Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
miten tätä välttäisit? Jos työntekijä ylennetään ansioiden perusteella, miten alennat takaisin?

Vahvistaisin oikeasti niitä asiantuntijarooleja. Ei ole firman etu, että pätevät asiantuntijat "pakkoylennetään" huonoiksi managereiksi, kun se on ainoa tie päästä palkkapussille tai vaikuttamaan. Firmoille olisi parempi, kun olisi osaavia johtajia, jotka luottavat asiantuntijoihin, joilla on mahdollisuus ja kannuste viedä se oma osaaminen entistä pidemmälle.

Nykyään tuo on ainakin paperilla kai usein tunnustettu, mutta kulttuuri syö strategioita aamupalaksi jne.
 
Vahvistaisin oikeasti niitä asiantuntijarooleja. Ei ole firman etu, että pätevät asiantuntijat "pakkoylennetään" huonoiksi managereiksi, kun se on ainoa tie päästä palkkapussille tai vaikuttamaan. Firmoille olisi parempi, kun olisi osaavia johtajia, jotka luottavat asiantuntijoihin, joilla on mahdollisuus ja kannuste viedä se oma osaaminen entistä pidemmälle.

Nykyään tuo on ainakin paperilla kai usein tunnustettu, mutta kulttuuri syö strategioita aamupalaksi jne.

Esimieheksi ei haluaisi todennäköisesti enää ketään sen jälkeen jos muutenkin saa ihan tarpeeksi palkkaa.

Ja tarvitaanko sitten edes esimiestä jos toimii vaan kumileimaisimena + palkka paska. Kuitenkin lakipykälien myötä tulee vastuuta.

Miten mahtoi käydä sen kokeilun kun muistan lukeneeni yrityksestä missä ei ollut esimiehiä ja johtajia lainkaan? Ei ole ainakaan isoissa otsikoissa vähään aikaan ollut joten ei tainnut olla uusi roolimalli yrityksille?


Mutta joo ihan samaa mieltä, että tollanen pakkoylentäminen ei ole kenenkään etu. Itse vähän sellaisen tilanteen kävin läpi. Kyllähän tää tässä menee, mutta joo en voi väittää nauttivani hr työstä silloin kun sitä on tarjolla vaan se on ihan jäätävää paskaa :/. Onneksi ei ole montaa alaista eikä heillä ole ennenkään ollut mitään malliesimiestä niin rima ei ole korkealla.
 
Managerina pitäisi olla tavan tolloja, niiden oikeiden asiantuntijoiden kuuluisikin saada selvästi korkeampaa liksaa kuin tuntilapun kuittaajan.
 
Miten mahtoi käydä sen kokeilun kun muistan lukeneeni yrityksestä missä ei ollut esimiehiä ja johtajia lainkaan? Ei ole ainakaan isoissa otsikoissa vähään aikaan ollut joten ei tainnut olla uusi roolimalli yrityksille?
Tällainen malli johtaa helposti siihen, että vaikka virallisia esimiehiä ei ole nimetty niin osa työntekijöistä muuttuu silti auktoriteeteiksi ja käytännössä johtajiksi. Varsinkin uuden työntekijän saapuessa taloon voi sitten olla varsin hankalaa päästä kärryille siitä, kuka orkesteria todellisuudessa johtaa jos paperilla kaikki ovat samassa asemassa.

Toki pienissä parin-muutaman asiantuntijan konsulttifirmoissa ym. Tälläinen järjestely voi toimia.
 
Esimieheksi ei haluaisi todennäköisesti enää ketään sen jälkeen jos muutenkin saa ihan tarpeeksi palkkaa.
Toisaalta vähentäisi pyrkyreitä, jotka haluaa johtotehtäviin vain sen takia että saa enemmän liksaa ja sit ne on ihan paskoja siinä.

Ja miksei esimiehelle voitaisi maksaa isojakin summia, jos vaan on hyvä siinä. Hyvä esimies kun saa ne alaiset tekemään kokonaisuutena ne hommat paremmin. Hyviä esimiehiä nimenomaan tarvittaisiin. Ongelma on vaan se, että todellisuudessa esimiehiksi käytännössä päätyy vaan a) pyrkyreitä, rahan perässä tai b) tyyppejä, jotka oli hyviä asiantuntijoita ja heitä sitten "palkittiin" ylentämällä esimeheksi. Puhumatta tietenkään siitä, että useimmissa organisaatioissa esimiehen rooli, alaisten määrä, yms on ihan perseellään ja ne ei senkään takia oikein voi tehdä mitään hyödyllistä.
 
Alennukseen lukee ainakin meijän tessissä, että potkut.
Tuohan on nyt ihan typerä logiikka. Osaava asiantuntija yllennetään esimieheksi -> henkilö ei tykkääkkään hommista ja/tai on niissä ihan paska -> muuta ulospääsyä ei ole kuin kärsiä ja odottaa että tyyppi lähtee firmasta (omasta tahdosta tai potkuilla). Eikö parempi olisi jos voitaisiin pitää henkilö ja palauttaa hänet niihin hommiin missä oli hyvä.

Noinhan se oikeassa elämässä menee toki. Mutta järjetöntähän se on.
 
Esimieheksi ei haluaisi todennäköisesti enää ketään sen jälkeen jos muutenkin saa ihan tarpeeksi palkkaa.

Ja tarvitaanko sitten edes esimiestä jos toimii vaan kumileimaisimena + palkka paska. Kuitenkin lakipykälien myötä tulee vastuuta.


Mutta joo ihan samaa mieltä, että tollanen pakkoylentäminen ei ole kenenkään etu. Itse vähän sellaisen tilanteen kävin läpi. Kyllähän tää tässä menee, mutta joo en voi väittää nauttivani hr työstä silloin kun sitä on tarjolla vaan se on ihan jäätävää paskaa :/. Onneksi ei ole montaa alaista eikä heillä ole ennenkään ollut mitään malliesimiestä niin rima ei ole korkealla.

Esimieheksi tarvitaan ihmistä joka osaa johtaa. Suomessa on aivan liikaa esimiehiä, jotka osaavat laskea.

Juuri nostamalla asiantuntijoita "urapolussa" johtajiksi saadaan noita kumileimasimia, jotka hoitavat asiat, mutta eivät varsinaisesti johda. Johtamisen tarkoitus on kuitenkin saada ihmiset tekemään yhdessä, innostuneesti ja enemmän/paremmin.

Miten mahtoi käydä sen kokeilun kun muistan lukeneeni yrityksestä missä ei ollut esimiehiä ja johtajia lainkaan? Ei ole ainakaan isoissa otsikoissa vähään aikaan ollut joten ei tainnut olla uusi roolimalli yrityksille?
Aika hyvin näyttää pyyhkivän.

Vincit Oyj | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti
 
Joo näen kyllä että ois annettavaa ja myös palkitsevaa tuossa vastuussa.
Sinänsä 20v alalla/työelämässä jo sanelee jotain käsitystä hommaan ja aiemmin pienyrityksessä vastaavaa ruohonjuuritasolla hoitanut.

Lähinnä mietityttää ison yrityksen byrogratia ja se prässi mitä tulee eri suunnista, kun kaikki puhuu eri kieltä.

Oispa vaan suo kuokka ja jussi.

Isossa yrityksessä on aina, ihan aina iso byrokratia mylly. Se joka väittää muuta, valehtelee. Se aiheuttaa hitautta verrattuna pieniin firmoihin. Tämän kestämisen joudut juttelemaan itsesi kanssa.

Se hyvä puoli siinä on että sen varjolla voi hylätä, venyttää, muuttaa jne ihan sujuvasti ja tämä on kaikille ok. Tämän varjolla voit myös sujuvasti kadota tiimisi kanssa matriisiin. :lol:

Jos menet IT:en leipiin niin liiketoiminnan vaatimuksia tulee ovista ja ikkunoista eivätkä he juttele keskenään. Näiden kanssa joutuu pelaamaan lue: politikoimaan aika paljon.

Vinkki: Selvitä mikä IT:n asema on yrityksessä. Mitä huonompi asema sitä kriittisemmin kannattaa miettiä.

Vaikka kirjoitan paljon negatiivista niin se on koulu ja kokemus jota ei muualla saa. :)
 
Kaikki "innostamiset" yms kuulostaa omaan korvaan perinteiseltä myyttiseltä "karismaattiselta sankarijohtajalta", jolla pitää olla tietyt perityt ominaisuudet. Johtaminen on yksinkertaisimmillaan ihmisiin vaikuttamista, jotta he työskentelisivät tavoitteiden saavuttamiseksi. Miten tämä sitten tapahtuu on hyvä kysymys, vaikka piirtelemällä hassua sarjakuvia yrityksen intraan. Johtaa voi ilman muodollista esimiesasemaa ja ilman muodollista organisaatiota. Johtaminen ei myöskään edellytä tiettyjä ominaisuuksia, vaan sitä voi tehdä hyvin monentyyppiset persoonat ja saavuttaa silti loistavia tuloksia. Ne tylsät asiantuntijatkin. Katsokaa vaikka yhtä Suomen menestyneimmistä ammattijohtajista Matti Alahuhtaa.

Kiinnostus ihmisten käyttäytymistä kohtaan ja tietty nöyryys ovat kuitenkin hyvä lähtökohta. Käytännön työkaluja ehtii opiskelemaan moneen kertaan. Sikäli kaikki "johtajaopit" ovat samoja taitoja mitä tarvitaan missä tahansa ihmissuhteissa, joten itse ainakin uskottelen itselleni että työelämän opit tehneet edes ripauksen paremman ihmisen myös siviilissä.

Otsikkoon liittyen olen tainnut aiemminkin kommentoida 100ke /a menee tänä vuonna rikki. Pääasiassa työni on ihmisiin vaikuttamista, joskus asiakkaita joskus omaa organisaaniota. Jos nyt huonoja puolia miettii niin "johtamispuolella" positiot helposti tuulisia. Paksu nahkaa tarvitaan myös. Mitä näkyvämpi positio sitä suuremmalla joukolla ihmisiä sinusta mielikuva, joillakin se voi olla negatiivinen ja joskus vailla hyvää syytä. Jos et satu koko puljua omistamaan niin ihmisten kokonaismielikuva helposti hyvinkin merkityksellinen koko urallesi... Reflektointi ja itsensä tunteminen helpottaa asian hyväksymistä ja kriittisiä palautteita oppii arvostamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Managerina pitäisi olla tavan tolloja, niiden oikeiden asiantuntijoiden kuuluisikin saada selvästi korkeampaa liksaa kuin tuntilapun kuittaajan.

Kyllä mä oon kohdannut hyvin monenlaisia esimiehiä, jopa samassa suhteessa ku teknistä porukkaa. Jotkut osaa hommansa ja ovat kiinnostuneita, toiset ovat ”vaan töissä”.

Ajatus siitä, että tekniset tyypit ovat palkkansa ansainneet ja keskijohto turhaa porukkaa tarkottaa joko ettet ole ollut monessakaan paikassa töissä, tai et näe napaasi pidemmälle.

Näin ihmisenä joka on työskennellyt tuessa, IT’n eri alueilla, koodaajana, tietoturvan parissa ja keskijohdossa olen huomannut; että edes tekniset ihmiset eivät yleensä kunnolla arvosta toisiaan. Kyse siis lähinnä siitä, että ellei tee jotain työtä ei vaan kunnolla tajua mitä siihen liittyy. Mutta toki keskijohto näkee tekniset ihmiset yhtä helposti korvattavina kuin minä tekniset näkevät sen keskijohdon - pitkälti sen vuoksi, että kumpikaan ei oikein ymmärrä toista.
 
Kyllä mä oon kohdannut hyvin monenlaisia esimiehiä, jopa samassa suhteessa ku teknistä porukkaa. Jotkut osaa hommansa ja ovat kiinnostuneita, toiset ovat ”vaan töissä”.

Ajatus siitä, että tekniset tyypit ovat palkkansa ansainneet ja keskijohto turhaa porukkaa tarkottaa joko ettet ole ollut monessakaan paikassa töissä, tai et näe napaasi pidemmälle.

Näin ihmisenä joka on työskennellyt tuessa, IT’n eri alueilla, koodaajana, tietoturvan parissa ja keskijohdossa olen huomannut; että edes tekniset ihmiset eivät yleensä kunnolla arvosta toisiaan. Kyse siis lähinnä siitä, että ellei tee jotain työtä ei vaan kunnolla tajua mitä siihen liittyy. Mutta toki keskijohto näkee tekniset ihmiset yhtä helposti korvattavina kuin minä tekniset näkevät sen keskijohdon - pitkälti sen vuoksi, että kumpikaan ei oikein ymmärrä toista.

Siinä taas 100% ymmärrettiin mitä sanottiin. Pisteet kotiin bro!

Rautalankaa:
Kukaan ei sanonut keskijohtoa turhaksi
Kukaan ei sanonut ettei keskijohto ansaitse palkkaansa
 
lol.

Vittu lol.

Siinä taas missattu asia ihan 100%

No avaa toki hieman, mikä meni pieleen. Tuo "lol" ja "vittu" ei hirveästi auta ymmärtämään pointtia, eikä edistä keskusteluakaan.

Omalla kohdallani voin todeta, etten halua enää ainuttakaan ylennystä, mutta palkankorotukset hyvästä työstä otan kyllä mielelläni vastaan. Ja sitä yritin nimenomaan kommentoida, että eihän siinä ole mitään järkeä, että ainoa tapa "palkita" hyvin suoriutuneita olisi ylennys. Eivät kaikki halua ylennyksiä.
 
No mistäs tiedät minkälainen tyyppi on kyseessä, eli kannattaako hänelle edes maksaa yhtään enempää?
Tuntuu että on tarvetta hiukan tarkentaa, duunina siis kaivos- ja muun raskaan teollisuuden sähkölaitteiden vianhakua. Hemmetin vaikeaa löytää osaajia ja kysyntä kovaa. Nykyinen työpaikka vaan on suunnilleen 8-16 duunia ja sijaitsee lähellä kotia. Mikä on yh:na suht tärkeää. Kilpailevissa tarjouksissa lähes aina vähintään 2- vuorotyötä.
Kun otin vastaan vastuuroolin sai allekirjoitusbonuksena nimellisen osuuden yrityksestä.
Lisäksi vuosittain tulee hieman lisätuloja muutamasta käytönjohtajan paikasta.
 
Mielenkiintoinen uutinen korkeakoulutettujen tulotasoista:

Paljonko sinun korkeakoulustasi valmistuneet tienaavat? Uusi tutkimus laittoi yliopistot ja ammattikorkeakoulut järjestykseen

Ei nuo keskimääräiset ansiot 10v kuluttua koulun aloituksesta nyt kovin kummoisilta näytä. Ensimmäisessä oikeassa IT-alan työpaikassa sai jo parempaa palkkaa, kuin mitä tuosta voisi ymmärtää. Elänkö kuplassa?

En nyt jaksa tuohon tarkemmin perehtyä, mutta opintojen aloittaminen vertailukohtana vaikuttaa vähän erikoiselta. Mutulla sanoisin että järkevämpää olisi vertailla palkkatasoa valmistumisen jälkeen.

Tähänkin tietysti vaikuttaisi se että IT-alalla ainakin muutama vuosi sitten firmat veti porukkaa töihin suoraan yliopistolta, valmistuminen venyi jne
 
Jollakin tapaa aika koomista, että edellisessä duunissani tienasin noin kymppitonnin oman oppilaitokseni keskiarvoa enemmän, vaikka hommassa ei todellakaan vaadittu minkäänlaista koulutusta. Opiskelu on investointi jne :D
 
En nyt jaksa tuohon tarkemmin perehtyä, mutta opintojen aloittaminen vertailukohtana vaikuttaa vähän erikoiselta. Mutulla sanoisin että järkevämpää olisi vertailla palkkatasoa valmistumisen jälkeen.

Tähänkin tietysti vaikuttaisi se että IT-alalla ainakin muutama vuosi sitten firmat veti porukkaa töihin suoraan yliopistolta, valmistuminen venyi jne

Toisaalta taas fiksua, koska eri tutkinnot kestävät eri ajan. Ja tuo mittaa kuinka nopeasti pääsee tietylle tulotasolle siitä kun opinnot aloittaa. Tosin vertailupisteitä voisi olla mielummin pari lisää. Vaikka 5, 10, ja 20. Nythän tuossa näyttää, että esim. teknisellä alalla yliopistosta ei ole mitään rahallista hyötyä.

Jos tuossa keskiarvossa on kaikki työttömät yms. ryhmät mukana niin se selittää matalaa tasoa. Voi myös vääristää tuloksia aika rankasti.
 
En nyt jaksa tuohon tarkemmin perehtyä, mutta opintojen aloittaminen vertailukohtana vaikuttaa vähän erikoiselta. Mutulla sanoisin että järkevämpää olisi vertailla palkkatasoa valmistumisen jälkeen.

Tähänkin tietysti vaikuttaisi se että IT-alalla ainakin muutama vuosi sitten firmat veti porukkaa töihin suoraan yliopistolta, valmistuminen venyi jne
Yksi kaverini joka on isohkon koodaritiimin esimies ja rekrytoi paljon nopeasti kasvavaan firmaan totesi, että paras indikaattori ihmisten osaamisesta jonka he ovat löytäneet on se, että onko joku päässyt aaltoyliopistoon tai entiselle TKK:lle (mille tahansa linjalle) sisään.

Valmistuminen on kuulemma melkolailla toissijainen indikaattori.
 
Toisaalta taas fiksua, koska eri tutkinnot kestävät eri ajan. Ja tuo mittaa kuinka nopeasti pääsee tietylle tulotasolle siitä kun opinnot aloittaa. Tosin vertailupisteitä voisi olla mielummin pari lisää. Vaikka 5, 10, ja 20. Nythän tuossa näyttää, että esim. teknisellä alalla yliopistosta ei ole mitään rahallista hyötyä.

Jos tuossa keskiarvossa on kaikki työttömät yms. ryhmät mukana niin se selittää matalaa tasoa. Voi myös vääristää tuloksia aika rankasti.

Tuossahan oli eriteltynä yliopisto ja amk. Lähtökohtaisesti jokainen samantasoinen yliopistotutkinto kestää yhtä pitkään, tai ainakin tämä olisi tavoite.
 
Yksi kaverini joka on isohkon koodaritiimin esimies ja rekrytoi paljon nopeasti kasvavaan firmaan totesi, että paras indikaattori ihmisten osaamisesta jonka he ovat löytäneet on se, että onko joku päässyt aaltoyliopistoon tai entiselle TKK:lle (mille tahansa linjalle) sisään.

Valmistuminen on kuulemma melkolailla toissijainen indikaattori.

Veikkaan että korreloi matikan numeroiden kanssa vahvasti...
 
Yksi kaverini joka on isohkon koodaritiimin esimies ja rekrytoi paljon nopeasti kasvavaan firmaan totesi, että paras indikaattori ihmisten osaamisesta jonka he ovat löytäneet on se, että onko joku päässyt aaltoyliopistoon tai entiselle TKK:lle (mille tahansa linjalle) sisään.

Valmistuminen on kuulemma melkolailla toissijainen indikaattori.
No rima ei sitten ole kovin korkea. :D
 
Mielenkiintoinen uutinen korkeakoulutettujen tulotasoista:

Paljonko sinun korkeakoulustasi valmistuneet tienaavat? Uusi tutkimus laittoi yliopistot ja ammattikorkeakoulut järjestykseen

Ei nuo keskimääräiset ansiot 10v kuluttua koulun aloituksesta nyt kovin kummoisilta näytä. Ensimmäisessä oikeassa IT-alan työpaikassa sai jo parempaa palkkaa, kuin mitä tuosta voisi ymmärtää. Elänkö kuplassa?
Ainakaan tutkimuksen DI-palkat eivät ole linjassa TEK:in tilastojen kanssa näin mutulla. 10 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen valmistumisesta lienee kulunut keskimäärin 4 vuotta.
 
Tuossahan oli eriteltynä yliopisto ja amk. Lähtökohtaisesti jokainen samantasoinen yliopistotutkinto kestää yhtä pitkään, tai ainakin tämä olisi tavoite.

Olisihan se tavoite joo, mutta totuus on jotain ihan muuta eikä opintoviikkokaan ole oikeasti opvintoviikko. AMK varmaan menee säännöstään siihen 4,5 vuoteen putkimaisuutensa vuoksi, mutta DI:n keskimääräinenkin valmistumisaika onkin jo 6-7v. (Johtuu toki osittain siitäkin, että yleensä viimeistely hoidetaan jo työn ohessa)

Toki opetusministeriöllä on ollut viime vuosina kova painostus pudottaa tutkintovaatimukset minimiin myös yliopistopuolella.
 
Ainakaan tutkimuksen DI-palkat eivät ole linjassa TEK:in tilastojen kanssa näin mutulla. 10 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen valmistumisesta lienee kulunut keskimäärin 4 vuotta.

Sisältää kaikki maisterit.... LUT korkeilla sijoilla varmasti vain sen takia, että on teknisiä aloja ilman kaikkea turhimoa.
 
Eihän tuo kerro rimasta vielä mitään?
No ei välttämättä. Mutta käsittääkseni Aallon teknilliseen ja varsinkin maakuntien DI-opinahjoihin ei muutamaa koulutusohjelmaa lukuun ottamatta ole kovinkaan haasteellista päästä sisään.
 
No ei välttämättä. Mutta käsittääkseni Aallon teknilliseen ja varsinkin maakuntien DI-opinahjoihin ei muutamaa koulutusohjelmaa lukuun ottamatta ole kovinkaan haasteellista päästä sisään.
Aallossa pääsyrajat ovat kuitenkin luonnontiedepuolella suomen korkeimmat. Ilmeisesti se tekee korrelaatiosta merkittävän.
 
Olisihan se tavoite joo, mutta totuus on jotain ihan muuta eikä opintoviikkokaan ole oikeasti opvintoviikko. AMK varmaan menee säännöstään siihen 4,5 vuoteen putkimaisuutensa vuoksi, mutta DI:n keskimääräinenkin valmistumisaika onkin jo 6-7v. (Johtuu toki osittain siitäkin, että yleensä viimeistely hoidetaan jo työn ohessa)

Toki opetusministeriöllä on ollut viime vuosina kova painostus pudottaa tutkintovaatimukset minimiin myös yliopistopuolella.

Tohon tutkimukseen liittyen on ihan turha vertailla yliopistoa ja amk:ta kun ne oli eriteltynä. enemmänkin voisi miettiä vaikka yliopistolla eri alojen valmistumisaikoja.
 
Itse asiantuntija tehtävissä ja palkka + bonukset + edut n. 100k€ vuodessa. DI ja 20v työuraa.
 
Tohon tutkimukseen liittyen on ihan turha vertailla yliopistoa ja amk:ta kun ne oli eriteltynä. enemmänkin voisi miettiä vaikka yliopistolla eri alojen valmistumisaikoja.

No onhan se nyt melkoisen oleellista, jos on 18v ja miettii mihin lähteä opiskelemaan. Toki asioista kiinnostuneelle se yliopisto on varmasti paras valinta ihan oman mielenkiinnon ja ympärillä olevien propellihattujen takia rahasta riippumatta.
 
Olen myynnissä tekninen asiantuntija (tietoliikennetekniikka). Myyntipuoöella palkat on yleensä hieman parempia. Matkustamista on aika paljon.
 
No onhan se nyt melkoisen oleellista, jos on 18v ja miettii mihin lähteä opiskelemaan. Toki asioista kiinnostuneelle se yliopisto on varmasti paras valinta ihan oman mielenkiinnon ja ympärillä olevien propellihattujen takia rahasta riippumatta.

Tarkoitin siis sitä että tuossa tutkimussa yliopisto ja amk on eroteltu. Varmaan me puhuttiin eri asioista tässä.

Pitänee lukea ainakin ton gradun johdanto huomenna. En halua tota gradua teilata ennenkuin itse luen edes sen johdannon, mutta liikaa johtopäätöksiä ei kannata tehdä koska
-toi on "vain" gradu
-varsinkin kesäaikaan yliopistot haluavat puskea kaikkea vähänkään uutisoinnin arvoista tutkimusta julkisuuteen
-IL/IS/HS toimittajat varsinkin jos ovat kesähessuja uskovat mielellään jos jotain tiedotetaan yliopistojen virallisen viestinnän kautta, näistä saa myös kivasti klikkiotsikkoja
 
Olisi kiinnostavaa nähdä myös eri tutkintojen välistä palkkavertailua. Mutulla heittäisin että esim tuotantotalouden DIt tienaavat keskimäärin reippaasti esim perus sähkö-DItä enemmän.
 
Olisi kiinnostavaa nähdä myös eri tutkintojen välistä palkkavertailua. Mutulla heittäisin että esim tuotantotalouden DIt tienaavat keskimäärin reippaasti esim perus sähkö-DItä enemmän.

TEK noita julkaisee joka vuosi. Tosin taitaa olla helposti saatavilla vaan jäsenille.

EDIT: Olipa sittenkin myös nuo yksinkertaisimmat tilastot saatavilla ihan julkisestikin: Palkkatilastot
 
Palkkatilastot

Tuosta vielä suora linkki pdf ja taulukot aloista https://www.tek.fi/fi/cmis/browser?id=workspace://SpacesStore/f4b60993-c51e-4d33-955e-34fd47537a48&filename=cmisattachments/tmt_2018_palkat_koulutusohjelmittain.pdf

upload_2019-7-14_0-9-49.png

upload_2019-7-14_0-8-18.png

upload_2019-7-14_0-8-35.png
 
Olisi kiinnostavaa nähdä myös eri tutkintojen välistä palkkavertailua. Mutulla heittäisin että esim tuotantotalouden DIt tienaavat keskimäärin reippaasti esim perus sähkö-DItä enemmän.

TEK noita julkaisee joka vuosi. Tosin taitaa olla helposti saatavilla vaan jäsenille.
Muistaakseni nykyisin tuta ja tietotekniikka ovat palkkakärjessä jos nuorista kyse.
 
Muistaakseni nykyisin tuta ja tietotekniikka ovat palkkakärjessä jos nuorista kyse.
Kannattaa huomata tässä, että ainakin vielä vuosikymmen sitten tutalle oli erittäin paljon vaikeampi päästä kuin esim. sähkölle - tai sen puoleen tietotekniikalle. Eli materiaali on parempaa. Olisi kiva nähdä DI-tilastoja tuollain materiaalivakioituna - mutulla heittäisin, että tietotekniikka on aivan ylivoimainen ja perää pitää jokin ympäristötekniikka.
 
Kannattaa huomata tässä, että ainakin vielä vuosikymmen sitten tutalle oli erittäin paljon vaikeampi päästä kuin esim. sähkölle - tai sen puoleen tietotekniikalle. Eli materiaali on parempaa. Olisi kiva nähdä DI-tilastoja tuollain materiaalivakioituna - mutulla heittäisin, että tietotekniikka on aivan ylivoimainen ja perää pitää jokin ympäristötekniikka.
Tuta poikkeaa sikäli muista, että siellä on paljon enemmän hajontaa. Johtajanpestejä ei riitä kaikille, mutta ne ketkä siihen putkeen pääsee tienaa sitten senkin edestä. Suhteilla on varmasti myös paljon osuutta kun noita jaetaan, jos niitä on kannattanee mennä tutalle.
 
Ainakaan tutkimuksen DI-palkat eivät ole linjassa TEK:in tilastojen kanssa näin mutulla. 10 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen valmistumisesta lienee kulunut keskimäärin 4 vuotta.

Nuo on pikaisella katsannolla ihan eri tilastoja. TEK:n tilasto kattaa kokopäivätöissä olevien palkat (mediaanin). Pro gradu taas kattaa kaikkien valmistuneiden palkat (keskiarvon), sisältäen siis ilmeisesti kaikki työttömät. Jos siis kiinnostaa tietää, mitä työllistetty tietyn koulutuksen omaava tienaa, on TEK parempi lähde. Mutta tuo lehtijuttu jätti monta avointa kysymystä tutkimuksesta.

Onko jollai linkkiä itse pro graduun? Haluaisin nähdä sen suoraan ilman toimittajan mahdollisia tulkintoja.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 272
Viestejä
4 488 673
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom