Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Pointti oli enemmän kyllä se, että jos joskus tulee niin "hurskas" rekryäjä vastaan, joka on sitä mieltä, että on täysi vääryys ihmisen pitää pidempääkin lomaa ja nauttia elämästään (ansaitsemillaan rahoilla) ennen eläkepäiviä - sikäli, jos sinne asti hengissä edes selviää - niin saa kyllä pitää mun puolesta ajatusmaailmansa sekä tunkkinsa.
Tästähän ei voi normaalin moraalin puitteissa olla eri mieltä. Sen sijaan tuhansien eurojen kuukausittaisen ansiosidonnaisen bonuksen nauttiminen ei ole itse ansaittua. Se on puukko kurkulla otettua rahaa, jota saavat harvat ja valitut ja jonka maksamiseen osallistuvat kaikki.
 
Tästähän ei voi normaalin moraalin puitteissa olla eri mieltä. Sen sijaan tuhansien eurojen kuukausittaisen ansiosidonnaisen bonuksen nauttiminen ei ole itse ansaittua. Se on puukko kurkulla otettua rahaa, jota saavat harvat ja valitut ja jonka maksamiseen osallistuvat kaikki.

Jokainen maksaa palkastaan kiinteän prosentin verran työttömyysvakutuusmaksua, tässä ei ole leikkuria. Sen sijaan ansiosidonnaisessa on todella karut leikkurit. Tämäkin on taas yksi paikka jossa hyvätuloiset subventoivat pienituloisia.
Eli oikeassa olet. Suurituloiset osallistuvat pienituloisten ansaitsemattomien ansiosidonnaisbonusten maksamiseen saamatta itse juuri mitään itse joutuessaan ansiosidonnaiselle.
 
Tästähän ei voi normaalin moraalin puitteissa olla eri mieltä. Sen sijaan tuhansien eurojen kuukausittaisen ansiosidonnaisen bonuksen nauttiminen ei ole itse ansaittua. Se on puukko kurkulla otettua rahaa, jota saavat harvat ja valitut ja jonka maksamiseen osallistuvat kaikki.

Saa olla jo melkoinen sikariporraspalkka, että pääsee ansiosidonnaisessa mihinkään tuhansiin euroihin. Siinä tosiaan on aika jyrkkä progressio.

iolkassataulukko.jpg
 
Jokainen maksaa palkastaan kiinteän prosentin verran työttömyysvakutuusmaksua, tässä ei ole leikkuria. Sen sijaan ansiosidonnaisessa on todella karut leikkurit.

Leikkurihan menee niin, että reiluun 3000€ asti ansiosidonnaista kertyy n. 55% bruttopalkasta, jonka jälkeen vajaa 20%. Edit: kuten ylläolevasta kuvastakin näkyy.

Onhan tuo aivan järkyttävän kova leikkuri, kun ottaa huomioon, että se isotuloisempi maksaa niitä muitakin veroja töissä ollessaa paljon enemmän. Miettikää millainen melu tulisi, jos eläkkeisiin laitettaisiin jotain vastaavaa.
 
Leikkurihan menee niin, että reiluun 3000€ asti ansiosidonnaista kertyy n. 55% bruttopalkasta, jonka jälkeen vajaa 20%. Edit: kuten ylläolevasta kuvastakin näkyy.

Onhan tuo aivan järkyttävän kova leikkuri, kun ottaa huomioon, että se isotuloisempi maksaa niitä muitakin veroja töissä ollessaa paljon enemmän. Miettikää millainen melu tulisi, jos eläkkeisiin laitettaisiin jotain vastaavaa.
Eläkkeisiin pitäisi ilman muuta laittaa vastaava leikkuri. Koska onhan se satoja tuhansia vuodessa tienannut jo sen verran omaisuutta hankkinut, ettei tarttee enään töissä käyvien lompakolla kupata.
 
Eläkkeisiin pitäisi ilman muuta laittaa vastaava leikkuri. Koska onhan se satoja tuhansia vuodessa tienannut jo sen verran omaisuutta hankkinut, ettei tarttee enään töissä käyvien lompakolla kupata.

Toisaalta suuren eläkkeen ansainnut on maksanut veroja työaikanaan hyvin paljon. Lisäksi täytyy muistaa, että myös sitä eläkettä verotetaan progressiivisesti kuten muitakin tuloja. Näin tulojen top 10% kuulumattomana on helppo pohtia, että voisihan sitä hieman leikata isoja eläkkeitä, mutta rehellisesti sanottuna ei se oikeudenmukaista olisi.
 
Toisaalta suuren eläkkeen ansainnut on maksanut veroja työaikanaan hyvin paljon. Lisäksi täytyy muistaa, että myös sitä eläkettä verotetaan progressiivisesti kuten muitakin tuloja. Näin tulojen top 10% kuulumattomana on helppo pohtia, että voisihan sitä hieman leikata isoja eläkkeitä, mutta rehellisesti sanottuna ei se oikeudenmukaista olisi.

Kannattaa ihan oikeasti tutustua eläkejärjestelmäämme ja millaisia eläkemaksuja minäkin aikana on ollut.

Nykyinen järjestelmä on täysi tulonsiirto työssä kävijöiltä eläkeläisille.
 
Kannattaa ihan oikeasti tutustua eläkejärjestelmäämme ja millaisia eläkemaksuja minäkin aikana on ollut.

Nykyinen järjestelmä on täysi tulonsiirto työssä kävijöiltä eläkeläisille.

Tämä saattaa pitää paikkansa. Mutta ei kai kukaan luule, että tuollainen "leikkuri" lähtisi pois siinä vaiheessa, kun me kovia eläkemaksuja maksaneet eläkkeelle (ehkä) päästään?
 
Saa olla jo melkoinen sikariporraspalkka, että pääsee ansiosidonnaisessa mihinkään tuhansiin euroihin. Siinä tosiaan on aika jyrkkä progressio.

iolkassataulukko.jpg
En ottanut kantaa ansiotasoon. Tuo on rahaa, jonka maksamiselle ei ole kestäviä perusteita, jota rahoittavat kaikki ja johon ei ole osuutta kuin valikoidulla kansanosalla.

En tiedä, millä matematiikalla pitää olla sikariporrasta jotta pelkkää ansiosidonnaisen osaa tulee "tuhansia". Aika äkkiä nelinumeroinen määrä tulee vastaan. Letkautukseni tosin viittasi kokonaisetuuden määrään, jossa kahteen tonniinkaan - mikä kai sopii jokaisen soveltavaan määritelmään tuhansista - päästään jotakuinkin siinä kun verkkosukkademarin käsitys köyhyyden rajasta saavutetaan.

Pitää olla todella vässykkä, jotta kokee oikeutetuksi juuri omassa tapauksessaan vaatia elintason ja ylisuuren asuntolainan ylläpitoa veronmaksajilta, kun itse on elänyt tili tuli - tili meni, tai vaihtoehtoisesti haluaa jetsettiään tahi downshiftaustaan ylläpidettävän. Muut - köyhemmät tai rikkaammat - eivät saa joko pennin jeniä tai minimiturvan, mutta maksavat veronsa tästä riippumatta ihan samalla kaavalla ja progressiolla kuin sak-muotin mukainen kansalainen.

Kuten eläkkeitä ei pitkään pystytä maksamaan, niin ei pystyttäisi ansiosidonnaistakaan, jos se koskisi kaikkea palkkatyötä.
 
En ottanut kantaa ansiotasoon. Tuo on rahaa, jonka maksamiselle ei ole kestäviä perusteita, jota rahoittavat kaikki ja johon ei ole osuutta kuin valikoidulla kansanosalla.

En tiedä, millä matematiikalla pitää olla sikariporrasta jotta pelkkää ansiosidonnaisen osaa tulee "tuhansia". Aika äkkiä nelinumeroinen määrä tulee vastaan. Letkautukseni tosin viittasi kokonaisetuuden määrään, jossa kahteen tonniinkaan - mikä kai sopii jokaisen soveltavaan määritelmään tuhansista - päästään jotakuinkin siinä kun verkkosukkademarin käsitys köyhyyden rajasta saavutetaan.

Pitää olla todella vässykkä, jotta kokee oikeutetuksi juuri omassa tapauksessaan vaatia elintason ja ylisuuren asuntolainan ylläpitoa veronmaksajilta, kun itse on elänyt tili tuli - tili meni, tai vaihtoehtoisesti haluaa jetsettiään tahi downshiftaustaan ylläpidettävän. Muut - köyhemmät tai rikkaammat - eivät saa joko pennin jeniä tai minimiturvan, mutta maksavat veronsa tästä riippumatta ihan samalla kaavalla ja progressiolla kuin sak-muotin mukainen kansalainen.

Kuten eläkkeitä ei pitkään pystytä maksamaan, niin ei pystyttäisi ansiosidonnaistakaan, jos se koskisi kaikkea palkkatyötä.

Kuulostaa lähinnä lapselliselta trolliprovolta heitot tuhansista kun 2000e vaatii palkaksi 3500e ja 3000e tasolle pääsee jollakin 8000e ansioilla. Toisaalta melko säälittävän katkeraa tilitystä noin muutenkin.

Kai se on sitten vässykkä, jos haluaa sen helvetillisen veroasteen vastineeksikin jotain. Johon voidaan laskea mukaan n. 3% työttömyysvakuutusmaksua. Vakuutusmaksujen vastineeksi on yleensä tapana saada jonkinlaista turvaa/korvauksia vastineeksi.

Ei varmaan mene ylipäänsä kovinkaan paljon pieleen väittää, että lähes jokainen joka pääsee edes sinne 2000e työttömyysturvalle on maksanut moninkertaisesti enemmän rahaa sisään tuohon järjestelmään.
 
Viimeksi muokattu:
Itselle. Ei muille.

Onhan se toki "katkeraa" aina jos joku kritisoi Saavutettua Etua. Ja säälittävää ja lapsellista.

Yhteiskunta on saavutettu etu. Se on ihan totta. Pitäisi varmaan lakkauttaa.

Eipä tuota montaa euroa ole tullut yli kymmenen vuoden aikana saatua, eikä kyllä ikinä "tuhansia". Huhujen mukaan oon kuullut, että joku muukin olis joskus saanut. Korjaa toki, jos olen väärässä kun tiedät selvästi paremmin.
 
Olkaas huoletta! Havoin ne suuria veroja maksavat edes pääsevät "nauttimaan" niistä "rahoistaan" ansiosidonnaisten yms. muodossa. Aika pieni joukko suurituloisia maksaa viulut lopuille.

Kovapalkkaisin 11 prosenttia maksoi 45 prosenttia veroista ainakin muutama vuosi sitten. Pienituloisin 44 prosenttia alle 8 prosenttia.

Edit:

Yli 40000 euroa ansaitseva viidennes maksaa 96 prosenttia ansiotuloveroista

Yli 40000 euroa ansaitseva viidennes maksaa 96 prosenttia ansiotuloveroista

 
Olkaas huoletta! Havoin ne suuria veroja maksavat edes pääsevät "nauttimaan" niistä "rahoistaan" ansiosidonnaisten yms. muodossa. Aika pieni joukko suurituloisia maksaa viulut lopuille.

Kovapalkkaisin 11 prosenttia maksoi 45 prosenttia veroista ainakin muutama vuosi sitten. Pienituloisin 44 prosenttia alle 8 prosenttia.

Edit:

Yli 40000 euroa ansaitseva viidennes maksaa 96 prosenttia ansiotuloveroista

Yli 40000 euroa ansaitseva viidennes maksaa 96 prosenttia ansiotuloveroista

Valtion ansiotulovero (5.5mrd) tosin vastaa alle kymmenesosaa koko verotuksesta. Loput ovat enempi / vähempi tasaveroja. Unohtuu yleensä mainita jostain syystä kokkarien propagandaosastolta :)

Sinänsä olisi mielenkiintoista tietää, miten tuo Suomeen maksettujen verojen osuus ihan oikeasti jakautuu, kun lasketaan kaikki kulutusverot ja pääomatuloverot yms.
 
Tästähän ei voi normaalin moraalin puitteissa olla eri mieltä. Sen sijaan tuhansien eurojen kuukausittaisen ansiosidonnaisen bonuksen nauttiminen ei ole itse ansaittua. Se on puukko kurkulla otettua rahaa, jota saavat harvat ja valitut ja jonka maksamiseen osallistuvat kaikki.
Joudun tuottaan nyt pettymyksen, sillä ei ole ansiosidonnaisia näkynyt, entiset työnantajathan nuo lomat ovat kustantaneet.

"Ilmaista rahaa" sain viimeksi 19-vuotiaana, jolloin nekin perittiin takaisin, kun olin niin tyhmä että tein (liikaa) töitä. Selvästi siis kaljanjuonti ja pleikkarin peluu on tässä maassa taloudellisesti järkevin malli, töitä sivussa korkeintaan ilman kuittia.

Kyllä se rattaisto aina välillä on muistuttanut olemassaolostaan; miksi se ja se tuki on evätty, tai pyydetään perusteluja miksi ei pitäisi evätä, tai selvittämään tulojaan että saisi jotain alennusta maksuista. Kyseessä siis jotakin kummallista, jotain mitä ei ole edes pyytänyt, mutta on silti evätty. Aika selvää, että jos vastineen on ylipäänsä lähettänyt, on se ollut tyyliin KikkiHiri keskisormi pystyssä (tositarina liittyen työmarkkinatuen "eväämiseen" joskus muinoin, syystä että en silloin hakenut agronomikoulutukseen - eikö se liity jotenkin maanviljelyyn? - mun mielestä kun se ei oikein olis edistänyt uraani IT-alalla ja sijaitsi lisäksi 400km päässä kotoa).

Enpä kyllä eläkkeisiin usko sitäkään vähää. Vähänkään täysjärkinen ihminen alkaa jo ennen 30v suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa exit-suunnitelmaansa. Ostaa vaan kasan kirjekuoria valmiiksi, voi sitten eläkepäivillä lähetellä KikkiHiriä taas kyselijöille.
 
Viimeksi muokattu:
Valtion ansiotulovero (5.5mrd) tosin vastaa alle kymmenesosaa koko verotuksesta. Loput ovat enempi / vähempi tasaveroja. Unohtuu yleensä mainita jostain syystä kokkarien propagandaosastolta :)

Sinänsä olisi mielenkiintoista tietää, miten tuo Suomeen maksettujen verojen osuus ihan oikeasti jakautuu, kun lasketaan kaikki kulutusverot ja pääomatuloverot yms.

Juu no painin hetken sen kanssa että laitanko tuohon vielä että: "Huom. ansiotuloverosta", mutta ajattelin että koska se jo otsikossa sekä linkissä näkyy niin menköön noin.

Miksi muuten puhut kokkarien propagansaosastosta, viittaatko sillä minuun? Kirjoitin faktan ja selvästi mitä veroa tarkoitin.



Tässä löysin jonkun jutun jossa on viittaus "kaikkiin veroihin": Kovatuloisten suomalaisten kärki maksaa yli 40% kaikista veroista

Kovatuloisten suomalaisten kärki maksaa yli 40% kaikista veroista

SUURITULOISIN kymmenesosa Suomen kansasta maksaa vuosittain noin 42 prosenttia kaikista veroista ja maksuista. Asia selviää Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tilastosta (vuodelta 2014). Tuohon eniten tienaavien ryhmään pääsee noin 4 100 euron bruttokuukausituloilla.

Suurituloisten 42 prosentin osuus on melkein 13 miljardia euroa. Veroja ja maksuja maksettiin vuonna 2014 yhteensä noin 29,8 miljardia.

...

...
Enpä kyllä eläkkeisiin usko sitäkään vähää. Vähänkään täysjärkinen ihminen alkaa jo ennen 30v suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa exit-suunnitelmaansa. Ostaa vaan kasan kirjekuoria valmiiksi, voi sitten eläkepäivillä lähetellä KikkiHiriä taas kyselijöille.
...

Samat ajatukset itsellä. Varmasti jonkun tuensaajan on "lottovoitto syntyä Suomeen". Näin itsekin "kovatuloisimpaan kymmenykseen" kuuluvana, joka joutuu maksamaan viulut, myös mietin että täysjärkinen ihminen painelisi ulkomaille alhaisemman verotuksen ja vähemmän sosialistisen valtion perään...
 
Viimeksi muokattu:
Juu no painin hetken sen kanssa että laitanko tuohon vielä että: "Huom. ansiotuloverosta", mutta ajattelin että koska se jo otsikossa sekä linkissä näkyy niin menköön noin.

Miksi muuten puhut kokkarien propagansaosastosta, viittaatko sillä minuun? Kirjoitin faktan ja selvästi mitä veroa tarkoitin.



Tässä löysin jonkun jutun jossa on viittaus "kaikkiin veroihin": Kovatuloisten suomalaisten kärki maksaa yli 40% kaikista veroista

Kovatuloisten suomalaisten kärki maksaa yli 40% kaikista veroista

SUURITULOISIN kymmenesosa Suomen kansasta maksaa vuosittain noin 42 prosenttia kaikista veroista ja maksuista. Asia selviää Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tilastosta (vuodelta 2014). Tuohon eniten tienaavien ryhmään pääsee noin 4 100 euron bruttokuukausituloilla.

Suurituloisten 42 prosentin osuus on melkein 13 miljardia euroa. Veroja ja maksuja maksettiin vuonna 2014 yhteensä noin 29,8 miljardia.

...



Samat ajatukset itsellä. Varmasti jonkun tuensaajan on "lottovoitto syntyä Suomeen". Näin itsekin "kovatuloisimpaan kymmenykseen" kuuluvana, joka joutuu maksamaan viulut, myös mietin että täysjärkinen ihminen painelisi ulkomaille alhaisemman verotuksen ja vähemmän sosialistisen valtion perään...

Verkkouutiset on kokoomuksen lehti, ja siellähän usein noita uutisia on. Eli en viittaa sinuun viittaan siihen tahoon joka tuota aina haluaa tuoda julkisuuteen huomioimatta (ilmeisen tarkoitushakuisesti) tuota ansiotuloveron yllättävän pientä osuutta kokonaisverotuksessa. Toki se on aika iso leikkuri, kun se monella on lähes 0e.

Toisaalta Suomessa ei tarvi kaltereita ikkunoihin ja kaduilla saa kulkea suhteellisen turvallisesti vauvasta vaariin, mikä ei todellakaan ole normaali tilanne maissa, joissa verotus on tasaisempaa ja sosiaalinen tulonjako vähäisempää. Toki tätä ikävää "impivaaralaista lintukotoa" yritetään parhaan mukaan ajaa alas, jonka jälkeen ei jää enää kuin ne verot.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Toisaalta Suomessa ei tarvi kaltereita ikkunoihin ja kaduilla saa kulkea suhteellisen turvallisesti vauvasta vaariin, mikä ei todellakaan ole normaali tilanne maissa, joissa verotus on tasaisempaa ja sosiaalinen tulonjako vähäisempää. Toki tätä ikävää "impivaaralaista lintukotoa" yritetään parhaan mukaan ajaa alas, jonka jälkeen ei jää enää kuin ne verot.
Miksi esim. Sveitsissä ei tarvitse kaltereita ikkunoissa, vaikka verotus on merkittävästi kevyempää?
 
Miksi esim. Sveitsissä ei tarvitse kaltereita ikkunoissa, vaikka verotus on merkittävästi kevyempää?

Sveitsi-kortti. Itselleni vähän kuin natsikortti. Sveitsi on niin poikkeustapaus, että siihen vertaaminen on huonoa argumentointia.

Ja itse asiassa Sveitsissä on ainakin suuressa osassa taloja murtosuojat ikkunoissa eli sellaiset samanlaiset "pellit" kuin lasketaan usein liikekiinteistöjen ikkunoiden eteen yöksi Suomenkin isompien kaupunkien keskustoissa.
 
Sveitsi-kortti. Itselleni vähän kuin natsikortti. Sveitsi on niin poikkeustapaus, että siihen vertaaminen on huonoa argumentointia.

Ja itse asiassa Sveitsissä on ainakin suuressa osassa taloja murtosuojat ikkunoissa eli sellaiset samanlaiset "pellit" kuin lasketaan usein liikekiinteistöjen ikkunoiden eteen yöksi Suomenkin isompien kaupunkien keskustoissa.
Nuohan eivät tarjoa minkäänlaista murtosuojaa.

Ne eivät lukitu ala-asentoon mitenkään, vaan ne voi yksinkertaisesti nostaa ulkopuolelta kiskoja pitkin ylös. Ne ovat 100%:sesti auringolta suojautumiseen, eikä niillä ole mitään turvallisuusfunktiota ehkä jotain kovia myrskyjä lukuunottamatta.
 
Miksi esim. Sveitsissä ei tarvitse kaltereita ikkunoissa, vaikka verotus on merkittävästi kevyempää?

Ehkä siksi, etttä Sveitsi näyttää käyttävän kansalaista kohden nopeasti katsottuna sosiaalimenoihin suurinpiirtein sen verran rahaa kuin Suomikin ja se yllä kirottu työttömyysvakuutusjärjestelmäkin näyttää aikalailla identtiseltä.

Sveitsillä vain on rahaa.

How does Switzerland spend its taxpayers' money?
Unemployment Benefits in Switzerland: No Need to Panic | InterNations GO!
 
Sveitsi käyttää tuon mukaan vain 33,5% verorahoista sosiaaliturvaan johon ilmeisesti myös terveydenhuolto laskettuna mukaan. Kannattaa katsoa suomen vastaavia lukuja jos uskaltaa.
Tosin työttömyyskin vain reilu 3%, mikä lie motivaation syynä. :vihellys:

Ei suomesta toki mitään sveitsiä ole koskaan tulossa, mutta saman suuntaan lähtisin pyrkimään.
 
Sveitsi käyttää tuon mukaan vain 33,5% verorahoista sosiaaliturvaan johon ilmeisesti myös terveydenhuolto laskettuna mukaan. Kannattaa katsoa suomen vastaavia lukuja jos uskaltaa.
Tosin työttömyyskin vain reilu 3%, mikä lie motivaation syynä. :vihellys:

Ei suomesta toki mitään sveitsiä ole koskaan tulossa, mutta saman suuntaan lähtisin pyrkimään.

Sveitstin valtion budjetti tuon mukaan
Sveitsi käyttää tuon mukaan vain 33,5% verorahoista sosiaaliturvaan johon ilmeisesti myös terveydenhuolto laskettuna mukaan. Kannattaa katsoa suomen vastaavia lukuja jos uskaltaa.
Tosin työttömyyskin vain reilu 3%, mikä lie motivaation syynä. :vihellys:

Ei suomesta toki mitään sveitsiä ole koskaan tulossa, mutta saman suuntaan lähtisin pyrkimään.

Sveitsin verotus per capita ~8500e Suomen verotus ~10000e. Ei tuo nyt mikään aivan dramaattinen ero ole. Samaan suuntaan kannattaa varmasti pyrkiä, mutta tehdään suomesta Venäjä tai Amerikka ei ole samaan suuntaan pyrkimistä. Tärkeintä olisi keskittyä siihen mistä valtio saa fyrkkaa.
 
Sveitsillä vain on rahaa.
Oletko koskaan miettinyt, että rahaa voisi olla jossain siksi, että verotus on kevyttä, joka kannustaa tekemään töitä ja kerryttämään varallisuutta?

100 000e vuosiliksasta jää sveitsissä käteen n. 80 000e vaikka huomioi pakollisen yksityisen terveysvakuutujsen. Vähän vähemmän tienaava ei maksa käytännössä mitään veroa, ainoastaan muutaman prosentin eläke ja työttömyysvakuutusmaksuja.

Eläkekin kertyy 2/3:lta omissa nimissä olevalle tilille, jonka voi nostaa mukaansa jos muuttaa maasta pois.
Sveitstin valtion budjetti tuon mukaan

Sveitsin verotus per capita ~8500e Suomen verotus ~10000e. Ei tuo nyt mikään aivan dramaattinen ero ole. Samaan suuntaan kannattaa varmasti pyrkiä, mutta tehdään suomesta Venäjä tai Amerikka ei ole samaan suuntaan pyrkimistä. Tärkeintä olisi keskittyä siihen mistä valtio saa fyrkkaa.
Niin, palkat ovat +50-+100% suomeen verrattuna ja verotus absoluuttisena summana pienempi.

Yhteiskunta toimii huomattavan hyvin, turvallisuus on hyvä, Sveitsiläiset kaupungit ovat kansainvälisissä elämänlaatuvertailuissa hyvillä sijoilla jne.
-
Työn matala verotus vähentää palveluostojen verokiilaa. Se mahdollistaa työntekijöiden korkeamman erikoistumisasteen ja korkean erikoistumisasteen duunarit nyt keskimäärin ovat tehokkaampia siinä oman kapean alansa hommassa. Ja kun verokiila on kapea, niin sen sijaan, että teet kaiken itse epätehokkaasti yleismies jantusena, voit ostaa jokaisen eri tehtävän viideltä oman alansa expertiltä, jotka tekevät homman tehokkaammin kuin mihin itse pystyt.

Sama pätee liike-elämään ja yksityiselämään. Jos palveluostosta menee veroa vain 7.7% alv:tä ja työntekijöiden palkan verotus on kevyttä, niin ostojen kustannukset suhteessa omaan myyntiin ovat mukavan alhaiset sekä kotiin, että firmalle.
 
Sveitsin verotus per capita ~8500e Suomen verotus ~10000e. Ei tuo nyt mikään aivan dramaattinen ero ole. Samaan suuntaan kannattaa varmasti pyrkiä, mutta tehdään suomesta Venäjä tai Amerikka ei ole samaan suuntaan pyrkimistä. Tärkeintä olisi keskittyä siihen mistä valtio saa fyrkkaa.

Juuh en nyt kyllä ihan Venäjää tai Amerikkaa siihen väliin tarkoittanut laittaa. Lähinnä vaan Suomen sosiaaliturvan kulujen järkeistämistä, enkä tällä terveydenhuoltoa tarkoita.
Tuskinpa Suomi nykysysteemillä mistään yhtäkkiä lisä tulojakaan on saamassa paitsi verotusta kiristämällä ja lainaamalla.
 
Oletko koskaan miettinyt, että rahaa voisi olla jossain siksi, että verotus on kevyttä, joka kannustaa tekemään töitä ja kerryttämään varallisuutta?

100 000e vuosiliksasta jää sveitsissä käteen n. 80 000e vaikka huomioi pakollisen yksityisen terveysvakuutujsen. Vähän vähemmän tienaava ei maksa käytännössä mitään veroa, ainoastaan muutaman prosentin eläke ja työttömyysvakuutusmaksuja.

Eläkekin kertyy 2/3:lta omissa nimissä olevalle tilille, jonka voi nostaa mukaansa jos muuttaa maasta pois.

Niin, palkat ovat +50-+100% suomeen verrattuna ja verotus absoluuttisena summana pienempi.

Yhteiskunta toimii huomattavan hyvin, turvallisuus on hyvä, Sveitsiläiset kaupungit ovat kansainvälisissä elämänlaatuvertailuissa hyvillä sijoilla jne.
-
Työn matala verotus vähentää palveluostojen verokiilaa. Se mahdollistaa työntekijöiden korkeamman erikoistumisasteen ja korkean erikoistumisasteen duunarit nyt keskimäärin ovat tehokkaampia siinä oman kapean alansa hommassa. Ja kun verokiila on kapea, niin sen sijaan, että teet kaiken itse epätehokkaasti yleismies jantusena, voit ostaa jokaisen eri tehtävän viideltä oman alansa expertiltä, jotka tekevät homman tehokkaammin kuin mihin itse pystyt.

Sama pätee liike-elämään ja yksityiselämään. Jos palveluostosta menee veroa vain 7.7% alv:tä ja työntekijöiden palkan verotus on kevyttä, niin ostojen kustannukset suhteessa omaan myyntiin ovat mukavan alhaiset sekä kotiin, että firmalle.

Olen miettinyt, todellisuus vain häiritsee ikävästi sellaisia kuvitelmia. Miksi korkea BKT / asukas ei korreloi matalan verotuksen kanssa missään muualla paitsi Sveitsissä? Meinaan kun ottaa huomioon lähtötilanteen 100v sitten Suomen talous on aivan käsittämättömän kovassa tikissä verotuksesta huolimatta - vai sen ansiosta?

Jos haluaa joskus päästä sinne Sveitsin tasolle, ensimmäinen askel on ymmärtää katsoa oikeita mittareita, ei sitä mikä olisi vain itselle kivaa. Sveitsissä on kovemmat palkat ja erittäin matala työttömyys. Se tarkoittaa, että Sveitsiläisillä on kyky tuottaa enemmän lisä-arvoa ostajalle - ja pyytää siitä rahaa - kuin muilla. Kun Suomessakin pystytään myymään työtä ulos samalla hinnalla kun Sveitsissä voidaan se verotuskin tiputtaa alas.
 
Viimeksi muokattu:
Olen miettinyt, todellisuus vain häiritsee ikävästi sellaisia kuvitelmia. Miksi korkea BKT / asukas ei korreloi matalan verotuksen kanssa missään muualla paitsi Sveitsissä? Meinaan kun ottaa huomioon lähtötilanteen 100v sitten Suomen talous on aivan käsittämättömän kovassa tikissä verotuksesta huolimatta - vai sen ansiosta?

Jos haluaa joskus päästä sinne Sveitsin tasolle, ensimmäinen askel on ymmärtää katsoa oikeita mittareita, ei sitä mikä olisi vain itselle kivaa. Sveitsissä on kovemmat palkat ja erittäin matala työttömyys. Se tarkoittaa, että Sveitsiläisillä on kyky tuottaa enemmän lisä-arvoa ostajalle - ja pyytää siitä rahaa - kuin muilla. Kun Suomessakin pystytään myymään työtä ulos samalla hinnalla kun Sveitsissä voidaan se verotuskin tiputtaa alas.

Sveitsi on myös vuosikymmenten ajan toiminut talousrikollisten ja hämärien rahojen turvasatamana. Ja muutenkin harrastanut periaatteessa fiksua, mutta kovin itsekeskeistä politiikkaa.

Matala verotus ei välttämättä ole vaurauden syy, vaan se voi olla myös seuraus.
 
Sveitsi on myös vuosikymmenten ajan toiminut talousrikollisten ja hämärien rahojen turvasatamana. Ja muutenkin harrastanut periaatteessa fiksua, mutta kovin itsekeskeistä politiikkaa.

Matala verotus ei välttämättä ole vaurauden syy, vaan se voi olla myös seuraus.

Aiemminhan täällä oli myös WW1 ja 2 tulkinnat Sveitsistä (tai jossain toisessa triidissä missä viitattiin Sveitsiin). Melkein ainut Euroopan maa joka ei ole joutunut uudelleenrakentamaan kaikkea ja toiminut tuonakin aikana varallisuuden turvasatamana niin eiköhän sekin näy jossain.
 
Olen miettinyt, todellisuus vain häiritsee ikävästi sellaisia kuvitelmia. Miksi korkea BKT / asukas ei korreloi matalan verotuksen kanssa missään muualla paitsi Sveitsissä? Meinaan kun ottaa huomioon lähtötilanteen 100v sitten Suomen talous on aivan käsittämättömän kovassa tikissä verotuksesta huolimatta - vai sen ansiosta?

Jos haluaa joskus päästä sinne Sveitsin tasolle, ensimmäinen askel on ymmärtää katsoa oikeita mittareita, ei sitä mikä olisi vain itselle kivaa. Sveitsissä on kovemmat palkat ja erittäin matala työttömyys. Se tarkoittaa, että Sveitsiläisillä on kyky tuottaa enemmän lisä-arvoa ostajalle - ja pyytää siitä rahaa - kuin muilla. Kun Suomessakin pystytään myymään työtä ulos samalla hinnalla kun Sveitsissä voidaan se verotuskin tiputtaa alas.
Sveitsi, singapore, hong kong, usa, luxemburg.

Arabimaat, mutta niissä uliset öljystä.
-
Saudien öljyn tuotanto on ollut aika tarkkaan 4 miljardia barrelia vuodessa viime vuodet. Saudien bkt on luokkaa 670 miljardia USD:tä vuodessa.

670 miljardia - 4 miljardia barreli*65usd/barreli = 670-260 = 410 miljardia usd.

Kun jaetaan se asukasmäärällä, niin saudien bkt on öljy huomioimatta n. 128 000usd/capita, eli yli tuplasti suomen bkt.
-
Korrelaatio on minusta täysin selvä: jos yhteiskunta on järjestäytynyt, matalat verot kasvattavat kansakunnan bruttokansantuotetta selvästi.

Jos maa on anarkia, matalat verot eivät pelasta tilannetta.

Korkeaa veroastetta ei tarvita yhteiskunnan toimintojen pyörittämiseen, sillä mitään pakkoa julkiseen palveluntuotantoon ei ole. Köyhien elintaso voidaan taata helposti myös tulonsiirroilla subventoitujen palveluiden sijaan. Matala verotaso myös tarkoittaa sitä, että on paljon vähemmän sosiaalisia tulonsiirtoja tehtävänä, koska useampi pystyy elättämään itsensä omalla työllään.
 
Sveitsi, singapore, hong kong, usa, luxemburg.

Arabimaat, mutta niissä uliset öljystä.
-
Saudien öljyn tuotanto on ollut aika tarkkaan 4 miljardia barrelia vuodessa viime vuodet. Saudien bkt on luokkaa 670 miljardia USD:tä vuodessa.

670 miljardia - 4 miljardia barreli*65usd/barreli = 670-260 = 410 miljardia usd.

Kun jaetaan se asukasmäärällä, niin saudien bkt on öljy huomioimatta n. 128 000usd/capita, eli yli tuplasti suomen bkt.
-
Korrelaatio on minusta täysin selvä: jos yhteiskunta on järjestäytynyt, matalat verot kasvattavat kansakunnan bruttokansantuotetta selvästi.

Jos maa on anarkia, matalat verot eivät pelasta tilannetta.

Korkeaa veroastetta ei tarvita yhteiskunnan toimintojen pyörittämiseen, sillä mitään pakkoa julkiseen palveluntuotantoon ei ole. Köyhien elintaso voidaan taata helposti myös tulonsiirroilla subventoitujen palveluiden sijaan. Matala verotaso myös tarkoittaa sitä, että on paljon vähemmän sosiaalisia tulonsiirtoja tehtävänä, koska useampi pystyy elättämään itsensä omalla työllään.

Löysit 5 maata n. 195:stä?

EU:n veroasteet

https://ek.fi/wp-content/uploads/tal51.pdf

EU:n BKT:t

BKT henkeä kohti, kulutus henkeä kohti ja hintatasoindeksit – Statistics Explained

Korrelaatio voi sinusta olla täysin selvä, mutta ehkä on parempi laittaa sitten korkki kiinni jo :)
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Löysit 5 maata n. 195:stä?

EU:n veroasteet

https://ek.fi/wp-content/uploads/tal51.pdf

EU:n BKT:t

BKT henkeä kohti, kulutus henkeä kohti ja hintatasoindeksit – Statistics Explained

Korrelaatio voi sinusta olla täysin selvä, mutta ehkä on parempi laittaa sitten korkki kiinni jo :)
Listaa suomea rikkaammat maat joissa on korkeampi veroaste.

Listaa suomea rikkaammat maat joissa on matalampi veroaste.

Kumpaan listaan kertyy enemmän maita?
 
Sveitsi, singapore, hong kong, usa, luxemburg.

Arabimaat, mutta niissä uliset öljystä.
....
Korrelaatio on minusta täysin selvä: jos yhteiskunta on järjestäytynyt, matalat verot kasvattavat kansakunnan bruttokansantuotetta selvästi.

Jos maa on anarkia, matalat verot eivät pelasta tilannetta.
Korrelaatio ei ole sama kuin kausaliteetti, esimerkiksi jäätelönsyönti ei selitä hukkumiskuolemia. Kaikenlaisia korrelaatioita löytyy (linkin takana vielä hassumpia sellaisia): 15 Insane Things That Correlate With Each Other

Matalat verotus kyllä voi auttaa kun olosuhteet ovat muuten sille valmiiksi otolliset. Matalasta verotuksesta voi siis olla apua, mutta ei se ole mikään taikaslaideri, jota vetämällä saadaan talous kasvuun. Ehkä se voisi toimia niin jossain pelissä, mutta ei ainakaan Civilizationissa toiminut.

En tiedä vertaatko Suomea tosissasi kaupunkivaltioihin kuten Luxemburg, Singapore tai Hong Kong. Yhdysvaltoihin on turha verrata koska vaikka se on rikas maa, on vauraus keskittynyt hyvin harvoille eikä Yhdysvallat ole "hyvinvointivaltio".

Sveitsi sinänsä voisi muuten toimia jotenkin verrokkina, mutta ei Sveitsin nykytilanne ole matalan verotuksen ansiota. Ennemminkin se on seuraus kuin syy. Sveitsin maantieteellinen ja taloudellinen asema muun muassa ovat mahdollistaneet tietynlaisten yritysten haalimisen maahan, ja verotuksen avulla tuota on voitu edesauttaa. Sveitsin nykyisen asema rakentuu satojen vuosien historian päälle. Suomen historia on varsin erilainen, eikä Toyotasta saa Ferraria vaihdelaatikkoa vaihtamalla.

Jos matala verotus olisi autuus, niin miksi kaikki rikkaat maat eivät laske verotustaan? Koska ei se yksistään riitä. Jos Suomi laskisi veroastetta niin miksi ulkomainen yritys päättäisi siirtää toimintaansa juuri tänne napapiirille, eikä johonkin veroparatiisiin (kuten Luxemburg) tai muuhun esimerkiksi maantieteellisesti parempaan maahan, jossa on myös matala verotus.

Lisäksi pitää ottaa huomioon tulonsiirrot. Siksi bruttoveroasteen sijaan pitäisi katsoa nettoveroastetta. Suomen nettoveroaste on alempi kuin muilla pohjoismailla, esimerkiksi samalla tasolla Viron kanssa, jota mainostetaan etenkin alhaisella yritysverotuksella.
Aika laittaa samppanjapullot ulos kylmään: Suomen noin 44 prosentin veroasteesta huolimatta veronmaksajan taksvärkkipäivä on jo nurkan takana

En yritä väittää että Suomi olisi jotenkin parempi paikka kuin Sveitsi tai että täällä olisi hienommat systeemit. Pointti on ettei Suomi saa houkuteltua tänne millään hokkuspokkustempuilla isoja yrityksiä, jotka toisivat paljon rahaa. Rochen (sveitsiläinen lääkefirma) liikevaihto on n. 50 miljardia euroa, mikä on melkein Suomen valtion budjetin luokkaa, ja vastaavasti Novartiksen 43 miljardia euroa. Niitäkään ei ole aikoinaan perustettu Sveitsiin minkään yksittäisen asian takia.

Voi myös pohtia mitä Suomen olisi pitänyt tehdä toisin sotien jälkeen että meillä olisi nyt enemmän, monipuolisemmin ja isompia yrityksiä. Suomen historia Sveitsiin verrattuna on ollut niin erilainen, että tuskin sitä olisi 70 vuodessa saanut kiinni mitenkään.

Mitä jos Nokiasta ei olisi tullut palava lautta, vaan se olisikin pysynyt matkapuhelinbisneksen aallonharjalla? Olisi se ainakin kasvattanut bruttokansantuotetta, mutta olisi voinut poikia muutakin. Nyt globalisaatio on jo niin pitkällä, että veroja alentamalla tänne on vaikea houkutella isoja yrityksiä. Halpaa korkeasti koulutettua työvoimaa meillä ainakin on.
 
Viimeksi muokattu:
Täällä olen jo aikaisemmin tuosta case Singaporesta maininnut mutta nostetaan nyt muutamia huomioita kun taas tullut esille:
- Verotus on aivan helvetin pieni. Maksoin noin 8800 (=105600) SGD palkasta 2200 SGD veroja koko vuodelta eli en mitään
-
Asuminen kallista mutta ei näy elämässä
- Kotona tehty ruoka kallista eli ei kannata - ulkona syöminen halpaa
- Julkinen terveydenhuolto on parempi ja nopeampi kuin täällä
- Vaikka vertailu kaupunkivaltion ja Suomen välillä ei kanna, on kuitenkin aika selvää että meilläkin raha on aika pitkälti jakautunut etelään. Jos katsoo Espoo, Vantaa, Helsinki vs. Singapore niin voi jo jotakin vertailtavaa saada. Tässä ne eroavaisuudet ja epäkohdat alkaa näkyä kun luvuista erotellaan painolastit jotka tulevat kokomaan osalta.

Miksi siellä sitten hommat toimii? No alhainen verotus vetää markkinoita sinne ja sijainti nyt tottakai on helpottaa. Mutta tietoyhteiskunnassa fyysinen sijainti on lopulta pieni vaikutin jos muuten homma toimii ja tukee rahavirtaa. Työntekijöiden taso yleisesti on näkyvästi heikompaa eli osaamis/tietotasolla pohjoismaalainen vetää ohi. PISA-tulokset ei kerro mitään koska kulttuuri on jähmeä. Eli meillä olisi mahdollisuuksia...

Mutta...meillä se ei todellakaan sitä tee. Idiotismia tässä maassa on elää hallituskauden sykleissä eli kun joku aloittaa muutokset niin tuloksia yhteiskunta odottaa samantien. Kun näin ei tapahdu niin seuraava hallitus kumoaa sitten edellisen aloittamat ja aloittaa omansa (yleensä veroja nostamalla). Kun tämäkään ei toimi niin sitten taas äänestetään sitä edellisellä kaudella ollutta ja sama show voi jatkua.

Tämä sama idiotismi peilautuu myös työmarkkinoilla, palkoissa jne.

Sitten vielä perintöverot, pääomaverot jne. mukaan kuvioon. Ei siis ihme, että ei täällä rikastumaan pääsee.

Kun keskustelu on kuitenkin palkoista niin ei Suomi vedä edes omiansa jäämään tänne, joten miksi voisi odottaa osaavia muualta saati yrityksiä. Tätä menoa, ja jos ei tule todellista seuraavien Noklioiden (monikossa) aaltoa, Suomi tipahtaa Euroopan keskikastiin. Toki aina voidaan ylpeillä hyvinvointiyhteiskunnasta ainakin teoriassa, mutta siitäkään ei edes nykyisin ole jäljellä kuin maksajat ja käyttäjät.

Palkansaajan osalta fiksuinta on pakata laukkunsa ja palata takaisin jossakin vaiheessa kun on pääomaa kertynyt riittävästi ettei tarvitse yllämainittuja pohtia.
 
Korrelaatio ei ole sama kuin kausaliteetti, esimerkiksi jäätelönsyönti ei selitä hukkumiskuolemia. Kaikenlaisia korrelaatioita löytyy (linkin takana vielä hassumpia sellaisia): 15 Insane Things That Correlate With Each Other

Matalat verotus kyllä voi auttaa kun olosuhteet ovat muuten sille valmiiksi otolliset. Matalasta verotuksesta voi siis olla apua, mutta ei se ole mikään taikaslaideri, jota vetämällä saadaan talous kasvuun. Ehkä se voisi toimia niin jossain pelissä, mutta ei ainakaan Civilizationissa toiminut.

En tiedä vertaatko Suomea tosissasi kaupunkivaltioihin kuten Luxemburg, Singapore tai Hong Kong. Yhdysvaltoihin on turha verrata koska vaikka se on rikas maa, on vauraus keskittynyt hyvin harvoille eikä Yhdysvallat ole "hyvinvointivaltio".

Sveitsi sinänsä voisi muuten toimia jotenkin verrokkina, mutta ei Sveitsin nykytilanne ole matalan verotuksen ansiota. Ennemminkin se on seuraus kuin syy. Sveitsin maantieteellinen ja taloudellinen asema muun muassa ovat mahdollistaneet tietynlaisten yritysten haalimisen maahan, ja verotuksen avulla tuota on voitu edesauttaa. Sveitsin nykyisen asema rakentuu satojen vuosien historian päälle. Suomen historia on varsin erilainen, eikä Toyotasta saa Ferraria vaihdelaatikkoa vaihtamalla.

Jos matala verotus olisi autuus, niin miksi kaikki rikkaat maat eivät laske verotustaan? Koska ei se yksistään riitä. Jos Suomi laskisi veroastetta niin miksi ulkomainen yritys päättäisi siirtää toimintaansa juuri tänne napapiirille, eikä johonkin veroparatiisiin (kuten Luxemburg) tai muuhun esimerkiksi maantieteellisesti parempaan maahan, jossa on myös matala verotus.

Lisäksi pitää ottaa huomioon tulonsiirrot. Siksi bruttoveroasteen sijaan pitäisi katsoa nettoveroastetta. Suomen nettoveroaste on alempi kuin muilla pohjoismailla, esimerkiksi samalla tasolla Viron kanssa, jota mainostetaan etenkin alhaisella yritysverotuksella.
Aika laittaa samppanjapullot ulos kylmään: Suomen noin 44 prosentin veroasteesta huolimatta veronmaksajan taksvärkkipäivä on jo nurkan takana

En yritä väittää että Suomi olisi jotenkin parempi paikka kuin Sveitsi tai että täällä olisi hienommat systeemit. Pointti on ettei Suomi saa houkuteltua tänne millään hokkuspokkustempuilla isoja yrityksiä, jotka toisivat paljon rahaa. Rochen (sveitsiläinen lääkefirma) liikevaihto on n. 50 miljardia euroa, mikä on melkein Suomen valtion budjetin luokkaa, ja vastaavasti Novartiksen 43 miljardia euroa. Niitäkään ei ole aikoinaan perustettu Sveitsiin minkään yksittäisen asian takia.

Voi myös pohtia mitä Suomen olisi pitänyt tehdä toisin sotien jälkeen että meillä olisi nyt enemmän, monipuolisemmin ja isompia yrityksiä. Suomen historia Sveitsiin verrattuna on ollut niin erilainen, että tuskin sitä olisi 70 vuodessa saanut kiinni mitenkään.

Mitä jos Nokiasta ei olisi tullut palava lautta, vaan se olisikin pysynyt matkapuhelinbisneksen aallonharjalla? Olisi se ainakin kasvattanut bruttokansantuotetta, mutta olisi voinut poikia muutakin. Nyt globalisaatio on jo niin pitkällä, että veroja alentamalla tänne on vaikea houkutella isoja yrityksiä. Halpaa korkeasti koulutettua työvoimaa meillä ainakin on.
En käsittääkseni väittänyt, että korrelaatio on sama asia kuin kausaliteetti. Mainitsin jopa erikseen, että matala verotus ei itsessään luo vaurautta, vaan lisäksi tarvitaan toimiva yhteiskunta.
-
Nettoveroaste on yksilöllinen käsite. Jos minä haluan muutenkin ostaa juuri niitä asioita joita valtio päättää verotuloillani tuottaa, niin verotuksen takia häviän aika vähän. Jos taas en juuri niitä tarjottuja palveluita kaipaa, niin kalliiksi tulee. (Mun lapselle tuotetaan päiväkotipaikka väärästä paikasta suhteessa siihen mistä itse haluaisin sen saada tai kuukausien jonotus terveyskeskuksessa, niin mielummin jättäisin verot maksamatta ja ostaisin omalla rahalla palvelun yksityiseltä).

Palvelun tuotanto ei muutu tehokkaammaksi tai halvemmaksi sillä, että se tehdään julkisesti, vaan pääsääntöisesti se muuttuu kalliimmaksi ja tehottomammaksi.

Lähtökohta on verotuksessa aina se, että minulta pois otettu euro jonka valtio käyttää, voi optimaalisessa tilanteessa tuottaa juuri saman lisäarvon minulle, kuin minkä itsekin sen käyttämällä voisin saada. Näin ei käytännössä koskaan käy, vaan jään aina tappiolle.

Ymmärrän hyvin sen, että yhteiskunnan heikoimmista pitää huolehtia. En kuitenkaan käsitä, että miksi yhteiskunnan pitää tuottaa palvelut myös varakkaimmille tai keskituloisille.
-
Varallisuutemme perusta on siinä, että paljonko lisäarvoa tuotamme. Jos verokiila on korkea, työvoima ei erikoistu yhtä paljon ja lisäarvon tuotanto kärsii, kun se työvoima ei kohdistu sinne missä se on tuottavinta. Se on oikeasti iso kansantaloudellinen tappio kun lääkäripulasta kärsivässä maassa lääkäri mielummin remontoi omaa asuntoaan 8h työpäivän päälle 2h, sen sijaan että maksaisi ammattiremppamiehelle ja tekisi itse 10h päivää. Tai kun IT-arkkitehti maalaa seinäänsä kun hänen nettotuntiliksallaan ei saa remppamiestä edes 30 minuutiksi kotiin.
 
@Lexy missähän asiat olisivat paremmin? Singapore ei itseä kiinnosta maana, Sveitsiä ja Norjaa olen kyllä miettinyt.
 
@Lexy missähän asiat olisivat paremmin? Singapore ei itseä kiinnosta maana, Sveitsiä ja Norjaa olen kyllä miettinyt.
Riipuu varmaan mitä hakee. Norjassa työkaverit tekevät keskimäärin lyhyempää päivää, palkka kovempi mutta heillä esim. elinkustannukset ei silti näy jos osaa vähän katsoa mitä sotelee. Sen takia McDonald's tai bensaindeksit on usein aika surkeita verrokkeja. Norskit oli ihmeissään kuinka kallista esim. meidän lounaat oli.

Sveitsistä voi olla montaa mieltä, mutta jos perheenä menee ja vaimokin on ns. urakone niin en tiedä onko enää hyvä. Perheverotus ohjaa nopeasti toisen jäämään kotiin joten siinäkin riskinsä. Jos taas tekee Zurichin alueella duunia ja asuu Saksassa niin tilanne voi olla todella hyvä; parit kaverit firmasta tekevät tuota ja se näkyy autoissa ja elintasossa. Geneve ei henk.koht. kiinnosta yhtään. Eikä Eurooppa muutenkaan mutta tämä nyt vain oma mielipiteeni.

Meillä seuraava kohde on varmaan jenkit tai UAE taikka takaisin Aasiaan (yleensä mennään sen mukaan mihin rouvalla mahdollisuudet, itselleni huomattavasti helpompaa). Sen verran kuitenkin esim. Singaporesta (mitä täälläkin nostanut jo aikaisemmin esille) että älä ikinä mene samalle uratasolle kuin Suomessa ellei firma ja johto ole suomalainen/pohjoismaalainen. Hae vähintään kahta tasoa korkeampaa pestiä ja perustele osaamisesi hyvin. Tuolla meinaan porukka on aika lapsia pitkään ja työuraa katsotaan kokonaisvuosina jossa mukaan lasketaan ne kesät kun olit myymässä jäätelöä. Eli 25 vuotiaita joilla 13 vuotta työkokemus :D
 
Tuntuu että paikallinen sopiminen passaa parhaiten lessu yrityksiin. Saa puhuttua yhden kaffitauon pois ja palkkaakan ei tarvitse maksaa - eikä mielellään kuulua liittoon. Ei voi kyllä kuin ihmetellä että jotkut suojatyöpaikoissaan kovalla palkalla ehdottelevat vastaavaa. Hyvinhän tuolla eläisi saisi päivää kohden 16e... Sen verran mitä yölisistä esmes...
 
@Lexy missähän asiat olisivat paremmin? Singapore ei itseä kiinnosta maana, Sveitsiä ja Norjaa olen kyllä miettinyt.
Olen asunut pitkään Saksassa (parissa jaksossa, useammassa kaupungissa), pari vuotta Briteissä ja nyt vuoden Zürichissä.
Kun seuraava muutto tulee (suuntana Barcelonan seutu varmaan parin vuoden sisällä), niin ainoa paikka mitä tulee olemaan ikävä on Zürich.

Elämän laatu, asioiden toimivuus jne. ovat mielestäni korkeimmalla tasolla verrattuna mihinkään mitä olen aikaisemmin kokenut. Suomi mukaanlukien.
-
Tässä on se mutta, että jos haluaa suuren perheen ja vaimon koulutus mahdollistaa vain huonosti palkatut työt, niin joku tulee olemaan onneton. Joko vaimo joka joutuu jäämään kotiin hoitamaan lapsia, tai isä, joka kiristelee hampaitaan kun vaimon liksa ei kata lastenhoidosta aiheutuvia kuluja ja vaivaa.

Kaksi korkeakoulutettua kielitaitoista ihmistä tienaa täällä niin hyvin, että ne pari kalleinta vuotta selviää kyllä parinkin lapsen kanssa (lasten 0.5-4v ikä, jolloin ilmaista päivähoitoa ei ole tarjolla, 2000e/lapsi/kk) ja sen jälkeen käteen jäävän rahan määrä on merkittävän iso, kun maksettavaksi jää enää lasten lounaat. (Kannattaa varata 500e / lapsi / kk tuohonkin lystiin... Ei paljon paina jos perheen vuositulot ovat 140-150k, kuten kahdella korkeakoulutetulla on).
-
Ei kannata aliarvioida ulkomailla asumisen haittoja sosiaaliselle elämälle. Riippuu aivan ihmisestä, että kenelle tuo sopii ja kenelle ei.

Puolison roudaaminen kotiäidiksi maahan jonka kieltä tämä ei puhu ja jossa työllistymismahikset tai muu henkilökohtainen kehitys tuntuvat mahdottomilta ei välttämättä ole fiksua.
 
Olen asunut pitkään Saksassa (parissa jaksossa, useammassa kaupungissa), pari vuotta Briteissä ja nyt vuoden Zürichissä.
Kun seuraava muutto tulee (suuntana Barcelonan seutu varmaan parin vuoden sisällä), niin ainoa paikka mitä tulee olemaan ikävä on Zürich.

Elämän laatu, asioiden toimivuus jne. ovat mielestäni korkeimmalla tasolla verrattuna mihinkään mitä olen aikaisemmin kokenut. Suomi mukaanlukien.
-
Tässä on se mutta, että jos haluaa suuren perheen ja vaimon koulutus mahdollistaa vain huonosti palkatut työt, niin joku tulee olemaan onneton. Joko vaimo joka joutuu jäämään kotiin hoitamaan lapsia, tai isä, joka kiristelee hampaitaan kun vaimon liksa ei kata lastenhoidosta aiheutuvia kuluja ja vaivaa.

Kaksi korkeakoulutettua kielitaitoista ihmistä tienaa täällä niin hyvin, että ne pari kalleinta vuotta selviää kyllä parinkin lapsen kanssa (lasten 0.5-4v ikä, jolloin ilmaista päivähoitoa ei ole tarjolla, 2000e/lapsi/kk) ja sen jälkeen käteen jäävän rahan määrä on merkittävän iso, kun maksettavaksi jää enää lasten lounaat. (Kannattaa varata 500e / lapsi / kk tuohonkin lystiin... Ei paljon paina jos perheen vuositulot ovat 140-150k, kuten kahdella korkeakoulutetulla on).
-
Ei kannata aliarvioida ulkomailla asumisen haittoja sosiaaliselle elämälle. Riippuu aivan ihmisestä, että kenelle tuo sopii ja kenelle ei.

Puolison roudaaminen kotiäidiksi maahan jonka kieltä tämä ei puhu ja jossa työllistymismahikset tai muu henkilökohtainen kehitys tuntuvat mahdottomilta ei välttämättä ole fiksua.
Itsellä ei ole vielä perhettä "hidasteena" niin siksi nyt kiinnostaisikin kokeilla onko ruoho vihreämpää rajan toisella puolella kun se on vielä kohtuullisen helposti toteutettavissa.

Pärjääkö Saksassa kuinka englannilla? Saksaa en puhu sanaakaan.
 
Luitko edes otsikkoa pidemmälle? Keskuskauppakamari ei tuota ehdottanut vaan SAK:n Eloranta keksii tuon tuon 2e tuntipalkan täysin omasta hatustaan.

Ammattiliittojen propaganda on todella ärsyttävää. Jos SAK:ssa uskotaan, että Suomessa maksettaisiin 300 euron kuukausipalkkoja paikallisen sopimisen myötä, he ovat joko täydellisiä idiootteja tai aivan häikäilemättömiä propaganda-kusettajia. En osaa sanoa kumpi vaihtoehto on huonompi tai parempi.
 
Itsellä ei ole vielä perhettä "hidasteena" niin siksi nyt kiinnostaisikin kokeilla onko ruoho vihreämpää rajan toisella puolella kun se on vielä kohtuullisen helposti toteutettavissa.

Pärjääkö Saksassa kuinka englannilla? Saksaa en puhu sanaakaan.
IT-alalla pärjää töissä, mutta saksan alkeista ja paremmastakin kielitaidosta on kyllä reilusti iloa arkielämässä.

Sveitsin isoissa kaupungeissa pärjää pelkällä englannilla paljon paremmin, joskin pientä alemmuuskompleksia tulee kun ”kaikki” muut puhuvat sujuvasti englantia, saksaa, ranskaa ja usein vielä italiaa tai jotain muuta kieltä päälle.

Kielen oppiminen on nopeaa, jos on motivaatiota ja pistää siihen vähän aikaa. Yksityisissä kielikouluissa voinee tavata myös muita samassa tilanteessa olevia expatteja, joka voi olla hyvä tapa aloittaa verkostoituminen. Julkisilla kursseilla käy kait lähinnä jotain albanialaisten työmiesten kotiäitejä tjsp.

Itse luin pitkän saksan koulussa, joten perusteet olivat kohtuullisesti hallussa kun muutin.
 
Ammattiliittojen propaganda on todella ärsyttävää. Jos SAK:ssa uskotaan, että Suomessa maksettaisiin 300 euron kuukausipalkkoja paikallisen sopimisen myötä, he ovat joko täydellisiä idiootteja tai aivan häikäilemättömiä propaganda-kusettajia. En osaa sanoa kumpi vaihtoehto on huonompi tai parempi.
Mutta ei heillä edes ole tarkoituksena vakuuttaa ketään ”vastapuolelta”, vaan ainoastaan nostattaa valmiiksi uskovaisissa hurmosta ja demonisoida niitä ”vihollisia”.
 
Ammattiliittojen propaganda on todella ärsyttävää. Jos SAK:ssa uskotaan, että Suomessa maksettaisiin 300 euron kuukausipalkkoja paikallisen sopimisen myötä, he ovat joko täydellisiä idiootteja tai aivan häikäilemättömiä propaganda-kusettajia. En osaa sanoa kumpi vaihtoehto on huonompi tai parempi.
Se on sitä populismia ja pelon lietsontaa.


Paikkallinen sopiminen on niin kätevä kiertoilmaisu palkkojen alentamiseksi, että olisi aika työnantajapuolenkin myöntää se. Vasta kun agendat on kunnolla pöydällä, niin noista voivat työmarkkinajärjestöt alkaa neuvottelemaan. Sen jälkeen työntekijäpuoli ehdottaa "kompromissina", että paikallinen sopiminen voidaan sallia jos se ei heikennä työntekijäpuolen asemaa ja sallitaan ainoastaan kevyet ratkaisut toteutustapoihin lopputuloksen muuttumatta. Siitä seuraa vaikea hiljaisuus kun työnantajaosapuoli ei oikein voi naamaansa menettämättä sanoa, että ei kelpaa ja pitäisi saada hekennyksiä työehtoihin. Vääntämisen jälkeen koittaa hiljaisuus ja asiaan palataan 2023 jälkeen.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 175
Viestejä
4 863 408
Jäsenet
78 614
Uusin jäsen
rutja76

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom