Pienten kysymysten ketju

[Pakana]

Joka tapauksessa iskariin menee nyt 150psi normaalia paineilmaa, sillä kurapyöräfoorumilla isommatkin pojat pärjäävät sillä, vaikka iskari on ajon jälkeen 100 astetta. Iskareita on kuulema paistettu uunissa ja mitattu paine-eroja, aivan sama onko typpeä vai paineilmaa.

Typpi periaatteessa vuotaa hitaammin kuin normaali hapen ja typen seos, mutta käytännössä tuota on hyvin vaikea todeta, ja varsinkin jokin ilmapalje jota säädellään muutenkin, tuolla ei ole mitään merkitystä.

 

[Toinen nimimerkki]

Typpi periaatteessa vuotaa hitaammin kuin normaali hapen ja typen seos, mutta käytännössä tuota on hyvin vaikea todeta, ja varsinkin jokin ilmapalje jota säädellään muutenkin, tuolla ei ole mitään merkitystä.

Iskarissa on lisäsäiliö ja tuo kumipussi siis on lisäsäilön sisällä.

Iskarissa on vaimennus molempiin suuntiin, eli öljy on jo molemilla puolilla mäntää, mutta koska männän varsi tunkeutuu sisäänpäin joustaessa iskarin sisään, öljy joutuu pakenemaan männän varren tilavuuden verran lisäsäiliöön, ettei halkea koko laitos.

Iskari voidaan toteuttaa lisäsäiliöllä tai ilman, mutta riitävän iso lisäsäiliö tekee vaimennuksesta lineaarisemman, kun paine iskarin sisällä ei nouse niin paljon.

Rakon paineella ei siis säädetä jäykkyyttä, vaan pyritään ihannepaineella mahdollisimman tasaiseen toimintaan kaikissa olosuhteissa.

Kumipussin (rakko) toisella puolella siis on vaimenninöljy ja mitään kaasua ei saisi mennä yhtään öljytilaan, koska silloin öljy vaahtoontuu ja vaahto menee liian kevyesti männän öljykanavista läpi.

Joka tapauksessa iskari tulee huoltaa viimeistään silloin kun tiivisteet pettää ja silloin taas ilmataan iskari uusilla öljyillä.

 

[yyri]

Pihtivirtamittari hakusessa, kattelin tuota clasulla olevaa uni-t 203R:ää ja se ilmeisesti on ihan pätevä peruskapine? Ihan hituvirtoja ei tarvii pystyä mittaamaan (kymmeniä/satoja mA), lähinnä auto/traktorijuttuja ja vastaavia.

 

[Pakana]

Pihtivirtamittari hakusessa, kattelin tuota clasulla olevaa uni-t 203R:ää ja se ilmeisesti on ihan pätevä peruskapine? Ihan hituvirtoja ei tarvii pystyä mittaamaan (kymmeniä/satoja mA), lähinnä auto/traktorijuttuja ja vastaavia.

Kunhan muistat tarkistaa että laite osaa mitata myös dc virtaa. Edulliset pihtimittarit ovat usin vain ac mittaukseen, jolla ei ajoneuvosähköissä tee mitään.

 

[Toinen nimimerkki]

Pihtivirtamittari hakusessa, kattelin tuota clasulla olevaa uni-t 203R:ää ja se ilmeisesti on ihan pätevä peruskapine? Ihan hituvirtoja ei tarvii pystyä mittaamaan (kymmeniä/satoja mA), lähinnä auto/traktorijuttuja ja vastaavia.

Misipä ei. Jos ostaisin tuon, vertaisin aluksi mittaustuloksia toisella mittarilla varmistuakseni siitä että näyttää oikein.

Itellä on fluken 325 ja sen ainakin voi nollata ennen jokaista mittausta. Olen ollut tyytyväinen, mutta myös vähän kalliimpi.

 

[Pakana]

Itellä on fluken 325 ja sen ainakin voi nollata ennen jokaista mittausta. Olen ollut tyytyväinen, mutta myös vähän kalliimpi.

DC pihtimittari on pakko nollata ennen mittausta, koska maan magneettikenttä muodostaa sijaintiriippuvaisen perusvirheen aina.

 

[TemeV]

Misipä ei. Jos ostaisin tuon, vertaisin aluksi mittaustuloksia toisella mittarilla varmistuakseni siitä että näyttää oikein.

Eipä nuo pihtivirtamittarit mitään tarkkuuslaitteita ole oikein mikään. Sopii toki hyvin kun pitää tietää, meneekö virtaa "paljon", "vähän", tai "ei juurikaan". Riippuu aina vähän johtojen asennosta ja muusta, että mitä se näyttää.

 

[Toinen nimimerkki]

Eipä nuo pihtivirtamittarit mitään tarkkuuslaitteita ole oikein mikään. Sopii toki hyvin kun pitää tietää, meneekö virtaa "paljon", "vähän", tai "ei juurikaan". Riippuu aina vähän johtojen asennosta ja muusta, että mitä se näyttää.

Kyllä mulla fluke näyttää aika hyvin eikä lukema muutu yhtään vaikka johtoa liikuttelee silmukassa. Yleismittarilla olen verranut 20A asti ja ihan oikein näyttää.

Sekatavarakauppojen kuluttajarojuista muuten on kokemusta laidasta laitaan. Esimerkkinä mainttakoon vaikka Bilteman suko-rasiaan asennettava energiankulutusmittari, joka näytti resistiivisellä kuormalla 16A virralla 24A lukemaa.

 

[TemeV]

Kyllä mulla fluke näyttää aika hyvin eikä lukema muutu yhtään vaikka johtoa liikuttelee silmukassa. Yleismittarilla olen verranut 20A asti ja ihan oikein näyttää.

Joskus ne muut ympärillä olevat johdot vääristää mittausta. En ihan ole päässyt jyvälle, että mitkä tuohon vaikuttaa, kun toisinaan tuntuu toimivan hienosti vaikka on isovirtainen johto ihan clampin vieressä. Nyt onkin jo pitkä aika kun viimeksi tuollaisella yrittänyt mitata muuta kuin että "virtaa menee" tai "virtaa ei mene" tyyppisiä juttuja.

 

[Pakana]

Yleisesti ottaen ac mittaus virtamuuntajalla sillä ac only koneella on kyllä melko luotettava, mutta nuo ac/dc mittarit ovat häiriöalttiimpia, ja lukemiin täytyy aina luottaa pienellä varauksella.

 

[Toinen nimimerkki]

Joskus ne muut ympärillä olevat johdot vääristää mittausta. En ihan ole päässyt jyvälle, että mitkä tuohon vaikuttaa, kun toisinaan tuntuu toimivan hienosti vaikka on isovirtainen johto ihan clampin vieressä. Nyt onkin jo pitkä aika kun viimeksi tuollaisella yrittänyt mitata muuta kuin että "virtaa menee" tai "virtaa ei mene" tyyppisiä juttuja.

Se mittari kannattaa nollata/kalibroida juuri siinä mittauskohteella ennen kun alkaa mittaamaan. Kun näyttää nollaa tyhjällä silmukalla, oletetan että lukema on oikein. Ainakin siihen 20A asti on aina ollut.

Joskus näin kun kiinteistöhuoltaja mittasi pihtimittarilla koko verkkoliitäntäjohdon ympäriltä. Sanoi että Flukella kuulema voi tehdä niin.

 

[Pakana]

Joskus näin kun kiinteistöhuoltaja mittasi pihtimittarilla koko verkkoliitäntäjohdon ympäriltä. Sanoi että Flukella kuulema voi tehdä niin.

No kyllähän niillä voi, niin kauan kun pysytään mittarin asteikon sisällä. Tosin se että on fluke ei liity asiaan.

 

[Toinen nimimerkki]

No kyllähän niillä voi, niin kauan kun pysytään mittarin asteikon sisällä. Tosin se että on fluke ei liity asiaan.

Siis niin että nolla ja vaihe menee samassa mittasilmukassa ? En ole ikinä kuullut että noin voisi tehdä, sillä nehän kumoavat toisiaan?

 

[Pakana]

Siis niin että nolla ja vaihe menee samassa mittasilmukassa ? En ole ikinä kuullut että noin voisi tehdä, sillä nehän kumoavat toisiaan?

Ei tietenkään voi. Tosin ei nolla ja vaihe voi myöskään samassa johdossa kulkea.

Eli siis kiinteistön huoltaja yritti kaapelin päältä mitata virtaa. Luulin että meinasit että virta olisi ollut jotenkin liian iso mitattavaksi tms..

 

[Ogeli]

Joskus näin kun kiinteistöhuoltaja mittasi pihtimittarilla koko verkkoliitäntäjohdon ympäriltä.

Siis mitenhän tässä mitattiin, mäkin ihmettelin mittausta jossa menee vaihe, nolla ja maa????
En tunne hall antureita mut ei kai nekään tuohon kykene.

 

[Hyrava]

Siis mitenhän tässä mitattiin, mäkin ihmettelin mittausta jossa menee vaihe, nolla ja maa????
En tunne hall antureita mut ei kai nekään tuohon kykene.

Jossain olen nähnyt sellaisen pihtimittarin jolla pystyi ainakin toteamaan esim MMJ:n ympäriltä että kulkeeko kyseisessä kaapelissa virtaa. Siinä oli eri mittausasento tuolle toiminnolle ja kaapeli asetettiin ihan pihdin avautuvalle puolelle ja muistaakseni pihtiä piti pyörittää ympäri kaapelia, ilmeisesti että vaihejohdin osuisi lähimmäksi pihdin avautuvaa kohtaa. Mittarin merkkiä en muista mutta veikkaisin ulkomuistista että olisi ollut joku ammattilaismerkki eli Fluke, Metrahit, Keysight tms.

 

[Toinen nimimerkki]

Ilmaisutapani oli epäselvä. Joskus kun ammattikoulua olen käynyt, "verkkoliitäntäjohto" oli se termi joka tarkoitti sähkölaitteen virtajohtoa, jossa usein oli pistotulppa päässä, ellei asennus ollut "puolikiinteä" tai "kiinteä". Nyt googlen kuvahaku näyttää vain defan lämmityskaapeleita.

Kiinteistöhuoltaja/talkkari tms(?) yritti mitata koko johtoa jossa meni nolla, vaihe ja suojamaa, mutta en kiinnostunut asiasta väittelemään, koska en nähnyt sitä hedelmällisenä.

Kun ajatellaan koko virtapiiriä, paluujohdin tietysti kumoaa toisen johtimen muodostaman kentän ja mittarin pitäisi näyttää aika lähelle nollaa. Magneettikenttä muodostuu molemmista johtimista säteen suuntaan, joten ne kumoavat toisiaan periaatteessa vain siltä osin, eli jotain häiriötä voi mittarissa näkyä.

 

[Toinen nimimerkki]

Jossain olen nähnyt sellaisen pihtimittarin jolla pystyi ainakin toteamaan esim MMJ:n ympäriltä että kulkeeko kyseisessä kaapelissa virtaa. Siinä oli eri mittausasento tuolle toiminnolle ja kaapeli asetettiin ihan pihdin avautuvalle puolelle ja muistaakseni pihtiä piti pyörittää ympäri kaapelia, ilmeisesti että vaihejohdin osuisi lähimmäksi pihdin avautuvaa kohtaa. Mittarin merkkiä en muista mutta veikkaisin ulkomuistista että olisi ollut joku ammattilaismerkki eli Fluke, Metrahit, Keysight tms.

Varmaan NCV testeri yhdistettynä yleismittariin/pihtivirtamittariin? Tuollaisen testerin voi tehdä itsekin laittamalla 3x bc547 letkajenkkaan.

 

[Hyrava]

Varmaan NCV testeri yhdistettynä yleismittariin/pihtivirtamittariin? Tuollaisen testerin voi tehdä itsekin laittamalla 3x bc547 letkajenkkaan.

Muistelisin että ei ollut ihan noin simppeli vaan näytti edes jotain virtalukemia tuossa mittaustavassa. Ainakin teoriassahan jos pihdin päässä on joku sopiva hall(?)-anturi niin kyllähän sillä ainakin suunnilleen pystyy mittaamaan tuohon tyyliin virtaa. Tarkkuus sitten onkin ihan eri juttu.

NCV-testeri on kyllä tuttu, joskus on tullut sellainen tehtyäkin olikohan kolmesta trankusta, kolmesta vastuksesta, ledistä ja paristosta.

 

[Toinen nimimerkki]

Muistelisin että ei ollut ihan noin simppeli vaan näytti edes jotain virtalukemia tuossa mittaustavassa. Ainakin teoriassahan jos pihdin päässä on joku sopiva hall(?)-anturi niin kyllähän sillä ainakin suunnilleen pystyy mittaamaan tuohon tyyliin virtaa. Tarkkuus sitten onkin ihan eri juttu.

NCV-testeri on kyllä tuttu, joskus on tullut sellainen tehtyäkin olikohan kolmesta trankusta, kolmesta vastuksesta, ledistä ja paristosta.

Hall-antureita on mm. To92 koteloissa ja sellaisen kun vie virrallisen johtimen lähelle, se antaa analogisen jännite- tai virtaviestin. Tuossa on vaan se että jos mmj:n kuoren läpi ei näe, saattaa mitata hyvin pienen lukeman johtimien välistä, tai suuremman kun osuu suoraan jompaan kumpaan johtimeen.

Perus mmj kyllä säteilee magneettikenttää ja kohteessa jossa tämä ilmiö häiritsee muita laitteita, käytetään häiriösuojattua johtoa jossa johdinparit on kieputettu yhteen, jotta ne kumoaisivat toisiaan vähän paremmin kuin suorassa linjassa, kaikki parit on kieputettu eri nousulla, jotta se ei ylikuuluisi toiseen pariin. Sitten tulee vielä maadoitettu suojasukka faradyn häkiksi päälle.