Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Kannattaako pyytää se mitä muutenkin pyytäisi ja bonus tulee päälle, vai huomioida bonus siinä kk-palkkapyynnössä? Tuli ehkä heitettyä hiukan alakanttiin pyyntö niin mietin että jos tulee soitto että haluaisivat minut sinne, niin kehtaako pyytääkin vähän lisää siinä vaiheessa.. :D
Ehdottomasti liksatoive niin, ettet ole bonusta siihen laskenut, ellei se ole merkittävä ja omalla työllä voi siihen päästä jotenkin realistisesti. Jos tarjoavat hommaa, voit hyvin sanoa että mietit vähän tätä kokonaiskompensaatiota tarkemmin ja sen tulisi olla x yn sijaan, kun siihen mahdolliseen vuosibonukseen ei voi niin itse vaikuttaa.
 
Olin haastattelussa työpaikkaan, jossa osa palkasta tulee vuosibonuksena, joka vastaa n. yhtä ylimääräistä kk-palkkaa, ja siinä taisi olla jokin vaatimus, olisko ollut että firma saavuttaa taloudelliset tavoitteet. Mikä arvo bonukselle kannattaa antaa? Kannattaako pyytää se mitä muutenkin pyytäisi ja bonus tulee päälle, vai huomioida bonus siinä kk-palkkapyynnössä? Tuli ehkä heitettyä hiukan alakanttiin pyyntö niin mietin että jos tulee soitto että haluaisivat minut sinne, niin kehtaako pyytääkin vähän lisää siinä vaiheessa.. :D Mietin lähinnä tilannetta jossa bonusta ei maksettaisi. Ja se tulee oletettavasti könttäsummana kerran vuodessa. Kyseessä it-ala, in-house softakehitystä.
Meillä ainakin tuossa vaiheessa olis pitänyt palkkaavan esihenkilön kirjoitella lappu palkkaa varten valmiiksi, vain tulevan työntekijän allekirjoitusta vaille. Olis vähä ikävä hetki alkaa tuossa empimään, että köh köh sittenkin muutama satanen lisää ja pitäis lähteä uudelle kierrokselle palkkahallintoon pyöräyttää tota paperia. Aina kannattaa mainita se haluama liksa heti alkuun ja siitä voi joustaa tarvittaessa alaspäin. Omasta mielestäni lähtis vähä heti sivuraiteille uuden työntekijän kanssa jos heti palkkaneuvottelussa tulis tällänen kumma lisäpyyntö vastaan. Varsinki jos on ollut valitsemassa parista hyvin tasaväkisestä kandidaatista niin kävis ehkä mielessä, että josko sitki se toinen vaihtoehto.. Mutta kukin tavallaan ja kuten Andan sanoi, toki olis todella tärkeetä saada maksimoitua se normaali kuukausipalkka niissä neuvotteluissa, mutta vähän meni heti metsään mielestäni tässä casessa.
 
Olin haastattelussa työpaikkaan, jossa osa palkasta tulee vuosibonuksena, joka vastaa n. yhtä ylimääräistä kk-palkkaa, ja siinä taisi olla jokin vaatimus, olisko ollut että firma saavuttaa taloudelliset tavoitteet. Mikä arvo bonukselle kannattaa antaa? Kannattaako pyytää se mitä muutenkin pyytäisi ja bonus tulee päälle, vai huomioida bonus siinä kk-palkkapyynnössä? Tuli ehkä heitettyä hiukan alakanttiin pyyntö niin mietin että jos tulee soitto että haluaisivat minut sinne, niin kehtaako pyytääkin vähän lisää siinä vaiheessa.. :D Mietin lähinnä tilannetta jossa bonusta ei maksettaisi. Ja se tulee oletettavasti könttäsummana kerran vuodessa. Kyseessä it-ala, in-house softakehitystä.
Kuten muutkin sanoneet niin bonus tulee tai se ei tule tai jotain siltä väliltä eli se kannattaa lähinnä huomioida positiivisena mahdollisena lisänä, jos peruspalkka on kunnossa.

Haastattelussa bonuksesta voi kuitenkin kysyä, että mikä on ollut yrityksen toteuma esimerkiksi viimeisen 5 vuoden aikana. Tällä voi saada jotain osviittaa tulevasta. Omassa firmassa toteuma on ollut joka vuosi ~65-90% tavoitteesta eli melko todennäköisesti sen saa jatkossakin.

Bonuksen suuruudessa voi sitten olla isojakin eroja firmojen välillä. Hyvä esimerkki, että uudessa firmassa ehdin 1kk:n aikana "keräämään" lähes yhtä suuren bonuksen kuin edellisessä firmassa koko vuoden aikana.
 
Meillä oli aikoinaan kaikilla työntekijöillä tommonen pienempi bonus sidottuna tulokseen. Se toimi hyvin kunnes toimari vaihtu, ja sitten ei saatu vuosiin mitään (tai murusia).

Sitten tuli ylläri, ja kaikki sai palkankorotuksen joka vastasi sen bonuksen pitkän aikavälin toteumaa, ja koko järjestelmä meni romukoppaan.

Mut kannattaisin tota yllä olevaa mahdollisuutta kysyä pitkän aikavälin toteumaa. Muistaakseni nykyisessä se on ollut 25% -> 40% ->25% ja sillä on tullut n. 1,3kk palkka -> 2kk palkka -> 1,3kk palkka. Enkä silti ihan ymmärrä, kun bonus on 20% vuosipalkasta niin miten 25% siitä voi olla 1,3kk palkka? Mut en ole viitsinyt kysellä.
 
Olin haastattelussa työpaikkaan, jossa osa palkasta tulee vuosibonuksena, joka vastaa n. yhtä ylimääräistä kk-palkkaa, ja siinä taisi olla jokin vaatimus, olisko ollut että firma saavuttaa taloudelliset tavoitteet. Mikä arvo bonukselle kannattaa antaa? Kannattaako pyytää se mitä muutenkin pyytäisi ja bonus tulee päälle, vai huomioida bonus siinä kk-palkkapyynnössä? Tuli ehkä heitettyä hiukan alakanttiin pyyntö niin mietin että jos tulee soitto että haluaisivat minut sinne, niin kehtaako pyytääkin vähän lisää siinä vaiheessa.. :D Mietin lähinnä tilannetta jossa bonusta ei maksettaisi. Ja se tulee oletettavasti könttäsummana kerran vuodessa. Kyseessä it-ala, in-house softakehitystä.

Tosasa just tovi sitten kertoilin miten meillä bonuksia makseltu viime vuosina, lainaan tähän alle niin voit saada siitä vähän mietintämyssyyn pohdittavaa. Mutta tl/dr bonari on bonari, palkka on palkka.

Mitä tulee palkkapyyntöön, niin yleisesti ei ole välttämättä korrektia nostaa sitä alkuperäisestä jos tehtävän scope on ollut selkeästi esillä jo aiemmin, mutta jos haastatteluiden aikana on paljastunut jotain uutta joka mielestäsi voisi vaikuttaa asiaan, niin voit toki käyttää sitä keppihevosena palkkakeskustelussa ja viestiä että tämän ja tuon perusteella näkisin että oikea pallkkataso tehtävässä olisi mielestäni xxxx euroa.

Meillä menee bonareiden tavoitetaso työntekijäryhmän mukaan ja mielestäni seilaa jossain kymmenen ja parinkymmenen prosentin välillä vuosipalkasta. Ja kyseessä nimenomaan tavoitetaso, joka tulee jos tavoitteet täyttyvät. Sitten jos ei täyty niin tulee jotain alle, mutta jos ylitetään tavoitteet niin voi tulla ylikin tuon. Muutamana vuotena kun homma on sakannut on jääty huomattavasti alle tavoitetason, mutta parina vuotena kun on tavoitteet rikottu ja kunnolla niin bonarit on sitten olleet yli parhaimmillaan jopa x1,5 tavoitteesta.

Ihan rahasta jos puhutaan niin pienin vuosibonus jonka nykyisellä työnantajalla olen saanut on ollut 1,5k ja suurin 11k, eli heiluntaa on aika paljon eikä tuon varaan oikein hirveän isosti voi laskea kun ei noista koskaan tiedä mitä tulee ja tuleeko ollenkaan, on siis todellakin siinä mielessä bonus ja itse en tuota laske normaaleihin menoihin ja tuloihin koskaan mukaan.

Mainittakoon vielä, että tuo puolentoista tonnin bonus tuli sellaisena vuonna jona normaaleita vaatimuksia noudattaen oltais jääty kokonaan ilman bonusta, mutta firma teki päätöksen maksaa kuitenkin jotain koska bonusten kokonaan perumisen katsottiin aiheuttavan liian suuren haitan työntekijöiden moraalille jne. Mielestäni ihan asiallisesti ajateltu ja tehty, vaikutti ainakin omalla kohdalla hyvinkin positiivisesti fiilikseen työnantajasta.
 
Toki yleisesti ottaen lähdetään aina siitä, että se mitä työnhakija ilmoittaa toiveekseen, on sitten se millä myös sopparin kirjoittaa. Poikkeuksia tietenkin on, esimerkiksi se että vastuut laajenevat huomattavasti keskustelujen aikana toiveen esittämisen jälkeen (itselle kävi kerran näin, kun keskusteluiden aikana kävi ilmi että työnkuvaan olisi kuulunut kuukausittain useamman viikon oleskelu jossain päin aasiaa) tai sitten se, että on vähän kokemattomampi työnhakija. Tässä varmaan kyse jälkimmäisestä, jolloin on täysin ok avata keskustelu uudestaan ennen sopparin kirjoittamista jos sellaista tarjotaan.

Harvoin rekrytoiva esihenkilö on 100% lukittu siihen summaan mitä ensin tarjoaa, vaan siinä on jonkunlainen skaala, esim 3700-4200€. Jos hakija sanoi ensin vaikka tuon 4k ja saa sen mukaisen työtarjouksen, on täysin ok sanoa että nyt kun mietti kokonaisuutta niin se 4.2k on se millä on valmis kirjoittamaan koska bonukset kumminkin niin epävarmoja ja nykyisessä elämäntilanteessa arvostae enemmän tasaista tuloa kuukausittain kun kertapalkkiota joskus keväällä. Kyllä nykyaikaiseen työelämään ja rekrytoivan esihenkilön taitoihin kuuluu tilanteenmukainen ymmärrys ja jousto myös tähän suuntaan.
 
Välillä tosissani ihmettelen, että mitkä firmat ja minkälaisista hommista maksavat näitä oikeasti hyviä palkkoja? Esim. R&D Senior Manager;lla joku 6-7k/kk liksa on jo tosi kova saavutus. Sitten taas eräs Scrum Master kertoi saavansa n. 10k.

IT puolella principal consultant on 7+k. Tässä ei ole edes myynti- tai esimiesvastuita.
 
Bonuksista, optioista ym: startupeissa noille ei kannata laskea lainkaan arvoa. Bonuksia voi arvioida sen mukaan miten firma on maksanut aiemmin ja siitä arvioida millä todennäköisyydellä maksetaan jatkossa. Optiot taas vaativat enemmän perehtymistä, listautumattomassa firmassa noiden laukeamista voi olla mahdoton arvioida - ja haluatko jumia työpaikassa siltä varalta että joskus pääset nuo lunastamaan? Jos listautumispäivä on tiedossa, niin sitten voi jotain arvoa ehkä antaa.
 
Itse olen myynnissä tekninen asiantuntija ja komission osuus vaihtelee. Toukokuun palkka 9500€ netto josta komissiota n puolet. Yleensä komissio on 10-20%. Mutta myynnissä voi päästä hyville liksoille.
Toi on kyl aika hyvä liksa myyntipuolella. Itellä on enemmän kiintee palkka, komissio on vaan 5% niin ei paljoo heiluta. Ootko huomannu et ne komissioprosentit vaihtelee paljon eri firmoissa vai onks tää aika tyypillinen?
 
Haastattelussa selvisi että tehtävä onkin laajempi kuin mitä työpaikkailmoituksessa luki. Se mitä nyt ajattelen että "olisi pitänyt pyytää" on 200-300€/kk enemmän kuin mitä pyysin. Palkkapyyntöä ei kysytty hakemuksella vaan vasta haastattelun lopussa. Jäi ainakin kuva itselle, että pitivät minua pätevänä tehtävään ja sanoivat että hyvä kuva jäi. Ei toki vielä tarkoita, että tarjous tulee. Itsellä on nyt siis kyllä vakaa työ, joten periaatteessa voisin röyhkeästi ilmoittaa että 200€/kk lisää niin tulen, ja jos ei onnistu niin jään sitten vanhaan, tai vaihdan hiukan alemmalla palkalla.
 
Haastattelussa selvisi että tehtävä onkin laajempi kuin mitä työpaikkailmoituksessa luki. Se mitä nyt ajattelen että "olisi pitänyt pyytää" on 200-300€/kk enemmän kuin mitä pyysin. Palkkapyyntöä ei kysytty hakemuksella vaan vasta haastattelun lopussa. Jäi ainakin kuva itselle, että pitivät minua pätevänä tehtävään ja sanoivat että hyvä kuva jäi. Ei toki vielä tarkoita, että tarjous tulee. Itsellä on nyt siis kyllä vakaa työ, joten periaatteessa voisin röyhkeästi ilmoittaa että 200€/kk lisää niin tulen, ja jos ei onnistu niin jään sitten vanhaan, tai vaihdan hiukan alemmalla palkalla.

Kyllä sä mun mielestä voit tuossa tilanteessa hyvin tuoda esiin se, että nyt kun tätä olet enemmän miettinyt ja vertaillut, niin annoit palkkatoiveen vähän alakanttiin tehtävän sisältö huomioiden ja oikea taso olisi mielestäsi näinjanäinpaljon. Jos ne kyselee vielä perusteluja niin voit sanoa että olit jo työpaikkailmoituksen perusteella luonut tietyn käsityksen itsellesi palkkatasosta, mutta haastatteluissa esiin tulleiden asioiden X ja Y valossa pidät tehtävää laajempana ja vaativampana kuin alkuun oletit ja palkkatoive on sen pohjalta muuttunut.

Sitten ne joko huomioi sen, tai ei huomio, tai koittaa jopa tarjota alle sen mitä pyysit koska syyt, ja sun täytyy sitten vaan päättää otatko vai jätätkö.

Joka tapauksessa kannattaa kuitenkin lähtökohtaisesti pyytää palkkaa sen verran mitä pitää itse hyvänä palkkana tehtävästä, koska niitä isompia pumpseja on yleensä vähän nihkeä saada niin "alennuksella myyty" alkupalkka voi vainota perässä aika pitkään...

Edit: Mainitsen vielä, että monesti koittavat sitten tarjota jotain "aloitat nyt tällä palkalla ja tarkistetaan palkkaa sitten kun olet ollut vähän aikaa tms.", niin siihen voi vastapallottaa tietty että teet koeajan sillä alemmalla palkalla ja sen jälkeen nostetaan siihen pyyntiin, ja tämä pitää kirjata sopimukseen koska muuten aina löytyy helposti joku syy miksi ei voi pysty ja kykenekään nostamaan sitä palkkaa.
 
Ei kannata sanoa mitään palkkatoive on x-euroa/kk. Ennemmin tyyliin palkkatoiveeni kilpailukykyinen palkka mutta joustava koska arvostan asioita x,y,z palkan lisäksi ja riippuu myös työnkuvasta. Lisäksi olen hakenut useisiin yrityksiin töihin. Ei siinä ole mitään väärää, että työnhakuvaiheessa kilpailuttaa palkan ja on avoin kilpailutuksen suhteen. Paljon helpompi hakuvaiheessa kilpailuttaa kuin sen jälkeen kun nimi on paperissa. Niin ei kannata asiaa ilmaista, että palkka on ainoa/tärkein tekijä vaan painottaa että tekijät x,y,z ovat tärkein asia samalla kun haetaan kilpailukykyistä ja kilpailutettua palkkaa. Paras kokonaisuus voittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Päätin tehdä niin, että laitoin sähköpostia perään jossa kerroin uuden palkkatoiveeni perusteluineen. Nyt se on ainakin tiedossa siinä vaiheessa kun päätöstä tehdään, eikä tule puskista sitten jos soittavat minulle paperit odottamassa allekirjoitusta.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla on ns 90/10 plan, eli 10% keskimääräinen tavoita komissio jos tulos on 100% tavoitteesta. Mutta tavoite on meidän firmassa 6kk myynti, ja aina viimeisen kuukauden myynti on isointa. Toukokuun palkka oli halfin viimeinein kuukausi, jonka takia komissio oli erittäin hyvä. Varsinaisilla myyjillä komission osuus on vieläkin isompi, yleensä 60/40 tai 70/30.
 
IT puolella principal consultant on 7+k. Tässä ei ole edes myynti- tai esimiesvastuita.
Jep, nykyään IT-järjestelmäomistajana ihan sisäisissä hommissa noin 100k/vuosi. Konsulttipuolella sennuna/leadina melkein samat.

Ennen konsulttivuosia sisäisissä hommissa paperilla samalla työnkuvalla kuin nykyään joku 65k. Paljon riippuu firmasta palkat tälläkin alalla.
 
Minkälaisilla palkankorotuksilla olette ottaneet "työpaikanvaihtoriskin"?

Tilanne on se, että mahdollisuus vaihtaa konsulttitalosta toiseen, molemmissa data engineer nimikkeenä. Isot saman profiilin konsulttitalot, samat edut, täysi etätyö, vanhassa toimisto lähellä jos haluaa mennä, uudessa ei. Ei näissä konsulttitaloissa tunnu olevan paljon eroa haastattelujen perusteella. Vaihtamalla mahdollisuus polttaa lomat ja hypätä tuntemattomaan mutta kasvattaa kuukausiansioita 1000e/kk kiinteästi +jonkun näköinen mahdollinen bonus. Palkat vanhassa ja uudessa pyörii 4000-6000 välillä. Kohdefirmassa ei tuttuja töissä, eikä juuri hyvää tai huonoa netissä, parin tuhannen henkilön pohjoismainen firma. Olisiko kortti syytä katsoa vai tyytyä vakiintuneeseen asemaan talossa ja asiakkuudessa?
 
Viimeksi muokattu:
Minkälaisilla palkankorotuksilla olette ottaneet "työpaikanvaihtoriskin"?

Tilanne on se, että mahdollisuus vaihtaa konsulttitalosta toiseen, molemmissa data engineer nimikkeenä. Isot saman profiilin konsulttitalot, samat edut, "mahtavat kulttuurit", täysi etätyö, vanhassa toimisto lähellä jos haluaa mennä, uudessa ei. Ei näissä konsulttitaloissa tunnu olevan paljon eroa haastattelujen perusteella. Vaihtamalla mahdollisuus polttaa lomat ja hypätä tuntemattomaan mutta kasvattaa kuukausiansioita 1000e/kk kiinteästi +jonkun näköinen mahdollinen bonus. Palkat vanhassa ja uudessa pyörii 4000-6000 välillä. Kohdefirmassa ei tuttuja töissä, eikä juuri hyvää tai huonoa netissä, parin tuhannen henkilön pohjoismainen firma. Olisiko kortti syytä katsoa vai tyytyä vakiintuneeseen asemaan talossa ja asiakkuudessa?

Konsulttitaloissa aina vaikuttaa yrityskulttuurin lisäksi asiakaskulttuuri ja asiakastiimit.

Lomistahan kannattaa aina keskustella, parin viikon palkallisen neuvottelu ei varmaan olisi mikään ongelma ja täydet lomat tarvittaessa palkattomana.

Mutta eniten tuossa vaikuttaisi mun näkökulmasta oma työura ja CV. Jos viimeiset kolme vuotta olet viettänyt samassa firmassa niin suosittelisin vaihtamaan. Jos ensimmäistä vuotta viedään niin sit ei niin hyvältä näytä.

Ja ainahan sitä voi katsoa että onko nykyisellä työnantajalla tarjota uusia haasteita ja lisää liksaa, kun kerran mahdollisuus on.
 
Minkälaisilla palkankorotuksilla olette ottaneet "työpaikanvaihtoriskin"?

Tilanne on se, että mahdollisuus vaihtaa konsulttitalosta toiseen, molemmissa data engineer nimikkeenä. Isot saman profiilin konsulttitalot, samat edut, "mahtavat kulttuurit", täysi etätyö, vanhassa toimisto lähellä jos haluaa mennä, uudessa ei. Ei näissä konsulttitaloissa tunnu olevan paljon eroa haastattelujen perusteella. Vaihtamalla mahdollisuus polttaa lomat ja hypätä tuntemattomaan mutta kasvattaa kuukausiansioita 1000e/kk kiinteästi +jonkun näköinen mahdollinen bonus. Palkat vanhassa ja uudessa pyörii 4000-6000 välillä. Kohdefirmassa ei tuttuja töissä, eikä juuri hyvää tai huonoa netissä, parin tuhannen henkilön pohjoismainen firma. Olisiko kortti syytä katsoa vai tyytyä vakiintuneeseen asemaan talossa ja asiakkuudessa?
Riippuu suuresti miten näet oman urakehityksesi ja onko perhe yms työhön liittymättömiä tekijöitä joille tulisi mahdollisesti enemmän painetta joustolle vaihdon takia. Jos jollain tavalla mielessä urakehitys eritt uuden oppimisen ja kompensaation kannalta niin ehdottomasti kannattaa katsoa. Sitten taas jos tärkeämpää on työpaikan ja työympäristön vakaus, niin pysy vanhassa. Toki tässäkään vaihtoehdossa ei voi ajatella vakauden olevan huomattavasti merkittävämpi. Jos päädyt uuteen, niin ehdottomasti kannattaa pyytää heti täydet lomat tai vähintään pari kolme viikkoa palkallista. Melkein kaikissa konsulttitaloissa tämä on varsin realistinen pyyntö.
 
Konsulttitaloissa aina vaikuttaa yrityskulttuurin lisäksi asiakaskulttuuri ja asiakastiimit.

Lomistahan kannattaa aina keskustella, parin viikon palkallisen neuvottelu ei varmaan olisi mikään ongelma ja täydet lomat tarvittaessa palkattomana.

Mutta eniten tuossa vaikuttaisi mun näkökulmasta oma työura ja CV. Jos viimeiset kolme vuotta olet viettänyt samassa firmassa niin suosittelisin vaihtamaan. Jos ensimmäistä vuotta viedään niin sit ei niin hyvältä näytä.

Ja ainahan sitä voi katsoa että onko nykyisellä työnantajalla tarjota uusia haasteita ja lisää liksaa, kun kerran mahdollisuus on.
Kiitos kommenteista, hyviä pointteja erityisesti loman suhteen. Juurikin reilu kolme vuotta on täynnä nykyisessä työpaikassa, lähes koko ajan samassa asiakkuudessa - välillä on kaivannut jo vaihtelua. Näin pähkäilin, että jos teen henkisen vaihtopäätöksen niin keskustelen vielä nykyisen työnantajan kanssa onko valmis tulemaan vastaan, kun mitään muuta syytä lähteä ei varsinaisesti ole - palkka ja vaihtelu, uusia kokemuksia ja erilaisia projekteja vyön alle. Todennäköisesti saan vielä tarkempaa tietoa noista mahdollisista asiakkuuksista ja projektien luonteesta uudessa ennen päätöstä.
 
Minkälaisilla palkankorotuksilla olette ottaneet "työpaikanvaihtoriskin"?

Tilanne on se, että mahdollisuus vaihtaa konsulttitalosta toiseen, molemmissa data engineer nimikkeenä. Isot saman profiilin konsulttitalot, samat edut, "mahtavat kulttuurit", täysi etätyö, vanhassa toimisto lähellä jos haluaa mennä, uudessa ei. Ei näissä konsulttitaloissa tunnu olevan paljon eroa haastattelujen perusteella. Vaihtamalla mahdollisuus polttaa lomat ja hypätä tuntemattomaan mutta kasvattaa kuukausiansioita 1000e/kk kiinteästi +jonkun näköinen mahdollinen bonus. Palkat vanhassa ja uudessa pyörii 4000-6000 välillä. Kohdefirmassa ei tuttuja töissä, eikä juuri hyvää tai huonoa netissä, parin tuhannen henkilön pohjoismainen firma. Olisiko kortti syytä katsoa vai tyytyä vakiintuneeseen asemaan talossa ja asiakkuudessa?
Paha tuohon on kenenkään tarkasti vastata, koska toisen lähtökohdat ja mieltymykset ovat aina niin henkilökohtaisia. Jos vain käteen jäävät eurot merkitsee niin sitten totta kai kannattaa vaihtaa. Itsellä taas esimerkiksi on tällä hetkellä niin järjettömän mielenkiintoinen positio ja pelikenttä töissä, etten lähtisi automaattisesti vaihtamaan edes 50% isommalla palkalla.
 
Riippuu suuresti miten näet oman urakehityksesi ja onko perhe yms työhön liittymättömiä tekijöitä joille tulisi mahdollisesti enemmän painetta joustolle vaihdon takia. Jos jollain tavalla mielessä urakehitys eritt uuden oppimisen ja kompensaation kannalta niin ehdottomasti kannattaa katsoa. Sitten taas jos tärkeämpää on työpaikan ja työympäristön vakaus, niin pysy vanhassa. Toki tässäkään vaihtoehdossa ei voi ajatella vakauden olevan huomattavasti merkittävämpi. Jos päädyt uuteen, niin ehdottomasti kannattaa pyytää heti täydet lomat tai vähintään pari kolme viikkoa palkallista. Melkein kaikissa konsulttitaloissa tämä on varsin realistinen pyyntö.

Toiseen viestiin tuli myös vastattu samoista aiheista, todennäköisesti joustotarvetta ei juuri ole työn säilyessä etänä ja matkustelun ollessa satunnaista - vakausriski tottakai aina olemassa asuntovelallisena ja perheellisenä, mutta se voinee realisoitua konsultin hommissa koska tahansa. Kiitos kommenteista, sai hieman uutta näkökulmaa pohdintaan.
 
@kytkijä - IT-konsulttitaloissa kannattaa pohtia myös talon sisäisiä siirtymiä. Minkälaisia asiakkaita, toimituksia talon sisällä on? Kolme vuotta yhdessä talossa ja asiakkauudessa ei ole vielä paljon. Resurssivuokraustaloissa, joita IT-talotkin ovat, sisäiset suhteet merkitsevät paljon. Ketä tuntee, mitä kautta voi saada vinkkejä uusista tehtävistä ja se että he tietävät myös sinut ja kysyvät sinua töihin.
Uudessa paikassa olet aluksi yksinäinen susi.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Eiköhän tässä haettu aiemmin sitä, että parempituloiset käyvät Cittarissa. Itsekin kävisin jos ei olisi rahasta pulaa.
10 keur kuukausipalkka ei ole vielä sellainen että sillä kestäisi Cittarista ostaa ruokaa kattomatta hintalappua (ainakaan täällä pk-seudun cittareissa)

Ja tosi moni varakkaista &hyvätuloisista on varsin tarkkoja rahankäytöstään (on sitten toki myös 10keur tuloilla persaukisia joilla tili menee luottokorttivelkojen, kahden porssen ja uima-altaan makseluun)
 
10 keur kuukausipalkka ei ole vielä sellainen että sillä kestäisi Cittarista ostaa ruokaa kattomatta hintalappua (ainakaan täällä pk-seudun cittareissa)
Itse tein tuollaista persaukisena opiskelijana citymarketissakin, vaikkakaan en pk-seudulla eikä vuosi ollut 2026.
Ja tosi moni varakkaista &hyvätuloisista on varsin tarkkoja rahankäytöstään (on sitten toki myös 10keur tuloilla persaukisia joilla tili menee luottokorttivelkojen, kahden porssen ja uima-altaan makseluun)
Tämähän on ihan asian ytimessä. Hyvätuloisesta ei tule varakasta ellei osaa olla tarkka rahankäytöstään.
 
10 keur kuukausipalkka ei ole vielä sellainen että sillä kestäisi Cittarista ostaa ruokaa kattomatta hintalappua (ainakaan täällä pk-seudun cittareissa)

Ja tosi moni varakkaista &hyvätuloisista on varsin tarkkoja rahankäytöstään (on sitten toki myös 10keur tuloilla persaukisia joilla tili menee luottokorttivelkojen, kahden porssen ja uima-altaan makseluun)
10k€ bruttona ei Suomessa ole mikään ihan överi nettopalkka, että vois alkaa täysin perseilee rahan suhteen. 10k€ netto alkais olla jo sellanen että ei tulis katottua.

Toki en kyllä nytkään 90% ostoskorin sisällöstä kato, että mitä joku leipä tai maito maksaa. Mutta taas lihatuotteiden ym kohdalla joutuu kattelee ja kyllä jos jossain on määräalennuksia niin tulee niitä bongailtua. Ja muutenki ostettua kaikki bulkissa eikä pienissä määrin.
 
Paha tuohon on kenenkään tarkasti vastata, koska toisen lähtökohdat ja mieltymykset ovat aina niin henkilökohtaisia. Jos vain käteen jäävät eurot merkitsee niin sitten totta kai kannattaa vaihtaa. Itsellä taas esimerkiksi on tällä hetkellä niin järjettömän mielenkiintoinen positio ja pelikenttä töissä, etten lähtisi automaattisesti vaihtamaan edes 50% isommalla palkalla.
Itse vaihdoin äskettäin ja palkkatoiveeseen vastasin "olen vaihtamassa mielenkiinnosta, en palkan takia". Ihan jees palkan sain, mutta muutaman tutun äskettäin aloittaneen palkan tiedän niin olisin varmaan saanut neuvoteltua kovemmankin. Edellisestä firmasta kyllä kysyivät että auttaisiko palkankorotus jäämään ja siihen vastasin ei :cigar2:

@kytkijä taisi jo tullakin muilta tärkeimmät kommentit asiaan, tietämättä ikää/uraa ja pestien pituuksia vaikea sanoa järkevyydestä. Jos nyt on unelmatyö josta nauttii ja juuri sitä mitä haluaa tehdä niin kannattaa vähän pohtia, mutta noin yleisesti vaihto kannattaa kyllä pelkästään kokemuksen takia jos nykyisessä on jo vuosia takana. Ja jos ei polta siltoja niin monesti pääsee takaisinkin, vaimolla taitaa olla kolmas setti menossa samassa firmassa kun kyselty takaisin eri positioon :whistling:

Edit. se piti sanoa että onko penkitys/lomautusehdoissa eroa? Jotkut firmathan tiputtavay hyvin pienelle palkalle jos ei ole laskutettavaa jne.
 
Viimeksi muokattu:
Minkälaisilla palkankorotuksilla olette ottaneet "työpaikanvaihtoriskin"?
Tässä markkinatilanteessa en lähtisi tonnin brutto korotuksella katsomaan korttia. Konsulttitalot ovat edelleen pääosin taantumassa ja ovi käy ulospäin nopeasti. Jos kerrot firman nimen niin todennäköisesti täältä saat tarkemmat vinkit millainen paikka on.

Kaukana ovat ne ajat kun laskutettavaa työtä riitti ja maksettin kymppitonnin (provisio) kk-palkkoja. Poikkeuksia toki on.
 
Tässä markkinatilanteessa en lähtisi tonnin brutto korotuksella katsomaan korttia. Konsulttitalot ovat edelleen pääosin taantumassa ja ovi käy ulospäin nopeasti. Jos kerrot firman nimen niin todennäköisesti täältä saat tarkemmat vinkit millainen paikka on.

Kaukana ovat ne ajat kun laskutettavaa työtä riitti ja maksettin kymppitonnin (provisio) kk-palkkoja. Poikkeuksia toki on.
Edit. Tulinkin toisiin ajatuksiin enkä vielä viitsi kirjoittaa kumppania julkisesti tänne. Jos jollain on hyvä läpileikkaus isoista konsulttitaloista, voin lähettää yv:llä mikäli tietoa löytyisi. 3000 hlö työllistävä pohjoismaiden yli toimiva firman kyseessä, ei vielä yt-kierroksia ja kasvua ollut myös viime aikoina.

Edit2. Sanottakoon että jootain vuosia sitten Vismasta irronnut erilliseksi yrityksekseen, tietäjät varmaan tietää mikä kyseessä.

Toiseen kommenttiin vastaten; tämän hetkisen käsitykseni mukaan penkkikäytännöt samanlaisia kuin nykyisessä, peruspalkka maksetaan myös penkkiajalta mutta tottakai ennemmin tai myöhemmin jotain toimenpiteitä varmasti tehdään Jos uutta hommaa ei ala löytyä.
 
Viimeksi muokattu:
Toiseen kommenttiin vastaten; tämän hetkisen käsitykseni mukaan penkkikäytännöt samanlaisia kuin nykyisessä, peruspalkka maksetaan myös penkkiajalta mutta tottakai ennemmin tai myöhemmin jotain toimenpiteitä varmasti tehdään Jos uutta hommaa ei ala löytyä.
Penkkikorvauksissa on puolensa. Haittana se jos olet vuoden penkillä ja työsuhde puretaan niin ansiosidonnainen menee sen penkkikorvauksen mukaan joka on yleensä jotain TES:in minimin tyylistä?
 
Penkkikorvauksissa on puolensa. Haittana se jos olet vuoden penkillä ja työsuhde puretaan niin ansiosidonnainen menee sen penkkikorvauksen mukaan joka on yleensä jotain TES:in minimin tyylistä?
Nykyisessä ja mahdollisessa työpaikassa on kiinteä kuukausipalkka, joka maksetaan riippumatta siitä onko penkillä vai asiakastyössä, siinä varmasti käytännöt vaihtelee kuinka kauan penkillä voi olla ennen työsuhteen purkua tai lomautusta myös palkkamallin sisällä.
 
Missäs aloilla on olemassa minimipalkka TES:ssä mutta myös penkkijärjestely?

Vähän kuulostaa omaan korvaan raa'alta meiningiltä, jos penkillä ollessa palkka romahtaa, ellei ole juuri näissä taloissa joissa vastineeksi merkittävä lisäosa palkassa laskutuksen perusteella. High risk high reward sopii toki joillekin.
 
Missäs aloilla on olemassa minimipalkka TES:ssä mutta myös penkkijärjestely?

Vähän kuulostaa omaan korvaan raa'alta meiningiltä, jos penkillä ollessa palkka romahtaa, ellei ole juuri näissä taloissa joissa vastineeksi merkittävä lisäosa palkassa laskutuksen perusteella. High risk high reward sopii toki joillekin.
En tiedä onko monessakaan "konsulttihommassa" TES:ia jossa määritellään minimipalkka.
Mutta yleisesti juuri tuolla pelataan että peruspalkka on pieni ja osuus laskutuksesta tulee peruspalkan päälle. Joissain firmoissa on jopa erilaisia soppareita eli voit valita riskitason itse saman firman sisällä...
 
En tiedä onko monessakaan "konsulttihommassa" TES:ia jossa määritellään minimipalkka.
Mutta yleisesti juuri tuolla pelataan että peruspalkka on pieni ja osuus laskutuksesta tulee peruspalkan päälle. Joissain firmoissa on jopa erilaisia soppareita eli voit valita riskitason itse saman firman sisällä...
Aika harvassa kai on tollainen pienen peruspalkan malli pakotettuna? Jos itse saa valita toihan on ihan ok. Itse olen pariin otteeseen konsulttina ollut ja ihan kiinteällä palkalla.
 
Aika harvassa kai on tollainen pienen peruspalkan malli pakotettuna? Jos itse saa valita toihan on ihan ok. Itse olen pariin otteeseen konsulttina ollut ja ihan kiinteällä palkalla.
Meillä on ollut paljon konsultteja (pääosin senior devaajia) töissä, ei ole antaa prosenttiosuuksia, mutta ymmärtääkseni isolla osalla oli osuus laskutettavasta peruspalkan päälle ja moni myös sanonut että ilman laskutusta palkka tippuu reilusti. Toki mielikuvaa varmasti vääristää että iso osuu konsulteista tulee yleensä muutamasta tietystä firmasta niin näkemys peilaa kyseisten konsulttitalojen käytäntöjä eikä välttämättä keskimääräistä menoa...
 
Meillä on suurimmalla osalla utilisaatioperusteinen lisä joka on kuitenkin kohtuu maltillinen. Vastaavasti penkillä ottaa hieman takkiin, mutta siellä saisi kyllä viettää kauan aikaa jotta jäisi häviölle vrt. kiinteä palkka. Itseä houkuttelee kyllä tuollaiset porkkanat, mutta omasta sopparista ei vielä moista löydy, saas nähdä milloin muuttuu vai muuttuuko lainkaan. Toki kokemusta ja vastuita karttuu senkin edestä, joten mikäpä tässä.

Sain vihdoin konkreettista dataa oman työtehtävän ja kokemustason yleisestä palkkatasosta omassa organisaatiossa ja vähän yllättäen aika tarkkaan mediaania ollaan. Sinänsä epäilen tilastoja hieman, että mielestäni meillä ei junnuja näissä tehtävissä kamalan montaa ole, ja itse ihan tuoreimmasta päästä. Jos minä olen mediaania, niin siellä on jollain kokemusvuosilla silti vähemmän tienaavia. Ehkä sitten matalammalla koulutustasolla ollut vähemmän neuvotteluvalttia.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Konsulttina olin aina kiinteällä kk-palkalla ja päälle sitten utilisaatiobonuksia 10-30% laskutuksen mukaan. Bonusten prosenttimäärissä ja niiden laskentaan käytettävässä salatieteessä oli firmojen välillä toki suuriakin eroja, mutta perusmalli ainakin omalla alalla tuntui olevan sama.

Tähän varmaan aika paljon vaikutti hyvässä kysynnässä oleva ala, eli penkillä ei tarvinnut juurikaan istua ja yleensä hommia oli muutenkin enemmän kuin tekijöitä. Noinkin ”pienillä” bonuksilla poltti moni itsensä loppuun ja puski niitä yli 100% utilisaatioita.
 
Konsulttina olin aina kiinteällä kk-palkalla ja päälle sitten utilisaatiobonuksia 10-30% laskutuksen mukaan. Bonusten prosenttimäärissä ja niiden laskentaan käytettävässä salatieteessä oli firmojen välillä toki suuriakin eroja, mutta perusmalli ainakin omalla alalla tuntui olevan sama.

Tähän varmaan aika paljon vaikutti hyvässä kysynnässä oleva ala, eli penkillä ei tarvinnut juurikaan istua ja yleensä hommia oli muutenkin enemmän kuin tekijöitä. Noinkin ”pienillä” bonuksilla poltti moni itsensä loppuun ja puski niitä yli 100% utilisaatioita.
Oliko puhtaasti utilisaatiopohjainen vai myös laskutukseen perustuva? Meillä käsittääkseni peruskonsultille yksi hailee paljonko se tunti maksaa, kun se millä prosentilla on myyty asiakkaalle ratkaisee. Sinänsä tuntuisi hassulta raportoida itse laskutustunnit jos siellä olisi insentiiviä pyöristää lukuja ylöspäin ja saada suoraan enempi euroja sen takia. Tällä hetkellä ko. paine tulee lähinnä pomoilta jotka haluaa yksikön lukuja nätemmiksi, itse en siitä hyödy.

Tai no, ehkä palkkaneuvottelussa sitten...
 
Missäs aloilla on olemassa minimipalkka TES:ssä mutta myös penkkijärjestely?
IT-alalla ainakin ja kai minimipalkka on jokaisessa työehtosopimuksessa. Siis penkillä palkka on TES:in minimipalkka ja kun on toimeksianto saa osuuden laskutuksesta.

Toinen vaihtoehto sitten on nollatuntisopimus, näihinkin törmännyt. Siinä liiketoimintariski on enimmäkseen työntekijällä joten palkka pitää sitten olla sen mukainen.
 
Oliko puhtaasti utilisaatiopohjainen vai myös laskutukseen perustuva? Meillä käsittääkseni peruskonsultille yksi hailee paljonko se tunti maksaa, kun se millä prosentilla on myyty asiakkaalle ratkaisee. Sinänsä tuntuisi hassulta raportoida itse laskutustunnit jos siellä olisi insentiiviä pyöristää lukuja ylöspäin ja saada suoraan enempi euroja sen takia. Tällä hetkellä ko. paine tulee lähinnä pomoilta jotka haluaa yksikön lukuja nätemmiksi, itse en siitä hyödy.

Tai no, ehkä palkkaneuvottelussa sitten...
Laskettiin utilisaatiota ja laskutettavaa utilisaatiota. Bonukset yleensä laskutettavan utilisaation mukaan, mutta riittävän tärkeitä sisäisiä projekteja saattoi myös pystyä kirjaamaan laskutettavan utilisaation koodeilla. Muutenhan niitä ei olisi kukaan tehnyt koska kk-palkasta katosi tonni.

Bordelleissa joissa minä olin ei tehty sen tarkemmin eroa mitä mikäkin asiakastunti maksoi. Se oli sutenöörin ongelma, eikä maksullisten tarvinnut kuin kirjata alkavalta puolituntiselta suunnilleen oikea määrä tunteja selitteineen oikealle asiakkaalle.

Raportointi tosiaan tehtiin itse ja se toimi myös työajanseurantana. Mitään järkeähän tässä ei ollut, koska usealle asiakkaalle tehdessä ja alkavaan puoleen tuntiin pyöristellessä pystyi yhdestä todellisesta tunnista veloittamaan teoriassa neljällä vartin hommalla eri asiakkaille yhteensä kaksi tuntia. Toiselta puolen ylitöitä ei ollut virallisesti ikinä ja työajanseurannasta tällä tavalla kerätyt saldot pidettiin pois jos pidettiin.

Pienin vivahde-eroin käytäntö oli tältäkin osin sama molemmissa puljuissa missä konsultoin.
 
Muutamassa firmassa on noita konsulttien bonusmalleja tullut väännettyä ja oman kokemuksen mukaan parhaiten toimii utilisaatiopohjainen bonus kavereille, jotka tekevät useita asiakasprojekteja samaan aikaan eivätkä pysty omaan laskutukseensa vaikuttamaan.

Pidempiaikaisten konsulttisopimuksien osalta taas on provikkapohjainen malli toteutuneesta laskutuksesta hyvä.

Sisäisten projektien osalta joutuu sitten aina miettimään että miten niiden kiinnostavuutta pidetään sopivalla tasolla laskutettavaan työhön nähden. Varsinkin provikkapohjaisilla sopparit tuppaavat aikaansaamaan sataprosenttisen fokuksen laskutuksen maksimointiin.
 
Luulisi provikka- ja varsinkin nollatuntisopimuksen houkuttelevan porukkaa freelancereiksi. Riskiä hieman laskee se, ettet ole sitten sidottu vain sen yhden konsulttifirman myynteihin.

Itsekin olin aiemmin vakipalkkaisena konsulttina. Kun laskutus on lähellä sataa prosenttia vuodesta toiseen, niin tuleehan siinä ennen pitkää mieleen ajatus oman osuuden kasvattamisesta. Enkä tosiaan ollut ainoa joka päätyi freelanceriksi. Konsulttifirmat ovat kuitenkin silloinkin hyviä asiakkaita, koska monesti kaipaavat joustavasti lisämiehitystä.
 
Luulisi provikka- ja varsinkin nollatuntisopimuksen houkuttelevan porukkaa freelancereiksi. Riskiä hieman laskee se, ettet ole sitten sidottu vain sen yhden konsulttifirman myynteihin.

Itsekin olin aiemmin vakipalkkaisena konsulttina. Kun laskutus on lähellä sataa prosenttia vuodesta toiseen, niin tuleehan siinä ennen pitkää mieleen ajatus oman osuuden kasvattamisesta. Enkä tosiaan ollut ainoa joka päätyi freelanceriksi. Konsulttifirmat ovat kuitenkin silloinkin hyviä asiakkaita, koska monesti kaipaavat joustavasti lisämiehitystä.

Näinhän sitä vois loogisesti olettaa. Tosin, kun provikka on riittävän hyvä niin ihmisiä ei usein kiinnosta ottaa riskiä ja stressiä oman firman perustamisesta.

Vedin viime vuosikymmenellä 50 työntekijän startuppia, jolla oli kolme pääliiketoiminta-aluetta: IAM konsultointi, tietoturvakonsultointi ja projekti-/hankejohto.

Noista kahden ensimmäisen osalta tekijät olivat juniorista senioriin ja bonus oli utilisaatiopohjaista.

Viimeinen oli taas enemmän tai vähemmän sennua ja bonus oli provisiopohjaista.

Vaihtuvuus vuositasolla oli kahdessa ekassa ryhmässä pyöreästi 25% ja viimeisessä alle 10%. Tosin selkeästi suurin vaihtuvuus oli myynnissä.

Tietääkseni kaikista kolmesta ryhmästä on jokaisesta 1 henkilö nykyään yrittäjä. Yrittäjyys vaatii kuitenkin ryskynottokykyä ja -halua.
 
En olisi uskonut tätä kirjoittavani, mutta meni se vaan taas 70k€ rikki ja reippaasti. Ensi vuodelle tuntuva korotus, niin nyt jopa pieni luotto että sama jatkuu. Toki tässä alkaa hahmotella 80 maagisen rajapyykin ylittämistä.

Kaikkeen tottuu, niin kirjoitan itselle muistiin et se 80.000€/vuosi on oikeasti todella hyvä tulotaso!
80k€ rajoja kolkutellaan. Elän siten että 60k€ riittäisi kaikkeen.
 
Päivitys, nyt osastopäällikkönä ja palkka 6600€/kk.
Päivitystä. Vuosi samassa firmassa ja nyt palkankorotuksen jälkeen palkka 4400€/kk.

Ikää 28-vuotta. Palkkakehitys 2009 - 2018:

2009: 1450€/kk, valmistun automaatioasentajaksi ja pääsen töihin harjoittelijan palkalla.
2010: 2150€/kk, harjoittelijasta -> nuoremmaksi asentajaksi
2011: 2360€/kk, henkilökohtaisen osan korotus
2012: 2648€/kk, nuoremmasta asentajasta -> asentajaksi, aloitan myös opiskelut työnohessa sähköinsinööriksi
2013: 2683€/kk, yleiskorotus
2014: 2840€/kk, tehtävänkuva muuttuu ja vaativuusluokka nousee, tehtävänimike pysyy samana
2015: 3100€/kk, valmistuminen sähköinsinööriksi ja siirtyminen sähköinsinöörin tehtävään (sama firma)
2016: 3471€/kk, tehtävänkuva muuttuu ja vaativuusluokka nousee, tehtävänimike pysyy samana
2017: 3471€/kk, palkka junnaa
2018: 4100€/kk, työpaikan vaihdos ja siirtyminen projekti-insinöörin tehtävään.
 
Päivitys, nyt osastopäällikkönä ja palkka 6600€/kk.
Tulkkailinko oikein että ensin yhdeksän vuotta samassa paikassa ja 2018 vaihto toiseen, jossa nyt sitten oltu kahdeksan vuotta? 17 vuoden aikana kaksi työpaikkaa ja vielä ajoittuneena työuran alkuun on kyllä hieno suoritus nykyaikana, olettaen siis että siellä on ihan omaehtoisesti ollut eikä olosuhteiden tms pakosta.
 
Paljon keskustelua IT konsulttifirmojen "resurssien" palkkarakenteista ja tasoista. Samassa teemassa pysytellen mutta kääntäen katseita IT konsulttitalojen myyntiorganisaatioon.

Millainen se palkkarakenne siellä on? Konsulttitalot missä myydään puhtaasti resursseja; henkilöitä ja osaamista muutoksenjohtamiseen, projektijohtamiseen, konsultointiin, koodaukseen ja kaikkeen siltä väliltä. Eli ei omia tuotteita.

Kuinka myyntiä (yksittäistä myyjää) mittaroidaan tuolloin? Kun myyt käyttöastetta, niin sehän tarkoittaa automaattisesti, että myyt käytössä olevaa henkilöstöpoolia 0-100% toteutumalla. Jos kaikki kaverit on saatu myytyä, niin tällöin se "katto" tulee vastaan mitä myydä. Mitä jos koko organisaatio on jo myyty loppuvuodeksi, istutaanko käsien päällä vai mistä se motivaatio kaivetaan myydä lisää - ja kuinka tuollaisia myyjiä mittaroidaan ja palkitaan?

Tämä ajatusleikki on paljon helpompaa tuotetaloissa: voit myydä 1 kpl tai 100 kpl tuotteita samassa ajassa riippuen kuinka kova jyrä satut olemaan ja tällöin myynnin palkitseminenkin on suoraviivaisempaa.
 
Mitä jos koko organisaatio on jo myyty loppuvuodeksi, istutaanko käsien päällä vai mistä se motivaatio kaivetaan myydä lisää - ja kuinka tuollaisia myyjiä mittaroidaan ja palkitaan?
Ööö. Näin maalaisjärjellä yritetään (linkkarin kautta) rekrytoida lisää työntekijöitä samalla etsien niille asiakkaita?
 
Ööö. Näin maalaisjärjellä yritetään (linkkarin kautta) rekrytoida lisää työntekijöitä samalla etsien niille asiakkaita?
Jos ihminen palkataan puhtaasti myyjäksi firmaan, niin silloin se kyseinen tyyppi on tullut tekemään myyntiä, ei rekryämään ihmisiä jotta saisi jotain myytävää.
 
Paljon keskustelua IT konsulttifirmojen "resurssien" palkkarakenteista ja tasoista. Samassa teemassa pysytellen mutta kääntäen katseita IT konsulttitalojen myyntiorganisaatioon.

Millainen se palkkarakenne siellä on? Konsulttitalot missä myydään puhtaasti resursseja; henkilöitä ja osaamista muutoksenjohtamiseen, projektijohtamiseen, konsultointiin, koodaukseen ja kaikkeen siltä väliltä. Eli ei omia tuotteita.

Kuinka myyntiä (yksittäistä myyjää) mittaroidaan tuolloin? Kun myyt käyttöastetta, niin sehän tarkoittaa automaattisesti, että myyt käytössä olevaa henkilöstöpoolia 0-100% toteutumalla. Jos kaikki kaverit on saatu myytyä, niin tällöin se "katto" tulee vastaan mitä myydä. Mitä jos koko organisaatio on jo myyty loppuvuodeksi, istutaanko käsien päällä vai mistä se motivaatio kaivetaan myydä lisää - ja kuinka tuollaisia myyjiä mittaroidaan ja palkitaan?

Tämä ajatusleikki on paljon helpompaa tuotetaloissa: voit myydä 1 kpl tai 100 kpl tuotteita samassa ajassa riippuen kuinka kova jyrä satut olemaan ja tällöin myynnin palkitseminenkin on suoraviivaisempaa.
Ei IT alalla, mutta omaa ja muiden työaikaa myyneenä: aika harvoin tulee tilanne jolloin kaikki on myyty ja silloinkin se harvoin kestää kovin kauaa.
Nyrkkisääntönä että pitää myydä 120% käyttöasteesta, jotta päästään 80% toteumaan perumisineen, muutoksineen jne.

Jos kuitenkin sattuisi eteen tilanne jossa kapasiteetti on myyty 100% x-aikaa eteenpäin, niin silloinhan sitä kapasiteettia vaan myydään pidemmälle? Tai sitten syleksitään kattoon kunnes sitä taas vapautuu. Myyjähän on tuolloin tehnyt työnsä erinomaisesti, eli sopiikin vähän hengähtää.

Mutta sama ongelma on myös tuotepuolella, aina on joku pullonkaula. Eli jos pystyt valmistamaan kuukaudessa vaikka 10kpl "tuotetta" ei niitä valmistu yhtään sen enempää vaikka myisit 20kpl -> myydään tulevaisuuden kapasiteettia tai eioota
 

Statistiikka

Viestiketjuista
312 672
Viestejä
5 312 058
Jäsenet
84 312
Uusin jäsen
Emilmikaels

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom