Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Tohon tutkimukseen liittyen on ihan turha vertailla yliopistoa ja amk:ta kun ne oli eriteltynä. enemmänkin voisi miettiä vaikka yliopistolla eri alojen valmistumisaikoja.

No onhan se nyt melkoisen oleellista, jos on 18v ja miettii mihin lähteä opiskelemaan. Toki asioista kiinnostuneelle se yliopisto on varmasti paras valinta ihan oman mielenkiinnon ja ympärillä olevien propellihattujen takia rahasta riippumatta.
 
Olen myynnissä tekninen asiantuntija (tietoliikennetekniikka). Myyntipuoöella palkat on yleensä hieman parempia. Matkustamista on aika paljon.
 
No onhan se nyt melkoisen oleellista, jos on 18v ja miettii mihin lähteä opiskelemaan. Toki asioista kiinnostuneelle se yliopisto on varmasti paras valinta ihan oman mielenkiinnon ja ympärillä olevien propellihattujen takia rahasta riippumatta.

Tarkoitin siis sitä että tuossa tutkimussa yliopisto ja amk on eroteltu. Varmaan me puhuttiin eri asioista tässä.

Pitänee lukea ainakin ton gradun johdanto huomenna. En halua tota gradua teilata ennenkuin itse luen edes sen johdannon, mutta liikaa johtopäätöksiä ei kannata tehdä koska
-toi on "vain" gradu
-varsinkin kesäaikaan yliopistot haluavat puskea kaikkea vähänkään uutisoinnin arvoista tutkimusta julkisuuteen
-IL/IS/HS toimittajat varsinkin jos ovat kesähessuja uskovat mielellään jos jotain tiedotetaan yliopistojen virallisen viestinnän kautta, näistä saa myös kivasti klikkiotsikkoja
 
Olisi kiinnostavaa nähdä myös eri tutkintojen välistä palkkavertailua. Mutulla heittäisin että esim tuotantotalouden DIt tienaavat keskimäärin reippaasti esim perus sähkö-DItä enemmän.
 
Olisi kiinnostavaa nähdä myös eri tutkintojen välistä palkkavertailua. Mutulla heittäisin että esim tuotantotalouden DIt tienaavat keskimäärin reippaasti esim perus sähkö-DItä enemmän.

TEK noita julkaisee joka vuosi. Tosin taitaa olla helposti saatavilla vaan jäsenille.

EDIT: Olipa sittenkin myös nuo yksinkertaisimmat tilastot saatavilla ihan julkisestikin: Palkkatilastot
 
Palkkatilastot

Tuosta vielä suora linkki pdf ja taulukot aloista https://www.tek.fi/fi/cmis/browser?id=workspace://SpacesStore/f4b60993-c51e-4d33-955e-34fd47537a48&filename=cmisattachments/tmt_2018_palkat_koulutusohjelmittain.pdf

upload_2019-7-14_0-9-49.png

upload_2019-7-14_0-8-18.png

upload_2019-7-14_0-8-35.png
 
Olisi kiinnostavaa nähdä myös eri tutkintojen välistä palkkavertailua. Mutulla heittäisin että esim tuotantotalouden DIt tienaavat keskimäärin reippaasti esim perus sähkö-DItä enemmän.

TEK noita julkaisee joka vuosi. Tosin taitaa olla helposti saatavilla vaan jäsenille.
Muistaakseni nykyisin tuta ja tietotekniikka ovat palkkakärjessä jos nuorista kyse.
 
Muistaakseni nykyisin tuta ja tietotekniikka ovat palkkakärjessä jos nuorista kyse.
Kannattaa huomata tässä, että ainakin vielä vuosikymmen sitten tutalle oli erittäin paljon vaikeampi päästä kuin esim. sähkölle - tai sen puoleen tietotekniikalle. Eli materiaali on parempaa. Olisi kiva nähdä DI-tilastoja tuollain materiaalivakioituna - mutulla heittäisin, että tietotekniikka on aivan ylivoimainen ja perää pitää jokin ympäristötekniikka.
 
Kannattaa huomata tässä, että ainakin vielä vuosikymmen sitten tutalle oli erittäin paljon vaikeampi päästä kuin esim. sähkölle - tai sen puoleen tietotekniikalle. Eli materiaali on parempaa. Olisi kiva nähdä DI-tilastoja tuollain materiaalivakioituna - mutulla heittäisin, että tietotekniikka on aivan ylivoimainen ja perää pitää jokin ympäristötekniikka.
Tuta poikkeaa sikäli muista, että siellä on paljon enemmän hajontaa. Johtajanpestejä ei riitä kaikille, mutta ne ketkä siihen putkeen pääsee tienaa sitten senkin edestä. Suhteilla on varmasti myös paljon osuutta kun noita jaetaan, jos niitä on kannattanee mennä tutalle.
 
Ainakaan tutkimuksen DI-palkat eivät ole linjassa TEK:in tilastojen kanssa näin mutulla. 10 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen valmistumisesta lienee kulunut keskimäärin 4 vuotta.

Nuo on pikaisella katsannolla ihan eri tilastoja. TEK:n tilasto kattaa kokopäivätöissä olevien palkat (mediaanin). Pro gradu taas kattaa kaikkien valmistuneiden palkat (keskiarvon), sisältäen siis ilmeisesti kaikki työttömät. Jos siis kiinnostaa tietää, mitä työllistetty tietyn koulutuksen omaava tienaa, on TEK parempi lähde. Mutta tuo lehtijuttu jätti monta avointa kysymystä tutkimuksesta.

Onko jollai linkkiä itse pro graduun? Haluaisin nähdä sen suoraan ilman toimittajan mahdollisia tulkintoja.
 
Joskus miettinyt noiden TEKin palkkatilastojen paikkansapitävyyttä. Vastaajamääräthän noissa ei ole kovin suuria. Kokonaisuudessaan ~6000 vastausta, kun TEKillä jäseniä ~72000. Onkohan suurempi todennäköisyys vastata kyselyyn, jos tienaa hyvin?

Toki pohdinta juontaa juurensa siitä, että itse olen juuri ja juuri alakvartiilipalkan yläpuolella (kun huomioidaan valmistumisvuosi ja koulutusohjelma). Tuon gradun aineistoon nähden kuitenkin tienaan varsin hyvin.
 
Joskus miettinyt noiden TEKin palkkatilastojen paikkansapitävyyttä. Vastaajamääräthän noissa ei ole kovin suuria. Kokonaisuudessaan ~6000 vastausta, kun TEKillä jäseniä ~72000. Onkohan suurempi todennäköisyys vastata kyselyyn, jos tienaa hyvin?

Toki pohdinta juontaa juurensa siitä, että itse olen juuri ja juuri alakvartiilipalkan yläpuolella (kun huomioidaan valmistumisvuosi ja koulutusohjelma). Tuon gradun aineistoon nähden kuitenkin tienaan varsin hyvin.

Tuoreimmassa taisi otos olla 8200 vastaajaa ja se oli selvästi pienempi kuin aiemmin. Ja yksittäisten koulutusalojen kohdalla voi olla todella vähän vastauksia, kuten vaikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka. Toisissa taas otos on iso kuten Sähkötekniikka, elektroniikka. Pieni otos aiheuttaa tietenkin epävarmuuksia. Vaikea sanoa, aiheuttaako joku muu asia tiedonkeruuprosessissa vinoumaa, mutta lähtökohtaisesti en usko että aiheuttaa.

Valmistumisvuosi on kuitenkin vähän ongelmallinen vertailukohta. Osa aloittaa työnteon alalla monta vuotta ennen valmistumista ja näin palkat valmistumisvuonna voivat heitellä merkittävästi, sillä palkkakehitys uran alussa voi olla todella nopeaa.

Jos omaa tilannettasi epäilet, niin kerro ihmeessä ala ja kokemus ja palkka, jos täällä olisi kokemusta palkkatasosta. Joissain firmoissa on reilu tilanne siinä mielessä, että palkat ovat osin julkisia (vapaaehtoisperiaatteella julkaistu työntekijöille). Se helpottaa vertailua ja pakottaa ainakin jonkinlaiseen reiluuteen.
 
Tuoreimmassa taisi otos olla 8200 vastaajaa ja se oli selvästi pienempi kuin aiemmin. Ja yksittäisten koulutusalojen kohdalla voi olla todella vähän vastauksia, kuten vaikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka. Toisissa taas otos on iso kuten Sähkötekniikka, elektroniikka. Pieni otos aiheuttaa tietenkin epävarmuuksia. Vaikea sanoa, aiheuttaako joku muu asia tiedonkeruuprosessissa vinoumaa, mutta lähtökohtaisesti en usko että aiheuttaa.

Valmistumisvuosi on kuitenkin vähän ongelmallinen vertailukohta. Osa aloittaa työnteon alalla monta vuotta ennen valmistumista ja näin palkat valmistumisvuonna voivat heitellä merkittävästi, sillä palkkakehitys uran alussa voi olla todella nopeaa.

Jos omaa tilannettasi epäilet, niin kerro ihmeessä ala ja kokemus ja palkka, jos täällä olisi kokemusta palkkatasosta. Joissain firmoissa on reilu tilanne siinä mielessä, että palkat ovat osin julkisia (vapaaehtoisperiaatteella julkaistu työntekijöille). Se helpottaa vertailua ja pakottaa ainakin jonkinlaiseen reiluuteen.

Onhan tuo aiemmin mainittu: Palkkakeskustelu

En nyt mitenkään pahana pidä omaa tilannetta, kun on kuitenkin joustavat työajat, lyhyt työmatka ja periferiassa edullista asua. Silti aina vähän vihlasee, kun palkkatilastoja katselee.

Edit: ja näköjään laskin vastausmääriin taulukosta pelkät DI:t, tosiaan kaikkiaan 8200 vastaajaa.
 
Viimeksi muokattu:
TEK noita julkaisee joka vuosi. Tosin taitaa olla helposti saatavilla vaan jäsenille.

EDIT: Olipa sittenkin myös nuo yksinkertaisimmat tilastot saatavilla ihan julkisestikin: Palkkatilastot

Nyt kun näistä vielä olisi tilastot, että kuinka paljon vaikka aallon tutalainen tienaa ttyn tutalaiseen verrattuna niin päästäisiin tekemään jotain johtopäätöksiä
 
Nyt kun näistä vielä olisi tilastot, että kuinka paljon vaikka aallon tutalainen tienaa ttyn tutalaiseen verrattuna niin päästäisiin tekemään jotain johtopäätöksiä
Näinköhän noin pienistä otoksista saa enää tilastollisesti merkittäviä tuloksia.
 
Tätä ketjua on ollut mielenkiintoista seurata jo pidemmän aikaa, joten voisin antaa tähän oman kontribuutioni.

Valmistuin 2 vuotta sitten, ja aloitin heti valmistumisen jälkeen työt account managerina markkinointiteknologiafirmassa. Työ ei vaadi teknistä osaamista, vaan keskittyy asiakassuhteen lämpimänä pitämiseen, asiakkaan markkinointistrategiaan ja taktiikoihin vaikuttamiseen, sekä lisämyyntiin. Kompensaatio sisältäen peruspalkan ja tulosbonuksen on n. 70 000 € / vuosi.

Edut ovat erittäin hyvät ja viikon mittaisia työreissuja on vain kerran-pari kvartaalissa. Työaikataulut voi päättää itse ja töitä pääsee tekemään keskimäärin 8 tuntia päivässä. Kiireisinä aikoina voi joutua tekemään 10-12 tunnin päiviä, mutta vastaavasti hiljaisempana aikana voi lähteä töistä aiemmin. Ylitöistä ei toki makseta mitään vaan niiden oletetaan sisältyvän palkkaan. Stressiä, vapautta ja vastuuta on sopivasti, ja toki kvartaalitasolla mitattaviin tavoitteisiin pitää päästä keskimäärin. Haittapuolena tästä on vaikea vaihtaa toiseen työhön yhtä hyvällä kompensaatiolla ilman, että työmäärä kasvaa rajusti. Pitää toivoa, ettei tähän kyllästy kovin nopeasti.
 
Onko jollai linkkiä itse pro graduun? Haluaisin nähdä sen suoraan ilman toimittajan mahdollisia tulkintoja.

Tämä kiinnostaa itseänikin. Tuolta ei ainakaan löydy, vaikka kesäkuussa hyväksytty eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut
En tiedä miten tarkalleen menee Aallossa, mutta kesäkuussa hyväksytty gradu tarkoittaa sitä että joskus toukokuussa ollut valmis ja ohjaajien hyväksymä, kesäkuussa sitten joku laitoksen/tiedekunnan/tms kokous jossa virallisesti hyväksytään. Voisi ihan hyvin olettaa että olisi jo ehtinyt sähköisenä nettiin.

Tuo on tosin osa jotain isompaa tutkimushanketta, jonka loppuraporttia ei ole vielä julkaistu, joten mutulla sanon että tarkoituksella ei ole vielä sähköisesti julkaistu vaan odotellaan että toi loppuraportti julkaistaan. Ei taida olla vielä pakollista sähköinen julkaiseminen. Jostain Aallon kirjastosta voisi varmaan käydä lukemassa / lainaamassa paperiversion, mutta ei kiinnosta niin paljoa.
 
Tämä kiinnostaa itseänikin. Tuolta ei ainakaan löydy, vaikka kesäkuussa hyväksytty eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut
En tiedä miten tarkalleen menee Aallossa, mutta kesäkuussa hyväksytty gradu tarkoittaa sitä että joskus toukokuussa ollut valmis ja ohjaajien hyväksymä, kesäkuussa sitten joku laitoksen/tiedekunnan/tms kokous jossa virallisesti hyväksytään. Voisi ihan hyvin olettaa että olisi jo ehtinyt sähköisenä nettiin.

Tuo on tosin osa jotain isompaa tutkimushanketta, jonka loppuraporttia ei ole vielä julkaistu, joten mutulla sanon että tarkoituksella ei ole vielä sähköisesti julkaistu vaan odotellaan että toi loppuraportti julkaistaan. Ei taida olla vielä pakollista sähköinen julkaiseminen. Jostain Aallon kirjastosta voisi varmaan käydä lukemassa / lainaamassa paperiversion, mutta ei kiinnosta niin paljoa.

Ainakin tekniikan puolella tuota nettijulkaisua saa viivyttää max. vuoden dipan hyväksymisestä eteenpäin, juuri jotta mahdolliset muut julkaisut, patentit, ym. ehditään hoitaa pois alta jos sellaisia on tulossa. Kauppiksen puolelta ei tarkkaa tietoa itselläkään.
 
Löytyykö täältä rakennusalan asiantuntija/konsultti/suunnittelupuolelta työntekijöitä? Palkkataso, työkokemus ja työtehtävät kiinnostaisi.
 
Löytyykö täältä rakennusalan asiantuntija/konsultti/suunnittelupuolelta työntekijöitä? Palkkataso, työkokemus ja työtehtävät kiinnostaisi.

Minulla on AMK koulutus rakennesuunnitteluun ja työkokemusta suunnittelusta on kertynyt reilu 11 vuotta. Olen töissä ison yrityksen paikalliskonttorissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Teen vähän kaikenlaista rakennesuunnittelua autokatoksesta kauppakeskukseen. En ole juurikaan uraorientoitunut ja kun verotuskaan ei mielestäni rohkaise urakehitykseen niin olen vältellyt vastuita ja päällikkötason tehtäviä. Palkka on 3900€ /kk + puhelinetu.
 
Jollakin tapaa aika koomista, että edellisessä duunissani tienasin noin kymppitonnin oman oppilaitokseni keskiarvoa enemmän, vaikka hommassa ei todellakaan vaadittu minkäänlaista koulutusta. Opiskelu on investointi jne :D

Tuskin siitä opiskelusta on haittaakaan vaikka päädyitkin hommiin jossa sitä ei tarvita. Keskiarvojen hyvä puoli on, että piilottavat noita heittoja ja näyttävät miten ”yleensä menee”.

Mä teen töitä joissa varmaan tarvittais koulutusta ja palkka 6500/kk (viime vuonna 130k kaikenkainkiaan) enkä ole käynyt edes lukiota.

Omille lapsille en edes kerro, että opinnot jäänyt väliin etteivät saisi typeriä ideoita testata samoja polkuja. Eiköhän opinnot ennemmin aina avaa ovia ennen kuin sulkevat, ja yleisellä tasolla voisi varmasti sanoa että kyseessä on sijoitus (vaikka ne ovatkin vain ponnistuslauta).
 
Voin omasta kokemuksesta sanoa kaikille palstaa lukeville, vielä ammatillisen opiskelun polkuaan aloittaville että käykää koulut kunnolla heti nuorena. Itse kävin yläasteen jälkeen lukion, keskittymisvaikeuksista kärsivälle aivan väärä ratkaisu, koska niillä B/C arvosanoilla oli turha miettiä amk-uraa. Kävin myöhemmin ammattikoulun, sellaisella alalla jolle en koulun jälkeen työllistynyt vaan päädyin markettimyyjäksi. Sittemmin työura on ollut autofiksarina, kun harrastuksien kautta tutustuin yhteen yrittäjään jonka firmaan pääsi alaa oppimaan. Nyt 35v iässä kun tienaa 13.10€ tunti, on alkanut miettimään että olisiko sitä väkisin lukemalla päässyt parempiin tuloihin kiinni, ja varmasti olisi päässyt. Mietin taas opintojen uudelleenaloitusta, mutta stressitön työ, hyvät työajat ja matalahkot pakolliset elinkulut saa aina jatkamaan nykyisellä alalla. Pidän isompana riskinä opiskelun aiheuttamat tulojen droppaamiset, kun on asuntolaina ja velkaa autossakin. Oppisopimus olisi itselleni varmaan paras tai ainut ratkaisu, ja kyttään jatkuvasti mahdollisia paikkoja.
 
Itse kävin yläasteen jälkeen lukion, keskittymisvaikeuksista kärsivälle aivan väärä ratkaisu, koska niillä B/C arvosanoilla oli turha miettiä amk-uraa.

Onneksi B/C ei ollut ongelma kun luin itseni DI:ksi, näköjään hyvä etten edes harkinnut AMK:ta.

Edit: Tarkoitan vain, että älkää nyt lukion arvosanojen takia jättäkö kiinnostavia koulutusvaihtoehtoja pois! Toki on kouluja/aloja joihin sisäänpääsy vaatii huipputodistuksen, mutta suurin osa ei sellaisia ole.
 
Viimeksi muokattu:
Varmaan vähän kiinni opiskeluvuosista ja mihin on hakenut, itse en saanut ainuttakaan valintakoekutsua aikoinaan eli joskus 2004-2006 ja totesin että koitan uudelleen ammattikoulun jälkeen, enkä tuhlaa välivuosia pitäen elämääni. No, olin tyytyväinen elämääni kymmenen vuotta, kun parisuhteissa eläessä pieni palkkakin riitti. Nyt vasta keski-iän lähestyessä sitä on paremmasta elintasosta alkanut haaveilla, vaikken materialisti olekaan. Omakotitalo ja oma piha ainut haave, mutta kyllähän sekin säästämällä toteutuu.
 
Ei ne arvosanat suoraan korreloi tulevan opiskelumenestyksen kanssa, paljon on kiinni omasta motivaatiosta. Tästä syystä usein aikuisopiskelijoilla on hyvä opintomenestys kun on motivaatiota. Siinä välissä on muutama vuosi tehty töitäkin ja omat suunnitelmat tarkentuneet.

Toki on aloja mille vaaditaan opiskelumenestystä - oikeastaan huippusuoritusta, mutta niitä on vain kourallinen.
 
Mietin taas opintojen uudelleenaloitusta...

Tätä ei sitten tippaakaan kannata pelätä. Tiedän useampia tuttuja, joilla oli kyllä korkeakoulututkinto taskussa, mutta heikosti työllistäviltä aloilta. Ottivat itseään niskasta kiinni, ja opiskelivat uusia tutkintoja parempia ammatteja varten: farmaseuttia, lääkäriä, sairaanhoitajaa, kätilöä, devaajaa. Ovat työllistyneet loistavasti. Yksi teki 3kk devauskoulun ja on ollut nyt monta kuukautta työelämässä. Onneksi tässä maassa koulutus on ilmaista ja väärä valinta on mahdollista korjata. Toisaalta, olisiko se ensimmäinen valinta ollut järkevämpi, jos koulutus pitäisi maksaa itse palkkatuloilla. Lähtökohtaisesti kannatan matalaa kynnystä uudelleenkouluttautumiseen: yhteiskunta muuttuu ja adaptoituminen on etu.

Musta on sääli että tuoretta ylioppilastodistusta suositaan nykyään niin paljon sen sijaan, että annettaisiin pääsykokeissa menestyjille paikkoja. Motivoitunut hakija, joka on jo valmiiksi opiskellut pääsykoemateriaalin on paljon pidemmällä kuin papereilla sisään päässyt lukiolainen. No, aika näyttää oliko tuo uudistus järkevä. Itse spekuloin vain.
 
Aikuisopiskelijat pääsevät silti sisään oppilaitoksiin johon ei ole yhtä paljon tunkua.

Oikeustieteelliseen on turha yrittää, mutta johonkin maakunta amk:hon jos menee lukemaan inssin paperit ja oikeasti panostaa kursseihin, niin hyvin siellä oppii.
 
Ja on sääli, että juuri tämän porukan opiskelupaikkoja on nyt karsittu ja lisätty paperipaikkoja. Mutulla se tuntuu väärältä ratkaisulta.

Menee pahasti ot, mutta olen samaa mieltä. B:n papruilla amk, yamk ja yliopisto. Vasta aikuisena maistui opiskelu pätkääkään. Tuntuu pahalta, jos aikuisilta yritetään katkaista mahdollisuus opiskeluun. Vielä 28-vuotiaana mulla ei ollut muuta kuin lukiosta räkäluokan paperit.
 
Varmaan vähän kiinni opiskeluvuosista ja mihin on hakenut, itse en saanut ainuttakaan valintakoekutsua aikoinaan eli joskus 2004-2006 ja totesin että koitan uudelleen ammattikoulun jälkeen, enkä tuhlaa välivuosia pitäen elämääni. No, olin tyytyväinen elämääni kymmenen vuotta, kun parisuhteissa eläessä pieni palkkakin riitti. Nyt vasta keski-iän lähestyessä sitä on paremmasta elintasosta alkanut haaveilla, vaikken materialisti olekaan. Omakotitalo ja oma piha ainut haave, mutta kyllähän sekin säästämällä toteutuu.

Itse hain muutamaa vuotta aikaisemmin ja silloin ainakin tekniikkaan pääsi kohtuullisen helposti. Pelkällä pääsykokeillakin pääsi sisään jos vain hallitsi tehtävät, mutta en kyllä kuulunut siihen joukkoon :D
En tiedä mihin hait, mutta kuvittelin että yleensä pääsee kuitenkin koittamaan pääsykokeisiin. Joku opiskelijatuttu tuli ammattikoulustakin lukemaan itseään DI:ksi, en kyllä muista tuliko pelkillä pääsykoepisteillä vai saiko jotain pisteitä amiksen puolelta.

Itse ymmärrän ensisijaisen hakupaikan bonuksen, mielestäni ihan hyvä että siihen omaan ykköspaikkaan saa pisteitä. Voisi kuvitella että motivaatio on parempi sellaisella joka hakee nimenomaan kyseiseen koulutukseen eikä sellaisella jolla ala on kolmas vaihtoehto ja meinaa hakea heti seuraavana vuonna uudestaan toiselle alalle.

Tuo nykyinen "ensimmäisen haun bonus" on kyllä outo, rankaisee niitä jotka huomaavat että ei tullut valittua omaa alaa tai haluavat kouluttautua uudestaan kun ekalla alalla ei olekaan hommia.
 
Tuskin siitä opiskelusta on haittaakaan vaikka päädyitkin hommiin jossa sitä ei tarvita. Keskiarvojen hyvä puoli on, että piilottavat noita heittoja ja näyttävät miten ”yleensä menee”.

Mä teen töitä joissa varmaan tarvittais koulutusta ja palkka 6500/kk (viime vuonna 130k kaikenkainkiaan) enkä ole käynyt edes lukiota.

Omille lapsille en edes kerro, että opinnot jäänyt väliin etteivät saisi typeriä ideoita testata samoja polkuja. Eiköhän opinnot ennemmin aina avaa ovia ennen kuin sulkevat, ja yleisellä tasolla voisi varmasti sanoa että kyseessä on sijoitus (vaikka ne ovatkin vain ponnistuslauta).

Mulla vähän sama tilanne kuin dropadropilla. Tosi huono koulumenestys mut sitten amiksen kävin kunnolla, tulotaso nykyään se 100k/v mutta olisi tuohon päässyt varmasti helpommalla kun olisi viitannut ahkerammin koulussa ja mennyt yliopistoon tai vastaavaan. Opiskelu kannattaa ehdottomasti koska se valmistaa työelämään missä pitää sitä tietoa sitten oikeasti etsiä ja soveltaa sitä löydettyä tietoa oikein. Elämä on alusta loppuun asti opiskelua.
 
Ja noihin teknisiin aloihin olisi ihan hyvä olla se pitkä matikka luettuna. Muuten voi tulla itku ekana vuonna kun ruvetaan oikeasti laskemaan ?
 
Nojaa.. Itsellä oli pitkä matikka ja eipä siitä oikeastaan ollut hyötyä

Veikkaan, että keskimäärin lyhyen suorittaneilla on VIELÄ vaikeampaa kuin pitkän suorittaneille. Itku voi toki tulla kelle tahansa, eikä pitkä takaa, että menestyy yliopistomatikassa.

(EDIT: Tämä siis jos "teknisellä alalla" tarkoitettiin korkeakoulutason matematiikkaa. AMKista tai muista en osaa sanoa.)
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: hmb
Teknisillä aloilla nuo teoriakurssit menee läpi lukion käyneillä ihan vain kaljaa juomalla. Käytäntöön nojaavat kurssit on puolestaan helpompia ammattikoulun käyneillä tai muuten vaan työkokemusta omaavilla.

Pitkä matikka, edes lyhyt ei ole mikään vaatimus, mutta teettää vain enemmän töitä päästä kursseista läpi ja omaksua asiat.
 
Veikkaan, että keskimäärin lyhyen suorittaneilla on VIELÄ vaikeampaa kuin pitkän suorittaneille. Itku voi toki tulla kelle tahansa, eikä pitkä takaa, että menestyy yliopistomatikassa.

(EDIT: Tämä siis jos "teknisellä alalla" tarkoitettiin korkeakoulutason matematiikkaa. AMKista tai muista en osaa sanoa.)
Juu korkeakoulutasoa tarkoitin sen matikan suhteen.
 
(EDIT: Tämä siis jos "teknisellä alalla" tarkoitettiin korkeakoulutason matematiikkaa. AMKista tai muista en osaa sanoa.)

Amkkien vaatimustasossa on eroja koulutusohjelmittain, joku elektroniikan insinöörilinja on varmaan kaikkein vaativin mitä sieltä löytyy ja etenkin suunnitteluun suuntautuvat vääntää matematiikkaa varmaan yhtä intensiivisesti kuin keskimääräinen DI-opiskelija. Tuolla matematiikan peruskurssit vetää suunnilleen yhteen lukion pitkän ja lyhyen matikan ja sen jälkeen jatketaan syvemmälle niin puhtaasti matematiikan kursseilla, kuin mm. piirianalyysin ja radiotekniikan merkeissä.

Tietojenkäsittelyssä mennään mun viimeisimpien tietojen mukaan jossain lukion pitkän matematiikan tasolla sen perusteella mitä siellä opiskelleilta tutuilta olen kuullut, kone- ja rakennuspuolilla ehkä vähän alempana yleisellä tasolla, mutta näillä taas on niitä omia alaspesifejä juttuja joita junnataan tarkkaan läpi (esim. lujuuslaskenta)...
 
Konetekniikassa pärjää amk:ssa ihan hyvin lyhyellä matikallakin, jotkut jutut matikan kursseilla voi olla vähän vaikeita mutta siihen se jääkin. Värähtelytekniikka taitaa olla noista teknisistä aineista matematiikaltaan vaativimpia, mutta muut menee kyllä ihan ammattikoulupohjaltakin.
 
Jos on pärjännyt ihan hyvin työelämässä, niin todennäköisesti älliä on sen verran päässä, että AMK-tason matikat pääsee kyllä läpi hyvän työmotivaation avulla.

Ei välttämättä parhain arvosanoin, mutta läpi kuitenkin.

Sitten jos aletaan puhua jostain vähän vaativammasta fysiikasta, kuten kiinteän aineen hiloista, kvanttimekaniikasta, jostain taivaanmekaniikan hamiltonianeista tai ihan teoreettisesta matikasta, niin vaikeustaso nousee sellaiseksi, että normipulliaisella alkaa istumalihas kulua pänttäämisessä vähän enemmän, mutta kyllä niistäkin vielä ”tavallinen” ihminen pääsee läpi ihan vaan aikaa kuluttamalla.

Oikeaa neroutta tarvitsee vain jos meinaa oikeasti työkseen tuollaisia laskeskella.

Suurin osa (DI-)insinöörihommista on työelämässä vähemmän vaativaa matemaattisesti.

Ei kannata pelätä. Jos pärjää hyvin arkielämässä, niin pärjää perusinssinä jos on vaan motivaatiota. Kaikkien ei tarvitse olla superstaroja.
 
Musta on sääli että tuoretta ylioppilastodistusta suositaan nykyään niin paljon sen sijaan, että annettaisiin pääsykokeissa menestyjille paikkoja. Motivoitunut hakija, joka on jo valmiiksi opiskellut pääsykoemateriaalin on paljon pidemmällä kuin papereilla sisään päässyt lukiolainen. No, aika näyttää oliko tuo uudistus järkevä. Itse spekuloin vain.

Se on juurikin noin, kuten epäilit. Ihan on yliopistolla jouduttu mm. kirjanpidon perusteet-kurssiin lisätä suorituskertoja, kun kauppis-fuksit eivät ole päässeet ko. kurssia läpi edes kolmannella yrittämällä. Muidenkin peruskurssien keskiarvo tippunut huomattavasti. Tälle keväälle tuota todistusvalinta%:a kasvatettiin entisestään. Tuossa kirjanpidossa oli ensimmäisen tentin läpipäässeitä alle 50%. En enää tarkkaa muista kuinka paljon se prosentuaalisesti oli.

Sitä en tiedä, onko yhteydessä tuohon samaan caseen, mutta nykyisin noita arvosanoja ei enää muut opiskelijat näe, vaan ovat salaisia. Voi olla myös vuoden myöhässä adaptoituminen GDPR:ään.
 
Ei noi AMK-matikat pahoja ollut. Ite olin aina peruskoulussa ja amiksessa hyvä matikassa, mutta voin sanoa että ne amiksen matikankurssit oli vain hieman peruskoulua vaativampia. Ei valmistanut AMK-opintoihin millään tavalla. Lukiosta lyhyelläkin matikalla noi AMK-kurssit on ihan läpi juoksemista, mutta itselle ne taas oli hieman haastavia. Läpi meni kaikki kurssit silti 3-4/5 arvosanoilla, paitsi yksi haastavampi kurssi meni arvosanalla 1. Sama pätee varmaan myös fysiikankurssien osalta, tosin se oli itselle paljon helpompi aihe jostain syystä.

Matikankurssit, pakkoruotsit ym. ei ole kovinkaan isoja riskejä -- valmistumisen kannalta ehdottomasti suurin riski on työpaikka, töiden määrä, uralla eteneminen ja sensemmoiset. Jää aika herkästi opinnot vaiheeseen kun revitään hyvällä liksalla töihin ja pari pikkuhommaa jää koululle vuosiksi roikkumaan. Eli sit kun se työpaikka kesken opintojen aukeaa niin kannattaa pitää entistä kovemmin omasta niskasta kiinni.

Matikan suhteen eniten vaikuttaa onko lahjakas matemaattisesti, toiseksi vaikuttaa sitten vasta onko vahvempi matikan pohja alla.

T: amistaustalla insinööri AMK:n matikat tekemättä läksyjä tms. 4 ka:lla. Olisi ollut helpot vitoset jos olisi viitsinyt tehdä läksyt. Moni lukiotaustainen taas tuskasteli niiden kanssa, mutta kyllä sieltä kaikki lopulta läpi pääsee, kiitos valtion ohjaamisen, että kaikille pitää saada paperi kouraan.
 
Matikan suhteen eniten vaikuttaa onko lahjakas matemaattisesti, toiseksi vaikuttaa sitten vasta onko vahvempi matikan pohja alla.

T: amistaustalla insinööri AMK:n matikat tekemättä läksyjä tms. 4 ka:lla. Olisi ollut helpot vitoset jos olisi viitsinyt tehdä läksyt. Moni lukiotaustainen taas tuskasteli niiden kanssa, mutta kyllä sieltä kaikki lopulta läpi pääsee, kiitos valtion ohjaamisen, että kaikille pitää saada paperi kouraan.
Tuo AMK matikka taitaa olla aikalailla simppelimpää kuin teknillisissä korkeakouluissa tai yliopiston matematiikka/fysiikka linjoilla?
 
Tuo AMK matikka taitaa olla aikalailla simppelimpää kuin teknillisissä korkeakouluissa tai yliopiston matematiikka/fysiikka linjoilla?

En osaa sanoa, ei se varmaan yhtä syvälle mene. Derivointia, integrointia, differentiaaliyhtälöitä, laplace muunnoksia, fourierin sarjaa, tilastomatikkaa nyt oli ainakin yhteensä useampi kymmenen op edestä.
 
Tuo AMK matikka taitaa olla aikalailla simppelimpää kuin teknillisissä korkeakouluissa tai yliopiston matematiikka/fysiikka linjoilla?

Vilkaise mun edellinen viesti ja pari sen jälkeistä vastausta tuosta vähän ylempää.

Varmaan YO mat/fys linjat on (vähemmän yllättäen) vaativimpia matemaattisesti, mutta AMK:stakin löytyy tekniseltä puolelta linjoja joissa matematiikkaan mennään todella syvälle. Vaatimustaso riippuu hyvin paljon siitä mitä siellä opiskelet.

Edit: ihan vaan nippelitietona, itse olen suorittanut kaupallisen puolen tietojenkäsittelyn tutkinnon, eli tutkintonimike on tradenomi. Siellä matematiikka rajoittui haastavimmillaankin lähinnä binääri/heksajärjestelmien perusteiden opiskeluun. Inssipuolen kaverit kyllä kuluttaa matikanluokan penkkejä huomattavasti enemmän tietotekniikan linjoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Katselinpa nykyisiä OPSeja ja niissä näkyy olevan automaatiotekniikassa matikkaa vain 15op kun itsellä oli 22op.

Automaatio kandilla tut:issa näyttää olevan 19op Aallossa 25op.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
283 323
Viestejä
4 865 237
Jäsenet
78 641
Uusin jäsen
Fintukani

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom