Oluen paneminen itse

[jonesky12345]

Tässäkin voi hiivalla "huijata", eli philly sourilla tekee oluen - niin ei tarvitse keittoastiassa hapattaa. Jos siis näillä keleillä kehtaa "normaalihiivoja" käyttää.

Joo, ite en vaan viitsi lactoja päästää tonne käymisastiaan ettei käy kontaminaatioita niin helpompi hapatella kattilassa

 

[hsalonen]

Olen muutaman kerran tehnyt mutu pohjalta olutta ja todennut, että tällä kokemuksella kannattaa googletella tai kysyä neuvoa.

Sanoin ehkä vähän kärkkäästi ja kiireessä, mutta aina kannattaa kokeilla omia juttuja. Lähinnä kuitenkin niin, että otetaan 1-2 juttua, jota muutetaan muuten hyväksikoetussa reseptissä. Ja reseptit on silleen hankalia, kun alpha% ei ole vakio, vaan muuttuu joka sadossa. Siksi ei niitä voida suoraan laskea. Humalatkin pitää vaan maistaa itse, ja siitä kertyy kokemusta, mikä on itselle hyvä.

Tämä alkaa kuulostamaan suunnitelmalta kun vielä suosittelette mitä mallasta voisi laittaa. Motueka ja hiiva ok ja tavoitellaan sitten Corona plussaa joskin ehkä sameaa. Lyhyt cold crash onnistuu.
Kegiin on tarkoitus laittaa tämä.

Mieluummin en toista itseäni, niin nyt viimeisen kerran samat asiat kuin ekassa vastauksessani.

Pilsner-mallasta, jos haluat, että mallas ei paljoa tuo sitä leipästä, maltaista makua. Esim. Weyermannilla on makupyörä tuossa kuvauksessa:

Weyermann® Pilsner Malt * – Weyermann® Spezialmalze

www.weyermann.de

Pale Ale -mallasta, jos haluat, että maltaassa on enemmän makua. Esim.

Weyermann® Pale Ale Malt * – Weyermann® Spezialmalze

www.weyermann.de

Tuossakin ne makuaromit menevät max. 3/5, niin nuo ei ole niitä aromimaltaita, joilla haetaan makua. Kannattaa ottaa yksi perusmallas ja mennä sillä.

--

..ja lager-tyyppiset oluet on niitä vaikeimpia, niin mielellään vähän enemmän maistuvia maltaita (pale ale) ja enemmän humalointia, niin peittyy paremmin ne mahdolliset virhemaut sinne alle. Ja minun mielestäni ilman kuivahumalointia, kun silleenkin saa tarpeeksi makua humalista ja välttyy mahdolliselta oksidaatiolta ja kontaminaatiolta.

--

Jos haluaa vähän meksikolaisempaa maissin makua, niin sitä saa corn flakesillä, tai siis flaked maize taitaa olla se sama asia Mallaspuodista:

Crisp Malting Flaked Maize maissihiutale – EBC 1,5 – Mallaspuoti

mallaspuoti.fi

(kaupan muroissa on lisäaineita ja suolaa)
Helppo resepti on 10% tuota (=500g).


Myös dekstroosia (maissisokeri) saa kaupasta, mutta se hyvin vähän vaikuttaa makuun. Tuossa lukee rypäle, mutta kyllä ne yleensä maissista tehdään.. Sokeri on kuitenkin sokeria, riippumatta mistä tulee ja juuri siksi tämä ei ole se paras lisäys, kun se lähde ei ole niin tärkeä.. Ja makua tuskin tuo niin paljon, mutta ohentaa runkoa ja tekee vähän kuivempaa olutta.

Panimosokeri / dekstroosi 1 kg – Mallaspuoti

mallaspuoti.fi

Helppo resepti on 10% tuota (=500g).

Nämä kuitenkin vaan lisäyksiä, joita ehkä kannattaa käyttää reseptin tuunaamiseen, kun perusasiat on kunnossa.

--

Ja jos kegejä löytyy ja kotimäskäys onnistuu, olet pidemmällä kuin minä 4 vuotta sitten aloitellessani harrastusta..

 

[Juusoyk]

Joo, ite en vaan viitsi lactoja päästää tonne käymisastiaan ettei käy kontaminaatioita niin helpompi hapatella kattilassa

Philly Souria käytettäessä ei ole kontaminaatioriskiä kun kyseessä on maitohappoa sekä etanolia tuottava hiiva, eikä se sisällä siis maitohappobakteereita.
Juuri käymässä hapanolut kyseisellä hiivalla.

 

[jonesky12345]

Philly Souria käytettäessä ei ole kontaminaatioriskiä kun kyseessä on maitohappoa sekä etanolia tuottava hiiva, eikä se sisällä siis maitohappobakteereita.
Juuri käymässä hapanolut kyseisellä hiivalla.

Ah ok, oon kuvitellut että se olis joku blendi. Kattilahapatuksen selkeenä etuna on toki se, että happamuuden määrään pystyy selkeästi vaikuttamaan katkaisemalla hapatus tietysdä pisteessä.

 

[peltoelvis]

..ja lager-tyyppiset oluet on niitä vaikeimpia, niin mielellään vähän enemmän maistuvia maltaita (pale ale) ja enemmän humalointia, niin peittyy paremmin ne mahdolliset virhemaut sinne alle. Ja minun mielestäni ilman kuivahumalointia, kun silleenkin saa tarpeeksi makua humalista ja välttyy mahdolliselta oksidaatiolta ja kontaminaatiolta.

Maissilastut ovatkin tuttu juttu, mutta humalointi olisi aika lailla ilman katkeroita ja muutenkin aika maltillisesti, jos meksikolaista halutaan. Motueka käy hyvin siihen.
Onkin mielenkiintoista testata mitä tästä tulee, kun olen kerran tehnyt samantyyppistä pitkän kaavan mukaan. Kylmäsäilytystä oli noin 8vk ja maku kyllä parani sen aikana.

 

[brröö]

Huh. Taas yksi keitos valmis ja laitettu käymään. Kokeilin improvisoida jonkinlaisen ipa/neipa-tyylisen kesäjuoman. Säädin reseptin jotenkin kohdalleen Brewfatherin äpillä. Maltaiksi laitoin kaikki loput jämät mitä löysin, yhteensä 6,4 kg. Humaliksi vähän magnumia ja jäähdytettyyn vierteeseen amarilloa. Tarkoitus vielä kuivahumaloida mandarina bavarialla. Hiivana kveikki ja käytän tuon kegissä 0,5 barin paineessa. Brewfatherin mukaan abv jotain 7-9% riippuen kuinka hyvin mäskäys onnistui. Unohtui mitata ominaispaino niin tulee mitä tulee.

 

[brröö]

Siirsin perjantaisen öölin tänään käymiskegistä puhtaaseen säilytyskegiin ja tuli samalla maistettua pieni tilkka. Huikean hedelmäinen tuoksu, mutta maku jäi vähän vaisuksi. Katkerot loistivat poissaolollaan ja alkoholia ei huomaa lainkaan maussa vaikka selvästi lämmitti kyllä. Ehkä hieman tekeytymistä ja kylmäsäilytystä niin paranee. Ei todellakaan huono.

 

[hsalonen]

Magnum on kyllä enemmänkin katkerohumala ja sillä olisi kannattanut ne katkerot hakea, sen sijaan että sillä haettiin olueen makua/aromia.

 

[jonesky12345]

Tollanen hedelmäinen tuoksu viittaa enemmänkin kyllä monesti käymisestereihin eikä maku yleensä ole yhtä hedelmäinen.

Siirsin perjantaisen öölin tänään käymiskegistä puhtaaseen säilytyskegiin ja tuli samalla maistettua pieni tilkka. Huikean hedelmäinen tuoksu, mutta maku jäi vähän vaisuksi. Katkerot loistivat poissaolollaan ja alkoholia ei huomaa lainkaan maussa vaikka selvästi lämmitti kyllä. Ehkä hieman tekeytymistä ja kylmäsäilytystä niin paranee. Ei todellakaan huono.

Huuhteletko loppusijoituskegin hiilarilla?

 

[brröö]

Magnum on kyllä enemmänkin katkerohumala ja sillä olisi kannattanut ne katkerot hakea, sen sijaan että sillä haettiin olueen makua/aromia.

Katkeroa sillä magnumilla oli tarkoitus hakea, mutta olisi ehkä pitänyt laittaa hiukan enemmän ja aiemmassa vaiheessa. Olin vähän varovainen sen kanssa, kun monesti se on antanut vähän turhankin tiukat katkerot.

Tollanen hedelmäinen tuoksu viittaa enemmänkin kyllä monesti käymisestereihin eikä maku yleensä ole yhtä hedelmäinen.

Huuhteletko loppusijoituskegin hiilarilla?

Joo, voi olla hiivan estereitä osittain siinä tuoksussa, mutta on siellä pöntössä humalaakin aika reippaasti.
Kegi on huuhdeltu hiilarilla ja siirretty hapettomasti.

 

[jonesky12345]

Katkeroa sillä magnumilla oli tarkoitus hakea, mutta olisi ehkä pitänyt laittaa hiukan enemmän ja aiemmassa vaiheessa. Olin vähän varovainen sen kanssa, kun monesti se on antanut vähän turhankin tiukat katkerot.



Joo, voi olla hiivan estereitä osittain siinä tuoksussa, mutta on siellä pöntössä humalaakin aika reippaasti.
Kegi on huuhdeltu hiilarilla ja siirretty hapettomasti.

Joo okei, hyvältä kuulostaa. Yks pro tip jos ei oo tiedossa on, että käymishiilarin voi antaa mennä tyhjän loppusijoituskegin läpi käymisen ajan, sitä tulee niin paljon, että hapen määrä dilutoituu olemattomiin. Ite vedän tolla strategialla niin säästää hiilariakin

 

[Swiss Tony]

Tekis mieli laitella omat oluset tulille, mutta onko peli käymislämpötilan suhteen menetetty, kun kerrostalossa en pahemmin tuota lämpötilaa voi kontrolloida ja se on kesällä siellä 24-26 asteen hujakoilla. Taitaa olla liian lämpimät olosuhteet, vai mitä mestarit on mieltä?

 

[Eskomoto]

Ei mitään ongelmaa, etenkään jos olet aloittelemassa, eikä ole tähtäimessä tehdä muutenkaan teknisesti täydellistä olutta.

Lagerit jättäisin toki pois, mutta hyvää on tullut 25 C tienoilla tyylistä riippumatta. Jos haluat genren, joka hyötyy lämpimistä olosuhteista, tee jotain saksalais- tai belgityyppistä. Vehnää tai saisonia esimerkiksi. Kveikistä ei itsellä kokemusta, mutta olen kuullut hyvää ja toimii vaikka lämmöt olisi 35 C.

 

[hsalonen]

Tekis mieli laitella omat oluset tulille, mutta onko peli käymislämpötilan suhteen menetetty, kun kerrostalossa en pahemmin tuota lämpötilaa voi kontrolloida ja se on kesällä siellä 24-26 asteen hujakoilla. Taitaa olla liian lämpimät olosuhteet, vai mitä mestarit on mieltä?

Tee Kveikillä, esim. Lutra Kveik. Tai tee kuivaa olutta tällaisella:

SafBrew™ DA-16, 25g – Mallaspuoti

mallaspuoti.fi

 

[Swiss Tony]

Tee Kveikillä, esim. Lutra Kveik. Tai tee kuivaa olutta tällaisella:

SafBrew™ DA-16, 25g – Mallaspuoti

mallaspuoti.fi

Käsitinkö siis oikein, että noista olutuutepakkauksista voi niiden hiivan korvata tällä kveikillä, niin voi niin sen voi käyttää lämpimämmissä olosuhteissa? Eli jos hankin vaikka tätä COOPERS Real Ale 1,7 kg - Melkkobrew

Pitääkö pullotuksen jälkeen olut säilyttää huoneenlämmössä vai voinko viedä sen kylmiöön säilytykseen (7-8 astetta)?

 

[hsalonen]

Käsitinkö siis oikein, että noista olutuutepakkauksista voi niiden hiivan korvata tällä kveikillä, niin voi niin sen voi käyttää lämpimämmissä olosuhteissa? Eli jos hankin vaikka tätä COOPERS Real Ale 1,7 kg - Melkkobrew

Pitääkö pullotuksen jälkeen olut säilyttää huoneenlämmössä vai voinko viedä sen kylmiöön säilytykseen (7-8 astetta)?

Kyllä, juuri näin. Ja tuolla ei ole kuin Vossia, mutta sekin toimii:

Voss Kveik Ale Yeast 11g oluthiiva - Melkkobrew

Voss Kveik Ale Yeast, Lallemand Kveik on norjalainen sana, joka tarkoittaa hiivaa. Perinteisesti kveik on säilötty kuivaamalla ja se on kulkenut sukupolvelta toiselle. LalBrew Voss -lajike tulee Sigmund Gjernesiltä Vossista, Norjasta. Hyvin laaja lämpötila-alue (25-40°C). Erittäin nopea...

www.melkkobrew.fi

Käymisen jälkeen pitää pitää pari viikkoa lämpimässä, että pulloihin tulee hiilihapot, mutta sen jälkeen vaan kylmään. Ellet saa hiilihappoja muulla tavalla.

 

[ossid]

Tampereen seudulla jos jollain on kiinnostusta, niin 2,2kg pullo itselle tarpeeton. Löytyy myös Keglandin Mk4(ehkä, tai mk3) regu.
Yv:llä lisää tietoa ja lähtee asevelihintaan.

 

[Superi]

Olen tässä ketjua kahlannut läpi hyvän tovin kun tuli aloiteltua panohommat pidemmän tauon jälkeen ja panosteltua vähän uudenlaisiin kamppeisiin.

Ekat panot panin 2019-2020 ehkä 5-6 satsia mäskäämällä. Edelleen sama OneConcept 30L "vedenkeitin" jolla pussimäskäyksen hoidan. Silloin viimeinen olut oli Sierra Nevada Pale Ale klooni joka onnistui kontaminoitumaan niin pahoin että vähän karsi motivaatiota jatkaa harrastusta. Keväällä saatiin sitten ajatus valmistaa yhden nettiporukan kesämiittin olutta kun minulta vermeet siihen löytyi.

Siitä tuli oikein maistuva Cascadella ja Amarillolla kuivahumaloitu American IPA. Keitossa käytin Magnumia, Amarilloa ja Perleä jotka oli usean vuoden vanhaa erää pakkasessa säilytettyä, tästä johtuen todennäköisesti IBU:t tuntui jäävän merkittävästi reseptiä alemmaksi. Tuo resepti oli muuten ChatGPT kanssa palloteltu vähän sen mukaan mitä humalia sattui olemaan pakkasessa valmiina. Muuten resepti meni oikein nappiin OG ja FG osalta.

Koska en halunnut tehdä virheitä tämän oluterän kanssa niin hommasin ylimääräisen jääkaapin jossa sain hoidettua fermentoinnin lämpötilakontrollissa ja kun pullotus alkoi lähestyä niin päätin investoida kegivehkeisiin ja siitä oli lyhyt matka keezerin rakentamiseen. Tässähän sitten tuli ongelma kun jostain syystä päätin lähteä EVABarrierin 9.5x6.35 letkulla ja picnic hanoilla liikenteeseen joka aiheutti vaahtoa, helvetisti vaahtoa, asian kanssa pystyi vielä IPAn kanssa diilaamaan mutta korkeasti hiilihapotettu vehnäolut ajoi sitten hommaamaan 8x4mm letkua joka helpotti tilannetta merkittävästi. Toinen picnic tap olis tarkoitus vielä keezeriin iskeä ja jossain kohtaa investoida sitten vähän kiinteämmin asennettaviin hanoihin ja isompaan hiilaripulloon..

Tuorein hankinta ihan viimeviikolta on Fermzilla All Rounderi jossa juuri tänään cold crashiin mennyt APA.

Tätä ketjua lukieassa (aloitin alusta ja olen päässyt tässä viikkojen aikana satunnaisesti lueskellen sivulle 71 asti) on tullut mieleen että olenkohan onnistunut tekemään jotain omassa prosessissani väärin kun olen mäskäyksen ja huutelun jälkeen kipannut vierteen keittoon ja keiton päätteeksi pönttöön ihan pohjaa myöten. Sieltähän tosiaan tulee aikas paljon sakkaa eli olisiko tuo syytä jättää sinne keittokattilan pohjaan mieluummin kuin kipata mukaan käymispönttöön? Mäskäyksen jälkeen olen yleensä laskenut kantavierteen perinteiseen 30L muovipönttöön ja nostanut mäskipussin siivilän päälle josta sitten huuhtelemaan ~74-75c vedellä. Huuhtelun lopuksi olen kipannut kaiken takaisin keittopönttöön keittoa varten.

Toinen asia ei ole ehkä niinkään prosessissa oleva ongelma vaan mietintä ja huolenaihe siitä että kun tuollasien perinteisen 30l pöntön lyö cold crashiin niin sehän imaisee alipainetta vesilukon kautta viiletessään ja tilavuuden kutistuessa, miten olette tämän ratkaisseet? Kävi jo mielessä että nyt kun on fermzilla niin sen kun saa tyhjäksi niin olut siihen, paineet sisään ja cold crashaa siinä tai vaihtoehtoisesti kegissä.

Loppuun vielä muutama kuva omista askarteluista:

Spoileri: Kuvat

Panokaappi

Keezeri

Keitto alkamassa

ps. Teimpä tuosta ekasta panosta tuon useamman vuoden tauon jälkeen videon YouTuben puolellekkin.

 

[Eskomoto]

Itsekin pussimäskäsin kolmisen vuotta. En oikein huomannut makueroa sakan kanssa (laatu vaihteli muutenkin, mutta aina oli hyvää), Keiton loppuun rupesin tekemään whirlpool ja lapposin vierteen käymisastiaan. Vähemmän hapettumisen riskiä myös. Vierteen laatu tuntui paranevan ja lopputuotos oli kirkkaampaa. Sittemmin hankittu automaattinen keitin kierrättää vierteen maltaiden läpi prosessin aikana ja vierre puhdistuu/suodattuu sitä kautta. Lisäksi pumppu ei ole aivan pohjassa, joten sakka jää keittimeen.

Cold crashausta en ole kokeillut, mutta netissä on aiheesta paljon keskustelua. Paine ja kegitys, sitten cold crashaus? Eka tuopillinen putsaa mujut: Cold crashing techniques to avoid suckback?

 

[apek]

olenkohan onnistunut tekemään jotain omassa prosessissani väärin kun olen mäskäyksen ja huutelun jälkeen kipannut vierteen keittoon ja keiton päätteeksi pönttöön ihan pohjaa myöten. Sieltähän tosiaan tulee aikas paljon sakkaa eli olisiko tuo syytä jättää sinne keittokattilan pohjaan mieluummin kuin kipata mukaan käymispönttöön?

Itse olen käyttänyt kestomäsköyspussia, kun kaadan keittoastiasta käymisastiaan. Ei minusta ole syytä sitä 2-3 kourallista sakkaa päästää käymisastiaan. 30-40 litran brew bag on itsellä, niin se vain käymisastiaan (lukittuu mukavasti käymisastian kannen lukkoihin) ja siihen kaataa kattilasta.

 

[ossid]

Tässähän sitten tuli ongelma kun jostain syystä päätin lähteä EVABarrierin 9.5x6.35 letkulla ja picnic hanoilla liikenteeseen joka aiheutti vaahtoa, helvetisti vaahtoa, asian kanssa pystyi vielä IPAn kanssa diilaamaan mutta korkeasti hiilihapotettu vehnäolut ajoi sitten hommaamaan 8x4mm letkua joka helpotti tilannetta merkittävästi. Toinen picnic tap olis tarkoitus vielä keezeriin iskeä ja jossain kohtaa investoida sitten vähän kiinteämmin asennettaviin hanoihin ja isompaan hiilaripulloon..

Nuo picnic hanat on aika haastavia, vaatii metritolkulla ohutta letkua ettei kuohu(kuohuu silti)
Mullaon pari ylimääräistä intertapin virtaussäädöllistä hanaa ylimääräisenä, laita yv:tä jos kiinnostaa. Irtoaa asevelihintaan.

olenkohan onnistunut tekemään jotain omassa prosessissani väärin kun olen mäskäyksen ja huutelun jälkeen kipannut vierteen keittoon ja keiton päätteeksi pönttöön ihan pohjaa myöten

Ei ole merkitystä, sinnehän se käymisastian pohjalle laskeutuu käymisen päätyttyä. Tästä on tehty sokkotestejäkin, ettei mainittavaa eroa maussa.

Kävi jo mielessä että nyt kun on fermzilla niin sen kun saa tyhjäksi niin olut siihen, paineet sisään ja cold crashaa siinä tai vaihtoehtoisesti kegissä.

Vahva suositus fermzillan paineistussarjalle. Käytännössä mahdollistaa oluen hapottamisen ja siirtämisen täysin ilman happikontaktia kegiin.

Itse olen käyttänyt kestomäsköyspussia, kun kaadan keittoastiasta käymisastiaan. Ei minusta ole syytä sitä 2-3 kourallista sakkaa päästää käymisastiaan. 30-40 litran brew bag on itsellä, niin se vain käymisastiaan (lukittuu mukavasti käymisastian kannen lukkoihin) ja siihen kaataa kattilasta.

Itse näen tämän lähinnä tarpeettomana kontaminaatioriskinä jos pussia ei ole puhdistettu anaalisen tarkasti. Ja se sakka menee hukkana jossain kohtaa väistämättä, oli se sitten keittokattila, käymisastia tai pullon pohja.

 

[apek]

Itse näen tämän lähinnä tarpeettomana kontaminaatioriskinä jos pussia ei ole puhdistettu anaalisen tarkasti. Ja se sakka menee hukkana jossain kohtaa väistämättä, oli se sitten keittokattila, käymisastia tai pullon pohja.

Star Sanissa olen uittanut pussia ennen käyttöä. Eiköhän se puhdas ole. Ja ei ole erät ainakaan piloille menneet. Se on vähän ongelma jos sitä sakkaa käymisastiaan pääsee liikaa, niin ei voi käymisastian hanan kautta täyttää pulloja, vaan pitäisi ensin lapota toiseen astiaan. Siksi olen poistanut sakan ennen käymisastiaa.

 

[hsalonen]

Ei aika riitä pitkään kommentointiin, mutta tähän pitää tarttua:

Keiton loppuun rupesin tekemään whirlpool ja lapposin vierteen käymisastiaan. Vähemmän hapettumisen riskiä myös.

Tämä ei ole best practice. HOMBRE:ssa on kirjaimellisesti ihmisiä, jotka ovat ostaneet happea pullossa ja pumppaavat sitä vierteeseen ennen käymisen aloittamista. Happi on hyvästä hiivalle, se ryhtyy lisääntymään sen ansiosta ja pystyy toimimaan tehokkaasti. Vasta, kun hiiva on jo hommansa tehnyt ja pöntössä on alkoholia, hapettuminen on pahasta.

Omassa prosessissa nostan Brewmonkin tasolle ja valuttelen filtterin läpi lattialla olevaan käymisastiaan.. Fermzillan suulle mahtuu pieni siivilä. Ja vierre menee yli puoli metriä ilmassa alussa. Loiskuu ja lorisee ja hapettuu.

 

[MkH]

Ei aika riitä pitkään kommentointiin, mutta tähän pitää tarttua:



Tämä ei ole best practice. HOMBRE:ssa on kirjaimellisesti ihmisiä, jotka ovat ostaneet happea pullossa ja pumppaavat sitä vierteeseen ennen käymisen aloittamista. Happi on hyvästä hiivalle, se ryhtyy lisääntymään sen ansiosta ja pystyy toimimaan tehokkaasti. Vasta, kun hiiva on jo hommansa tehnyt ja pöntössä on alkoholia, hapettuminen on pahasta.

Omassa prosessissa nostan Brewmonkin tasolle ja valuttelen filtterin läpi lattialla olevaan käymisastiaan.. Fermzillan suulle mahtuu pieni siivilä. Ja vierre menee yli puoli metriä ilmassa alussa. Loiskuu ja lorisee ja hapettuu.

Tuo siivilöinti onkin hyvä idea. Täytyypä ottaa käyttöön.

 

[ossid]

Ei aika riitä pitkään kommentointiin, mutta tähän pitää tarttua:



Tämä ei ole best practice. HOMBRE:ssa on kirjaimellisesti ihmisiä, jotka ovat ostaneet happea pullossa ja pumppaavat sitä vierteeseen ennen käymisen aloittamista. Happi on hyvästä hiivalle, se ryhtyy lisääntymään sen ansiosta ja pystyy toimimaan tehokkaasti. Vasta, kun hiiva on jo hommansa tehnyt ja pöntössä on alkoholia, hapettuminen on pahasta.

Omassa prosessissa nostan Brewmonkin tasolle ja valuttelen filtterin läpi lattialla olevaan käymisastiaan.. Fermzillan suulle mahtuu pieni siivilä. Ja vierre menee yli puoli metriä ilmassa alussa. Loiskuu ja lorisee ja hapettuu.

Sellainen lisäys, että yleensä kai suositellaan että vierre hapetetaan vasta kun se on jäähtynyt, jottei tule "hot side oxidationia".

Tosin nyttemmin tämä alun perin Palmerin esittämä väite on kyseenalaistettu, että ei olisi sillä väliä.

exBEERiment | Hot-Side Aeration: High vs. Low Aeration In A Best Bitter - Brülosophy

Author: Marshall Schott There has been a lot of talk over the last few years about whether or not hot-side […]

brulosophy.com

 

[hsalonen]

Sellainen lisäys, että yleensä kai suositellaan että vierre hapetetaan vasta kun se on jäähtynyt, jottei tule "hot side oxidationia".

Tosin nyttemmin tämä alun perin Palmerin esittämä väite on kyseenalaistettu, että ei olisi sillä väliä.

exBEERiment | Hot-Side Aeration: High vs. Low Aeration In A Best Bitter - Brülosophy

Author: Marshall Schott There has been a lot of talk over the last few years about whether or not hot-side […]

brulosophy.com

Juu, itsellä on immersiojäähdytin käytössä. Eikä mun kaikki käymisastiat kestä yli 60C nestettä kuitenkaan.

 

[Kjohannesh]

Tekis mieli laitella omat oluset tulille, mutta onko peli käymislämpötilan suhteen menetetty, kun kerrostalossa en pahemmin tuota lämpötilaa voi kontrolloida ja se on kesällä siellä 24-26 asteen hujakoilla. Taitaa olla liian lämpimät olosuhteet, vai mitä mestarit on mieltä?

Vähän jälkijunassa vastailen, mutta mun luottopakki hiivahommissa on lallemandin west coast kuiva, joka käy nopeasti ja flokkuloi tehokkaasti. Pari vuotta panin myös kerrostaloasunnossa, ja kerran rapti pilleri kertoi, että nyt liikutaan pale ale pöntössä jo 29 celsiuksen pinnassa, mutta lopputulos kuitenkin oli haluttu. Rohkeasti vain tekemään. SafAlen 05 ilmoittaa käymislämpötilaksi 18-28 celsiusta ja se taitaa ollakin maailman suosituin kotipanijoiden hiiva, voi kokeilla sitä tai sitten kveikiä, joka täälläkin on suositeltu. Itse tarvitsen omissa hommissa kohtuu korkeaa flokkulaatiota, niin en ole vielä ainakaan ottanut 05:ta testiin.

 

[invicta]

En jaksanut kahlailla ketjua läpi, mutta onko joku tehnyt itse tervaolutta? Jos on, niin mistä terva-aromia, muutoin kuin Lentiiran Tervalta? Sinne toki laitoin jo kyselyä, kun eivät nettisivuilla anna edes pakkauskokoa tai hintaa. Ajattelin ensin testailla jälkimausteena kaupalliseen olueen ja sitten mahdollisesti tehdä itse. Panemisesta ei muuten ole kokemusta, mutta se on aina pitänyt aloittaa.

 

[hsalonen]

En jaksanut kahlailla ketjua läpi, mutta onko joku tehnyt itse tervaolutta? Jos on, niin mistä terva-aromia, muutoin kuin Lentiiran Tervalta? Sinne toki laitoin jo kyselyä, kun eivät nettisivuilla anna edes pakkauskokoa tai hintaa. Ajattelin ensin testailla jälkimausteena kaupalliseen olueen ja sitten mahdollisesti tehdä itse. Panemisesta ei muuten ole kokemusta, mutta se on aina pitänyt aloittaa.

Olen ja Lentiiran Tervalta. Veikkaisin, että 0.5l on pari kymppiä + pk nykyisin. Voisin kai myydä 10ml ruiskun täynnä terva-aromia 10€, jos olet Helsingissä ja pari vuotta vanha tavara kelpaa. Jos postitse, niin pyydä siltä Lentiiran ukolta tarjous - tulee varmaan halvemmaksi tai saa enemmän.

Kannattaa ehkä aloitella ihan uutteilla, niin saa tasalaatuista joka kerta. Tietenkin, mikään ei estää hyppäämästä suoraan syvään päätyyn.

 

[Kjohannesh]

En jaksanut kahlailla ketjua läpi, mutta onko joku tehnyt itse tervaolutta? Jos on, niin mistä terva-aromia, muutoin kuin Lentiiran Tervalta? Sinne toki laitoin jo kyselyä, kun eivät nettisivuilla anna edes pakkauskokoa tai hintaa. Ajattelin ensin testailla jälkimausteena kaupalliseen olueen ja sitten mahdollisesti tehdä itse. Panemisesta ei muuten ole kokemusta, mutta se on aina pitänyt aloittaa.

En ole tehnyt varsinaisesti tervaolutta, mutta kerran yritin jäljitellä skottilaista backwoods bastardia ja päätin antaa sille pienen tvistin kaatamalla sekaan 10 ml terva-aromia 3 päivän käymisen jälkeen. Aromin ostin spice & aroma -puljusta. En tiedä miten eroaa tuosta lentiiran tavarasta, mutta tervalle se tuoksui ja lopputuotteesta pystyi havaitsemaan vihjauksen tervasta. Kaupan oluen maustaminen kuulostaa järkevältä, voi sitten sen perusteella ottaa suuntaviivoja, mitä itse alkaa panemaan.

 

[Kjohannesh]

No nyt kävi tenkkapoo. Ensimmäistä kertaa viiden vuoden uran aikana meni oluet pilalle. Kävi siis niin, että käyminen pysähtyi 1,060 -> 1,050 molemmissa pöntöissä samaan aikaan. Teen siis aina kaksi pönttöä kerralla. Mitattu hydrometrillä (RAPT). Annettu tavanomaiset ensiavut pysähtyneeseen käymiseen, lisää happea, ensiapuhiivaa, hiivaravinteita, käytetty lämpimämmässä yms. ja ei mitään, yhä vain hiljainen ja nyt on mennyt jo viisi päivää ja mönjät ovat jo selkästi flokkuloituneet astian pohjalle. Oikeastaan ainoa muutos, minkä olen tehnyt aiempiin on se, että otin testii US-05:n ja laitoin sitä molempiin satseihin. Vaikea alkaa syyttämään hiivaa, koska se on kai maailman suosituin alehiiva ihan syystä, mutta kyllä tässä selkeä korrelaatio on, koska käyminen pysähtyi molemmissa astioissa saman aikaan. Noh, uutta satsia tulemaan ja US-05:t jää minulla jatkossa kaupan hyllyyn.

 

[Maso]

No nyt kävi tenkkapoo. Ensimmäistä kertaa viiden vuoden uran aikana meni oluet pilalle. Kävi siis niin, että käyminen pysähtyi 1,060 -> 1,050 molemmissa pöntöissä samaan aikaan. Teen siis aina kaksi pönttöä kerralla. Mitattu hydrometrillä (RAPT). Annettu tavanomaiset ensiavut pysähtyneeseen käymiseen, lisää happea, ensiapuhiivaa, hiivaravinteita, käytetty lämpimämmässä yms. ja ei mitään, yhä vain hiljainen ja nyt on mennyt jo viisi päivää ja mönjät ovat jo selkästi flokkuloituneet astian pohjalle. Oikeastaan ainoa muutos, minkä olen tehnyt aiempiin on se, että otin testii US-05:n ja laitoin sitä molempiin satseihin. Vaikea alkaa syyttämään hiivaa, koska se on kai maailman suosituin alehiiva ihan syystä, mutta kyllä tässä selkeä korrelaatio on, koska käyminen pysähtyi molemmissa astioissa saman aikaan. Noh, uutta satsia tulemaan ja US-05:t jää minulla jatkossa kaupan hyllyyn.

Oudolta kuulostaa. Mittasitko toisella mittarilla? Maistoitko?

 

[Kjohannesh]

Oudolta kuulostaa. Mittasitko toisella mittarilla? Maistoitko?

Joo kummallista on kyllä. Toista satsia sovittelin ominaispainomittariin ja sillä varmistui lukemat. Samasta astiasta otin myös hörpyt ja se maistui herkulliselta, mutta väljältä, ei juurikaan alkoholia, mutta ei-haluttuja estereitä ym. ei ollut havaittavissa maussa. Ehkä tämä on vähän hyväkin keissi, opettaa ainakin nöyryyttä, myös minulla voi mennä pieleen.

 

[Maso]

Itse olen näissä hommissa oppinut sen ettei kannata kaataa liian aikaisin viemäriin. Hankalaa tietty jos on sokereita käymättä eli ei kannata pullottaa. Vahingossa ajan kanssa vaikka hapanolutta.

 

[Kjohannesh]

No nyt kävi tenkkapoo. Ensimmäistä kertaa viiden vuoden uran aikana meni oluet pilalle. Kävi siis niin, että käyminen pysähtyi 1,060 -> 1,050 molemmissa pöntöissä samaan aikaan. Teen siis aina kaksi pönttöä kerralla. Mitattu hydrometrillä (RAPT). Annettu tavanomaiset ensiavut pysähtyneeseen käymiseen, lisää happea, ensiapuhiivaa, hiivaravinteita, käytetty lämpimämmässä yms. ja ei mitään, yhä vain hiljainen ja nyt on mennyt jo viisi päivää ja mönjät ovat jo selkästi flokkuloituneet astian pohjalle. Oikeastaan ainoa muutos, minkä olen tehnyt aiempiin on se, että otin testii US-05:n ja laitoin sitä molempiin satseihin. Vaikea alkaa syyttämään hiivaa, koska se on kai maailman suosituin alehiiva ihan syystä, mutta kyllä tässä selkeä korrelaatio on, koska käyminen pysähtyi molemmissa astioissa saman aikaan. Noh, uutta satsia tulemaan ja US-05:t jää minulla jatkossa kaupan hyllyyn.

No nyt taas tein samat setit, paitsi, että hiiva vaihtui Lallemandin west coastiin ja hyvin kävi. Tutkimattomia ovat humalan tiet.

 

[ossid]

ettei kannata kaataa liian aikaisin viemäriin

No tämä. Viemäriin vasta kun maistuu pilaantuneelle. Käymisen loppuminen ennen aikojaan ei ole pilaantumista.

Kveikin varmaan iskisin tuossa kohtaa itse pönttöön ja nostaisin lämmöt 30C niin on se kumma jos ei ala pöhisemään.

 

[markomikael]

Tervehdys

Tässä kesän alussa panemiseen innostunut kertoisi vähän miten tätä on ruvettu harrastamaan ja vähän neuvoja tulevaan.

Pari satsia tehny ihan normi käymisastia josta laponnut pulloon hapottumaan. Ja tietysti alottanut jutuista päätellen ei niin helpolla lagerilla coopersin valmisuutteista. Noh nyt jälkeenpäin näitä palstoja lukeneena en ehkä lageria lähtisi enää tekemään ilman lämpötilan säätelyjä (toistaiseksi ei mahdollista). Myös hanallinen pönttö lähtee jossain vaiheessa hankintaan koska tuon (nappo)lapon kanssa menee hermot jo pelkästä ajatuksesta.

Virhemakuja oluessa ehkä en osaa sanoa vielä mutta hieman se hiivanmaku/haju on sieltä taustalta puskenut.
Desifiointiin oon saanut jonkun pakkomielteen ja vaikka kädet olisi täynnä kaikkea muuta niin vielä desinfiointi pullo käteen mahtuu joten sieltä en ainakaan virhemakuja lähtisi ehtimään. Voisiko tuo hapettuminen tai väärä käymislämpötila sitten näitä aiheuttaa? Kannattaako vaihtaa käymisastiaa vaikka jossain vaiheessa ennen puollotusta?

Nyt sitten tuolta alelaarista otin MRBeerin IPA ja Pale Ale valmisuutteet ilman spraymaltaita ja arvelin pienen satsin tehdä pelkästä uutteesta. Tähän liittyenkin vähän kyselyitä ja ihmettelyitä. Tarkoitus olisi siis tuo Pale Ale laittaa ensimmäiseksi pönttöön pörisemään.

- Kantsiiko tuohon heittää vaikka panimosokeria hieman kylkeen maun säätelyä ja väriä ajatellen? Tarkoitus on säilyttää määrät vielä pienenä että kerkeää kuluttamaan kaikki ennen seuraavan satsin tekoa. Intohimona tavoitella erimakuisia oluita. Ei suinkaan humaltumis mielessä tätä tehdä. Paitsi sitten ku maku rupee olemaan kohdallaan ja tuotetta voi ilolla tarjota muillekkin.
- Kuivahumalointi - heitänkö pellettejä minkä määrän tuonne sekaan jos puhutaan esim 10L satsista? Tai jopa alle jos mrbeerin ohjeita noudattaa (8,5L). Tietysti vierteen määrääkin voi sokerin lisäyksen johdosta lisätä.
VAI onko tämä humalointi ihan NO GO hapettumisen välttämiseksi?
- Hiiva - Heitin nuo pakkauksissa tulevat valmis hiivat roskikseen ja kokeilin tuommosta BRY -97, Lallemand hiivaa. Tähän kyssärinä et miten paljon tätä voi ja kannattaa laittaa? Yleensäkkin onko hiivaa koskaan liikaa tai miten suositellaan käytettävän? Aikaisemmin vaan sen coopersin valmishiivan heittänyt pintaan ja kansi kiinni.

Tuosta nyt jotain ihmetyksen aiheita ja kiitän jo etukäteen vastauksista. Mahtava on tämä foorumi ja paljon on uutta oppinut tän asian tiimoilta.

PS. Ja mielelläni kuulen onko kaikki toiminta ihan retuperällään ja mitä kannattaisi parantaa. Tällähetkellä tämä kalusto pysyy enkä lähde sen suurempia investointeja vielä tähän tekemään. Ehkä(varmasti) joskus tulevaisuudessa!

 

[jonesky12345]

Tervehdys

Tässä kesän alussa panemiseen innostunut kertoisi vähän miten tätä on ruvettu harrastamaan ja vähän neuvoja tulevaan.

Pari satsia tehny ihan normi käymisastia josta laponnut pulloon hapottumaan. Ja tietysti alottanut jutuista päätellen ei niin helpolla lagerilla coopersin valmisuutteista. Noh nyt jälkeenpäin näitä palstoja lukeneena en ehkä lageria lähtisi enää tekemään ilman lämpötilan säätelyjä (toistaiseksi ei mahdollista). Myös hanallinen pönttö lähtee jossain vaiheessa hankintaan koska tuon (nappo)lapon kanssa menee hermot jo pelkästä ajatuksesta.

Virhemakuja oluessa ehkä en osaa sanoa vielä mutta hieman se hiivanmaku/haju on sieltä taustalta puskenut.
Desifiointiin oon saanut jonkun pakkomielteen ja vaikka kädet olisi täynnä kaikkea muuta niin vielä desinfiointi pullo käteen mahtuu joten sieltä en ainakaan virhemakuja lähtisi ehtimään. Voisiko tuo hapettuminen tai väärä käymislämpötila sitten näitä aiheuttaa? Kannattaako vaihtaa käymisastiaa vaikka jossain vaiheessa ennen puollotusta?

Nyt sitten tuolta alelaarista otin MRBeerin IPA ja Pale Ale valmisuutteet ilman spraymaltaita ja arvelin pienen satsin tehdä pelkästä uutteesta. Tähän liittyenkin vähän kyselyitä ja ihmettelyitä. Tarkoitus olisi siis tuo Pale Ale laittaa ensimmäiseksi pönttöön pörisemään.

- Kantsiiko tuohon heittää vaikka panimosokeria hieman kylkeen maun säätelyä ja väriä ajatellen? Tarkoitus on säilyttää määrät vielä pienenä että kerkeää kuluttamaan kaikki ennen seuraavan satsin tekoa. Intohimona tavoitella erimakuisia oluita. Ei suinkaan humaltumis mielessä tätä tehdä. Paitsi sitten ku maku rupee olemaan kohdallaan ja tuotetta voi ilolla tarjota muillekkin.
- Kuivahumalointi - heitänkö pellettejä minkä määrän tuonne sekaan jos puhutaan esim 10L satsista? Tai jopa alle jos mrbeerin ohjeita noudattaa (8,5L). Tietysti vierteen määrääkin voi sokerin lisäyksen johdosta lisätä.
VAI onko tämä humalointi ihan NO GO hapettumisen välttämiseksi?
- Hiiva - Heitin nuo pakkauksissa tulevat valmis hiivat roskikseen ja kokeilin tuommosta BRY -97, Lallemand hiivaa. Tähän kyssärinä et miten paljon tätä voi ja kannattaa laittaa? Yleensäkkin onko hiivaa koskaan liikaa tai miten suositellaan käytettävän? Aikaisemmin vaan sen coopersin valmishiivan heittänyt pintaan ja kansi kiinni.

Tuosta nyt jotain ihmetyksen aiheita ja kiitän jo etukäteen vastauksista. Mahtava on tämä foorumi ja paljon on uutta oppinut tän asian tiimoilta.

PS. Ja mielelläni kuulen onko kaikki toiminta ihan retuperällään ja mitä kannattaisi parantaa. Tällähetkellä tämä kalusto pysyy enkä lähde sen suurempia investointeja vielä tähän tekemään. Ehkä(varmasti) joskus tulevaisuudessa!

Ei kannata buustata vierteen määrää sokerilla, tulee kiljun makua vaan turhaan. Hiivoista sen verran, että about kaikilla pintahiivoilla se hiivausmäärä on samaa luokkaa keskenään ja tollaset perus 11g vai mitä ne nyt onkaan pussit pelittää hyvin 20 litran satseille, mutta pussillinen ei kuitenkaan oo mitenkään liikaa vaan enemmän virhemakuja tulee alihiivauksesta. Todennäköisimmät virhemaut johtuu tollasella prosessilla hapettumisesta ja erityisesti mitä humaloidumpi olut sitä rankemmin hapettuminen iskee, eli koittaisin ipoissa vetää katkerot sopivaksi alkuun, mutta jättäisin kuivahumalat pois kunnes alkaa prosessi olemaan suht hanskassa muilta osin.

 

[markomikael]

Todennäköisimmät virhemaut johtuu tollasella prosessilla hapettumisesta ja erityisesti mitä humaloidumpi olut sitä rankemmin hapettuminen iskee, eli koittaisin ipoissa vetää katkerot sopivaksi alkuun, mutta jättäisin kuivahumalat pois kunnes alkaa prosessi olemaan suht hanskassa muilta osin.

Saanko noihin valmisuutteisiin jotenkin katkeroa vielä lisättyä? Vai kantsiiko mennä vaan tolla valmisuuttella ja mahdollisimman pienenä yrittää se hapettuminen pitää? Ainakin sen oppinut etten ominaispainoja rupee mittailemaan enää välissä vaan pullotusvaiheessa kun tarpeeksi pitkään käynyt(sen pari viikkoa).

Mitä tarkoitat prosessilla? Onko fiksua koskaan ilman hapen poisto mahdollisuutta kuivahumaloittaa noita oluita? Vaikuttaako jos humaloinnin tekisi keittämällä ja lisäämällä siihen valmisuutteesta tehtyyn vierteeseen vai lisääkö tämäkin hapettumisen riskiä?

Tosiaan alottelija tässä hommassa ja noihinkin on jotain vastauksia löytänyt mut ehkä pitää itselle yrittää vääntää ratakiskon pätkästä ku rautakankikaan ei aina riitä.

 

[thomsom]

Saanko noihin valmisuutteisiin jotenkin katkeroa vielä lisättyä? Vai kantsiiko mennä vaan tolla valmisuuttella ja mahdollisimman pienenä yrittää se hapettuminen pitää? Ainakin sen oppinut etten ominaispainoja rupee mittailemaan enää välissä vaan pullotusvaiheessa kun tarpeeksi pitkään käynyt(sen pari viikkoa).

Mitä tarkoitat prosessilla? Onko fiksua koskaan ilman hapen poisto mahdollisuutta kuivahumaloittaa noita oluita? Vaikuttaako jos humaloinnin tekisi keittämällä ja lisäämällä siihen valmisuutteesta tehtyyn vierteeseen vai lisääkö tämäkin hapettumisen riskiä?

Tosiaan alottelija tässä hommassa ja noihinkin on jotain vastauksia löytänyt mut ehkä pitää itselle yrittää vääntää ratakiskon pätkästä ku rautakankikaan ei aina riitä.

Hapen minimointiin muutama vinkki:

• Pullotusta varten kannattaa hankkia se hanallinen käymisastia kuten jo puhuit tai sitten ostaa erillinen hana ja laittaa se nykyiseen astiaan kiinni. Hanaan pätkä silikoniletkua, jolloin pullojen täyttö onnistuu pohjalta alkaen. Täyttyvässä pullossa neste työntää hapen pois.
• Jos omistat Sodastream laitteen niin ennen pullotusta pullon voi "huuhdella" hiilidioksidilla sekä pullonkaulan tyhjän tilan ennen kuin korkittaa
• Jos kuivahumaloi niin tekee sen käymisen viime hetkillä, jolloin käymisestä syntyvä hiilidioksi työntää käymisastiasta vielä hapen pois mitä pääsee astiaan kun käyttää kantta irti. Toinen vaihtoehto on laittaa kuivahumalat humaloinpussiin ja sekaan myös magneetti pussiin, pussi käymisastian kannen sisäpuolelle ja toisella magneetilla pitää humalointipussin kannessa kunnes käyminen on tapahtunut, jonka jälkeen napataan toinen magneetti pois ja humalointipussi tipahtaa oluen sekaan.

Pari muuta huomiota:

• Kuivahumalointi tuottaa pehmeitä ja hedelmäisiä makuja, esim. NEIPA-tyylin oluissa on erittäin runsaat kuivahumaloinnit.
• Humalia keittämällä saadaan katkeroa olueen eli samalla kun uutteen kiuhauttaa niin sekaan voi nakata sopivasti humalapellettejä katkeron kasvattamiseksi. Mitä pidempään keittää niin sitä enemmän katkeroa irtoaa.
• Kannattaa tutustua ja ottaa haltuun Brewfather app sillä saa laskettua reseptiikkaa eli kuinka paljon olisi sopivasti humalaa ja kuinka kauan keittää. Vaatii hieman opettelua, että saa peruslyhenteet ja käsitteet haltuun.

 

[markomikael]

Hapen minimointiin muutama vinkki:

• Pullotusta varten kannattaa hankkia se hanallinen käymisastia kuten jo puhuit tai sitten ostaa erillinen hana ja laittaa se nykyiseen astiaan kiinni. Hanaan pätkä silikoniletkua, jolloin pullojen täyttö onnistuu pohjalta alkaen. Täyttyvässä pullossa neste työntää hapen pois.
• Jos omistat Sodastream laitteen niin ennen pullotusta pullon voi "huuhdella" hiilidioksidilla sekä pullonkaulan tyhjän tilan ennen kuin korkittaa
• Jos kuivahumaloi niin tekee sen käymisen viime hetkillä, jolloin käymisestä syntyvä hiilidioksi työntää käymisastiasta vielä hapen pois mitä pääsee astiaan kun käyttää kantta irti. Toinen vaihtoehto on laittaa kuivahumalat humaloinpussiin ja sekaan myös magneetti pussiin, pussi käymisastian kannen sisäpuolelle ja toisella magneetilla pitää humalointipussin kannessa kunnes käyminen on tapahtunut, jonka jälkeen napataan toinen magneetti pois ja humalointipussi tipahtaa oluen sekaan.

Pari muuta huomiota:

• Kuivahumalointi tuottaa pehmeitä ja hedelmäisiä makuja, esim. NEIPA-tyylin oluissa on erittäin runsaat kuivahumaloinnit.
• Humalia keittämällä saadaan katkeroa olueen eli samalla kun uutteen kiuhauttaa niin sekaan voi nakata sopivasti humalapellettejä katkeron kasvattamiseksi. Mitä pidempään keittää niin sitä enemmän katkeroa irtoaa.
• Kannattaa tutustua ja ottaa haltuun Brewfather app sillä saa laskettua reseptiikkaa eli kuinka paljon olisi sopivasti humalaa ja kuinka kauan keittää. Vaatii hieman opettelua, että saa peruslyhenteet ja käsitteet haltuun.

Kiitoksia, tästähän taas oppi paljon uutta ja uusia tekniikoita miten näillä "ei niin ammattilaisen" vehkeillä sais paranneltua itse prosessia. Reseptiikkaakin oon jo hieman opiskellut tai lähinnä tutustunut mutta ehkä lähden tuolla kuivahumaloinnilla eka testailemaan.

Onko vaaraa jos pullot täyttää ihan kaulaa myöten jolloin happea jäis pulloon mahdollisimman vähän?

Sit vielä katselin myös tuossa jo noita halvempia pet kegejä jos niistä ois apuja tähän hommaan mut varmaan vielä pari satsia mennään ihan pulloilla. Onko näistä kokemusta tai onko järkeä sitä pientä investointia tehdä vai suoraan sit kunnon kegeihin?

 

[jonesky12345]

Kiitoksia, tästähän taas oppi paljon uutta ja uusia tekniikoita miten näillä "ei niin ammattilaisen" vehkeillä sais paranneltua itse prosessia. Reseptiikkaakin oon jo hieman opiskellut tai lähinnä tutustunut mutta ehkä lähden tuolla kuivahumaloinnilla eka testailemaan.

Onko vaaraa jos pullot täyttää ihan kaulaa myöten jolloin happea jäis pulloon mahdollisimman vähän?

Sit vielä katselin myös tuossa jo noita halvempia pet kegejä jos niistä ois apuja tähän hommaan mut varmaan vielä pari satsia mennään ihan pulloilla. Onko näistä kokemusta tai onko järkeä sitä pientä investointia tehdä vai suoraan sit kunnon kegeihin?

Noissa PET kegeissä on se hyvä puoli et ne on aika pieniä. Itellä on toki rosterisia kegejä 1kpl 5l 1kpl 9l ja 6kpl 19l eli perus cornyjä on monta. Kegihommissa jos vaan saa kegin kylmäksi on kyllä se hyvä puoli et niiden kylkeen voi ostaa painetta kestävän käymisastian tyyliin fermzilla all rounderin ja sit saakin siirrellä letkuja pitkin hapettomasti bissen eteenpäin ja voi rauhassa kuivahumaloida.

Mä jättäisin kuivahumalat vaan alkuun pois ja keittäisin vaikka katkeroita lisää uutteeseen jos kaipaa jotain muuta uutteelta, koska kuivahumalointi on niin arka hapelle, että ne bisset ehtii pulloissa jo huonontua merkittävästi ellei täysin ennen kun niihin on edes jälkikäymällä tullut riittävät hiilihapot.

 

[markomikael]

Noissa PET kegeissä on se hyvä puoli et ne on aika pieniä. Itellä on toki rosterisia kegejä 1kpl 5l 1kpl 9l ja 6kpl 19l eli perus cornyjä on monta. Kegihommissa jos vaan saa kegin kylmäksi on kyllä se hyvä puoli et niiden kylkeen voi ostaa painetta kestävän käymisastian tyyliin fermzilla all rounderin ja sit saakin siirrellä letkuja pitkin hapettomasti bissen eteenpäin ja voi rauhassa kuivahumaloida.

Mä jättäisin kuivahumalat vaan alkuun pois ja keittäisin vaikka katkeroita lisää uutteeseen jos kaipaa jotain muuta uutteelta, koska kuivahumalointi on niin arka hapelle, että ne bisset ehtii pulloissa jo huonontua merkittävästi ellei täysin ennen kun niihin on edes jälkikäymällä tullut riittävät hiilihapot.

Pystyykö mitenkää fiksusti toimimaan jos ois vaikka tommonen pet kegi mutta oluen käyttää paineettomassa astiassa, mikä siis nyt jo löytyy? Vai onko suoraan investoitava myös tommoseen paineen kestävään all rounderiin?

 

[jonesky12345]

Pystyykö mitenkää fiksusti toimimaan jos ois vaikka tommonen pet kegi mutta oluen käyttää paineettomassa astiassa, mikä siis nyt jo löytyy? Vai onko suoraan investoitava myös tommoseen paineen kestävään all rounderiin?

Voihan sitä paineettomanakin siirrellä tollaseen pet kegiin ja hapottaa sit hiilaripullolla. Esim sodastream pulloille saa regulaattoreita erikseen ja on ihan kätevän kokonen vaikkakin hiilarin hinnaltaan vähän isompaa pulloa kalliimpi pidemmän päälle. Näkisin vaan tilanteen että jos ostaa painestetun käymisastian ja kegin, niin pääsee niin paljon helpommalla. Ite annan käymishiilarin mennä desifioidun kegin läpi koko käymisen ajan niin sit kegissä ei enää ole juuri lainkaan happea kun käyminen on ohi ja sit saakin letkun kytkemällä käymisastiaan ja kegiin siirreltyä nesteen suoraan hapettomasta tilasta toiseen hapettomaan tilaan.

 

[peltoelvis]

Tein erän ihan perus alea hiivana US-05 ja poikkeuksellisesti pullotin satsin. Avasin eka pullon viime vkl ja pullotuksesta oli silloin kulunut noin reilu 3 vk. Maku oikeastaan ihan odotettukin ja ok, mutta melkoinen pullataikinan eli hiivan tuoksu. Suorastaan häiritsevä. Mikähän tuohon on syynä? Netissä sanotaan ainakin, että liian vähän kypsynyttä tavaraa? En ole muistaakseni tuota hiivaa ennen käyttänyt, onko tyypillistä sille?

 

[jonesky12345]

Tein erän ihan perus alea hiivana US-05 ja poikkeuksellisesti pullotin satsin. Avasin eka pullon viime vkl ja pullotuksesta oli silloin kulunut noin reilu 3 vk. Maku oikeastaan ihan odotettukin ja ok, mutta melkoinen pullataikinan eli hiivan tuoksu. Suorastaan häiritsevä. Mikähän tuohon on syynä? Netissä sanotaan ainakin, että liian vähän kypsynyttä tavaraa? En ole muistaakseni tuota hiivaa ennen käyttänyt, onko tyypillistä sille?

Ei ole kyllä tuolle hiivalle mitenkään tyypillistä.

 

[Matias11]

Vähän miettinyt tämän harrastuksen aloittamista. Onko täällä suositella jotain ”aloittelijan settiä” suositella? Entä jos haluisi sour olutta tehdä onko kuinka vaikeaa?

 

[jonesky12345]

Vähän miettinyt tämän harrastuksen aloittamista. Onko täällä suositella jotain ”aloittelijan settiä” suositella? Entä jos haluisi sour olutta tehdä onko kuinka vaikeaa?

Minimivaatimus on uutteet, käymisastia, kattila ja pullot eli jos ihan nolla-ajatuksella lähdetään niin testaisin noista lähteä liikenteeseen. Sourit vaatii joko hapatuksen jälkeisen keiton eli käytännössä ylimääräisen käymisastian ettei bakteerit leviä lopullisiin oluisiin tai sitten vaan rohkeasti sekamikrobioluita tekemään, jolloin maitohappobakteerit on hiivan kanssa lopullisessa oluessa ja noissakin käytännössä oma käymispönttö on tarpeen.

 

[peltoelvis]

Tein erän ihan perus alea hiivana US-05 ja poikkeuksellisesti pullotin satsin. Avasin eka pullon viime vkl ja pullotuksesta oli silloin kulunut noin reilu 3 vk. Maku oikeastaan ihan odotettukin ja ok, mutta melkoinen pullataikinan eli hiivan tuoksu. Suorastaan häiritsevä. Mikähän tuohon on syynä? Netissä sanotaan ainakin, että liian vähän kypsynyttä tavaraa? En ole muistaakseni tuota hiivaa ennen käyttänyt, onko tyypillistä sille?

En onneksi kaatanut viemäriin suoraan noita, vaikka aluksi meinasin. Avasin eilen pullon ja ihme kyllä, niin hiivan haju oli kadonnut ja maku oli muutenkin muuttunut vielä parempaan suuntaan. Näköjään parin viikon viileässä säilytys on tehnyt ihmeitä. Ilmeisesti hiivalla oli vielä jotain hommia kesken ja tuo tieto, että aika parantaa pitää paikkansa.

Vähän miettinyt tämän harrastuksen aloittamista. Onko täällä suositella jotain ”aloittelijan settiä” suositella? Entä jos haluisi sour olutta tehdä onko kuinka vaikeaa?

En ole souria tehnyt ja aika aloittelija muutenkin ja lähtisin kyllä ihan eka eriä uutteista tekemään.

 

[rosjoo]

hellou, mites kokeneet panomiehet lähtisi muokkaamaan veden kemiaa jos ajatuksena tehdä neipa tyylistä olutta? Oulussa vesi on pehmeää ph sielä 8.0 paikkeella. Tällä hetkellä käymässä mango ipa joka tehty puhtaaseen pohjaveteen(hain vesipostista vedet). Tulossa mahtava bisse! Tosiaan vesikemia olisi mukava alkaa opettelemaan, voisko jollain perus jutuilla lähteä liikenteeseen millä aineilla voisi korostaa neipa aromeja? esim salama brewing neipa kloridi 250ppm ja kalsium alle 100ppm, mitä nää tarkottaa ja miten saan muokattua oman veden noin?
Toinen juttu mitä oon miettinyt on coldcrass. Pullotus hommissa mennään edelleen ei ole kegiä ja tähän asti jälkikäymissokerilla huoneenlämmössä pullossa n.2vkoa ja sitten jääkaappiin joka periaatteessa toimii coldcrässinä,eihän ne kaikki pullot sinne kerralla mahdu eli mitenkäs toi coldcrash vaikuttaa neipan makuun? Monissa pienpanimoissa ilmeisesti tehdään niin että oluen käytyä kegi useammaksi päiväksi kylmään ja sitten paineet pönttöön. Toi on kyl hanka kotona. Olen kokeillut eri hiivoilla tehdä neipaa ja tällä hetkellä aika lähellä ollaan, suurilla kuivahumalilla menty ja neipa vivahdetta siellä on ehkä se vesikemia auttaisi?