Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Tuossa on useammalle helpommin havainnollistettuna kuinka verotus iskee ansiotuloihin.

b609d53984b44cb54623bedbb3fb819e.png
 
Paitsi, että jos uuden työn löytämisessä menee yli 3kk tulee jo pahaa damagea eikä oravanpyörään tahdo enää päästä takaisin. Tämän takia se on vaan pakko juosta koko ajan vaikka vähän oliskin rahaa säästössä.

Mitä pahaa damagea seuraa yli 3kk työttömyydestä jonka jälkeen on vaikea päästä oravanpyörään takaisin?
 
Mitä pahaa damagea seuraa yli 3kk työttömyydestä jonka jälkeen on vaikea päästä oravanpyörään takaisin?

Samaa mietin, ei tuommoinen muutaman kuukauden tauko CV:ssä haittaa mitään, jos osaaminen ja kokemus on muuten kunnossa.

5kk oli itselläni, kun pidin pidemmän kaavan lomaa. Tuon jälkeen toiseen hakemaani työpaikkaan pääsin, kun oravanpyörässä kipittämistä jatkoin.
 
Tuota marginaaliverosta itkemistä en ole oikein ikinä ymmärtänyt. Ihan sama vaikka se olisi 100%. Ei se sitä tarkoita, että valtio vie silloin kaikki lisätulot vaan lopullinen verotus on se joka merkkaa.
 
Sitähän se just tarkottaa?
Väliaikaisesti kyllä, mutta vuoden lopussa verottaja tarkistaa tulot ja maksetut verot jonka jälkeen erotukset tasataan mätkyillä/palautuksilla. Jos sulta on viety koko vuoden tuloihin nähden liikaa veroa saat ne takaisin palautuksina. Toki siinä tulee tuo pieni viive palautuksien kanssa, mutta lopputulos on aina sama oli marginaalivero mitä tahansa.
 
Mitä pahaa damagea seuraa yli 3kk työttömyydestä jonka jälkeen on vaikea päästä oravanpyörään takaisin?
Työttömän on vaikea saada töitä – tämän vuoksi 3 kk:n työttömyys on vaikea raja

Ilmeisesti rekrytoijien mielestä 3kk jälkeen ihminen muuttuu välittömästi jonkinlaiseksi ongelmatapaukseksi, työnvieroksujaksia tai vähintään erittäin epäilyttäväksi.

En minäkään sitä ymmärrä, mutta toisaalta en minä tunnu ymmärtävän keskimääräisen rekrytoijan ajatusjuoksua muutenkaan, kun tavoitteena tuntuu olevan useimmin rekrytoijan viihdyttäminen eikä työntekijän löytäminen. (kun puhutaan näistä "rekrytointiammattilaisista")
 
Väliaikaisesti kyllä, mutta vuoden lopussa verottaja tarkistaa tulot ja maksetut verot jonka jälkeen erotukset tasataan mätkyillä/palautuksilla. Jos sulta on viety koko vuoden tuloihin nähden liikaa veroa saat ne takaisin palautuksina. Toki siinä tulee tuo pieni viive palautuksien kanssa, mutta lopputulos on aina sama oli marginaalivero mitä tahansa.

Ei tällä ole mitään tekemistä marginaaliveron kanssa.

Jos marginaalivero on 100% maksat mätkyjä sen verran, että käteen ei jää penniäkään lisää.
 
Väliaikaisesti kyllä, mutta vuoden lopussa verottaja tarkistaa tulot ja maksetut verot jonka jälkeen erotukset tasataan mätkyillä/palautuksilla. Jos sulta on viety koko vuoden tuloihin nähden liikaa veroa saat ne takaisin palautuksina. Toki siinä tulee tuo pieni viive palautuksien kanssa, mutta lopputulos on aina sama oli marginaalivero mitä tahansa.
Väärinkäsitys ilmeisesti meillä. Yleensä marginaaliverolla nimenomaan tarkoitetaan, paljonko lisätuloista lähtisi veroja, kun lasketaan kokonvuoden todellisia ansioita. Sinä puhut ilmeisesti ennakkoveroista, jotka on eri asia.
 
Työttömän on vaikea saada töitä – tämän vuoksi 3 kk:n työttömyys on vaikea raja

Ilmeisesti rekrytoijien mielestä 3kk jälkeen ihminen muuttuu välittömästi jonkinlaiseksi ongelmatapaukseksi, työnvieroksujaksia tai vähintään erittäin epäilyttäväksi.

En minäkään sitä ymmärrä, mutta toisaalta en minä tunnu ymmärtävän keskimääräisen rekrytoijan ajatusjuoksua muutenkaan, kun tavoitteena tuntuu olevan useimmin rekrytoijan viihdyttäminen eikä työntekijän löytäminen. (kun puhutaan näistä "rekrytointiammattilaisista")
Tuonkin tilaston voi lukea ainakin kahdella eri tapaa. Eka tapa on tuo, että kolmen kuukauden jälkeen rekrytoijat katsovat että työntekijä on jotenkin huono. Toinen tapa on se, että ihmiset eivät tyypillisesti pidä yli 3kk "lomia" töiden loppumisen jälkeen vaan töitä aletaan hakemaan ennen tuota.
 
Tuonkin tilaston voi lukea ainakin kahdella eri tapaa. Eka tapa on tuo, että kolmen kuukauden jälkeen rekrytoijat katsovat että työntekijä on jotenkin huono. Toinen tapa on se, että ihmiset eivät tyypillisesti pidä yli 3kk "lomia" töiden loppumisen jälkeen vaan töitä aletaan hakemaan ennen tuota.
Kyllä tuo näkyy tilastoissa pitkällä tähtäimellä niin työllisyydessä kuin myös palkoissa, eikä sillä ole väliä onko jäänyt työttömäksi esimerkiksi laman takia, vai muista syistä. Rekrytointi ei ole kuitenkaan mitään tiedettä vaan fiilispohjaista toimintaa.
 
Ja joillakuilla tuo menee niin, että kun vaihtaa työpaikkaa voi samalla pitää helposti muutaman kuukauden lomaa, jos uudessa yrityksessä ei ole niin kiire saada henkilöä töihin. Ja tuohan on monen kannalta etu, koska sitten ajatukset on vähän nollaantuneet, ennenkuin menee uuteen työhön.

Tämä skenaario ei tietenkään kaikilta onnistu, mutta suosittelen näin tekemään.

(Tämä on toki eri asia, jos ei itse voi vaikuttaa nykyisen duunin loppumiseen tms.)
 
Tuota marginaaliverosta itkemistä en ole oikein ikinä ymmärtänyt. Ihan sama vaikka se olisi 100%. Ei se sitä tarkoita, että valtio vie silloin kaikki lisätulot vaan lopullinen verotus on se joka merkkaa.

Marginaalivero kuvaa verotusta mitä palkankorotuksesta, ylitöistä yms jää käteen. Eli jos teet ylitöitä normaalipalkalla, vuositasolla €/h nettotulo laskee vaikka €/h bruttotulo pysyy samana. 50% ylitöitä tekemällä vuositasolla €/h nettona pysyy suunnilleen muuttumattona(~45k vuositulot), vaikka bruttona "saakin" paljon enemmän.

Tottakai ilmaiset palkankorotukset kaikki ottaa vastaan, mutta jos vastuut lisääntyvät, niin nettotulot eivät välttämättä kasva riittävästi, että ihmiset ottaisi ylennyksen vastaan. Verottaja kun vie sen 50% siitä mitä työnantaja katsoo että lisääntyneestä vastuusta tai osaamisesta pitäisi maksaa.

Tiivistettynä Suomessa on todella haastavaa maksaa huippuosaajalle kilpailukykyisesti, etenkin kun katsotaan verojen jälkeen käteenjäävää tuloa.

Edit. Tosiaan 100% marginaaliverolla, sinulle ei jää yhtään mitään käteen niistä lisätuloista. Vuositasolla verotus siis kasvaa sen verran, että lisääntyneet tulot menevät veroihin. 50% verotus lisätuloista vain "jakautuu" kaikista tuloista maksettavaksi, esim kokonaisveroprosentti kasvaa 28% ->30%.
 
Viimeksi muokattu:
Työttömän on vaikea saada töitä – tämän vuoksi 3 kk:n työttömyys on vaikea raja

Ilmeisesti rekrytoijien mielestä 3kk jälkeen ihminen muuttuu välittömästi jonkinlaiseksi ongelmatapaukseksi, työnvieroksujaksia tai vähintään erittäin epäilyttäväksi.

En minäkään sitä ymmärrä, mutta toisaalta en minä tunnu ymmärtävän keskimääräisen rekrytoijan ajatusjuoksua muutenkaan, kun tavoitteena tuntuu olevan useimmin rekrytoijan viihdyttäminen eikä työntekijän löytäminen. (kun puhutaan näistä "rekrytointiammattilaisista")

Voin olla huono puhumaan kun olen IT-alalla ja työntekijöistä on pulaa.. Parikin kaveria on pitänyt pidempiä vapaita, yksi irtisanoutui, reissasi puoli vuotta Aasiassa ja sitten rauhassa etsimään töitä, hyvin löytyi.

Olennaista on kai että siinä haastattelussa pystyy esiintymään sillä tavalla että "tein nyt näin". Eikä haastattelija saa kuvaa että et oo kelvannut mihinkään puoleen vuoteen ja oot lusmuillut ja vetänyt viinaa + huumeita 24/7 :)
 
Tuonkin tilaston voi lukea ainakin kahdella eri tapaa. Eka tapa on tuo, että kolmen kuukauden jälkeen rekrytoijat katsovat että työntekijä on jotenkin huono. Toinen tapa on se, että ihmiset eivät tyypillisesti pidä yli 3kk "lomia" töiden loppumisen jälkeen vaan töitä aletaan hakemaan ennen tuota.

Rekrytoijathan katsovat, että "on varmaan hakenut hirveästi töitä n kk, mutta ei ole kellekään kelvannut, joten turha meidänkään on edetä tuon kanssa." Eli et edes pääse sinne haastatteluun perustelemaan, miksi olet esim. lomaillut. Sinänsä jännä lähestymistapa, että ainakin itsellä vikalle kierrokselle edenneet rekrytointiprosessit on kestänyt järjestäen sen 2-3kk, joten jotta tuollaista 3kk taukoa ei tulisi, niin pitäisi oikeastaan saada fudujen jälkeen töitä jotakuinkin heti.

Tietenkin suhteilla pääsee tästä "aikarajastakin" yli. Ja sitten on niitä harvoja aloja, esim. lääkärit, joilla ei tällä ole mitään merkitystä kun pula on jatkuvasti akuutti.
 
Kyllä tuo näkyy tilastoissa pitkällä tähtäimellä niin työllisyydessä kuin myös palkoissa, eikä sillä ole väliä onko jäänyt työttömäksi esimerkiksi laman takia, vai muista syistä. Rekrytointi ei ole kuitenkaan mitään tiedettä vaan fiilispohjaista toimintaa.
Niin niin, mutta näkyykö tuo tilastoissa sen takia että aidosti 3kk jälkeen on hankalampi saada töitä vai siitä että ihmiset alle 3kk alkaa hakemaan uusia työpaikkoja ja "hyvät" työntekijät tietty pääsee sisään. Eli siis nää "hyvät" tyypit sais myöhemminkin töitä, mutta ne vaan ei viitsi lomailla yli 3kk.
 
Tuota marginaaliverosta itkemistä en ole oikein ikinä ymmärtänyt. Ihan sama vaikka se olisi 100%. Ei se sitä tarkoita, että valtio vie silloin kaikki lisätulot vaan lopullinen verotus on se joka merkkaa.

Väliaikaisesti kyllä, mutta vuoden lopussa verottaja tarkistaa tulot ja maksetut verot jonka jälkeen erotukset tasataan mätkyillä/palautuksilla. Jos sulta on viety koko vuoden tuloihin nähden liikaa veroa saat ne takaisin palautuksina. Toki siinä tulee tuo pieni viive palautuksien kanssa, mutta lopputulos on aina sama oli marginaalivero mitä tahansa.

Ihmettely varmaan johtuu siitä, että näistä päätellen et ole täysin ymmärtänyt mitä marginaaliverolla tarkoitetaan.
Se on se verorasite, minkä maksat jokaisesta tienaamastasi lisäeurosta kohonneiden verojen muodossa.
Toisin sanoen, sen kanssa voit laskea kuinka paljon vaikka 100€ palkankorotuksesta jää nettona enemmän käteen. Jos marginaaliveroaste on 45%, tarkoittaa se, että jokaisesta tienaamastasi lisäeurosta tulee nettona tilille 55 senttiä.

Rautalankamalli:
Tienaat nyt 2500 €/kk, ja maksat veroja kokonaisuudessaan vaikka 20%
Saat palkankorotuksen ja tienaat 2600 €/kk
Veroprosenttisi nousee -> 21%, jonka johdosta maksat nyt korkeampaa veroa koko palkastasi.
Eli, kun ennen 2500 eurosta jäi käteen 2000 €, palkankorotuksen jälkeisellä veroprosentilla siitä ei jäisi käteen enää kuin 1975. Tämä erotus lasketaan mukaan korotetusta osuudesta maksettavaan veroon, jolloin saadaan marginaaliveroprosentti palkan nousulle 2500 -> 2600 €, ja määriteltyä kuinka paljon siitä korotuksen satasesta sulle tulee nettona rahaa tilille.
 
Voin olla huono puhumaan kun olen IT-alalla ja työntekijöistä on pulaa.. Parikin kaveria on pitänyt pidempiä vapaita, yksi irtisanoutui, reissasi puoli vuotta Aasiassa ja sitten rauhassa etsimään töitä, hyvin löytyi.

Olennaista on kai että siinä haastattelussa pystyy esiintymään sillä tavalla että "tein nyt näin". Eikä haastattelija saa kuvaa että et oo kelvannut mihinkään puoleen vuoteen ja oot lusmuillut ja vetänyt viinaa + huumeita 24/7 :)

Sitä ei vaan välttämättä edes pääse puhumaan, jos haastattelija katsoo reikiä CV:ssä ja toteaa, että onhan näitä muitakin. Tai sitten ei ainakaan pääse enää keskustelemaan saman senioriteetin paikasta, jolloin putoaa heti portailla pykälän tai pari alaspäin. Mikä taas on haitallista sen tulevaisuuden lomapuskurin suhteen. Noususuhdanteessa näitä on toki helpompi harrastaa, kun töihin ei ole niin kovaa kilpailua.

Työmarkkinat myös muuttuvat aika nopeasti. Rekryhanat saattavat mennä muutamassa kuukaudessa kiinni, kun kunnolla sukeltaa.

Niin niin, mutta näkyykö tuo tilastoissa sen takia että aidosti 3kk jälkeen on hankalampi saada töitä vai siitä että ihmiset alle 3kk alkaa hakemaan uusia työpaikkoja ja "hyvät" työntekijät tietty pääsee sisään. Eli siis nää "hyvät" tyypit sais myöhemminkin töitä, mutta ne vaan ei viitsi lomailla yli 3kk.

No ainakin tilastonikkarien mielestä. Kyllä tilastotieteessä yleensä pyritään huomioimaan myös korreloivat tekijät päätelmissä. Suurella otannalla ne yksittäistapaukset (kuten aivan poikkeuksellisen hyvät) karsiutuvat pois näkyvistä.
 
Viimeksi muokattu:
Ja joillakuilla tuo menee niin, että kun vaihtaa työpaikkaa voi samalla pitää helposti muutaman kuukauden lomaa, jos uudessa yrityksessä ei ole niin kiire saada henkilöä töihin. Ja tuohan on monen kannalta etu, koska sitten ajatukset on vähän nollaantuneet, ennenkuin menee uuteen työhön.

Tämä skenaario ei tietenkään kaikilta onnistu, mutta suosittelen näin tekemään.

(Tämä on toki eri asia, jos ei itse voi vaikuttaa nykyisen duunin loppumiseen tms.)

Pääsääntöisesti tilannehan vain taitaa olla se, että jos yritys rekrytoi työvoimaa se myös tarvii sitä. Mahdollisesti ns. mieluiten eilen, tai ainakin kohtalaisen nopeasti.
 
Sitä ei vaan välttämättä edes pääse puhumaan, jos haastattelija katsoo reikiä CV:ssä ja toteaa, että onhan näitä muitakin. Tai sitten ei ainakaan pääse enää keskustelemaan saman senioriteetin paikasta, jolloin putoaa heti portailla pykälän tai pari alaspäin. Mikä taas on haitallista sen tulevaisuuden lomapuskurin suhteen. Noususuhdanteessa näitä on toki helpompi harrastaa, kun töihin ei ole niin kovaa kilpailua.
Aukot avataan yleensä hakuvaiheessa saateviestissä mikäli ne ovat tavanomaista pitempiä. Ihan normaalia vaikka alaa/paikkakuntaa/pitempiaikaista työpaikkaa vaihtaessa pitää kuukausi tai parikin taukoa. 5v samassa firmassa jonka jälkeen otin 2kk "omaa lomaa" ennen uutta positiota, sitten 3v samassa ja siihen perään 1kk "omaa lomaa". Teki hyvää ja suosittelen.
 
No ainakin tilastonikkarien mielestä. Kyllä tilastotieteessä yleensä pyritään huomioimaan myös korreloivat tekijät päätelmissä. Suurella otannalla ne yksittäistapaukset (kuten aivan poikkeuksellisen hyvät) karsiutuvat pois näkyvistä.
Tarkoitat varmaan että huomioivat kausaliiteettiset tekijät? Korrelaatiohan on tuo että tilastollisesti 3kk jälkeen työllistyminen on hankalampaa. Pohdin lähinnä mistä tuo johtuu, ei se vaikuta ihan selvältä että se olisi pelkästään siitä kyse että rekrytoijat katsovat pahalla, vaan sekin on yksi tekijä että miten nopeasti ja ahkerasti ihmiset alkavat hakemaan uusia töitä.
 
Tarkoitat varmaan että huomioivat kausaliiteettiset tekijät? Korrelaatiohan on tuo että tilastollisesti 3kk jälkeen työllistyminen on hankalampaa. Pohdin lähinnä mistä tuo johtuu, ei se vaikuta ihan selvältä että se olisi pelkästään siitä kyse että rekrytoijat katsovat pahalla, vaan sekin on yksi tekijä että miten nopeasti ja ahkerasti ihmiset alkavat hakemaan uusia töitä.

Ei sen tarvi olla pelkästään sitä ollakseen tilastollisesti merkittävää.

Tilastoissa näkyy kuitenkin selvästi, että mm. ihmisten työurille osuvat lamat korreloivat tulevaisuuden palkkaodotusten kanssa. Kuitenkin voitaneen olettaa, että ikäluokat ovat suhteellisen yhtä osaavia/ahkeria jne.
 
Aukot avataan yleensä hakuvaiheessa saateviestissä mikäli ne ovat tavanomaista pitempiä. Ihan normaalia vaikka alaa/paikkakuntaa/pitempiaikaista työpaikkaa vaihtaessa pitää kuukausi tai parikin taukoa. 5v samassa firmassa jonka jälkeen otin 2kk "omaa lomaa" ennen uutta positiota, sitten 3v samassa ja siihen perään 1kk "omaa lomaa". Teki hyvää ja suosittelen.

Nyt ollaankin puhuttu vähän pidemmistä sapattivapaista.
 
Väärinkäsitys ilmeisesti meillä. Yleensä marginaaliverolla nimenomaan tarkoitetaan, paljonko lisätuloista lähtisi veroja, kun lasketaan kokonvuoden todellisia ansioita. Sinä puhut ilmeisesti ennakkoveroista, jotka on eri asia.
Marginaalivero kuvaa verotusta mitä palkankorotuksesta, ylitöistä yms jää käteen. Eli jos teet ylitöitä normaalipalkalla, vuositasolla €/h nettotulo laskee vaikka €/h bruttotulo pysyy samana. 50% ylitöitä tekemällä vuositasolla €/h nettona pysyy suunnilleen muuttumattona(~45k vuositulot), vaikka bruttona "saakin" paljon enemmän.

Tottakai ilmaiset palkankorotukset kaikki ottaa vastaan, mutta jos vastuut lisääntyvät, niin nettotulot eivät välttämättä kasva riittävästi, että ihmiset ottaisi ylennyksen vastaan. Verottaja kun vie sen 50% siitä mitä työnantaja katsoo että lisääntyneestä vastuusta tai osaamisesta pitäisi maksaa.

Tiivistettynä Suomessa on todella haastavaa maksaa huippuosaajalle kilpailukykyisesti, etenkin kun katsotaan verojen jälkeen käteenjäävää tuloa.

Edit. Tosiaan 100% marginaaliverolla, sinulle ei jää yhtään mitään käteen niistä lisätuloista. Vuositasolla verotus siis kasvaa sen verran, että lisääntyneet tulot menevät veroihin. 50% verotus lisätuloista vain "jakautuu" kaikista tuloista maksettavaksi, esim kokonaisveroprosentti kasvaa 28% ->30%.

Ihmettely varmaan johtuu siitä, että näistä päätellen et ole täysin ymmärtänyt mitä marginaaliverolla tarkoitetaan.
Se on se verorasite, minkä maksat jokaisesta tienaamastasi lisäeurosta kohonneiden verojen muodossa.
Toisin sanoen, sen kanssa voit laskea kuinka paljon vaikka 100€ palkankorotuksesta jää nettona enemmän käteen. Jos marginaaliveroaste on 45%, tarkoittaa se, että jokaisesta tienaamastasi lisäeurosta tulee nettona tilille 55 senttiä.

Rautalankamalli:
Tienaat nyt 2500 €/kk, ja maksat veroja kokonaisuudessaan vaikka 20%
Saat palkankorotuksen ja tienaat 2600 €/kk
Veroprosenttisi nousee -> 21%, jonka johdosta maksat nyt korkeampaa veroa koko palkastasi.
Eli, kun ennen 2500 eurosta jäi käteen 2000 €, palkankorotuksen jälkeisellä veroprosentilla siitä ei jäisi käteen enää kuin 1975. Tämä erotus lasketaan mukaan korotetusta osuudesta maksettavaan veroon, jolloin saadaan marginaaliveroprosentti palkan nousulle 2500 -> 2600 €, ja määriteltyä kuinka paljon siitä korotuksen satasesta sulle tulee nettona rahaa tilille.

My bad. Tarkastin nuo käsitteet ja tosiaan ymmärtänyt hieman väärin.

Mutta vielä jos väännetään rautalangasta. Jos henkilö A tienaa esim. 2800€/kk ja saa 400€ korotuksen puolen vuoden jälkeen jolloin kokonaistulot on 36k€/v. Henkilö B tienaa 3000€/kk läpi vuoden, jolloin kokonaistulot on samat 36k€/v. Eikö molemmat maksa kuitenkin lopulta sentilleen saman määrän veroja vaikka A:n korotus on tullutkin kesken vuoden?

Tuostahan sitä valitusta monesti kuulee, että ei välttämättä kannata ottaa palkankorotusta vastaan kun marginaaliveroprosentti huitelee niin korkealla.
CSEbjtBW0AAskEG.jpg
 
Ei sen tarvi olla pelkästään sitä ollakseen tilastollisesti merkittävää.
En siis kiistänyt tuota tilastoa. Pointti oli että tuolle tilastolle on monta selitystä.
Vaikka jonkun asian välillä on korrelaatio niin se ei tarkoita että niiden välissä olisi kausaliteetti.
 
Mutta vielä jos väännetään rautalangasta. Jos henkilö A tienaa esim. 2800€/kk ja saa 400€ korotuksen puolen vuoden jälkeen jolloin kokonaistulot on 36k€/v. Henkilö B tienaa 3000€/kk läpi vuoden, jolloin kokonaistulot on samat 36k€/v. Eikö molemmat maksa kuitenkin lopulta sentilleen saman määrän veroja vaikka A:n korotus on tullutkin kesken vuoden?

Jos vuositulot on samat, verotus on sama. Eli aivan sama tienaako kuukaudessa vuoden tulot 36k€ vai tasaisesti vuoden aikana 3000€*12. Korotus kannattaa lähes aina ottaa vastaan jos vastuut eivät lisäänny, poislukien tietyt tukien piirissä olevat, jolloin tukien poistuttua voi käteen jäädä vähemmän rahaa. Monesti vaan vastuut lisääntyy ja on harkinnan paikka miten kokee käteenjäävän korvauksen suhteessa lisääntyneeseen vastuuseen / työhön.
 
Mutta vielä jos väännetään rautalangasta. Jos henkilö A tienaa esim. 2800€/kk ja saa 400€ korotuksen puolen vuoden jälkeen jolloin kokonaistulot on 36k€/v. Henkilö B tienaa 3000€/kk läpi vuoden, jolloin kokonaistulot on samat 36k€/v. Eikö molemmat maksa kuitenkin lopulta sentilleen saman määrän veroja vaikka A:n korotus on tullutkin kesken vuoden?

Tuostahan sitä valitusta monesti kuulee, että ei välttämättä kannata ottaa palkankorotusta vastaan kun marginaaliveroprosentti huitelee niin korkealla.

Jep, tämä on juuri se ilmiö, mistä johtuu nämä urbaanit legendat naapurin Pirkon miehen veljenpojasta, jolla "ihan varmasti jäi vähemmän rahaa käteen sen palkankorotuksen jälkeen kuin sai ennen sitä" vaikka kuinka yrität selittää ja laskea paperille, ettei se ole mitenkään mahdollista kun tarkastellaan sitä asiaa pidemmällä ajanjaksolla :D
 
Rautalankamalli:
Tienaat nyt 2500 €/kk, ja maksat veroja kokonaisuudessaan vaikka 20%
Saat palkankorotuksen ja tienaat 2600 €/kk
Veroprosenttisi nousee -> 21%, jonka johdosta maksat nyt korkeampaa veroa koko palkastasi.
Eli, kun ennen 2500 eurosta jäi käteen 2000 €, palkankorotuksen jälkeisellä veroprosentilla siitä ei jäisi käteen enää kuin 1975. Tämä erotus lasketaan mukaan korotetusta osuudesta maksettavaan veroon, jolloin saadaan marginaaliveroprosentti palkan nousulle 2500 -> 2600 €, ja määriteltyä kuinka paljon siitä korotuksen satasesta sulle tulee nettona rahaa tilille.
2054 ehkä lähempänä, jos tarkoitus oli laskea 21% 2600 €:sta. Oisit ny ees vääntänyt rautalangan oikein.
 
2054 ehkä lähempänä, jos tarkoitus oli laskea 21% 2600 €:sta. Oisit ny ees vääntänyt rautalangan oikein.

Laskettu paljon siitä vanhasta 2500€ jää käteen uudella veroprosentilla eli 1975€, eli siis aikaisemmin siitä osasta maksoi 25€ vähemmän veroa.
 
En siis kiistänyt tuota tilastoa. Pointti oli että tuolle tilastolle on monta selitystä.
Vaikka jonkun asian välillä on korrelaatio niin se ei tarkoita että niiden välissä olisi kausaliteetti.

No se nyt tiedetään. Mutta monella asialla on ihan oikeasti kausaliteetti ja yleensä niitä muita selityksiä tutkimuksessa nimenomaan pyritään poissulkemaan. En mä nyt ihan näillä epäilyin olisi julistamassa, että pelkkää paskaa, ei pidä paikkaansa. Etenkin kun tietää, miten tuo rekrytointi muutenkin toimii.
 
No se nyt tiedetään. Mutta monella asialla on ihan oikeasti kausaliteetti ja yleensä niitä muita selityksiä tutkimuksessa nimenomaan pyritään poissulkemaan. En mä nyt ihan näillä epäilyin olisi julistamassa, että pelkkää paskaa, ei pidä paikkaansa. Etenkin kun tietää, miten tuo rekrytointi muutenkin toimii.
Eikös tutkimuksissa olisi nimenomaan tärkeää löytää se kausaliteetti? Tilasto on aika hyödytön, jos siitä ei voida päätellä mitään.
Enkä tässä nyt ole väittämässä että tuo päätelmä, että rekrytoijat katsoo pahalla yli 3kk välejä, olisi ihan täyttä paskaa. On se varmaan osasyynä sekin, varsinkin jos tauon pituus tuosta vielä kasvaa. Mutta kuten itsekkin jo sanoit ja mitä mieltä minä olen, niin ei se ole se ainoa syy miksi tilastot näyttää tuollaiselta miltä näyttää.
 
Lukaisepa se koko teksti nyt vielä kerran uudestaan ennen kuin tulet vittuilemaan.
En tiedä mitä yrität laskea, jos marginaaliveroastetta niin pieleen menee.

marginaaliveroaste = verojen muutos / tulojen muutos

eli tässä tapauksessa: 0,46 = (2600 * 0,21 - 2500 * 0,2) / (2600 - 2500)
 
Laskettu paljon siitä vanhasta 2500€ jää käteen uudella veroprosentilla eli 1975€, eli siis aikaisemmin siitä osasta maksoi 25€ vähemmän veroa.
Ei nyt oikein mene mulla jakeluun, miksi sitä vanhaa pienempää palkkaa verotettaisiin uudella suuremmalla prosentilla :confused:
 
2054 ehkä lähempänä, jos tarkoitus oli laskea 21% 2600 €:sta. Oisit ny ees vääntänyt rautalangan oikein.
Lanka oli ihan hyvin väännetty.

Siinä oli laskettu 21% 2500:sta, mistä tulee juuri 1975 €. Uudella prosentilla uuden palkan vanhan suuruisesta osasta verotetaan siis 25 € enemmän kuin vanhan palkan aikaan samasta määrästä. Ylimääräisestä satasesta 21 % on 21 €. Yhteensä verot kasvavat 25 € + 21 € = 46 €. Marginaalivero satasesta on siis 46 € / 100 € = 46 %.

Mun mielestä tuollainen esimerkki havainnollistaa hyvin ilmiötä. Marginaaliveron ankaruus helposti hämärtyy, koska perusprosentti ei niin paljoa muutu. Juju on siinä, että se suurempi prosentti verottaa vaivihkaa myös sitä entisen suuruista palkan osaa.
 
Alla olevat suoraan verottajan laskurista: https://avoinomavero.vero.fi/_/

Tulot 5000€/kk = 60k€/v, veroprosentti 25% = veroja maksettava 14 824 €/v.

Tulee satasen korotus palkkaan, marginaaliveroprosentti aiemmin postaamani taulukon mukaan noilla tuloilla tasan 50% eli pitäisi jäädä siis 50e/kk lapaan satasen korotuksesta, eikö?

Kuitenkin --> 5100€/kk = 61,2k€/v, veroprosentti edelleen 25% verottajan laskurin mukaan = veroja maksettava 15 298 €/v. Eli veroja pitäisi maksaa satasen palkankorotuksen jälkeen yhteensä 474€ enemmän vuodessa. Tuosta ei tule kun 40€/kk (jää siis kuitenkin 60€/kk lapaan), ei tuota marginaaliveron osoittamaa 50€/kk.

Mikä menee väärin?
 
Viimeksi muokattu:
Ei nyt oikein mene mulla jakeluun, miksi sitä vanhaa pienempää palkkaa verotettaisiin uudella suuremmalla prosentilla :confused:

Laskenta vain avaa miten tuo marginaalivero purkautuu vuositasolla normaaliin verotukseen. Siis kaikista tuloista maksetaan hieman korkeampaa veroa, tietysti jo maksetuista ei makseta veroja uusiki, mutta loppuvuotta vain verotetaan hieman ankarammin, jotta "maksamaton" vero alkuvuodelta tasataan. Tietysti miten tämä laskennassa menee riippuu minkä tyyppisellä verokortilla ja mille tuloillle kortti mitoitettu.
 
Lanka oli ihan hyvin väännetty.

Siinä oli laskettu 21% 2500:sta, mistä tulee juuri 1975 €. Uudella prosentilla uuden palkan vanhan suuruisesta osasta verotetaan siis 25 € enemmän kuin vanhan palkan aikaan samasta määrästä. Ylimääräisestä satasesta 21 % on 21 €. Yhteensä verot kasvavat 25 € + 21 € = 46 €. Marginaalivero satasesta on siis 46 € / 100 € = 46 %.

Mun mielestä tuollainen esimerkki havainnollistaa hyvin ilmiötä. Marginaaliveron ankaruus helposti hämärtyy, koska perusprosentti ei niin paljoa muutu. Juju on siinä, että se suurempi prosentti verottaa vaivihkaa myös sitä entisen suuruista palkan osaa.

Ei sitä mikään verota. Marginaalivero on määritelmän mukaan vain ja ainoastaan vero jota maksetaan jokaisesta seuraavasta eurosta.

Valtion tuloverotaulukoissa kasvavat veroprosentit ovat aina seuraavista tuloista.
 
Laskenta vain avaa miten tuo marginaalivero purkautuu vuositasolla normaaliin verotukseen. Siis kaikista tuloista maksetaan hieman korkeampaa veroa, tietysti jo maksetuista ei makseta veroja uusiki, mutta loppuvuotta vain verotetaan hieman ankarammin, jotta "maksamaton" vero alkuvuodelta tasataan. Tietysti miten tämä laskennassa menee riippuu minkä tyyppisellä verokortilla ja mille tuloillle kortti mitoitettu.

Ei makseta. Kokonaisveroprosentti tietenkin kasvaa kun uusien tulojen marginaaliveroprosentti on korkeampi kuin vanhojen tulojen, mutta marginaaliveroprosentti koskee silti ainoastaan marginaalin ylittäviä tuloja.
 
Ei makseta. Kokonaisveroprosentti tietenkin kasvaa kun uusien tulojen marginaaliveroprosentti on korkeampi kuin vanhojen tulojen, mutta marginaaliveroprosentti koskee silti ainoastaan marginaalin ylittäviä tuloja.

Siis tuo "maksamaton vero" l vuositulojen lisääntyessä näkyy marginaaliverona, sitä tarkoitin.
 
En tiedä mitä yrität laskea, jos marginaaliveroastetta niin pieleen menee.

marginaaliveroaste = verojen muutos / tulojen muutos

eli tässä tapauksessa: 0,46 = (2600 * 0,21 - 2500 * 0,2) / (2600 - 2500)

Se laskutoimitus oli ihan puhdas esimerkki, jonka tarkoitus oli selventää sen marginaaliveroasteen muodostuminen käytännössä, eli miksi siitä palkankorotuksen eurosta ”jää käteen” sen verran kuin jää. You know, se pointti siinä miksi niin tapahtuu, ei se kaava millä se lasketaan :tup:
 
Saathan sä laskea ihan mitä vain...

Laskitko sä missään vaiheessa mitä siitä mun esimerkistä tulee tulokseksi? Et vissiin, koska lopputulos on aivan sama kuin sun lausekkeessa, joten en käsitä mikä tässä on sun ongelma.

Marginaaliveroprosentin määritelmähän oli, kuten Veronmaksajain keskusliitto sen hyvin kuvaa:
Marginaaliveroprosentti kuvaa kuinka paljon palkkatason ylittävästä tulosta verot kasvavat. Esimerkiksi kun 40 000 euroa vuodessa ansaitsevan palkansaajan tulot nousevat 100 euroa, hänen veronsa nousevat 47,2 euroa. Näin saadaan marginaaliveroprosentiksi 47,2 %

Esimerkin summilla:
20% kokonaisvero 2500 euron tuloilla on 0,2*2500 = 500
21% kokonaisvero 2600 tuloilla on 0,21*2600 = 546
Näiden välinen erotus on 546-500 = 46 joka on siis sama kuin marginaaliveroprosentti 100 euron palkankorotuksesta. Sun lausekkeessa oli sama tulos, eikö?

Sama aiemman esimerkkini kuvauksen mukaisesti laskettuna
2500 palkka 20% veroilla, käteen jää 2000€
Palkankorotuksen jälkeen samasta palkkasummasta menee 21% verot, jolloin siitä summasta käteen jää enää 1975, eli 25 euroa vähemmän. Palkankorotuksen 100 eurosta menee myös pidätys 21% mukaan, joka on 21 euroa.

Kun lasketaan yhteen palkankorotuksen verot 21 euroa ja veronkorotuksen aiheuttama aiempaa korkeampi verorasite 25 euroa, on tulos 21+25 = jälleen 46 euroa 100 euron palkankorotuksesta.

Kuten sanoin, mun esimerkin oli tarkoitus kuvata "kansantajuisesti" sitä logiikkaa mistä marginaaliveroprosentti syntyy/johtuu/koostuu. Sä ilmeisesti ajattelit asian ihan eri vinkkelistä niin esimerkki ei auennut, vaikka lopputulos on tismalleen sama.
 
Laskitko sä missään vaiheessa mitä siitä mun esimerkistä tulee tulokseksi? Et vissiin, koska lopputulos on aivan sama kuin sun lausekkeessa, joten en käsitä mikä tässä on sun ongelma.

Marginaaliveroprosentin määritelmähän oli, kuten Veronmaksajain keskusliitto sen hyvin kuvaa:


Esimerkin summilla:
20% kokonaisvero 2500 euron tuloilla on 0,2*2500 = 500
21% kokonaisvero 2600 tuloilla on 0,21*2600 = 546
Näiden välinen erotus on 546-500 = 46 joka on siis sama kuin marginaaliveroprosentti 100 euron palkankorotuksesta. Sun lausekkeessa oli sama tulos, eikö?

Sama aiemman esimerkkini kuvauksen mukaisesti laskettuna
2500 palkka 20% veroilla, käteen jää 2000€
Palkankorotuksen jälkeen samasta palkkasummasta menee 21% verot, jolloin siitä summasta käteen jää enää 1975, eli 25 euroa vähemmän. Palkankorotuksen 100 eurosta menee myös pidätys 21% mukaan, joka on 21 euroa.

Kun lasketaan yhteen palkankorotuksen verot 21 euroa ja veronkorotuksen aiheuttama aiempaa korkeampi verorasite 25 euroa, on tulos 21+25 = jälleen 46 euroa 100 euron palkankorotuksesta.

Kuten sanoin, mun esimerkin oli tarkoitus kuvata "kansantajuisesti" sitä logiikkaa mistä marginaaliveroprosentti syntyy/johtuu/koostuu. Sä ilmeisesti ajattelit asian ihan eri vinkkelistä niin esimerkki ei auennut, vaikka lopputulos on tismalleen sama.

Tuokin esimerkki on vaan todellisilla luvuilla kuitenkin jotain ihan muuta:

2500e/kk = 30000€/v, veroprosentti 12,5%. Veroja maksettava yhteensä 3743e.
2600e/kk = 31200e/v, veroprosentti 13,3%. Veroja maksettava yhteensä 4143e.

Erotus siis tuon +400e, josta tulee vuodelle jaettuna vain 33,3e/kk. Ei siis tuota marginaaliveron osittamaa 46e/kk.

Mikä tässä mättää? Sama tuntuu pätevän millä tahansa tuloilla kun laskee todellisilla luvuilla eikä keksityillä esimerkeillä.
 
Tuokin esimerkki on vaan todellisilla luvuilla kuitenkin jotain ihan muuta:

2500e/kk = 30000€/v, veroprosentti 12,5%. Veroja maksettava yhteensä 3743e.
2600e/kk = 31200e/v, veroprosentti 13,3%. Veroja maksettava yhteensä 4143e.

Erotus siis tuon +400e, josta tulee vuodelle jaettuna vain 33,3e/kk. Ei siis tuota marginaaliveron osittamaa 46e/kk.

Mikä tässä mättää? Sama tuntuu pätevän millä tahansa tuloilla kun laskee todellisilla luvuilla eikä keksityillä esimerkeillä.

Siinä veronmaksajat.fi:n marginaaliveroprosentissa on laskettuna sisään eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, yhteensä 8,25%.

Eli:
2500e/kk = 30000e/v, verot ja veronluonteiset maksut 20,75%. Veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä 6225e
2600e/kk = 31200e/v, verot ja veronluonteiset maksut 21,55%. Veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä 6723,6e.

Maksat siis saamastasi 1200e lisää veroja ja veronluonteisia maksuja 498,60e. Marginaaliveroprosentti 498,60e/1200e = 0,4155. Lisäksi siellä veronmaksajat.fi:n marginaaliveroprosenteissa on mm. kirkollisvero laskettuna sisään, jota ei tässä ylläolevassa laskelmassa otettu huomioon. Se selittää tuon pienen heiton näissä luvuissa. Ylläolevat laskelmat siis helsinkiläiselle ei-kirkollisverovelvolliselle, verovuodelle 2019.

En myöskään tiedä mistä otit tuon 46% oletetuksi marginaaliveroprosentiksi. Se on tuolla veronmaksajat.fi:ssä 30000e/v tulojen kohdalla 42,2%: Palkansaajan veroprosentit

EDIT: Varmaan siis tuosta vuoden 2015 veronmaksajat.fi graafista peräisin tuo 46%... Näissä olisi syytä käyttää saman vuoden lukuja kaikessa, eikä ottaa vähän mistä sattuu noita lukuja.
 
Viimeksi muokattu:
Siinä veronmaksajat.fi:n marginaaliveroprosentissa on laskettuna sisään eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, yhteensä 8,25%.

Eli:
2500e/kk = 30000e/v, verot ja veronluonteiset maksut 20,75%. Veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä 6225e
2600e/kk = 31200e/v, verot ja veronluonteiset maksut 21,55%. Veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä 6723,6e.

Maksat siis saamastasi 1200e lisää veroja ja veronluonteisia maksuja 498,60e. Marginaaliveroprosentti 498,60e/1200e = 0,4155. Lisäksi siellä veronmaksajat.fi:n marginaaliveroprosenteissa on mm. kirkollisvero laskettuna sisään, jota ei tässä ylläolevassa laskelmassa otettu huomioon. Se selittää tuon pienen heiton näissä luvuissa. Ylläolevat laskelmat siis helsinkiläiselle ei-kirkollisverovelvolliselle, verovuodelle 2019.

En myöskään tiedä mistä otit tuon 46% oletetuksi marginaaliveroprosentiksi. Se on tuolla veronmaksajat.fi:ssä 30000e/v tulojen kohdalla 42,2%: Palkansaajan veroprosentit

EDIT: Varmaan siis tuosta vuoden 2015 veronmaksajat.fi graafista peräisin tuo 46%... Näissä olisi syytä käyttää saman vuoden lukuja kaikessa, eikä ottaa vähän mistä sattuu noita lukuja.

Kiitos, nyt alkaa täsmäämään. Jäi häiritsemään kun ei meinannut millään saada oikeita lukuja.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 101
Viestejä
4 484 152
Jäsenet
74 172
Uusin jäsen
Käppänä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom