin ympäri eikä esim suihkuseinän alueella korostunut pintakosteudet mitenkään. On toki mahdollista, että kylppäri on myös ennen tuota pesty hyvin, joten mahdolliset homepilkut laattasaumoissa tai laattasaumojen halkeamien raoissa ovat sitten taas pikkuhiljaa kertyneet. Samanlaisia pilkkuja ilmeentyi edellisessä kämpässä tuoreempaan kylppäriin saumoihin, mutta toki saumat olivat ehjät ja niitä sitten välillä pestiin.

Kämpässä on koneellinen tulo ja poistoilmavaihto lämmön talteenotolla ja se on keskiteholla, esimerkiksi normi suihkun jälkeen kylppärin ikkunat ei ole mitenkään huurussa tms, mutta toki jos isommalla porukalla saunoo ja peseytyy satunnaisesti niin huurua syntyy, mutta se nyt on hyvin satunnaista. Noh katsotaan miten tilanne sitten menee, kun saadaan nuo saumat uusittua.

 

[ekkiN]

Onko kenelläkään kokemusta kombosta kylppärin lattian kopolaatat ja mikrosementointi? Kyseessä on 1930-luvun asunto, johon on tehty kylpyhuoneremontti n. 20 vuotta sitten. Meillä olisi toiveissa laitattaa mikrosementti kylpyhuoneen nykyisen mosaiikkilaatan päälle, sillä saumat ovat huonossa kunnossa ja niitä on hankala pitää puhtaana. Lattiasta löytyy jonkin verran kopolaattaa todennäköisesti huonon laatoitustyön ja edellisen asukkaan pesukoneen seurauksena. Ymmärtääkseni kopoista pitäisi päästä eroon ennen kuin mikrosementti voidaan asentaa. Googlauksen perusteella yksi vaihtoehto olisi kopojen kiinnitys injektoimalla kiinnitysainetta saumakohdista, mitenköhän hyvin tällainen toimii sähkölattialämmityksen kanssa? Onko riskinä että menee vastus poikki? Onko kellään kokemusta moisesta ja operaation hinnasta? Pinta-alaa n. 6 m2.

 

[jonesky12345]

Onko kenelläkään kokemusta kombosta kylppärin lattian kopolaatat ja mikrosementointi? Kyseessä on 1930-luvun asunto, johon on tehty kylpyhuoneremontti n. 20 vuotta sitten. Meillä olisi toiveissa laitattaa mikrosementti kylpyhuoneen nykyisen mosaiikkilaatan päälle, sillä saumat ovat huonossa kunnossa ja niitä on hankala pitää puhtaana. Lattiasta löytyy jonkin verran kopolaattaa todennäköisesti huonon laatoitustyön ja edellisen asukkaan pesukoneen seurauksena. Ymmärtääkseni kopoista pitäisi päästä eroon ennen kuin mikrosementti voidaan asentaa. Googlauksen perusteella yksi vaihtoehto olisi kopojen kiinnitys injektoimalla kiinnitysainetta saumakohdista, mitenköhän hyvin tällainen toimii sähkölattialämmityksen kanssa? Onko riskinä että menee vastus poikki? Onko kellään kokemusta moisesta ja operaation hinnasta? Pinta-alaa n. 6 m2.

Toimii mut maksaa äkkiä tonnin-pari. Se lämppärikaapeli ei oo lähelläkään sitä injektoitavaa syvyyttä vaan syvällä betonissa eli ei riskiä. Kaverilla tehtiin useemmalle neliölle koposeinää injektointi 90-luvun kylppäriin ja onnistu hyvin.

 

[Jaffajosa]

Onkohan kukaan koeistunut Koti-Siili Oy:n myymää Eames Lounge tuolin replikaa? Onko nahka laadukasta vai halvinta corrected grain kamaa? EAMESIE LOUNGE TUOLI JALKARAHILLA

 

[mikkot]

Tuli ostettua omakotitalo itä-Tampereelta, joka vaatisi pintaremppaa ennen muuttoa. Onko kellään suositella hyväksi havaittuja yrityksiä alueelta?

 

[mopnex]

Tuli ostettua omakotitalo itä-Tampereelta, joka vaatisi pintaremppaa ennen muuttoa. Onko kellään suositella hyväksi havaittuja yrityksiä alueelta?

Pitäisikö näille olla oma ketju? Lähinnä kun porukalla on varmaan niitä hyviäkin kokemuksia firmoista, ja ei tosiaan tahtoisia arpoa sitä huonointa firmaa tekemään remppaa. Itseä kiinnostaa kokemukset PK-seudun firmoista joilta hoituisi parin WCn remppa + KPH/Sauna. Semmosta vanhan koulukunnan länkystä ei kyllä jaksa kuunnella "Onhan näitä nähty ja tehty" kuitenkin lopulta jälki lähempänä huonoa kuin välttävää. Kävi tähän malliin parketin hionnan kanssa, mikä taitaa tosin olla yksi maailman erikoisuus missä homma on aika villi-länsi.

 

[PornReindeer]

Pitäisikö näille olla oma ketju? Lähinnä kun porukalla on varmaan niitä hyviäkin kokemuksia firmoista, ja ei tosiaan tahtoisia arpoa sitä huonointa firmaa tekemään remppaa. Itseä kiinnostaa kokemukset PK-seudun firmoista joilta hoituisi parin WCn remppa + KPH/Sauna. Semmosta vanhan koulukunnan länkystä ei kyllä jaksa kuunnella "Onhan näitä nähty ja tehty" kuitenkin lopulta jälki lähempänä huonoa kuin välttävää. Kävi tähän malliin parketin hionnan kanssa, mikä taitaa tosin olla yksi maailman erikoisuus missä homma on aika villi-länsi.

Oma ketju voisi olla ihan hyvä.

Meilläkin parketin hionta meni miten meni, oli vielä tutun suosittelema pikkufirma, mutta tekijä ei ollut firman omistaja kuten tutulla vaan palkollinen. Parketti tehtiin uusiksi, mutta ei siitä nyt ihan odotukset täyttyneet ja priimaa tullut...

 

[Serbetli]

Meilläkin parketin hionta meni miten meni, oli vielä tutun suosittelema pikkufirma, mutta tekijä ei ollut firman omistaja kuten tutulla vaan palkollinen. Parketti tehtiin uusiksi, mutta ei siitä nyt ihan odotukset täyttyneet ja priimaa tullut...

Tuo on operaationa sellainen, että jo ennuste on huono, ellei sovita tarkasti, mitä tehdään. Tehtaalla parketti on lakattu hyvällä lakalla, mutta kalvopaksuus on tietysti vedetty minimiin. Jälkikäteen lakattaessa lakka on useasti vesiliukoista linnun maitoa, jota voi antaa lapsille aamulla. Kunnollisen lakan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Lisäksi kalvopaksuus jää vielä alkuperäistä ohuemmaksi. Tempauksella saa hyvänkin parketin pilalle.

 

[mailman]

Olisiko kellään suositella arkkitehtiä/tms. joka voisi mahdollisen autotallilaajennuksen asemapiirroksen tekaista poikkeamispäätöstä haettaessa?

Ja kysytään nyt samalla, että minkähänlaisella veloituksella moinen piirros pitäisi saada? Vähän kujalla näiden kanssa, mutta ei tuo taida nyt ihan rakettitiedettäkään olla?
Toki hyvä olisi, jos kyseinen arkkitehti/tms. voisi mahdollisen hyväksytyn poikkeamispäätöksen jälkeen piirtää koko autotallilaajennuksen.

 

[jonesky12345]

Olisiko kellään suositella arkkitehtiä/tms. joka voisi mahdollisen autotallilaajennuksen asemapiirroksen tekaista poikkeamispäätöstä haettaessa?

Ja kysytään nyt samalla, että minkähänlaisella veloituksella moinen piirros pitäisi saada? Vähän kujalla näiden kanssa, mutta ei tuo taida nyt ihan rakettitiedettäkään olla?
Toki hyvä olisi, jos kyseinen arkkitehti/tms. voisi mahdollisen hyväksytyn poikkeamispäätöksen jälkeen piirtää koko autotallilaajennuksen.

Et tarvi tohon arkkitehtia vaan kenet tahansa, joka piirtää osaa. Riittää kun on joku caditaidot omaava rakennesuunnittelija, joka tietää minkälaisella ratkasulla talli piirretään. Asemakuvahan on yksinkertainen, mikäli vanha asemapiirustus on tallessa, koska kunnalta saa kyllä dwg eli cadimuotoisen karttakuvan, jonka päälle asemapiirustuksen toisintaminen on aika nopea homma. Luulen, että hinnoittelumallina puhutaan luokkaa pari sataa per kuva, jos lähdetään ihan nollasta tekemään eli piirtämään kuvat alusta alkaen vaikka vanhat kuvat olisikin pohjalla. Itse olin omassa tallihankkeessani pääsuunnittelija (rakennusalan koulutus) eli piirsin kuvat ja hoidin kaiken muunkin.

 

[mailman]

Et tarvi tohon arkkitehtia vaan kenet tahansa, joka piirtää osaa. Riittää kun on joku caditaidot omaava rakennesuunnittelija, joka tietää minkälaisella ratkasulla talli piirretään. Asemakuvahan on yksinkertainen, mikäli vanha asemapiirustus on tallessa, koska kunnalta saa kyllä dwg eli cadimuotoisen karttakuvan, jonka päälle asemapiirustuksen toisintaminen on aika nopea homma. Luulen, että hinnoittelumallina puhutaan luokkaa pari sataa per kuva, jos lähdetään ihan nollasta tekemään eli piirtämään kuvat alusta alkaen vaikka vanhat kuvat olisikin pohjalla. Itse olin omassa tallihankkeessani pääsuunnittelija (rakennusalan koulutus) eli piirsin kuvat ja hoidin kaiken muunkin.

Korjaa jos olen väärässä.
Eli asemakuva on vain kuva, jossa näkyy tulevan tallin mitat sekä mitat tontin rajoihin tallin ulkoreunoista?
Mutta mitään "hienoa" julkisivukuvaa ei tässä vaiheessa vielä tarvita?

Naapureille ajattelin asian osaavani selittää hyvinkin selkeästi, että minkälainen siitä olisi tulossa. Eli siis naapurikuuleminen pitää tehdä. 2/5 naapuria jo aikaa sitten todenneet että senkus rakennat, veikkaisin noiden kolmen muiden olevan myös aikalailla samalla kannalla.
Vantaan kaupungin sivuilla todetaan myös näin poikkeamispäätöksen ohjeissa;

Lisäaineistona voi esittää asian arvioimista edesauttavia havainnollistavia piirustuksia, valokuvia, rakennuspiirustuksia ym.

Vinkkejä mitä tuohon oikeasti nyt kannattaisi lisäaineistona laittaa, kelpaako omat piirustukset? Kun en viitsisi arkkitehdille maksaakaan piirustuksista, jos kaupunki vaikka tyrmääkin suunnitelmani.
Tosiaan rakennus tulisi niin lähelle rajaa (~3m luokkaa, ja kaiketi 5m "viheralue" pitäisi olla tontin rajalta), miksi tähän tuota poikkeamispäätöstä tarvitaan. Rakennusoikeutta on jäljellä.

 

[Serbetli]

Itse tein rakennusluvan vaatiman asemakaavapiirustuksen itse. Kaupungin rakennusvalvonnassa ei oltu asiaan tyytyväisiä ennen, kuin hankin rakennusinsinöörin allekirjoituksen piirustukseen. Sama kaveri teki sitten varsinaiset rakennepiirustukset. Toinen kaveri taas teki uudisrakennukseen itse asemakaavapiirustuksen, jolla irtosi lupa isommalta kaupungilta. Teki sitten vielä rakennepiirustuksetkin itse. Rakennusalan koulutusta ei hänelläkään ole. Mutkikkuus riippuu lähinnä kaupungin työntekijästä.

 

[jonesky12345]

Itse tein rakennusluvan vaatiman asemakaavapiirustuksen itse. Kaupungin rakennusvalvonnassa ei oltu asiaan tyytyväisiä ennen, kuin hankin rakennusinsinöörin allekirjoituksen piirustukseen. Sama kaveri teki sitten varsinaiset rakennepiirustukset. Toinen kaveri taas teki uudisrakennukseen itse asemakaavapiirustuksen, jolla irtosi lupa isommalta kaupungilta. Teki sitten vielä rakennepiirustuksetkin itse. Rakennusalan koulutusta ei hänelläkään ole. Mutkikkuus riippuu lähinnä kaupungin työntekijästä.

Riippuu myös kunnasta, että miten tiukkoja ovat. Pkseudulla rakennusvalvonta on varmasti keskimäärin tiukempaa, kuin monessa muussa kunnassa muualla suomessa. Rakennusvalvonnan tehtävä ei kuitenkaan ole olla lapsenvahtina vaan lähinä katsoa, että määräystenmukaisuus, esimerkiksi etäisyydet tontin rajoista täyttyvät, joten saattavat siksikin edellyttää alan henkilöä, vaikka välttämättä tuolle ei ole tarvetta. Pääsuunnittelija hankkeeseen tarvitaan jokatapauksessa, ja hankkeen vaativuudesta riippuen se ei välttämättä voi olla ihan tavan tallaaja.

Korjaa jos olen väärässä.
Eli asemakuva on vain kuva, jossa näkyy tulevan tallin mitat sekä mitat tontin rajoihin tallin ulkoreunoista?
Mutta mitään "hienoa" julkisivukuvaa ei tässä vaiheessa vielä tarvita?

Naapureille ajattelin asian osaavani selittää hyvinkin selkeästi, että minkälainen siitä olisi tulossa. Eli siis naapurikuuleminen pitää tehdä. 2/5 naapuria jo aikaa sitten todenneet että senkus rakennat, veikkaisin noiden kolmen muiden olevan myös aikalailla samalla kannalla.
Vantaan kaupungin sivuilla todetaan myös näin poikkeamispäätöksen ohjeissa;


Vinkkejä mitä tuohon oikeasti nyt kannattaisi lisäaineistona laittaa, kelpaako omat piirustukset? Kun en viitsisi arkkitehdille maksaakaan piirustuksista, jos kaupunki vaikka tyrmääkin suunnitelmani.
Tosiaan rakennus tulisi niin lähelle rajaa (~3m luokkaa, ja kaiketi 5m "viheralue" pitäisi olla tontin rajalta), miksi tähän tuota poikkeamispäätöstä tarvitaan. Rakennusoikeutta on jäljellä.

Asemapiirustuksessa tulee esittää kaikki asemapiirustuksessa vaadittavat asiat sekä voimassa olevat asiaa koskevat kaavamääräykset. Yleensä kunnan rakennusvalvonnan sivuilla on ohjeet, mitä kuvissa tarvitsee esittää, mutta käytännössä kaikkien tontilla olevien rakennusten etäisyydet rajaan, sekä tontin muihin rakennuksiin. Rakennusten nurkkien korkoasemat, autopaikkojen säädöstenmukainen täyttyminen kääntösäteineen, alueet lumelle, viheralueet jne jne eli katso kunann ohje. Käytännössä riittää, jos otat pohjaksi vanhan asemapiirustuksen ja päivität sitä, jolloin käytännössä muutat vain sitä tallin kokoa ja piirrät uudet mittaviivat. Kyllä rakennusvalvonnasta sitten ilmoitetaan, jos siihen tarvitaan esimerkiksi joku pääsuunnittelija. Naapurien kuuleminen suoritetaan rakennusvalvonnan virallisilla kaavakkeilla, joihin tarvitset naapureilta allekirjoitukset. Naapureille täytyy myös esittää suunnitelmat, jotka naapurit kuittaavat nähdyiksi. Ensihätään voit varmaan vanhojen piirustusten pohjalta luonnostella laajennoksen havainnekuvin ja laittaa ne rakennusvalvontaan sekä naapureille ja voit ilmoittaa rakennusvalvontaan samalla, että poikkeamispäätöstä varten on havainnekuvat ja viimeistellyt dokumentit laaditaan sitten, mikäli poikkeamispäätös hyväksytään.

Mikä on muuten poikkeamispäätöksen tarve/syy tässä tilanteessa? Ihan mielenkiinnosta, koska syyllä voi olla toki vaikutusta poikkeamispäätöksen vaatimien suunnitelmien laajuuteen. Oma kokemukseni rakennusvalvonnan kanssa asioimisesta on se, että kannattaa mielummin varautua paremmin kuin huommin.

 

[mailman]

Mikä on muuten poikkeamispäätöksen tarve/syy tässä tilanteessa? Ihan mielenkiinnosta, koska syyllä voi olla toki vaikutusta poikkeamispäätöksen vaatimien suunnitelmien laajuuteen. Oma kokemukseni rakennusvalvonnan kanssa asioimisesta on se, että kannattaa mielummin varautua paremmin kuin huommin.

Tosiaan rakennus tulisi niin lähelle rajaa (~3m luokkaa, ja kaiketi 5m "viheralue" pitäisi olla tontin rajalta), miksi tähän tuota poikkeamispäätöstä tarvitaan. Rakennusoikeutta on jäljellä.

Tuo siis ainut, eli tulisi liian lähelle rajaa.
Naapureiden kommentit on että senkus rakennat.

 

[jonesky12345]

Tuo siis ainut, eli tulisi liian lähelle rajaa.
Naapureiden kommentit on että senkus rakennat.

Siinä tapauksessa luvan kyllä saat jokatapauksessa. Suosittelen tekemään niin, että pistät lupa-asian vireille, toimitat asemapiirroksen ja pari havainnoivaa luonnosta vanhoihin kuviin täydennettynä ja laitat saatteeksi rakennusvalvontaan tiedon, että toimitat tarkemmat kuvat ja etsit tarkemmat suunnittelijat heti kun lupa-asia on edennyt siihen pisteeseen, ettei estettä luvan myöntämiselle ole tuohon naapuriasiaan liittyen. Kunta todennäköisesti kuitenkin vaatii jotain julkisivupiirroksia vähintään luonnostasolla, jotta naapureiden kuuleminen on virallisesti edes mahdollista. Jos olet aivan satavarma siitä, ettei naapureiden kanssa tule ongelmia, niin hommaisin kyllä pääsuunnittelijan tekemään kuvat suoraan. Joudut kuulla kaikkia rajanaapureitasi, mutta tuota rajan läheisyys asiaa voi vastustaa vain ne naapurit joiden lähelle meinaat rakentaa. Ongelmaksi muodostuu paloturvallisuusmääräykset, jolloin joudut tekemään tarvittavat palokatkot/-osastoinnit sille alueelle, joka liian lähellä rajaa sijaitsee.

 

[maustevoi]

Onko joku onnistuneesti maalannut lattiaa? Vai onko ihan ajanhaaskausta?
Joku vaalea perussävy ois ihan ok, esim. vaalea puu tai sitten joku muuten vaan "harmaanvalkoinen".
Kunhan kysäisen, ennen kuin vaihdatan johonkin.

 

[mailman]

Siinä tapauksessa luvan kyllä saat jokatapauksessa. Suosittelen tekemään niin, että pistät lupa-asian vireille, toimitat asemapiirroksen ja pari havainnoivaa luonnosta vanhoihin kuviin täydennettynä ja laitat saatteeksi rakennusvalvontaan tiedon, että toimitat tarkemmat kuvat ja etsit tarkemmat suunnittelijat heti kun lupa-asia on edennyt siihen pisteeseen, ettei estettä luvan myöntämiselle ole tuohon naapuriasiaan liittyen. Kunta todennäköisesti kuitenkin vaatii jotain julkisivupiirroksia vähintään luonnostasolla, jotta naapureiden kuuleminen on virallisesti edes mahdollista. Jos olet aivan satavarma siitä, ettei naapureiden kanssa tule ongelmia, niin hommaisin kyllä pääsuunnittelijan tekemään kuvat suoraan. Joudut kuulla kaikkia rajanaapureitasi, mutta tuota rajan läheisyys asiaa voi vastustaa vain ne naapurit joiden lähelle meinaat rakentaa. Ongelmaksi muodostuu paloturvallisuusmääräykset, jolloin joudut tekemään tarvittavat palokatkot/-osastoinnit sille alueelle, joka liian lähellä rajaa sijaitsee.

Pitääpä alkaa noita vanhoja kuvia katsomaan, että josko sieltä sopiva asemapiirrospohja löytyisi. Lumikasat vähän itse mittausta vaikeuttaa...
Ei taida riittää vantaan kaupungin karttapalvelun tonttikuva johon laajennuksen mittoineen sijottaisi ja samaan myös mitat tontin rajoihin?
Pohjakuvan olen jo taiteillut talon pohjapiirustukseen, talli tulisi siis taloon kiinni, toisen liian pienen tallin jatkoksi/viereen.

Ja siis raja, josta puhutaan, on katua vasten. Ja tosiaan kadun toisella puolella kaksi naapuria, joiden talot taas suhteellisen kaukana kadusta/meidän etupihasta. Näistä teoriassa toinen saattaisi olla vittusilleen nihkeä, ovat vähän tuuliviirejä välillä. Menee eläkeläisillä kyttäily ujosti heikommaksi meidän etupihan suhteen
Muut kolme naapuria ovat sitten ns oikeita rajanaapureita ja heidän taloihin ei välimatkat lyhene laisinkaan laajennuksen osalta.

Melkein uskaltaisin piirrättää jo kunnon kuvat ym paperit, pitäisi vain löytää joku hyvä lafka se tekemään. Tästä suosituksia otetaan vastaan...

 

[jonesky12345]

Pitääpä alkaa noita vanhoja kuvia katsomaan, että josko sieltä sopiva asemapiirrospohja löytyisi. Lumikasat vähän itse mittausta vaikeuttaa...
Ei taida riittää vantaan kaupungin karttapalvelun tonttikuva johon laajennuksen mittoineen sijottaisi ja samaan myös mitat tontin rajoihin?
Pohjakuvan olen jo taiteillut talon pohjapiirustukseen, talli tulisi siis taloon kiinni, toisen liian pienen tallin jatkoksi/viereen.

Ja siis raja, josta puhutaan, on katua vasten. Ja tosiaan kadun toisella puolella kaksi naapuria, joiden talot taas suhteellisen kaukana kadusta/meidän etupihasta. Näistä teoriassa toinen saattaisi olla vittusilleen nihkeä, ovat vähän tuuliviirejä välillä. Menee eläkeläisillä kyttäily ujosti heikommaksi meidän etupihan suhteen
Muut kolme naapuria ovat sitten ns oikeita rajanaapureita ja heidän taloihin ei välimatkat lyhene laisinkaan laajennuksen osalta.

Melkein uskaltaisin piirrättää jo kunnon kuvat ym paperit, pitäisi vain löytää joku hyvä lafka se tekemään. Tästä suosituksia otetaan vastaan...

EIköhän noita googlella löydä. En usko, että kadun vastakkaisella puolella olevat naapurit voivat myöskään tuohon rajan läheisyysasiaan mitään sanoa, jos lähestyt katua, silloin asiasta vastaa kunta. Naapurien kuuleminen on normaali osa rakennuslupaprosessia, mutta he eivät voi kieltää mitään, mikä tapahtuu lakien ja määräysten mukaisesti. Lähtökohtaisesti toki pyrittäneen tilanteeseen, jossa naapurikin on tyytyväinen, mutta rakennusvalvonta tekee lopulta päätöksen. Kannattaa varmaan soitella rakennusvalvontaan ja keskustella sielä jonkun lupainsinöörin kanssa nyt ihan aluksi, että mitä olet ajatellut tehdä ja mikä olisi paras tapa edetä. Lupainsinööri kyllä ohjeistaa.

 

[Reivn]

Tuo siis ainut, eli tulisi liian lähelle rajaa.
Naapureiden kommentit on että senkus rakennat.

Ootko varmistanu, että tarttet nimenomaan erillisen poikkeuspäätöksen ennen rakennuslupaa? Asemakaava-alueella rakennustarkastajalla on harkintavaltaa monessa kunnassa/kaupungissa, eli voi olla mahdollista hakea suoraan rakennuslupa jossa on mukana se poikkeaminen perustuen naapureilta haettuihin kirjallisiin naapurinkuulemisiin. Riippu ihan kyseisen kunnan rakennusjärjestyksestä josta löytyy kyllä dokkarit yleensä kaupungin nettisivujen kautta.

Asemapiirrokseen ei pitäs tarvita ammattilaista, siinä tosiaan esitetään rakennuksen mitat, etäisyydet naapurirakennuksiin ja rajoihin sekä mahdollisiin muihin kohteisiin kuten viereisen tien keskilinjalle, jne. (riippuen onko paikka asemakaavalla, yleiskaavalla, vai hajapuolella ja mitä ympärillä on). Jos tarvitsee, niin kyse on ihan turhasta nipottamisesta jossa rakennustarkastaja haluaa käyttää valtaansa. Heidän tehtävä on kuitenkin hyväksyä/hylätä se asemapiirros riippumatta siitä kuka sen tekee, ja koska nuo vaatimukset asemakuvalle vaihtelee kunnittain, niin jostain rakennusvalvonnan sivuilta on oltava saatavilla dokumentti joka kertoo mitä sen täytyy sisältää > ohjeita seuraamalla sen pystyy piirtämään kuka tahansa.

Rakennepiirrokset, julkisivukuvat ja perustustapalausunnot joudut sitten hommaamaan rakennuslupaa varten ammattilaiselta.

 

[Niämine]

Tuli ostettua omakotitalo itä-Tampereelta, joka vaatisi pintaremppaa ennen muuttoa. Onko kellään suositella hyväksi havaittuja yrityksiä alueelta?

Kehtaiskohan itteensä suositella?

 

[mikkot]

Kehtaiskohan itteensä suositella?

Laita yv:llä kontaktitiedot jos kiinnostaa, niin kerron mitä olis tarjolla. Jos yhteistyöhön päädytään ja kehumisen aihetta on, niin tehdään susta palstan Pirkanmaalaisten virallinen remppamies.

 

[PornReindeer]

Laita yv:llä kontaktitiedot jos kiinnostaa, niin kerron mitä olis tarjolla. Jos yhteistyöhön päädytään ja kehumisen aihetta on, niin tehdään susta palstan Pirkanmaalaisten virallinen remppamies.

Alkaa tulla painetta hoitaa hommat kunnolla

@Niämine millaisia hommia teet?
Maali/tapetti vai ihan märkätilaakin?

 

[mailman]

EIköhän noita googlella löydä. En usko, että kadun vastakkaisella puolella olevat naapurit voivat myöskään tuohon rajan läheisyysasiaan mitään sanoa, jos lähestyt katua, silloin asiasta vastaa kunta. Naapurien kuuleminen on normaali osa rakennuslupaprosessia, mutta he eivät voi kieltää mitään, mikä tapahtuu lakien ja määräysten mukaisesti. Lähtökohtaisesti toki pyrittäneen tilanteeseen, jossa naapurikin on tyytyväinen, mutta rakennusvalvonta tekee lopulta päätöksen. Kannattaa varmaan soitella rakennusvalvontaan ja keskustella sielä jonkun lupainsinöörin kanssa nyt ihan aluksi, että mitä olet ajatellut tehdä ja mikä olisi paras tapa edetä. Lupainsinööri kyllä ohjeistaa.

Googlella tulee niin hemmetisti vaihtoehtoja, paras olisi jostain löytää hyväksi todettu lafka joka tällaisia pienempiä projektejakin tekee.
Yhdestä paikkaa vähän kyselin, niin kaikkinensa hinta oli vähintään lähes 5000e. Kuulostaa minusta aika perkeleen korkealta summalta kun pieni laajennus kyseessä, ja ei mielestäni mitenkään "monimutkainenkaan" ole.
Ja tosiaan Vantaan kaupungilta olen tätä asiaa alustavasti tuossa viime syksynä jo udellut. Viestinvaihto oli aika myönteinen, pitää vain tuo naapurien kuuleminen tehdä ja esitellä heille edes jonninmoiset suunnitelmat sekä tuo asemakaava lipare jossa ne mitat myös näkyvät.

Ootko varmistanu, että tarttet nimenomaan erillisen poikkeuspäätöksen ennen rakennuslupaa? Asemakaava-alueella rakennustarkastajalla on harkintavaltaa monessa kunnassa/kaupungissa, eli voi olla mahdollista hakea suoraan rakennuslupa jossa on mukana se poikkeaminen perustuen naapureilta haettuihin kirjallisiin naapurinkuulemisiin. Riippu ihan kyseisen kunnan rakennusjärjestyksestä josta löytyy kyllä dokkarit yleensä kaupungin nettisivujen kautta.

Asemapiirrokseen ei pitäs tarvita ammattilaista, siinä tosiaan esitetään rakennuksen mitat, etäisyydet naapurirakennuksiin ja rajoihin sekä mahdollisiin muihin kohteisiin kuten viereisen tien keskilinjalle, jne. (riippuen onko paikka asemakaavalla, yleiskaavalla, vai hajapuolella ja mitä ympärillä on). Jos tarvitsee, niin kyse on ihan turhasta nipottamisesta jossa rakennustarkastaja haluaa käyttää valtaansa. Heidän tehtävä on kuitenkin hyväksyä/hylätä se asemapiirros riippumatta siitä kuka sen tekee, ja koska nuo vaatimukset asemakuvalle vaihtelee kunnittain, niin jostain rakennusvalvonnan sivuilta on oltava saatavilla dokumentti joka kertoo mitä sen täytyy sisältää > ohjeita seuraamalla sen pystyy piirtämään kuka tahansa.

Rakennepiirrokset, julkisivukuvat ja perustustapalausunnot joudut sitten hommaamaan rakennuslupaa varten ammattilaiselta.

Kyllä, varmistettu on. Tosiaan tuo liian lähelle tontin rajaa (katua) rakentaminen on se syy, ja sitä myöten naapurien kuuleminenkin.

Mielelläni asemapiirroksesta myös maksaisin, ja vielä enemmän mielelläni sellaiselle joka pystyisi käytännössä kaikki lippulappuset tekemään mitä rakennusvalvontaan tarvitaan.

Spoileri: Spoilerissa suunnitelmia laajennuksesta, josko keskustelua herättäisi...

katso liitettä pohjapiirustus_scratch_ver1 - Copy.png

Ja tosiaan vielä mennään tuolla 6,5m leveydellä... Voi olla että 6m tulee maksimiksi, päävesisulku on aikalailla ~7m kohdalla ja se pitänee jättää ulos, ja sen siirtäminen lienee aika työläs tapahtuma?

 

[Niämine]

Alkaa tulla painetta hoitaa hommat kunnolla

@Niämine millaisia hommia teet?
Maali/tapetti vai ihan märkätilaakin?

Juu, on tää sevverran iso foorumi ettei nyt ihan hutiloiden sovi tehdä Teen myös märkätiloja.

 

[Sikatiiker]

En löytänyt mitään topikkia nosto-oville. Onko jollain kokemuksia merkeistä Isomatic tai Turner. Hintaeroa on hitusen joten kiinnostais kokemukset että tiedän kannattaako nyt säästää vai antaa kerran kirpasta.

 

[Pauli]

Ruokapöydän tuoleihin on tullut kolhut noihin kohtiin jotka osuvat pöytään. Onko ollut samanlaista ongelmaa kenelläkään, osaisiko joku sattumalta suositella jotain siistiä pehmustetta, tarraa tms jolla saisi nuo kolhut peitettyä ja uudet kolhut estettyä? Joku ympyränmuotoinen voisi olla ok taitettuna tuohon kolhun päälle.

 

[mikkot]

Tuli ostettua omakotitalo itä-Tampereelta, joka vaatisi pintaremppaa ennen muuttoa. Onko kellään suositella hyväksi havaittuja yrityksiä alueelta?

Tähän urakkaan löytyi tekijä foorumilta, mutta vielä kaipailisin suosituksia toiseen kohteeseen. Tuntuu olevan hankala löytää pienempiä firmoja, joilta onnistuisi pintojen lisäksi myös rakennustyöt. Vanhaan asuntoon pitäisi rakentaa lämmin vintti ja kylpyhuone, mutta toistaiseksi olen saanut vain yhden firman innostumaan tästä. Sijainti siis Tampereella ja suosituksia kaivataan.

 

[Dexdor]

Kyselläänpä täällä.

Koska talotarjonta on heikkoa, on täytynyt kääntää katsetta myös vähän vanhempiin taloihin. Osa on jo silmämääräisesti täysin purkukuntoisia, osa taas vaikuttaa hyvin pidetyiltä ja säännöllisesti huollettuja.
Olen jo ajatuksen tasolla karttanut ajatusta riskirakenteisista taloista, valesokkeli, tasakatto ja mitä näitä nyt on.

Nyt kuitenkin jonkin verran tullut myyntiin näitä, joihin on tehty kengitys tms. toimenpide riskirakenteen korjaamiseksi. Uskaltaako tuollaisiin koskea, jos hinta on järkevä? Muutama yksilö olisi varsin meille suotuisalla alueella, kaikki isoimmat on tehty (kattopellit, ikkunat, putket ja viemärit) viimeisen kymmenen vuoden aikana ja lisäksi tuo kengitys tai rossipohjan? muutos betonilaatalle. Ajatuksena sitten tehdä pintoja uusiksi, osin itse/talkoilla ja osin ammattilaisten toimesta.

Eli mikä on fiksumpien ajatus talosta, joka on ollut riskirakenteinen, mutta korjattu ihan firman toimesta? Kunhan tässä nyt itse ajatuksia pyörittelen, ostopäätös siis edelleen kaukana. Haluaisinkin kuulla mielipiteitä perusteluineen ja mikäli osaat kertoa vielä teknisesti jotain, parempi

 

[jonesky12345]

Kyselläänpä täällä.

Koska talotarjonta on heikkoa, on täytynyt kääntää katsetta myös vähän vanhempiin taloihin. Osa on jo silmämääräisesti täysin purkukuntoisia, osa taas vaikuttaa hyvin pidetyiltä ja säännöllisesti huollettuja.
Olen jo ajatuksen tasolla karttanut ajatusta riskirakenteisista taloista, valesokkeli, tasakatto ja mitä näitä nyt on.

Nyt kuitenkin jonkin verran tullut myyntiin näitä, joihin on tehty kengitys tms. toimenpide riskirakenteen korjaamiseksi. Uskaltaako tuollaisiin koskea, jos hinta on järkevä? Muutama yksilö olisi varsin meille suotuisalla alueella, kaikki isoimmat on tehty (kattopellit, ikkunat, putket ja viemärit) viimeisen kymmenen vuoden aikana ja lisäksi tuo kengitys tai rossipohjan? muutos betonilaatalle. Ajatuksena sitten tehdä pintoja uusiksi, osin itse/talkoilla ja osin ammattilaisten toimesta.

Eli mikä on fiksumpien ajatus talosta, joka on ollut riskirakenteinen, mutta korjattu ihan firman toimesta? Kunhan tässä nyt itse ajatuksia pyörittelen, ostopäätös siis edelleen kaukana. Haluaisinkin kuulla mielipiteitä perusteluineen ja mikäli osaat kertoa vielä teknisesti jotain, parempi

Rossipohjallisissa taloissa ei yleensä ole valesokkelia, joten en nyt täysin ymmärtänyt tuota muutosta betonilaatalle ja lisäksi rossipohjahan on rakenteena ihan hyvä.

Mitä tulee kengitettyihin valesokkelikämppiin, niin jos salaojatkin on kunnossa, ja samalla on uusittu lattiasta vähintään reuna-alueilta vaurioitunut puumateriaali betonilaatan päältä, niin uskaltaisin sanoa, että ihan hyvä tilanne kämpän osalta sitten jatkoa ajatellen. Toki noissa valesokkeliajan kämpissä on sit kaikkea muutakin ongelmaa yleensä, eli esimerkiksi tuuletusraot puuttuvat julkkaripaneloinnin alta ja ilmanvaihdossa voi olla ongelmia, eli kannattaa silti katsoa ja teettää aika tarkat kuntotarkastukset ennen ostopäätöstä. Tasakatto ei rakenteena ole niin paha, kuin noi alapohjaongelmat, koska noi kattovuodot on luonteeltaan enemmän sellasia hetkellisä, ja niistä on harvoin seurauksena tosi pahoja sisäilmaongelmia jne, toki sellasetkin pitää saada kuntoon ja vaatii kattokaivojen pitämistä avoimena jne huoltotyötä enemmän.

 

[Dexdor]

Rossipohjallisissa taloissa ei yleensä ole valesokkelia, joten en nyt täysin ymmärtänyt tuota muutosta betonilaatalle ja lisäksi rossipohjahan on rakenteena ihan hyvä.

Mitä tulee kengitettyihin valesokkelikämppiin, niin jos salaojatkin on kunnossa, ja samalla on uusittu lattiasta vähintään reuna-alueilta vaurioitunut puumateriaali betonilaatan päältä, niin uskaltaisin sanoa, että ihan hyvä tilanne kämpän osalta sitten jatkoa ajatellen. Toki noissa valesokkeliajan kämpissä on sit kaikkea muutakin ongelmaa yleensä, eli esimerkiksi tuuletusraot puuttuvat julkkaripaneloinnin alta ja ilmanvaihdossa voi olla ongelmia, eli kannattaa silti katsoa ja teettää aika tarkat kuntotarkastukset ennen ostopäätöstä. Tasakatto ei rakenteena ole niin paha, kuin noi alapohjaongelmat, koska noi kattovuodot on luonteeltaan enemmän sellasia hetkellisä, ja niistä on harvoin seurauksena tosi pahoja sisäilmaongelmia jne, toki sellasetkin pitää saada kuntoon ja vaatii kattokaivojen pitämistä avoimena jne huoltotyötä enemmän.

Täsmennetään siis, että kyseessä oli kaksi eri kohdetta. Syystä tai toisesta toisessa (rv 89) tehty alapohjan muutos betonilaatalle. Toisessa sitten tasakatto on muutettu harjaksi jo ennen 90-lukua ja pellit uusittu hiljattain ja viimeisimpänä tuo kengitys. Molemmat julkisivurakenteiltaan pääosin tiiliverhoiltuja. Lisänä tässä kengitetyssä poistoilma vaihtuu koneellisesti, joka lisätty useamman kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen.

 

[ZZRX]

Tärkeintä noissa korjattjen ostamisessa on että korjaus on riittävän hyvin dokumentoitu jotta voidaan todeta että se on tehty oikein. Tietty jos rakenne on avoin että pääsee näkemään mitä tehty esim. kattomuutoksissa niin auttaa asiaa. Huonosti dokumentoitua kohdetta en varmaan lähtisi ostamaan.

 

[jonesky12345]

Kattomuutokset on harvoin kovin ihmeellisiä, koska tollanen harjakate voidaan tehdä muutoin ehjän tasakaton päällekin. Sen sijaan kämppiä selatessa kävin tsekkaamassa yhtä kengitettyä valesokkelikämppää joka haisikin homeelle ja mitään alapohjatöitä ei oltu tehty eli todennäköisesti seinien vierustojen lattialaudatkin homeessa jne.

 

[Teräsmiäs]

En löytänyt mitään topikkia nosto-oville. Onko jollain kokemuksia merkeistä Isomatic tai Turner. Hintaeroa on hitusen joten kiinnostais kokemukset että tiedän kannattaako nyt säästää vai antaa kerran kirpasta.

Mulla oli tuossa juuri ajankohtainen juttu. Päädyin Turneriin.

Isomaticissa Nordicssa oli Asennetun ovikokonaisuuden U-arvo 1.6 W (m2K)
Turner Asennetun ovikokonaisuuden U-arvo 1,0 W (m2K )

"Pääsääntöisesti ulko-oven suunnitteluarvon pitää olla U-arvo ≤ 1,0 W/m2K (RakMK C3, 2010). Mitä pienempi U-arvo on, sitä parempi on lämmöneristys ja sitä vähemmän haaskataan lämpöä, energiaa ja raha. "

Meinasin, että tuo maksaa itsensä takaisin. Joku voi nyt naureskella, että väärin asennettu ovi tai ovin jättäminen raollaan, heittää lämpöarvot taivaantuuliiin.
Turnerin asensin itse. Asennusvideoita löytyi hyvin ja ohjeetkin oli sentään jotenkin luettavissa.

 

[aaqee]

Ostettiin uusi kämppä ja siellä pitää vähän sitä sun tätä vaihtaa mieleiseksi. Mitäs ehdottaisitte lasitiilien tilalle. Tai tarkennetaan sen verran että ei välttämättä tarvitse korvata millään jos helposti purettavissa ja puhdistettavissa. Silikonit on huonot ja likaa päässyt saumojen väliin, ruman näköiset läheltä katsottuna. Miten nuo on yleensä asennettu toisiinsa kiinni?

 

[saami]

Ostettiin uusi kämppä ja siellä pitää vähän sitä sun tätä vaihtaa mieleiseksi. Mitäs ehdottaisitte lasitiilien tilalle. Tai tarkennetaan sen verran että ei välttämättä tarvitse korvata millään jos helposti purettavissa ja puhdistettavissa. Silikonit on huonot ja likaa päässyt saumojen väliin, ruman näköiset läheltä katsottuna. Miten nuo on yleensä asennettu toisiinsa kiinni?

Mattopuukolla nätisti silikoonit pois ja uudet tilalle. Helpoin ja halvin.
Toki voihan tuon purkaa ja tehdä uuden seinän. Sen sitten mieleiseksi tehdä. Itse lähtisin kumminkin ihan vaihtamaan silikoonit mikäli lasiseinä passaapi.

 

[Sikatiiker]

Mulla oli tuossa juuri ajankohtainen juttu. Päädyin Turneriin.

Isomaticissa Nordicssa oli Asennetun ovikokonaisuuden U-arvo 1.6 W (m2K)
Turner Asennetun ovikokonaisuuden U-arvo 1,0 W (m2K )

"Pääsääntöisesti ulko-oven suunnitteluarvon pitää olla U-arvo ≤ 1,0 W/m2K (RakMK C3, 2010). Mitä pienempi U-arvo on, sitä parempi on lämmöneristys ja sitä vähemmän haaskataan lämpöä, energiaa ja raha. "

Meinasin, että tuo maksaa itsensä takaisin. Joku voi nyt naureskella, että väärin asennettu ovi tai ovin jättäminen raollaan, heittää lämpöarvot taivaantuuliiin.
Turnerin asensin itse. Asennusvideoita löytyi hyvin ja ohjeetkin oli sentään jotenkin luettavissa.

Kiitos vastauksesta! Tämä saattaa jopa ratkaista asian. Turnerista olen kuullut kehuja, Isomaticista en mitään. Tuo oli uusi plussa Turnerille.

Rakentaminenhan ei ikinä ole aukotonta joten loputon spekulointi on toki vähän turhaa, viitaten tuohon 'naureskeluun'.

Toiset meinaa että sokkeli pitää ehdottomasti eristää koko matkalla anturasta alajuoksuun sisäpuolelta ja toiset taas sanoo että eristeen ja sokkelin väliin tiivistyy kosteus eli ainoa oikea paikka eristää sokkeli olisi ulkopuolelta. Kuvastaa minusta hyvin sitä kuinka perustavanlaatuisia näkemyseroja rakennusteknististä ja taloteknisistä asioista voi ihan osaavillakin ihmisillä olla varsinkin kun lopputulos usein selviää vasta vuosikymmenien päästä tai purkaessa/saneeratessa.

 

[tietokonerikki]

Rakentaminenhan ei ikinä ole aukotonta joten loputon spekulointi on toki vähän turhaa, viitaten tuohon 'naureskeluun'.

Toiset meinaa että sokkeli pitää ehdottomasti eristää koko matkalla anturasta alajuoksuun sisäpuolelta ja toiset taas sanoo että eristeen ja sokkelin väliin tiivistyy kosteus eli ainoa oikea paikka eristää sokkeli olisi ulkopuolelta. Kuvastaa minusta hyvin sitä kuinka perustavanlaatuisia näkemyseroja rakennusteknististä ja taloteknisistä asioista voi ihan osaavillakin ihmisillä olla varsinkin kun lopputulos usein selviää vasta vuosikymmenien päästä tai purkaessa/saneeratessa.

Suunnittelijoilla on erilaiset kokemukset ja näkemykset ja asiat riippuvat paljon siitäkin miten se muu ympäristö on toteutettu. Toiset tekevät enemmän varmanpääle (kuluja miettimättä) kuin toiset.

 

[ZZRX]

Kiitos vastauksesta! Tämä saattaa jopa ratkaista asian. Turnerista olen kuullut kehuja, Isomaticista en mitään. Tuo oli uusi plussa Turnerille.

Rakentaminenhan ei ikinä ole aukotonta joten loputon spekulointi on toki vähän turhaa, viitaten tuohon 'naureskeluun'.

Toiset meinaa että sokkeli pitää ehdottomasti eristää koko matkalla anturasta alajuoksuun sisäpuolelta ja toiset taas sanoo että eristeen ja sokkelin väliin tiivistyy kosteus eli ainoa oikea paikka eristää sokkeli olisi ulkopuolelta. Kuvastaa minusta hyvin sitä kuinka perustavanlaatuisia näkemyseroja rakennusteknististä ja taloteknisistä asioista voi ihan osaavillakin ihmisillä olla varsinkin kun lopputulos usein selviää vasta vuosikymmenien päästä tai purkaessa/saneeratessa.

Jos talo on normaali maantasolla oleva niin eristeen paikka on sokkelin sisäpuolella.
Sokkelinhan pitäisi olla lähtökohtaisesti hengittävä joten mahdollinen kosteus sokkelin ja sisäpuolella olevan eristeen välissä pääsee kyllä haihtumaan pois. (Epäilen kyllä että oikein tehtynä tuonne ei edes tiivisty mitään.)

Jos talossa on taas maanalainen kellarikerros niin eristeen paikka on sokkelin/kellariseinän ulkopuolella.
Syynä lienee se että sisäpuolella on tuossa tapauksessa lämmin tila jonka takia eristeen sijainnille paras paikka on ollut ulkopuolella. Näkyvän sokkelin kohdalla eriste on usein harkon sisällä koska tällöin sokkelin saa pinnoitettua huomattavasti paremmin ja se myös yksinkertaistaa rakennetta.

 

[jonesky12345]

Jos talo on normaali maantasolla oleva niin eristeen paikka on sokkelin sisäpuolella.
Sokkelinhan pitäisi olla lähtökohtaisesti hengittävä joten mahdollinen kosteus sokkelin ja sisäpuolella olevan eristeen välissä pääsee kyllä haihtumaan pois. (Epäilen kyllä että oikein tehtynä tuonne ei edes tiivisty mitään.)

Jos talossa on taas maanalainen kellarikerros niin eristeen paikka on sokkelin/kellariseinän ulkopuolella.
Syynä lienee se että sisäpuolella on tuossa tapauksessa lämmin tila jonka takia eristeen sijainnille paras paikka on ollut ulkopuolella. Näkyvän sokkelin kohdalla eriste on usein harkon sisällä koska tällöin sokkelin saa pinnoitettua huomattavasti paremmin ja se myös yksinkertaistaa rakennetta.

Noh, makuasioita. Kaveri asuu 90 luvun alkupuolella rakennetussa kellarillisessa omakotitalossa, jossa puolittain maan alle jäävä kellari on kevytsoraharkkoa ja eristetty sisäpuolelta. Käytännössä silloin, kun sisällä on lämmin ja ulkona on kylmä, on kastepiste jossain eristekerroksen sisällä, jolloin sisäpuolisella lämmöneristyksellä vaaditaan höyrynsulku. Jos salaojat ja patolevyt jne on kunnossa, niin se harkkomuuri pysyy suhteellisen kuivana ja eriste sitä kautta pysyy kuivana ulkopuoliselta kosteudelta. Eriste voidaan tietysti laittaa myös ulkopuolelle, tällöin se sisäilmalle altis harkko tai muu kivimateriaali hengittää sitä sisäpuolen kosteutta. En näe noita kellaritilojen lämmöneristysratkaisuja niinkään haasteellisena, isompi haaste kellaritiloissa on maanvaraisen laatan kosteudenhallinta ja kosteuskatkot puurakenteiden osalta, mutta nämä nyt yleensä on aika toimivia settejä.

Noissa tuulettuvalla alapohjalla olevissa kämpissä (jollainen itsellänikin on) on lämmöneriste sisäpuolella ja lähtökohtaisesti alapohjatila on kylmää tilaa. Tossa vastakkaiselle puolelle rakensi tuore naapuri kämpän, niin niillä on tuo tuulettuva alapohjatila samassa koneellisessa ilmanvaihdossa, kuin muu sisätila ja siellä siis lämmitys myöskin. Tuolla välttyy potentiaalisilta kosteusongelmilta keväällä, jos maaperä on kylmää, mutta ilma lämpenee ja kosteutta on enemmän, jolloin alapohjatilassa suhteellinen ilmankosteus voi olla todella korkea.

 

[mikkot]

Kestääkö vinyylilaatta eteisen lattiassa vai kannattaako samoin tein laittaa ihan oikea laatta?

 

[juhaa]

Kestää. Riippuu toki kuinka paljon sille lappaat vettä

Miten se kestää kivet?