Pienten kysymysten ketju

[Pakana]

Joka tapauksessa iskariin menee nyt 150psi normaalia paineilmaa, sillä kurapyöräfoorumilla isommatkin pojat pärjäävät sillä, vaikka iskari on ajon jälkeen 100 astetta. Iskareita on kuulema paistettu uunissa ja mitattu paine-eroja, aivan sama onko typpeä vai paineilmaa.

Typpi periaatteessa vuotaa hitaammin kuin normaali hapen ja typen seos, mutta käytännössä tuota on hyvin vaikea todeta, ja varsinkin jokin ilmapalje jota säädellään muutenkin, tuolla ei ole mitään merkitystä.

 

[Toinen nimimerkki]

Typpi periaatteessa vuotaa hitaammin kuin normaali hapen ja typen seos, mutta käytännössä tuota on hyvin vaikea todeta, ja varsinkin jokin ilmapalje jota säädellään muutenkin, tuolla ei ole mitään merkitystä.

Iskarissa on lisäsäiliö ja tuo kumipussi siis on lisäsäilön sisällä.

Iskarissa on vaimennus molempiin suuntiin, eli öljy on jo molemilla puolilla mäntää, mutta koska männän varsi tunkeutuu sisäänpäin joustaessa iskarin sisään, öljy joutuu pakenemaan männän varren tilavuuden verran lisäsäiliöön, ettei halkea koko laitos.

Iskari voidaan toteuttaa lisäsäiliöllä tai ilman, mutta riitävän iso lisäsäiliö tekee vaimennuksesta lineaarisemman, kun paine iskarin sisällä ei nouse niin paljon.

Rakon paineella ei siis säädetä jäykkyyttä, vaan pyritään ihannepaineella mahdollisimman tasaiseen toimintaan kaikissa olosuhteissa.

Kumipussin (rakko) toisella puolella siis on vaimenninöljy ja mitään kaasua ei saisi mennä yhtään öljytilaan, koska silloin öljy vaahtoontuu ja vaahto menee liian kevyesti männän öljykanavista läpi.

Joka tapauksessa iskari tulee huoltaa viimeistään silloin kun tiivisteet pettää ja silloin taas ilmataan iskari uusilla öljyillä.

 

[yyri]

Pihtivirtamittari hakusessa, kattelin tuota clasulla olevaa uni-t 203R:ää ja se ilmeisesti on ihan pätevä peruskapine? Ihan hituvirtoja ei tarvii pystyä mittaamaan (kymmeniä/satoja mA), lähinnä auto/traktorijuttuja ja vastaavia.

 

[Pakana]

Pihtivirtamittari hakusessa, kattelin tuota clasulla olevaa uni-t 203R:ää ja se ilmeisesti on ihan pätevä peruskapine? Ihan hituvirtoja ei tarvii pystyä mittaamaan (kymmeniä/satoja mA), lähinnä auto/traktorijuttuja ja vastaavia.

Kunhan muistat tarkistaa että laite osaa mitata myös dc virtaa. Edulliset pihtimittarit ovat usin vain ac mittaukseen, jolla ei ajoneuvosähköissä tee mitään.

 

[Toinen nimimerkki]

Pihtivirtamittari hakusessa, kattelin tuota clasulla olevaa uni-t 203R:ää ja se ilmeisesti on ihan pätevä peruskapine? Ihan hituvirtoja ei tarvii pystyä mittaamaan (kymmeniä/satoja mA), lähinnä auto/traktorijuttuja ja vastaavia.

Misipä ei. Jos ostaisin tuon, vertaisin aluksi mittaustuloksia toisella mittarilla varmistuakseni siitä että näyttää oikein.

Itellä on fluken 325 ja sen ainakin voi nollata ennen jokaista mittausta. Olen ollut tyytyväinen, mutta myös vähän kalliimpi.

 

[Pakana]

Itellä on fluken 325 ja sen ainakin voi nollata ennen jokaista mittausta. Olen ollut tyytyväinen, mutta myös vähän kalliimpi.

DC pihtimittari on pakko nollata ennen mittausta, koska maan magneettikenttä muodostaa sijaintiriippuvaisen perusvirheen aina.

 

[TemeV]

Misipä ei. Jos ostaisin tuon, vertaisin aluksi mittaustuloksia toisella mittarilla varmistuakseni siitä että näyttää oikein.

Eipä nuo pihtivirtamittarit mitään tarkkuuslaitteita ole oikein mikään. Sopii toki hyvin kun pitää tietää, meneekö virtaa "paljon", "vähän", tai "ei juurikaan". Riippuu aina vähän johtojen asennosta ja muusta, että mitä se näyttää.

 

[Toinen nimimerkki]

Eipä nuo pihtivirtamittarit mitään tarkkuuslaitteita ole oikein mikään. Sopii toki hyvin kun pitää tietää, meneekö virtaa "paljon", "vähän", tai "ei juurikaan". Riippuu aina vähän johtojen asennosta ja muusta, että mitä se näyttää.

Kyllä mulla fluke näyttää aika hyvin eikä lukema muutu yhtään vaikka johtoa liikuttelee silmukassa. Yleismittarilla olen verranut 20A asti ja ihan oikein näyttää.

Sekatavarakauppojen kuluttajarojuista muuten on kokemusta laidasta laitaan. Esimerkkinä mainttakoon vaikka Bilteman suko-rasiaan asennettava energiankulutusmittari, joka näytti resistiivisellä kuormalla 16A virralla 24A lukemaa.

 

[TemeV]

Kyllä mulla fluke näyttää aika hyvin eikä lukema muutu yhtään vaikka johtoa liikuttelee silmukassa. Yleismittarilla olen verranut 20A asti ja ihan oikein näyttää.

Joskus ne muut ympärillä olevat johdot vääristää mittausta. En ihan ole päässyt jyvälle, että mitkä tuohon vaikuttaa, kun toisinaan tuntuu toimivan hienosti vaikka on isovirtainen johto ihan clampin vieressä. Nyt onkin jo pitkä aika kun viimeksi tuollaisella yrittänyt mitata muuta kuin että "virtaa menee" tai "virtaa ei mene" tyyppisiä juttuja.

 

[Pakana]

Yleisesti ottaen ac mittaus virtamuuntajalla sillä ac only koneella on kyllä melko luotettava, mutta nuo ac/dc mittarit ovat häiriöalttiimpia, ja lukemiin täytyy aina luottaa pienellä varauksella.

 

[Toinen nimimerkki]

Joskus ne muut ympärillä olevat johdot vääristää mittausta. En ihan ole päässyt jyvälle, että mitkä tuohon vaikuttaa, kun toisinaan tuntuu toimivan hienosti vaikka on isovirtainen johto ihan clampin vieressä. Nyt onkin jo pitkä aika kun viimeksi tuollaisella yrittänyt mitata muuta kuin että "virtaa menee" tai "virtaa ei mene" tyyppisiä juttuja.

Se mittari kannattaa nollata/kalibroida juuri siinä mittauskohteella ennen kun alkaa mittaamaan. Kun näyttää nollaa tyhjällä silmukalla, oletetan että lukema on oikein. Ainakin siihen 20A asti on aina ollut.

Joskus näin kun kiinteistöhuoltaja mittasi pihtimittarilla koko verkkoliitäntäjohdon ympäriltä. Sanoi että Flukella kuulema voi tehdä niin.

 

[Pakana]

Joskus näin kun kiinteistöhuoltaja mittasi pihtimittarilla koko verkkoliitäntäjohdon ympäriltä. Sanoi että Flukella kuulema voi tehdä niin.

No kyllähän niillä voi, niin kauan kun pysytään mittarin asteikon sisällä. Tosin se että on fluke ei liity asiaan.

 

[Toinen nimimerkki]

No kyllähän niillä voi, niin kauan kun pysytään mittarin asteikon sisällä. Tosin se että on fluke ei liity asiaan.

Siis niin että nolla ja vaihe menee samassa mittasilmukassa ? En ole ikinä kuullut että noin voisi tehdä, sillä nehän kumoavat toisiaan?

 

[Pakana]

Siis niin että nolla ja vaihe menee samassa mittasilmukassa ? En ole ikinä kuullut että noin voisi tehdä, sillä nehän kumoavat toisiaan?

Ei tietenkään voi. Tosin ei nolla ja vaihe voi myöskään samassa johdossa kulkea.

Eli siis kiinteistön huoltaja yritti kaapelin päältä mitata virtaa. Luulin että meinasit että virta olisi ollut jotenkin liian iso mitattavaksi tms..

 

[Ogeli]

Joskus näin kun kiinteistöhuoltaja mittasi pihtimittarilla koko verkkoliitäntäjohdon ympäriltä.

Siis mitenhän tässä mitattiin, mäkin ihmettelin mittausta jossa menee vaihe, nolla ja maa????
En tunne hall antureita mut ei kai nekään tuohon kykene.

 

[Hyrava]

Siis mitenhän tässä mitattiin, mäkin ihmettelin mittausta jossa menee vaihe, nolla ja maa????
En tunne hall antureita mut ei kai nekään tuohon kykene.

Jossain olen nähnyt sellaisen pihtimittarin jolla pystyi ainakin toteamaan esim MMJ:n ympäriltä että kulkeeko kyseisessä kaapelissa virtaa. Siinä oli eri mittausasento tuolle toiminnolle ja kaapeli asetettiin ihan pihdin avautuvalle puolelle ja muistaakseni pihtiä piti pyörittää ympäri kaapelia, ilmeisesti että vaihejohdin osuisi lähimmäksi pihdin avautuvaa kohtaa. Mittarin merkkiä en muista mutta veikkaisin ulkomuistista että olisi ollut joku ammattilaismerkki eli Fluke, Metrahit, Keysight tms.

 

[Toinen nimimerkki]

Ilmaisutapani oli epäselvä. Joskus kun ammattikoulua olen käynyt, "verkkoliitäntäjohto" oli se termi joka tarkoitti sähkölaitteen virtajohtoa, jossa usein oli pistotulppa päässä, ellei asennus ollut "puolikiinteä" tai "kiinteä". Nyt googlen kuvahaku näyttää vain defan lämmityskaapeleita.

Kiinteistöhuoltaja/talkkari tms(?) yritti mitata koko johtoa jossa meni nolla, vaihe ja suojamaa, mutta en kiinnostunut asiasta väittelemään, koska en nähnyt sitä hedelmällisenä.

Kun ajatellaan koko virtapiiriä, paluujohdin tietysti kumoaa toisen johtimen muodostaman kentän ja mittarin pitäisi näyttää aika lähelle nollaa. Magneettikenttä muodostuu molemmista johtimista säteen suuntaan, joten ne kumoavat toisiaan periaatteessa vain siltä osin, eli jotain häiriötä voi mittarissa näkyä.

 

[Toinen nimimerkki]

Jossain olen nähnyt sellaisen pihtimittarin jolla pystyi ainakin toteamaan esim MMJ:n ympäriltä että kulkeeko kyseisessä kaapelissa virtaa. Siinä oli eri mittausasento tuolle toiminnolle ja kaapeli asetettiin ihan pihdin avautuvalle puolelle ja muistaakseni pihtiä piti pyörittää ympäri kaapelia, ilmeisesti että vaihejohdin osuisi lähimmäksi pihdin avautuvaa kohtaa. Mittarin merkkiä en muista mutta veikkaisin ulkomuistista että olisi ollut joku ammattilaismerkki eli Fluke, Metrahit, Keysight tms.

Varmaan NCV testeri yhdistettynä yleismittariin/pihtivirtamittariin? Tuollaisen testerin voi tehdä itsekin laittamalla 3x bc547 letkajenkkaan.

 

[Hyrava]

Varmaan NCV testeri yhdistettynä yleismittariin/pihtivirtamittariin? Tuollaisen testerin voi tehdä itsekin laittamalla 3x bc547 letkajenkkaan.

Muistelisin että ei ollut ihan noin simppeli vaan näytti edes jotain virtalukemia tuossa mittaustavassa. Ainakin teoriassahan jos pihdin päässä on joku sopiva hall(?)-anturi niin kyllähän sillä ainakin suunnilleen pystyy mittaamaan tuohon tyyliin virtaa. Tarkkuus sitten onkin ihan eri juttu.

NCV-testeri on kyllä tuttu, joskus on tullut sellainen tehtyäkin olikohan kolmesta trankusta, kolmesta vastuksesta, ledistä ja paristosta.

 

[Toinen nimimerkki]

Muistelisin että ei ollut ihan noin simppeli vaan näytti edes jotain virtalukemia tuossa mittaustavassa. Ainakin teoriassahan jos pihdin päässä on joku sopiva hall(?)-anturi niin kyllähän sillä ainakin suunnilleen pystyy mittaamaan tuohon tyyliin virtaa. Tarkkuus sitten onkin ihan eri juttu.

NCV-testeri on kyllä tuttu, joskus on tullut sellainen tehtyäkin olikohan kolmesta trankusta, kolmesta vastuksesta, ledistä ja paristosta.

Hall-antureita on mm. To92 koteloissa ja sellaisen kun vie virrallisen johtimen lähelle, se antaa analogisen jännite- tai virtaviestin. Tuossa on vaan se että jos mmj:n kuoren läpi ei näe, saattaa mitata hyvin pienen lukeman johtimien välistä, tai suuremman kun osuu suoraan jompaan kumpaan johtimeen.

Perus mmj kyllä säteilee magneettikenttää ja kohteessa jossa tämä ilmiö häiritsee muita laitteita, käytetään häiriösuojattua johtoa jossa johdinparit on kieputettu yhteen, jotta ne kumoaisivat toisiaan vähän paremmin kuin suorassa linjassa, kaikki parit on kieputettu eri nousulla, jotta se ei ylikuuluisi toiseen pariin. Sitten tulee vielä maadoitettu suojasukka faradyn häkiksi päälle.

 

[1hty]

Osaisiko joku auttaa löytämään sopivan uuden virtalähteen kuntopyörään?

Muuntajan tiedot
AC-DC ADAPTOR
MODEL: CYD-0900500E
INPUT: 230V AC 50Hz
OUTPUT: 9V DC 500mA 4.5VA

Liitin 5,5mm paksu.

 

[Toinen nimimerkki]

Osaisiko joku auttaa löytämään sopivan uuden virtalähteen kuntopyörään?

Muuntajan tiedot
AC-DC ADAPTOR
MODEL: CYD-0900500E
INPUT: 230V AC 50Hz
OUTPUT: 9V DC 500mA 4.5VA

Liitin 5,5mm paksu.

Esim tämä, kannattaa varmistaa, että liitin todella on sama:

Nedis AC-yleisvirtasovitin 3-12 VDC 0.6 A | Motonet Oy

Erittäin kompakti ja supertehokas yleiskäyttöinen 600 mA plug-in-virtalähde, 3-12 V lähdöllä ja LED-merkkivalolla. 6 vaihdettavaa virtaliitintä tekevät tästä...

www.motonet.fi

Ezo AC/DC virta-adapteri 1000mah - Power.fi

www.power.fi

Serristä noita saa ilmaiseksi, tai sitten ostat vain uuden dc-liittimen tuohon, jos muuntaja on vielä ehjä.

Edit. linkki vaihtoon, ensimmäisessä oli napaisuus väärä. Tuossakin on vähän huonosti tietoja, napaisuus varmistettava liikkeessä.

 

[PlanB]

Osaisiko joku auttaa löytämään sopivan uuden virtalähteen kuntopyörään?

Muuntajan tiedot
AC-DC ADAPTOR
MODEL: CYD-0900500E
INPUT: 230V AC 50Hz
OUTPUT: 9V DC 500mA 4.5VA

Liitin 5,5mm paksu.

Aliexpressistä korvaaja, ainakin tiedoissa lukee tuo sama mallinumero

9V 1A 9W AC DC Adapter Wall Charger For Kettler CYD-0900500E EU/US/UK Plug Power Supply Adaptor - AliExpress 7

Smarter Shopping, Better Living! Aliexpress.com

vi.aliexpress.com

 

[1hty]

Esim tämä, kannattaa varmistaa, että liitin todella on sama:

Nedis AC-yleisvirtasovitin 3-12 VDC 0.6 A | Motonet Oy

Erittäin kompakti ja supertehokas yleiskäyttöinen 600 mA plug-in-virtalähde, 3-12 V lähdöllä ja LED-merkkivalolla. 6 vaihdettavaa virtaliitintä tekevät tästä...

www.motonet.fi

Ezo AC/DC virta-adapteri 1000mah - Power.fi

www.power.fi

Serristä noita saa ilmaiseksi, tai sitten ostat vain uuden dc-liittimen tuohon, jos muuntaja on vielä ehjä.

Edit. linkki vaihtoon, ensimmäisessä oli napaisuus väärä. Tuossakin on vähän huonosti tietoja, napaisuus varmistettava liikkeessä.

Täytyy käydä motonetissä katsomassa, se olisi helpoin vaihtoehto. Kiitos.

 

[Jiispo]

Noita 5,5 millisiä on sitten olemassa kahdella eri keskitapilla eli 2,1mm ja 2,5mm

 

[Toinen nimimerkki]

Noita 5,5 millisiä on sitten olemassa kahdella eri keskitapilla eli 2,1mm ja 2,5mm

Kysyjän kuvasta ei oikein selviä liittimen tarkka malli. Toivottoavasti motonetin säädettävästä powerista löytyy liittimien valikoimasta se oikea. Ja jos polariteetin vaihtoa ei ole, silloin plussa on oletuksena keskellä.

 

[Hyrava]

Noita 5,5 millisiä on sitten olemassa kahdella eri keskitapilla eli 2,1mm ja 2,5mm

Ja muutamalla muullakin koolla mutta nuo 2,1 ja 2,5 ovat yleisimmät. Esim jossain Japanilaisissa keksinnöissä on myös 3,4mm ja joissakin on jopa 1,5mm tai 1,7mm tappi.

 

[Jiispo]

Ja muutamalla muullakin koolla mutta nuo 2,1 ja 2,5 ovat yleisimmät. Esim jossain Japanilaisissa keksinnöissä on myös 3,4mm ja joissakin on jopa 1,5mm tai 1,7mm tappi.

Joo, noitten kanssa voi käydä niin että huomaamatta laittaa liian pienellä tapilla olevan jolloin saattaa toimia tai ei -tai sitten jotain siltä väliltä eli pätkiä.

 

[SiB77]

Hommasin siniaaltoinvertterin. Siinä voi potikasta säätä voltit ja hertsit. Voltit sai nätisti 230V, mutta matalin hertsiluku on 54 ei 50 kuten pitäisi. Tietysti muuntajavehkeet toimii ok, kuten myös ledivalot ja loisteputket. Mutta mikä laite voi hermostua kun hertsit ei ole 50 vaan 54?

Speksien mukaan varianssi on vain puoli hertsiä ylös tai alas 50:stä (49,50 - 50,50 hz).

Kuvalla huomio invertteri vasemmalla.

*Edit: ei ollutkaan siniaaltoinvertteri...

 

[Toinen nimimerkki]

Hommasin siniaaltoinvertterin. Siinä voi potikasta säätä voltit ja hertsit. Voltit sai nätisti 230V, mutta matalin hertsiluku on 54 ei 50 kuten pitäisi. Tietysti muuntajavehkeet toimii ok, kuten myös ledivalot ja loisteputket. Mutta mikä laite voi hermostua kun hertsit ei ole 50 vaan 54?

Speksien mukaan varianssi on vain puoli hertsiä ylös tai alas 50:stä (49,50 - 50,50 hz).

Kuvalla huomio invertteri vasemmalla.

*Edit: ei ollutkaan siniaaltoinvertteri...

Eikö näytössä lue 46Hz? Jännitteetkin jotian 24V hujakoilla? En olisi huolissani taajuudesta vaan aallon muodosta. Modiaallolla hajoaa ainakin hammasharjan laturi ja jotkut energiankulutusmittarit. Toiset vehkeet pitää sellaista ääntä että ei uskalla käyttää.

 

[Pakana]

Hommasin siniaaltoinvertterin. Siinä voi potikasta säätä voltit ja hertsit. Voltit sai nätisti 230V, mutta matalin hertsiluku on 54 ei 50 kuten pitäisi. Tietysti muuntajavehkeet toimii ok, kuten myös ledivalot ja loisteputket. Mutta mikä laite voi hermostua kun hertsit ei ole 50 vaan 54?

Speksien mukaan varianssi on vain puoli hertsiä ylös tai alas 50:stä (49,50 - 50,50 hz).

Kuvalla huomio invertteri vasemmalla.

*Edit: ei ollutkaan siniaaltoinvertteri...

Sanoisin että käytännössä mikään laite ei hermostu 54Hz taajuudesta.. Jokin vanha levysoitin tms laite voisi toimia turhan vikkelästi, mutta sillekin aiheutta ennemmin tuo kanttiaalto ogeman.

 

[SiB77]

Pyörittelin potikoita niin näkyy kanttiaalto paremmin. Tuo näyttää vähän hassusti nuo voltit 23.95 x 5 = + 119.75 ja -23.95 x 5 = - 119.75 niiden delta 239.5V. Saa sen säädettyä 220-230 välille samoin kun hertsit 50hz. Energiankulutusmittari ei tosiaan tykännyt tuosta mutta ei mennyt rikki.

 

[Hyrava]

Pyörittelin potikoita niin näkyy kanttiaalto paremmin. Tuo näyttää vähän hassusti nuo voltit 23.95 x 5 = + 119.75 ja -23.95 x 5 = - 119.75 niiden delta 239.5V. Saa sen säädettyä 220-230 välille samoin kun hertsit 50hz. Energiankulutusmittari ei tosiaan tykännyt tuosta mutta ei mennyt rikki.

Sulla taitaa olla skoopissa 10x mittapää käytössä ja skooppi 1x -asetuksella.

 

[LaturiLewis]

Pyörittelin potikoita niin näkyy kanttiaalto paremmin. Tuo näyttää vähän hassusti nuo voltit 23.95 x 5 = + 119.75 ja -23.95 x 5 = - 119.75 niiden delta 239.5V. Saa sen säädettyä 220-230 välille samoin kun hertsit 50hz. Energiankulutusmittari ei tosiaan tykännyt tuosta mutta ei mennyt rikki.

Tuossa modifioidussa siniaalto invertterissä rms jännitettä 230 V vastaa 66.9% x Vpp.
Eli Vpp pitäisi olla +- 343 V (turhan iso).
Mittauksesi 10 x 23.95 V = 239,5 Vpp vastaa 66,9% eli 160 Vrms.

Pitäisi säätää pulssisuhde isommaksi, vertailuksi omissa MSW inverttereissä se on yli 75 % (2,5ms/7,5ms).

 

[Ogeli]

Modiaallolla hajoaa ainakin hammasharjan laturi ja jotkut energiankulutusmittarit. Toiset vehkeet pitää sellaista ääntä että ei uskalla käyttää.

Onko sulla käsitystä mistä tuo johtuu?
Testasin joskus APC kanttiaalo upsia ja emt707ctl alkoi pitämään sirinää ja päästi savua.
En ole avannut mutta epäilisin shuntti vastusta. Kuorma oli 40W hehkulamppu.

 

[Toinen nimimerkki]

Onko sulla käsitystä mistä tuo johtuu?
Testasin joskus APC kanttiaalo upsia ja emt707ctl alkoi pitämään sirinää ja päästi savua.
En ole avannut mutta epäilisin shuntti vastusta. Kuorma oli 40W hehkulamppu.

En avannut kyseistä laitetta silloin, mutta oli tuo aivan sama tuote, tosin Clasulta ostettu. Oma näkemykseni on ainakin nuo häiriönpoistokelat jotka saattavat reagoida rajusti virran nopeasta pätkimisestä, kuten sytytyspuola toimii. Elektroniikalle tehdään myös virran rajoitusta sarjakondensaattorilla, en tiedä miten sinimuotoiselle allolle laskettu sarjakondensaattori, tai jokin kelan ja konkan yhdistelmä reagoi kanttiaallolla? Saako elektroniikka ylijännitettä silloin?

 

[Ogeli]

En avannut kyseistä laitetta silloin, mutta oli tuo aivan sama tuote, tosin Clasulta ostettu. Oma näkemykseni on ainakin nuo häiriönpoistokelat jotka saattavat reagoida rajusti virran nopeasta pätkimisestä, kuten sytytyspuola toimii. Elektroniikalle tehdään myös virran rajoitusta sarjakondensaattorilla, en tiedä miten sinimuotoiselle allolle laskettu sarjakondensaattori, tai jokin kelan ja konkan yhdistelmä reagoi kanttiaallolla? Saako elektroniikka ylijännitettä silloin?

Joo jääköön mystiikaksi.
Mun on kanssa Clasu malli (tai noita on kertynyt jo 3 ) kiva mittari selkeä näyttö ja tuntee myös kosinit.
Tarkkuutta en ole määritellyt mutta arvot on uskottavat.

 

[Toinen nimimerkki]

Joo jääköön mystiikaksi.
Mun on kanssa Clasu malli (tai noita on kertynyt jo 3 ) kiva mittari selkeä näyttö ja tuntee myös kosinit.
Tarkkuutta en ole määritellyt mutta arvot on uskottavat.

Olen joskus tuon clasun mittarin virran verranut yleismittarilla, ihan oikein näytti. Bilteman vastaava tuote taas näytti ihan mitä sattui.

 

[killerm]

Ootko kuullu sellaisesta et ku on toi tv antenniliitäntä, et siihen sais sellasen bluetooth liittimen / jättää antenni tms? Eli siihen antennipistokkeeseen tulis toinen pää ja sit telkkariin toinen. Et tollasta vois käyttää jos haluu tv:n eri kohtaan ku missä se antennipistoke on, ilman et sitä kaapeli tarvii vetää ympäriinsä?

 

[Pakana]

Ootko kuullu sellaisesta et ku on toi tv antenniliitäntä, et siihen sais sellasen bluetooth liittimen / jättää antenni tms? Eli siihen antennipistokkeeseen tulis toinen pää ja sit telkkariin toinen. Et tollasta vois käyttää jos haluu tv:n eri kohtaan ku missä se antennipistoke on, ilman et sitä kaapeli tarvii vetää ympäriinsä?

Tuollainen palikka vaatisi taajuuskaistaa yhtä paljon kuin mitä sieltä antennista tulee.. ts ei mitenkään voi mahtua 2,4GHz vapaan käytön alueelle.

Teknisesti on kyllä mahdollista vahvistaa se antennista tuleva signaali sellaisenaan ja lähettää se, ja vastaavasti vastaanottaa se telkkariin laitetulla pöytäantennilla, mutta käytännössä vähemmän kätevä systeemi, vaikea saada toimimaan häiriöttä, ja laitonta.

Pelkkä pöytäantenni ei toimi?

 

[Hyrava]

Tuollainen palikka vaatisi taajuuskaistaa yhtä paljon kuin mitä sieltä antennista tulee.. ts ei mitenkään voi mahtua 2,4GHz vapaan käytön alueelle.

Teknisesti on kyllä mahdollista vahvistaa se antennista tuleva signaali sellaisenaan ja lähettää se, ja vastaavasti vastaanottaa se telkkariin laitetulla pöytäantennilla, mutta käytännössä vähemmän kätevä systeemi, vaikea saada toimimaan häiriöttä, ja laitonta.

Pelkkä pöytäantenni ei toimi?

Lähin tuollainen mikä itselläni tulee mieleen olisi jonkinlainen IPTV-systeemi wifin yli, esimerkiksi ElisaViihde toimii tuollaisessa. Itselläni on yhdessä telkkarissa ElisaViihde-purkki wifillä ja kaikki kanavat näkyvät ilman antennijohtoa.

Millään bluetoothilla, wifillä tai vastaavalla ei oikein muuten voi tuollaista "langatonta antennijohtoa" tehdä, kuten Pakana jo totesikin.

 

[killerm]

Tuollainen palikka vaatisi taajuuskaistaa yhtä paljon kuin mitä sieltä antennista tulee.. ts ei mitenkään voi mahtua 2,4GHz vapaan käytön alueelle.

Teknisesti on kyllä mahdollista vahvistaa se antennista tuleva signaali sellaisenaan ja lähettää se, ja vastaavasti vastaanottaa se telkkariin laitetulla pöytäantennilla, mutta käytännössä vähemmän kätevä systeemi, vaikea saada toimimaan häiriöttä, ja laitonta.

Pelkkä pöytäantenni ei toimi?

Eli tarkoitatko että ostetaan esimerkiski joku tälläinen antenni tai antenni sisätiloihin ja tuo laitetaan suoraan tv:hen kiinni eikä käytetä ollenkaan asuntoon sisään tulevaan tv antenniliitäntää? Näin ollen telkkarin ei tarvitse olla lähellä tuota asuntonnon liitäntää.

 

[Pakana]

Eli tarkoitatko että ostetaan esimerkiski joku tälläinen antenni tai antenni sisätiloihin ja tuo laitetaan suoraan tv:hen kiinni eikä käytetä ollenkaan asuntoon sisään tulevaan tv antenniliitäntää? Näin ollen telkkarin ei tarvitse olla lähellä tuota asuntonnon liitäntää.

No tuohan se olisi helpoin ratkaisu, jos ei olla aivan näkyvyysalueen äärirajoilla.

 

[Rajusetä]

Mietinnän alla virtaratkaisu arduinoviritelmään. Tarkoitus olisi kytkeä Arduinoon (alustavasti nano tai uno r4) 128x128 1.5" oled-näyttö, AMT102-enkooderi ja TB6600-ajuri jossa nema 17 -moottori. Vaatimuksena olisi saada nämä siis yhdellä virtajohdolla toimivaksi paketiksi ilman USB:tä. Onnistuisikohan esimerkiksi yhdellä 9V (minimi ajurille) seinään tökättävällä virtalähteellä, josta Y-johto Arduinoon ja ajuriin, vai kärähtääkö Arduinon sisäinen jänniteregulaattori kun takoo tätä viiteen volttiin näytölle ja enkooderille? Saattaa olla tyhmä tai huonosti muotoiltu kysymys, vähän ummikko sähköjutuissa.

 

[SShadow]

Mietinnän alla virtaratkaisu arduinoviritelmään. Tarkoitus olisi kytkeä Arduinoon (alustavasti nano tai uno r4) 128x128 1.5" oled-näyttö, AMT102-enkooderi ja TB6600-ajuri jossa nema 17 -moottori. Vaatimuksena olisi saada nämä siis yhdellä virtajohdolla toimivaksi paketiksi ilman USB:tä. Onnistuisikohan esimerkiksi yhdellä 9V (minimi ajurille) seinään tökättävällä virtalähteellä, josta Y-johto Arduinoon ja ajuriin, vai kärähtääkö Arduinon sisäinen jänniteregulaattori kun takoo tätä viiteen volttiin näytölle ja enkooderille? Saattaa olla tyhmä tai huonosti muotoiltu kysymys, vähän ummikko sähköjutuissa.

Datalehdet näyttävät virrankulutukset. Enkooder ehkä luokkaa 8mA ja joku vastaavan kokoinen näyttö luokkaa 42mA. Kun ajurille tulee omat sähköt niin ei tuo 50mA kuulosta yhtään pahalta Arduinon oman virrankulutuksen lisäksi. Noin 1000mA se regu näyttää kestävän lisäkuormaa.