Oluen paneminen itse

[rosjoo]

Ei oo välttämätöntä. Itse en ihan siitä syystä tee enää nykyään ettei oo ketään apuria joka pitelis siivilää kun kaadan vierrettä käymisastiaan. En ole huomannut mitään eroa lopputuloksessa.

Noihin aiempiin kysymyksiin vielä palatakseni:

- Tosiaan 20 min keitto näkyis olevan tossa reseptissä. En itse hoksannut tätä. Mut ibut laskettu siis sen mukaan ja siitä 20 min lisäyksestä irtoaa vähän muutakin makua kun vaan ibuja. Ei kannata 60min keittää tuota määrää humalaa jos ei halua katkeraa kamaa.
- Ja joneskyä komppaan kyllä 100% ton humalien määrän kanssa. Eli noi mun reseptin lisäykset on vähän jo sellaista rajojen hakemista mun omalla prosessilla ja minimoidulla hapen määrällä. Humalat kun esim puolittaa tosta niin sallii huomattavasti enemmän virheitä hapen välttelyssä.
- kuivahiivan lisäyksen jälkeen ei ole tarvetta enää ravistella. Sekaan vaan ja kansi kiinni. Ennen hiivausta kannattaa varmistaa vierteen happipitoisuus korkeilla kaadoilla, käymisastiaa ravistamalla tai kapustalla rivakasti vispaamalla tms.
- Lisäksi cold crash ei ole pakollinen. Sitä ei kannata tehdä jos ei ole kunnon välineitä toteuttaa, eli siis käymiskaappia lämpökontrollilla. Jos esim. ulkona cold crashaa nyt niin lämpötilavaihtelut pitää huolen siitä että käymisastia pumppaa happea sisäänsä ja voi mahdollisesti pilata hommat. Todennäköisesti ne humalat tipahtaa kahden viikon aikana sinne pohjalle kun aikaisin kuivahumaloi ja jos ei tipu niin pullotus on vaan vähän haasteellisempaa, mut ei mahdotonta.
- En suosittele käyttämään humalapusseja tai muitakaan vastaavia missään vaiheessa. Kaikki vaan sekaan suoraan niin saa kaiken maun irti humalista.

Joo ilmeisesti tää hazy/neipa on tarkka ton hapettumisen kanssa. Mitä virhettä nyt käytännössä ei saa tehdä hapen kans kun hiivat on lyöty sekaan? Kuivahumalat jos lisää niin siinähän heti pääsee happea astiaan?
Onko neipa teko muka niin tarkkaa hommaa että voi koko satsi mennä pilalle?

 

[rosjoo]

Ei oo välttämätöntä. Itse en ihan siitä syystä tee enää nykyään ettei oo ketään apuria joka pitelis siivilää kun kaadan vierrettä käymisastiaan. En ole huomannut mitään eroa lopputuloksessa.

Noihin aiempiin kysymyksiin vielä palatakseni:

- Tosiaan 20 min keitto näkyis olevan tossa reseptissä. En itse hoksannut tätä. Mut ibut laskettu siis sen mukaan ja siitä 20 min lisäyksestä irtoaa vähän muutakin makua kun vaan ibuja. Ei kannata 60min keittää tuota määrää humalaa jos ei halua katkeraa kamaa.
- Ja joneskyä komppaan kyllä 100% ton humalien määrän kanssa. Eli noi mun reseptin lisäykset on vähän jo sellaista rajojen hakemista mun omalla prosessilla ja minimoidulla hapen määrällä. Humalat kun esim puolittaa tosta niin sallii huomattavasti enemmän virheitä hapen välttelyssä.
- kuivahiivan lisäyksen jälkeen ei ole tarvetta enää ravistella. Sekaan vaan ja kansi kiinni. Ennen hiivausta kannattaa varmistaa vierteen happipitoisuus korkeilla kaadoilla, käymisastiaa ravistamalla tai kapustalla rivakasti vispaamalla tms.
- Lisäksi cold crash ei ole pakollinen. Sitä ei kannata tehdä jos ei ole kunnon välineitä toteuttaa, eli siis käymiskaappia lämpökontrollilla. Jos esim. ulkona cold crashaa nyt niin lämpötilavaihtelut pitää huolen siitä että käymisastia pumppaa happea sisäänsä ja voi mahdollisesti pilata hommat. Todennäköisesti ne humalat tipahtaa kahden viikon aikana sinne pohjalle kun aikaisin kuivahumaloi ja jos ei tipu niin pullotus on vaan vähän haasteellisempaa, mut ei mahdotonta.
- En suosittele käyttämään humalapusseja tai muitakaan vastaavia missään vaiheessa. Kaikki vaan sekaan suoraan niin saa kaiken maun irti humalista.

Ilmeisesti tää hazy/neipa on tarkkaa hapen kanssa, miten käytännössä toimin tuon hapen kanssa hiivan lisäämisen jälkeen. Mulla vaan ihan perua pano tarvikkeet kotona. Onko jotain vinkkejä mitä kannattaa varoa hapen kanssa? Jos kuivahumalat lisää siinähän pääsee happea käymisastiaan? Voiko oikeesti neipa satsin sössiä niin että koko satsi meeee paskaksi?

 

[jonesky12345]

Avaa kannen varovasti kun kuivahumaloi ja tekee sen kun käymistä vielä tapahtuu niin syntyvä hiilari kyllä syrjäyttää happea ja astiasta on ulospäin hiilarivirtaa, isoimmat riskit on käsittelyssä kun tuotetta astioi.

Pullotuksessa pelkästään happikontaktia voi olla niin paljon että erä pilaantuu ja lopputuloksena on ruskeaa lientä, mutta se riski pitää ottaa.

 

[raaste_]

Kuivahumalien määrän kun pitää kohtuullisena niin riskit pienenee. Kuivahumalat tosiaan kun laittaa varhain kun käyminen on aktiivista niin ei hapetu siitä kuivahumaloinnista. Sit se on vaan pullotuksesta kiinni.

 

[rosjoo]

Kauanko tollasta neipa satsia kannattaa pitää käymisastiassa? Mulla nuo uute oluet ollu jotai 10pvää ja sit pulloon. Muutaman päivän ominaispaino ollu samana.
Ihan kauhalla ja suppilolla pulloon vai? Mulla on tossa semmonen pilli minkä saa astian hanaan kiinni et voi pohjaa myöten täyttää.

 

[raaste_]

Ei kannata koittaa kauhalla ja suppilolla ainakaan. Silleen menee varmasti liikaa happea sekaan. Joko lapolla tai hanasta suoraan pulloon. Toi hanaan kiinnitettävä pilli kuulostaa aika optimaaliselta, kannattaa sillä tehdä. Ei kannata turhaan aukoa käymisastiaa ainakaan noita ominaispainomittauksia varten. Jos hanasta saat samplen otettua niin sillon varmaan viisain tuo että esim. 10. päivänä mittaa ensin ja 13. päivänä uudestaan ja jos lukema täsmää niin pulloon vaan. Riittävä hiivaus on tärkeää että pääsee kans pullottamaan ajoissa. Eli vaikkapa 6% 22 litran satsi vaatii sen pari pussia esim. us-05 tai s-04 hiivaa.

 

[rosjoo]

Ei kannata koittaa kauhalla ja suppilolla ainakaan. Silleen menee varmasti liikaa happea sekaan. Joko lapolla tai hanasta suoraan pulloon. Toi hanaan kiinnitettävä pilli kuulostaa aika optimaaliselta, kannattaa sillä tehdä. Ei kannata turhaan aukoa käymisastiaa ainakaan noita ominaispainomittauksia varten. Jos hanasta saat samplen otettua niin sillon varmaan viisain tuo että esim. 10. päivänä mittaa ensin ja 13. päivänä uudestaan ja jos lukema täsmää niin pulloon vaan. Riittävä hiivaus on tärkeää että pääsee kans pullottamaan ajoissa. Eli vaikkapa 6% 22 litran satsi vaatii sen pari pussia esim. us-05 tai s-04 hiivaa.

Osaako joku selittää miksi neipa on niin hankala tehdä koti kostein jos vertaa ihan perus ipaan tai lageriin? Siinähän on vaan muutama eri mallas ja niitä kaura ja vehnä kuivauutteita ja sit eri humalia.

 

[hsalonen]

Osaako joku selittää miksi neipa on niin hankala tehdä koti kostein jos vertaa ihan perus ipaan tai lageriin? Siinähän on vaan muutama eri mallas ja niitä kaura ja vehnä kuivauutteita ja sit eri humalia.

Ensiksi pitäisi selittää, miksi lager on hankala tehdä kotikonstein Cooper'sin purkki , jossa lukee Lager, ei tuota lageria.

Jos hapettuminen huolestuttaa, niin juo vaan nopeasti. Ei se yön yli hapetu ja siinä ruskeassa liemessä voi kestää viikkoja. Ja se hapettuminen siis on "infektio", joka leviää, eli jos se on hapettunut, ei sen leviämistä voi estää ja kannattaa juoda vaan nopeasti, ennenkuin se pilaa koko juoman. Eli koko ajan siitä hetkestä, kun on mokattu, niin kello käy ja juoma pilaantuu. Vaikka tekisi mitä.

 

[ossid]

Osaako joku selittää miksi neipa on niin hankala tehdä koti kostein jos vertaa ihan perus ipaan tai lageriin? Siinähän on vaan muutama eri mallas ja niitä kaura ja vehnä kuivauutteita ja sit eri humalia.

Humala antaa oluelle suuren osan aromeista ja Neipassa tyylinä humala on ylivoimaisesti tärkein asia maun kannalta.

Humalan pahin vihollinen on happi ja sitä on kotikonstein vaikea pitää erossa oluesta. Hapettuminen tekee oluesta yksinkertaisesti pahan makuista ja näköistä.

Humala on myös oluen kallein ainesosa ja Neipaan sitä menee paljon, eli sitten jos se maistuu paskalta niin ottaa päähän kaksin verroin kun tuhlasi humaloihin useamman kymmenen euroa ja satsi tekee mieli kaataa viemäriin.

 

[rosjoo]

No sit Lager aiheeseen Mäskäystä ehkä jossain vaiheessa mutta vielä kiinnostaa uute hommat, oon niillä saanu hyviä oluita. Jos haluais tehdä parempaa lageria humaloimattomasta uutteesta onko mitään järkee laittaa heti hiivan jälkeen sinne 10-14 asteeseen? Tohon lämpötilaan pääsis varastossa. Eli humaloimaton uute, sit sopivat humalat keittää vedessä ja sellainen hiiva mikä käy tuolla alhaisemmassa lämpötilassa, miltä kuulostaa. Tekis sellaisen 10l satsin.

 

[hsalonen]

No sit Lager aiheeseen Mäskäystä ehkä jossain vaiheessa mutta vielä kiinnostaa uute hommat, oon niillä saanu hyviä oluita. Jos haluais tehdä parempaa lageria humaloimattomasta uutteesta onko mitään järkee laittaa heti hiivan jälkeen sinne 10-14 asteeseen? Tohon lämpötilaan pääsis varastossa. Eli humaloimaton uute, sit sopivat humalat keittää vedessä ja sellainen hiiva mikä käy tuolla alhaisemmassa lämpötilassa, miltä kuulostaa. Tekis sellaisen 10l satsin.

Lagerissa juuri se vaikea osuus on 10-14 astetta. Ja kunnon pohjahiiva (Novalager, W34/70) riittävissä määrin..

Humalointi on yleensä noissa uutepaketeissakin kunnossa, peruskevyt ja LME:stä tulee vaan vähän EBC:tä (er.. siirappi on tummempaa suomeksi), mutta se ei ole niiden ongelma. Ongelma on siinä, että on helpompi laittaa mukaan IPA-hiiva ja käyttää siellä 20C+, jolloin siitä tulee joku pseudolager, mutta ei aito ja hiivasta voi tulla estereitä ("hiivanmakua") olueen.

Kaikki pohjahiivat toimivat siellä keskimäärin 12C. Pohjahiivoilla se lager tehdään. Mutta tästä tulee toinen ongelma - tuo lämpötila vaatii 2x määrän hiivaa. Niin olutharrastajat joko ostaa pari pussia tai tekee starttereita. Lisäksi voi hiiva tykätä hiivaravinteista, että jaksaa loppuun asti. Niin lageriin menee sitten enemmän rahaa hiivana ja ravinteina, vaikka siinä ei ole juurikaan humalointia. Saksalaiset jalohumalat ovat vielä aika halpoja, verrattuna vaikka trooppisiin NEIPA-humaloihin. Saaz on mielestäni paras lager/pils-humala, mutta tästä voi väitellä. Kun tein HOMBRE:n mukana Olarin Panimon kanssa yhteistyössä olutta, me laitettiin katkerot magnumilla ja aromiin mittelfrühia ja saazia. Tyyli kyllä enemmän märzen, mutta se menestyi hyvin ja oli oikein hyvä olut Kaupan oluista Pilsner Uruguell on saazilla tehty, siitä saa makumaailmaa, jos miettii humalia.

Käytännössä yksi pieni pussi saazia (50g) riittäisi 10L erään helposti, sitten tarvitset spraymallasta tai LME:tä ja siitä riittäisi semmoinen standardi 1.5L purkki.

Näistä osa loppu, mutta menen nukkumaan ja en etsi saatavuutta:
Uute: Nestemäinen mallasuute Muntons Light 1,5kg | Mallaspuoti
Humala: Saaz - 2022 | Mallaspuoti
Hiiva: SafLager W-34/70 | Mallaspuoti
tai hiiva: Lallemand NovaLager™ Kuivattu oluthiiva - 11 g | Mallaspuoti

Kyllä varmaan yksi hiivapussi riittää 10L erään. 20L erään kaksi.

Hiivoille voi ostaa ravinteita:

Hiivaravinteet | Mallaspuoti

mallaspuoti.fi

Itsellä on vähän kaikenlaista, mutta DAP:ia (tuo 4.50€ pussi) voi laittaa teelusikallisen valmiiseen vierteeseen ja se riittää kaikkeen. Ei liikaa, vaan tuo määrä. Sinkkiä tarvitsisi pitkä käyminen myös. Ja tämä täysin vapaaehtoista, ei ole pakko. Mutta jos hiiva tekee töitä pitkään, niinkuin kylmässä tapahtuu, niin tämä voi olla tarpeen.

Sitten tämmöistä, jos ei ole vegaaneja suvussa:

Gelatiini nesteenä 20% VINOFERM - 100ml | Mallaspuoti

Gelatiinia käytetään erityisesti oluen, siiderin, viinien, mehujen jne. kirkastukseen. Sitoo hiivan itseensä pudoten astian pohjalle.

mallaspuoti.fi

Tämäkin täysin optionaalista, mutta tällä tulee kirkasta, kaunista olutta. Annostus niin pieni, että kannattaa ehkä hankkia pipetti:

Muovipipetti 3 ml | Mallaspuoti

Muovinen pipetti 3 ml. Mitta-asteikko 0,5 ml välein. Helpottaa esimerkiksi maitohapon ja kalsiumkloridin annostelua mäskiin.

mallaspuoti.fi

..mutta siis myös uutteista voi tehdä ja niissä on välillä vaan vähän oiottu tuon hiivan ja valmistusprosessin kanssa.

--

Eikä tähänkään pitäisi happea päästää, menee pilalle. Siksi meillä pidemmän linjan panijoilla on kegejä ja paineistettuja käymisastioita. Ja tosiaan myös se lämpötilakontrolli, joka itsellä on pieni pakastin inkbirdin päässä.

--

Ja ihan suoraan, et sinäkään Cooper'sin kanssa ihan täysin hukassa ole, siinä vaan on mahdollisuus hukata oluen runkoa käyttämällä jotain muuta kuin mallasuutetta alkoholiprosentin nostamiseen, tehdä siitä huonompi lager käyttämällä huoneenlämmössä ja sitten se hiiva ei välttämättä riitä tai ole parasta. Itse ostin Melkon Triplan loppuunmyyneistä taas muutaman uutteen ja aikomus on käyttää ne paremmilla hiivoilla ja tappaa brutaalisti ne mukana tulleet hiivat kannibaalien ruoaksi..

--

Lisäksi lagereita pitäisi oikeaoppisesti lageroida jääkaapissa parista viikosta kuukauteen, ja sitten vasta kylmästä kurkkuun. Ja on semmoinen asia kuin diasetyylitauko, mutta sitten taas menee niin monimutkaiseksi, että pidetään nyt toistaiseksi asiat yksinkertaisina ja selkeinä.

 

[Sihijuoma667]

Jos lämpötila on jotenkin hallittavissa niin W-34/70 tekee kyllä lageria ihan 18 asteessakin. Tämä on ihan tuon hiivan valmistajan (Fermentis) testaama ja toteama aistinvaraisissa testeissä rinnakkain eri käymislämpötiloissa tehtynä. Ei havaittavia makueroja aistinvaraisesti. Eli ihan uskaltavat tuota suositella ja tiedän monen panimon myös käyttävän 18 asteessa W-34/70:llä. Olen itsekkin kokeillut rinnakkain tuosta samaa olutta 15 ja 18 asteessa käytettynä eikä suurempia eroja ollut. W-34/70 on kyllä sellainen betooni-hiiva että se kestää aika paljon kaikenlaista rääkkäystä ennenkuin syntyy mitään siitä johtuvia virhemakuja.

 

[jonesky12345]

Jos lämpötila on jotenkin hallittavissa niin W-34/70 tekee kyllä lageria ihan 18 asteessakin. Tämä on ihan tuon hiivan valmistajan (Fermentis) testaama ja toteama aistinvaraisissa testeissä rinnakkain eri käymislämpötiloissa tehtynä. Ei havaittavia makueroja aistinvaraisesti. Eli ihan uskaltavat tuota suositella ja tiedän monen panimon myös käyttävän 18 asteessa W-34/70:llä. Olen itsekkin kokeillut rinnakkain tuosta samaa olutta 15 ja 18 asteessa käytettynä eikä suurempia eroja ollut. W-34/70 on kyllä sellainen betooni-hiiva että se kestää aika paljon kaikenlaista rääkkäystä ennenkuin syntyy mitään siitä johtuvia virhemakuja.

Ainakin jos on käytössä nykyaikaisesti paineistettu käymisastia, niin lageria voi heittämällä tehdä vielä lämpimämmässäkin kuin 18 asteessa, mutta oman kokemuksen mukaan alkaa olla aika herkkää puuhaa, toki helpottaa tollasta 18 asteen nurkilla käyttämistä, kun paine antaa aika paljon anteeksi.

Osaako joku selittää miksi neipa on niin hankala tehdä koti kostein jos vertaa ihan perus ipaan tai lageriin? Siinähän on vaan muutama eri mallas ja niitä kaura ja vehnä kuivauutteita ja sit eri humalia.

Ensiksi pitäisi selittää, miksi lager on hankala tehdä kotikonstein Cooper'sin purkki , jossa lukee Lager, ei tuota lageria.

Jos hapettuminen huolestuttaa, niin juo vaan nopeasti. Ei se yön yli hapetu ja siinä ruskeassa liemessä voi kestää viikkoja. Ja se hapettuminen siis on "infektio", joka leviää, eli jos se on hapettunut, ei sen leviämistä voi estää ja kannattaa juoda vaan nopeasti, ennenkuin se pilaa koko juoman. Eli koko ajan siitä hetkestä, kun on mokattu, niin kello käy ja juoma pilaantuu. Vaikka tekisi mitä.

Neipojen ongelmana on tosiaankin hapettuminen. Humala hapettuu neipassa sellasesta kellertävästä väristä aivan sellaseksi kuraveden ruskeaksi ja maku muuttuu vähän sellaseksi mansikkahilloiseksi/sherryisäksi/makean karvaaksi, eri henkilöt kuvailee tuota eri tavoin, mutta se humalan ominaismaku katoaa siitä kyllä sen sileän tien. Ongelmana tuossa on pääasiassa pullotushommissa se, että suurimmalla osalla satunnaisia kotiolutsatseja pulloihin jälkikäymällä hapottumaan tekevillä ei ole minkäänlaista keinoa poistaa tuosta prosessista happialtistusta. Siihen asti homma rokkaa, että vedetään humalat vielä käymisaktiivisuutta sisältävän bissen sekaan, mutta jo cold crash vaiheessa käymisastiaan pääsee lämpötilan tiivistäessä sitä käymisastian sisäpuolen kaasutilaa, happea ilman mukana. Vielä suurempi ongelma on, että se olut pitää pakata pulloihin. Tuo pullotustikku suoraan käymisastian hanaan on varmaan parasta mitä on saatavilla, mutta tuolloinkin pullotusvaiheessa vähintään osa nesteestä on kontaktissa ilman kanssa siinä nestepinnalla ja pulloon saattaa jäädä ilmaa, ellei pullotusta saa tehtyä aivan sinne korkkiin kiinni asti ja tällöinkin käymissokerin pitää olla valmiina pullon pohjalla. Jos hapettuminen pääsee pilaamaan oluen niin silloin ainakin oman kokemuksen mukaan se iskee jo siinä jälkikäymisvaiheen aikana ja peli on pelattu.

Itse pilasin tollasen hazy ipan pullottamalla ja päädyin sitten hommaamaan kegivehkeet ja paineistetun käymisastian. Oon satunnaisesti pullotellut neipoja sitten jälkikäteen ihan vaan vastapainepullottimella ja tolla menetelmällä valmiiksi hapotetun bissen pullottaminen hiilarihuuhdeltuun pulloon ja cap on foam tyylillä bisset sit kyllä säilyy, mutta vaikka kuinka täällä foorumilla kyseltäisiin vinkkejä neipan tekemiseen pulloihin ja joku kertoisi, että kyllä se onnistuu, niin valitettavasti tilanne on se, että isolla todennäköisyydellä se bisse on täysin pilalla siinä vaiheessa kun pullossa on hapot ja pienellä todennäköisyydellä hapettumista tapahtuu sen verran, ettei väri muutu ruskeaksi, mutta kyllä siinäkin humala-aromit on hittiä jo sitten ottaneet vaikka bisse olis vielä ns juotavaa.

Näillä vinkeillä toki rohkeasti testaamaan ja ota vähän valokuvia miten väri kehittyy pullotusvaiheessa vs lopussa ja laita kommenttia miten onnistuit niin siinähän sitä kokemuksellakin oppii.

 

[hsalonen]

Neipojen ongelmana on tosiaankin hapettuminen. Humala hapettuu neipassa sellasesta kellertävästä väristä aivan sellaseksi kuraveden ruskeaksi ja maku muuttuu vähän sellaseksi mansikkahilloiseksi/sherryisäksi/makean karvaaksi, eri henkilöt kuvailee tuota eri tavoin, mutta se humalan ominaismaku katoaa siitä kyllä sen sileän tien. Ongelmana tuossa on pääasiassa pullotushommissa se, että suurimmalla osalla satunnaisia kotiolutsatseja pulloihin jälkikäymällä hapottumaan tekevillä ei ole minkäänlaista keinoa poistaa tuosta prosessista happialtistusta. Siihen asti homma rokkaa, että vedetään humalat vielä käymisaktiivisuutta sisältävän bissen sekaan, mutta jo cold crash vaiheessa käymisastiaan pääsee lämpötilan tiivistäessä sitä käymisastian sisäpuolen kaasutilaa, happea ilman mukana. Vielä suurempi ongelma on, että se olut pitää pakata pulloihin. Tuo pullotustikku suoraan käymisastian hanaan on varmaan parasta mitä on saatavilla, mutta tuolloinkin pullotusvaiheessa vähintään osa nesteestä on kontaktissa ilman kanssa siinä nestepinnalla ja pulloon saattaa jäädä ilmaa, ellei pullotusta saa tehtyä aivan sinne korkkiin kiinni asti ja tällöinkin käymissokerin pitää olla valmiina pullon pohjalla. Jos hapettuminen pääsee pilaamaan oluen niin silloin ainakin oman kokemuksen mukaan se iskee jo siinä jälkikäymisvaiheen aikana ja peli on pelattu.

Itse pilasin tollasen hazy ipan pullottamalla ja päädyin sitten hommaamaan kegivehkeet ja paineistetun käymisastian. Oon satunnaisesti pullotellut neipoja sitten jälkikäteen ihan vaan vastapainepullottimella ja tolla menetelmällä valmiiksi hapotetun bissen pullottaminen hiilarihuuhdeltuun pulloon ja cap on foam tyylillä bisset sit kyllä säilyy, mutta vaikka kuinka täällä foorumilla kyseltäisiin vinkkejä neipan tekemiseen pulloihin ja joku kertoisi, että kyllä se onnistuu, niin valitettavasti tilanne on se, että isolla todennäköisyydellä se bisse on täysin pilalla siinä vaiheessa kun pullossa on hapot ja pienellä todennäköisyydellä hapettumista tapahtuu sen verran, ettei väri muutu ruskeaksi, mutta kyllä siinäkin humala-aromit on hittiä jo sitten ottaneet vaikka bisse olis vielä ns juotavaa.

Näillä vinkeillä toki rohkeasti testaamaan ja ota vähän valokuvia miten väri kehittyy pullotusvaiheessa vs lopussa ja laita kommenttia miten onnistuit niin siinähän sitä kokemuksellakin oppii.

Juuri näin ja oma pieleen mennyt NEIPA siis oli matkalla kohti kuravettä jo ennen pullotusta/kegitystä. Veikkaan, että mokailin kuivahumaloissa tai siirroissa. Humalaa oli kokonaisuudessaan yli 10g/litra ja en nolaa itseäni enempää ja kerro kaikkia yksityiskohtia.

..ja vielä tämä:

isolla todennäköisyydellä se bisse on täysin pilalla siinä vaiheessa kun pullossa on hapot ja pienellä todennäköisyydellä hapettumista tapahtuu sen verran, ettei väri muutu ruskeaksi, mutta kyllä siinäkin humala-aromit on hittiä jo sitten ottaneet vaikka bisse olis vielä ns juotavaa.

Käytännössä maistelin Valtakunnallisessa Kotiolutkilpailussa tuossa viikko sitten juuri tämmöistä olutta. Mitäänsanomaton, vähän pahvinen - ja tuomaripartnerini Olutliitosta oli samaa mieltä (mahdollisesti, jos oli muuten hyvä olut, kysyttiin vielä kolmas mielipide). Pistettiin siihen, että hapettunut ja kyllä Hazy IPA/NEIPA humalalisäyksillä pitäisi maistua humalat enemmän. Eli sattuu tätä paremmissakin piireissä.. Olut siis vielä keltainen, ei ruskea.

Jos oli sinun/tutun/kaverin olut, niin sori vaan, nyt kävi näin. Tuntuu puhtaan lagerin ja hedelmäisen hazy ipan tekeminen olevan vaikeinta kotipanijoille. Ainakin tämän vuoden kilpailun perusteella.

edit: ja olisi siellä lähemmäs 40 pisteen IPA, joka ei ihan riittänyt finaaliin. Tiukka kisa tänä vuonna. Ja joimme kaikkia oluita, emmekä vaan tiettyjä tyylejä. Tässä auttoi, kun on itse tehnyt olutta (ja mokia) kotona, niin tunnistaa virhemaut paremmin

 

[jonesky12345]

Joo, ei oo mulla tarkemmin noista kotiolutkilpailuista enää nykyään hajua, joskus muutama vuosi laitoin oman neipani sinne ja sain 43 tai 44 pistettä sille ja finaalissa taisi olla kolmas tai toinen kyseisessä kategoriassa, ja sittemmin tyylilajia on kyllä tullut hierottua ihan omaksi iloksi Nippelitietoa on päässyt syntymään aiheen ympärillä kyllä, mutta muissa tyylilajeissa oon sit ihan puhtaasti amatööritasolla.

 

[rosjoo]

Kiitos kokeneille panoijoille vinkeistä!
4vko sitte laitoin tosiaan ekat satsit käymään, alottelin tolla perus coopers lager paketilla. Eli lager uute ja siihen kaverina joku sokeri/mallas spray. Viikko sen jälkeen laitoin tulille toiseen astiaan coopers ipa ja siihen 1,5kg humaloimatonta mallas uutetta.
Molemmat on jo pullotettu aikoja sitten ja muutamia maisteltu. Aika vähän tuntuu olevan nuissa vaahtoa ja happoja. Mistähän johtuu? Kyllä korkki sihahtaa hieman. Ehkä paranee vielä olut pullossa? Laitoin pari tablettia niitä carbondropseja n 2kpl 0,75l. Kyllähän nuita juo varsinkin jos vielä maku paranee, mut jotenkin ootin vähä erinlaista tuntumaa, varsinkin ton vaahdon ja happojen kans.

 

[hsalonen]

Kiitos kokeneille panoijoille vinkeistä!
4vko sitte laitoin tosiaan ekat satsit käymään, alottelin tolla perus coopers lager paketilla. Eli lager uute ja siihen kaverina joku sokeri/mallas spray. Viikko sen jälkeen laitoin tulille toiseen astiaan coopers ipa ja siihen 1,5kg humaloimatonta mallas uutetta.
Molemmat on jo pullotettu aikoja sitten ja muutamia maisteltu. Aika vähän tuntuu olevan nuissa vaahtoa ja happoja. Mistähän johtuu? Kyllä korkki sihahtaa hieman. Ehkä paranee vielä olut pullossa? Laitoin pari tablettia niitä carbondropseja n 2kpl 0,75l. Kyllähän nuita juo varsinkin jos vielä maku paranee, mut jotenkin ootin vähä erinlaista tuntumaa, varsinkin ton vaahdon ja happojen kans.

Ei sitä parempaa vaahtoa välttämättä koskaan tulekaan, jos olet sokerilla täydentänyt.
Anna niiden dropsien olla pullossa korkki kiinni vähintään 2vk huoneenlämmössä, niin pitäisi olla hiilihapot kunnossa.

 

[jonesky12345]

Jälkikäymisessä happoja syntyy sen mukaan paljonko sokeria laitetaan, anna niiden nyt ainakin lämpimässä käyttää sokeri niin saat sen verran mitä happoja tulee.

 

[rosjoo]

Kunhan tässä pulloja alkaa vapautumaan seuraavaa satsia varten tilaan netistä ne hazy ipa/neipa tarvikkeet.
Lähden kuitenkin kotikonstein sitä kokeilemaan vaikka nyt onki peloteltu sen hapen kans Mulla löytyy 10l kattila aattelin sillä tehä semmosen 8-10l satsin. Mäskäys pussia ei ole mutta eikös tollainen pieni määrä mene ilman pussia? Kaupoista löysin preston siivilä pussin 6e ja sitten vaan siivilöi sen kautta astiaan vaikka uunin ritilä kaverina? Vähän virittelyä on mutta kait se on sallittua Prestolla löyty myös 2e pieniä kertakäyttö siiviläpusseja aattelin ehkä niillä laittaa kuivahumalat lopuksi.(tai sitten vaan tilaan oikeat humalapussit netistä) Onko kellää kokemuksia näistä pusseista? Ihan periaatteesta en jaksa kokoaja hommata kaikenlaisia vehkeitä tähän harrastukseen aikas kalliita nuo mäskipussit jos haluaa hyvän saada.
En omista mitään brew appia mistä vois laskea kaikki jutut mutta menee varmaan ihan kun katselee toisten reseptejä ja siitä kikkailee ja jakaa määrät vaan pienemmiksi jos haluu tehä pienempiä satseja. Suunnilleen aattelin 2,5kg maltaita ja 200g kaurahiutaleita. Sitten koko satsiin menee kolmea eri humalaa suunnilleen vaaja 100g humalia,täytyy ne pitää kohtuullisena vissii just ton hapen kans. Suunnilleen näin 20g humalia puolessa välin keittoa, lopussa 30g. Käymisen ollessa käynnissä jossain toisen päivän kohdalla nakkaa 50g humalaa ja antaa olla loppuun asti. Miltä kuulostaa? Hiivaksi US-05 tai joku kveik? Kumpaa kannattas käyttää? Mulla on käymisastiassa hana joten pääsen siitä näppärästi ottamaan näytteitä ja pullottamaan oluen riruttamalla stä pulloa pitkin pohjalle. Laittakaa kommenttia mitä mieltä

 

[hsalonen]

Kunhan tässä pulloja alkaa vapautumaan seuraavaa satsia varten tilaan netistä ne hazy ipa/neipa tarvikkeet.
Lähden kuitenkin kotikonstein sitä kokeilemaan vaikka nyt onki peloteltu sen hapen kans Mulla löytyy 10l kattila aattelin sillä tehä semmosen 8-10l satsin. Mäskäys pussia ei ole mutta eikös tollainen pieni määrä mene ilman pussia? Kaupoista löysin preston siivilä pussin 6e ja sitten vaan siivilöi sen kautta astiaan vaikka uunin ritilä kaverina? Vähän virittelyä on mutta kait se on sallittua Prestolla löyty myös 2e pieniä kertakäyttö siiviläpusseja aattelin ehkä niillä laittaa kuivahumalat lopuksi.(tai sitten vaan tilaan oikeat humalapussit netistä) Onko kellää kokemuksia näistä pusseista? Ihan periaatteesta en jaksa kokoaja hommata kaikenlaisia vehkeitä tähän harrastukseen aikas kalliita nuo mäskipussit jos haluaa hyvän saada.

Mäskäyspussi maksaa noin kympin. Kannattaa hankkia. Näitä kauppoja kannattaa kokeilla:

Mallaspuoti.fi - Välineet ja raaka-aineet oluen valmistukseen

Mallaspuoti on verkkokauppa oluenvalmistajalle. Maltaat, hiivat, humalat ja välineet. Edulliset hinnat ja nopeat toimitukset. Tervetuloa ostoksille!

mallaspuoti.fi

Kotipanimokauppa | Oluen valmistuksen verkkokauppa

Maltaat, humalat, oluthiivat ja kotipanimotarvikkeet. Olit sitten aloittelija tai kokenut kotipanija. Toimitus jopa 1-3 päivässä. Tervetuloa!

www.kotipanimokauppa.fi

Olut-, siideri- ja viinitarvikekauppa - Melkkobrew

Melkkobrew on Suomen vanhin ja suurin kotiviinin, kotioluen ja siiderin valmistusaineiden ja tarvikkeiden toimittaja. Tervetuloa ostoksille!

www.melkkobrew.fi

Niistä saa humalatilauksen kanssa myös hiivat ja mäskäyspussit..

En omista mitään brew appia mistä vois laskea kaikki jutut mutta menee varmaan ihan kun katselee toisten reseptejä ja siitä kikkailee ja jakaa määrät vaan pienemmiksi jos haluu tehä pienempiä satseja. Suunnilleen aattelin 2,5kg maltaita ja 200g kaurahiutaleita. Sitten koko satsiin menee kolmea eri humalaa suunnilleen vaaja 100g humalia,täytyy ne pitää kohtuullisena vissii just ton hapen kans. Suunnilleen näin 20g humalia puolessa välin keittoa, lopussa 30g. Käymisen ollessa käynnissä jossain toisen päivän kohdalla nakkaa 50g humalaa ja antaa olla loppuun asti. Miltä kuulostaa? Hiivaksi US-05 tai joku kveik? Kumpaa kannattas käyttää? Mulla on käymisastiassa hana joten pääsen siitä näppärästi ottamaan näytteitä ja pullottamaan oluen riruttamalla stä pulloa pitkin pohjalle. Laittakaa kommenttia mitä mieltä

Kuulosta tyhmältä. Grammoina vaan humalaa sekaan, alfapitoisuuksista välittämättä.

Hiivana on täällä mainittu Verdant tai Hophead, tai jos jostain saat, niin thiolisoituja hiivoja. Kannattaa ehkä edellisiä viestejä lukea enemmän ajatuksella.

 

[jonesky12345]

Kunhan tässä pulloja alkaa vapautumaan seuraavaa satsia varten tilaan netistä ne hazy ipa/neipa tarvikkeet.
Lähden kuitenkin kotikonstein sitä kokeilemaan vaikka nyt onki peloteltu sen hapen kans Mulla löytyy 10l kattila aattelin sillä tehä semmosen 8-10l satsin. Mäskäys pussia ei ole mutta eikös tollainen pieni määrä mene ilman pussia? Kaupoista löysin preston siivilä pussin 6e ja sitten vaan siivilöi sen kautta astiaan vaikka uunin ritilä kaverina? Vähän virittelyä on mutta kait se on sallittua Prestolla löyty myös 2e pieniä kertakäyttö siiviläpusseja aattelin ehkä niillä laittaa kuivahumalat lopuksi.(tai sitten vaan tilaan oikeat humalapussit netistä) Onko kellää kokemuksia näistä pusseista? Ihan periaatteesta en jaksa kokoaja hommata kaikenlaisia vehkeitä tähän harrastukseen aikas kalliita nuo mäskipussit jos haluaa hyvän saada.
En omista mitään brew appia mistä vois laskea kaikki jutut mutta menee varmaan ihan kun katselee toisten reseptejä ja siitä kikkailee ja jakaa määrät vaan pienemmiksi jos haluu tehä pienempiä satseja. Suunnilleen aattelin 2,5kg maltaita ja 200g kaurahiutaleita. Sitten koko satsiin menee kolmea eri humalaa suunnilleen vaaja 100g humalia,täytyy ne pitää kohtuullisena vissii just ton hapen kans. Suunnilleen näin 20g humalia puolessa välin keittoa, lopussa 30g. Käymisen ollessa käynnissä jossain toisen päivän kohdalla nakkaa 50g humalaa ja antaa olla loppuun asti. Miltä kuulostaa? Hiivaksi US-05 tai joku kveik? Kumpaa kannattas käyttää? Mulla on käymisastiassa hana joten pääsen siitä näppärästi ottamaan näytteitä ja pullottamaan oluen riruttamalla stä pulloa pitkin pohjalle. Laittakaa kommenttia mitä mieltä

Humalat ei pussia tarvitse, laitat sellasenaan vaan sinne käymisen sekaan. Ehdottomasti ei mitää liruttelua pulloa pitkin, siinä tulee takuuvarma hapettuminen bisselle kun oikein ohuena norona paljastuu isolla pinta-alalla vaan pullotustikku tai lappo ja suoraan sinne pohjalle niin että vain nestepinta pullossa nousee rauhakseen. Mäskihommiin ei ole kommentoitavaa, teet miten parhaaksi näet.

Vajaan 10 litran satsiin n. 100g humalaa ei ole mitenkään erityisen vähän, tekisin humaloinnissa niin että laskisin yhden 20min keiton, sit flameouttiin vähän lisää ja loput kuivahumalointiin. Suosittelen ehdottomasti, että hommaat jonkun tyhjän korona/sol pullon ja pullotat sinne yhden bissen ja otat siitä ennen ja jälkeen kuvat hyvässä valossa, niin siitä näkee sit selkeästi että miten pahasti on happi purassut kun on referenssikuva.

 

[Maso]

Brewmonkin lämpötilasensori alkanut näyttämään mitä sattuu. 100c tienoilla näyttää edelleen 70c, ei paljon auta kalibroinin korjaus kun ei riitä säädöt (+-10c). Mitään tietoa tuon korjaukseen?

 

[ossid]

Brewmonkin lämpötilasensori alkanut näyttämään mitä sattuu. 100c tienoilla näyttää edelleen 70c, ei paljon auta kalibroinin korjaus kun ei riitä säädöt (+-10c). Mitään tietoa tuon korjaukseen?

No ensimmäisenä tietysti tulee mieleen, että onko myyjäliike vielä toiminnassa ja onko sillä takuuta. (oletan että ei koska kysyt).

Tuota brew monkia on myyty ainakin parilla nimellä, en muista kolmatta mutta Brew monk = Arsegan ainakin. Veikkaisin että muissakin samoja komponentteja.

Ei kai tuo auta kuin ottaa sen laitteen pohjamuovit irti ja katsoa mitä se on syönyt. Esimerkkinä itse jouduin vaihtamaan Inkbirdin ITC-308:iin termostaatin kun rikoin alkuperäisen kastelemalla sen. Löytyi korvaava varaosa lvi-liikkeestä ja paremmilla spekseillä(rst pää, ip68). Tämän löytämistä helpotti se, että Inkbirdiin löytyi datasheet googlaamalla joka kertoi suoraan minkä tyyppinen lämpötila-anturi oli kyseessä.

Luulisin että googlaamalla löytyy myös tuon anturin tyyppi, ei niitä ihan hirveän montaa erilaista loppupeleissä ole.

 

[rosjoo]

Jos lämpötila on jotenkin hallittavissa niin W-34/70 tekee kyllä lageria ihan 18 asteessakin. Tämä on ihan tuon hiivan valmistajan (Fermentis) testaama ja toteama aistinvaraisissa testeissä rinnakkain eri käymislämpötiloissa tehtynä. Ei havaittavia makueroja aistinvaraisesti. Eli ihan uskaltavat tuota suositella ja tiedän monen panimon myös käyttävän 18 asteessa W-34/70:llä. Olen itsekkin kokeillut rinnakkain tuosta samaa olutta 15 ja 18 asteessa käytettynä eikä suurempia eroja ollut. W-34/70 on kyllä sellainen betooni-hiiva että se kestää aika paljon kaikenlaista rääkkäystä ennenkuin syntyy mitään siitä johtuvia virhemakuja.

Yhden Lagerin oon valmistanut coopers uutteilla, ihan ok mutta ei mitenkään järisyttävän maukas.
Onnistuuko tosiaan valmistaa lageria tuolla 18 asteessa? Ihan aitoon lageriin ei ole mahiksia mutta alhaisin lämpötila mihin pääsisin ois tuo 18. Tarkotus ois mäskätä lager ja siihen pikkasen humalaa kaveriksi. Kannattaako lageria muilla hiivoilla lähtee kokeileen kuin pohja hiivoilla?
Ei tartte mennä niinkun aito lagerin valmistus vaan kunhan sais hyvää lageria.

 

[Sihijuoma667]

Yhden Lagerin oon valmistanut coopers uutteilla, ihan ok mutta ei mitenkään järisyttävän maukas.
Onnistuuko tosiaan valmistaa lageria tuolla 18 asteessa? Ihan aitoon lageriin ei ole mahiksia mutta alhaisin lämpötila mihin pääsisin ois tuo 18. Tarkotus ois mäskätä lager ja siihen pikkasen humalaa kaveriksi. Kannattaako lageria muilla hiivoilla lähtee kokeileen kuin pohja hiivoilla?
Ei tartte mennä niinkun aito lagerin valmistus vaan kunhan sais hyvää lageria.

Se pitäisi kuitenkin saada pidettyä noissa lämmöissä max. Mutta käyminen nostaa lämpöjä niin ilman jäähdytystä homma kyllä karkaa käsistä. Kunnes siis lähdetään nostamaan diasetyylitaukoon.. Perjaatteessa jos onnistuisi pitämään 5-7 päivää tuossa MAX 18 asteessa ja sen jälkeen voi antaa nousta vaikka pikkuhiljaa 21 asteeseen ja jotkut pitää tuossa vain pari päivää mutta ihan hyvin se menee vaikka kaksi viikkoa vielä tuossa. Sen jälkeen luulisi diasetyylin hävinneen niin voisi crashata 1-4 asteeseen ja antaa siinä olla vielä vaikka viikko. Jos pullottaa niin sen ajoitus tuohon varmaan niin että tuon hiivauksesta kolmen viikon jälkeen vasta pulloon käymissokerin kanssa. Ja kylmään kun halutut hapot on saavutettu. Kyllä tuo lagerilta maistuu.

 

[rosjoo]

Se pitäisi kuitenkin saada pidettyä noissa lämmöissä max. Mutta käyminen nostaa lämpöjä niin ilman jäähdytystä homma kyllä karkaa käsistä. Kunnes siis lähdetään nostamaan diasetyylitaukoon.. Perjaatteessa jos onnistuisi pitämään 5-7 päivää tuossa MAX 18 asteessa ja sen jälkeen voi antaa nousta vaikka pikkuhiljaa 21 asteeseen ja jotkut pitää tuossa vain pari päivää mutta ihan hyvin se menee vaikka kaksi viikkoa vielä tuossa. Sen jälkeen luulisi diasetyylin hävinneen niin voisi crashata 1-4 asteeseen ja antaa siinä olla vielä vaikka viikko. Jos pullottaa niin sen ajoitus tuohon varmaan niin että tuon hiivauksesta kolmen viikon jälkeen vasta pulloon käymissokerin kanssa. Ja kylmään kun halutut hapot on saavutettu. Kyllä tuo lagerilta maistuu.

Ei ole mahiksia tohon crashaukseen. Eikös vois käyttää esim us-05 hiivaa vaikka ei olekaan lager hiiva? 10l satsiin pilsner mallasta n 2kg, vaikka saaz tai magnum 25g+25g, sit toi us-05 hiiva koko pussi vai onkohan liikaa? Tää nyt on vaan heitetty hatusta resepti mut suunnillen noin. Saiskohan parempaa nuilla setteillä entä nuo valmis uutteet? Toki Lager uutteitakin voi tuunata mutta miten lähtisit tuunaaman lager uutetta? Varmasti spray maltaat eikä sokereita, mut voiskoha siinäkin vaihtaa sen hiivan eriin? Mitä lie hiivaa on toi mitä coopers uutteiden mukana tulee...ei jotenkin vakuuttanut toi maku noissa.

 

[Sihijuoma667]

Ei ole mahiksia tohon crashaukseen. Eikös vois käyttää esim us-05 hiivaa vaikka ei olekaan lager hiiva? 10l satsiin pilsner mallasta n 2kg, vaikka saaz tai magnum 25g+25g, sit toi us-05 hiiva koko pussi vai onkohan liikaa? Tää nyt on vaan heitetty hatusta resepti mut suunnillen noin. Saiskohan parempaa nuilla setteillä entä nuo valmis uutteet? Toki Lager uutteitakin voi tuunata mutta miten lähtisit tuunaaman lager uutetta? Varmasti spray maltaat eikä sokereita, mut voiskoha siinäkin vaihtaa sen hiivan eriin? Mitä lie hiivaa on toi mitä coopers uutteiden mukana tulee...ei jotenkin vakuuttanut toi maku noissa.

Crashäys tapahtuisi tässä tapauksessa pullokäymisen jälkeen eli jääkaapissa.

No eihän se mitenkään lageria enää siinä vaiheessa ole jos US-05 -hiivaan vaihtaa. Mutta kyllähän tuolla johonkin pale ale -meininkeihin päästään. Mä aloitin kaikki olut-hommat uutteilla mutta aina vaihdoin hiivan johonkin "oikeaan" Fermentikseen tjms. Ja pieni kuivahumalointi perään. Ja lisäksi spraymaltaita sokerin sijaan. Noi Cooppersin hiivat on varmaan muuten ihan ok mutta koska ne on kaupoissa säilytetty monta kuukautta jossain huoneenlämmössä niin en käyttäisi jos vähänkin laatu edellä yrittäisin mennä. Ja hiiva on kuitenkin se oluen halvin raaka-aine veden jälkeen.

En muista mikä sulla oli keitto-koko tai eräkoko mutta jos mennään noin 20L niin 25g (olettaen) 60 min Magnumia antais varmaan jo jotain 40 IBU:a katkeroita joka on aika reipas jos ei IPA hommia hae.

Itse ehkä tuossa vaiheessa jos ei ole aikomus hankkia uusia laitteita, niin säätäisin prosessin tai oman perstuntuman perushommilla kuntoon käyttämällä esim jotain yhtä humala-lajiketta joka sopii katkerointiin ja aromiin ja aika simppeliä mallaspohjaa tai jopa jotain (humaloimatonta) uutesettiä. Siihen joku oikea hiiva.

Esim:
Mäskäykseen
-Pilsner/Pale ale-mallas pohjalle
-Joku karamellimallas esim Cara Body/ CaraPils 2-5%
-Joku väriäkin antava karamelli esim Light Munich tai CaraAmber / CaraMunich Type1 2-5%

Humalana joku helppo dual purpose esim:
-Cascade, Simcoe, Mosaic(! :O) (citra ei hyvä katkerointiin..)
10-30g 60min ja kuivahumalointi 50g joskus viides tai kuudes päivä.

Hiivaksi ihan perus US-05 pari pussia varuuksi.

Käyminen 18-21 astetta. Siihenkin suosittelisin lämmönnostoa tuohon 21-asteeseen viikon jälkeen että hiiva siivoaa varmasti jälkensä. Jos ei mahdollista hallita lämpötiloja niin voi voi. Mutta huoneenlämmössä tuo tapahtuu jo luonnostaan..

Väittäisin että ihan ok APA tuosta syntyisi.

 

[hsalonen]

Ei ole mahiksia tohon crashaukseen. Eikös vois käyttää esim us-05 hiivaa vaikka ei olekaan lager hiiva? 10l satsiin pilsner mallasta n 2kg, vaikka saaz tai magnum 25g+25g, sit toi us-05 hiiva koko pussi vai onkohan liikaa? Tää nyt on vaan heitetty hatusta resepti mut suunnillen noin. Saiskohan parempaa nuilla setteillä entä nuo valmis uutteet? Toki Lager uutteitakin voi tuunata mutta miten lähtisit tuunaaman lager uutetta? Varmasti spray maltaat eikä sokereita, mut voiskoha siinäkin vaihtaa sen hiivan eriin? Mitä lie hiivaa on toi mitä coopers uutteiden mukana tulee...ei jotenkin vakuuttanut toi maku noissa.

Voi huoh.. Tässä ei ole ymmärretty yhtään aiempiä viestejä, niin kirjoitan lyhyesti ja pallukoilla.

• Käytä laskureita. Hae jostain laskureita ja käytä niitä.
  • 2kg pilsner mallasta tuo neutraalin maun, mutta paljon se tuo alkoholia? Laskuri kertoo.
  • 25g+25g noita humalia keittoon heittämällä et saa haluttua lopputulosta, vaan ammut pimeässä ja koetat osua. Laskuri kertoisi tähän tarkat määrät.
• Humalia on kahdenlaisia, aromihumalaa ja katkerointihumalaa.. Lue edes joku wikipedia tai katso youtubesta, tai vaikka beermaverick.com . En pureskele tätä sinulle enempää ja tämä sinun pitää ymmärtää, ennenkuin tee mitään humalien kanssa.. Nyt et tunnu ymmärtävän ja se on ihan perusasioita, jotka on pakko osata, jos jotain yrittää itse tehdä..
• Katkerointi kannattaa myös ottaa haltuun, ja käyttää niitä laskureita . Sitten voit ostaa kaupasta oluita, jossa on eri IBU, ja ihan makuaistillasi todeta, mitä eroa on erivahvuisilla katkeroinneilla.
• Jos prosessi ei muutu, niin "nuilla seteillä" ei saa parempaa kuin valmisuutteet.
• Kuten olen jo pari kertaa sanonut, lager-uutetta voi tuunata vaihtamalla hiivan ja kuivahumaloimalla jollain jännällä humalalla (kotitehtävä: onko se aromihumala vai katkerohumala?). Sokerin korvaaminen mallasuutteella on perusasia, jos haluaa oluen makuista/tuntuista olutta, niin sitä en laske tuunaukseksi
• Hiivasta ei pitäisi tulla estereitä lageriin, niin Cooper'sin hiiva on huonoa, tai se ei saanut tarpeeksi ravintoa, tai käytit liian kuumassa, tai hiivaa ei ollut tarpeeksi - tai hapetit koko erän.

Tuolla on jotain laskureita, mutta ne ei ole kaikki helppoja käyttää - ja ensin pitää ymmärtää, miten homma toimii.

Homebrew Beer Calculators for Brew Day | Brewer's Friend

No matter how or what you're brewing, we've got you covered. Here you'll find a variety of tools and calculators to help you brew with total confidence.

www.brewersfriend.com

Itse olen sitä ikäluokkaa, että ostaisin kirjan. Tässä tarvitaan kuitenkin jonkun tason tutoriaalia perusasioista, ja ei nyt näytä täällä kyselemällä asia etenevän, niin kannattaa jostain hankkia tietoa..

--

Tuossa on käyttäjän @Snowsoul mallisuoritus uutteen tuunaamisesta parin vuoden takaa:

 

[peltoelvis]

Ensimmäistä kertaa teen olutta johon tehdään myös kuivahumalointi. Kaikissa ohjeissa ja keskusteluissa varoitellaan tuosta Ilman tai hapen pilaavasta vaikutuksesta. Sama juttu jos pullottaa kaljan tai kegittää. Panimoissa kuitenkin tölkitys ja ilmeisesti myös pullotuslinjat toimivat aivan normaali olosuhteissa ilman suhteen eikä missään hapetomassa tai ilmattomassa tilassa eli ainakin tölkkeihin jää hiukan ilmaa.
Katsoin tuosta kaljatölkin päivämäärää, joka on kai viimeinen suositeltu käyttöpäivä ja se oli ensi heinäkuussa eli säilyvyyttä on.
Miksi ilma ei ole tuossa ongelma?

 

[adios]

Ensimmäistä kertaa teen olutta johon tehdään myös kuivahumalointi. Kaikissa ohjeissa ja keskusteluissa varoitellaan tuosta Ilman tai hapen pilaavasta vaikutuksesta. Sama juttu jos pullottaa kaljan tai kegittää. Panimoissa kuitenkin tölkitys ja ilmeisesti myös pullotuslinjat toimivat aivan normaali olosuhteissa ilman suhteen eikä missään hapetomassa tai ilmattomassa tilassa eli ainakin tölkkeihin jää hiukan ilmaa.
Katsoin tuosta kaljatölkin päivämäärää, joka on kai viimeinen suositeltu käyttöpäivä ja se oli ensi heinäkuussa eli säilyvyyttä on.
Miksi ilma ei ole tuossa ongelma?

Ne pullot ja tölkit huuhdellaan hiilidioksidilla ennen täyttöä, täytetään pullon/tölkin pohjalta, jolloin olut puskee pullosa olevaa hiilidioksidia ulos. Tämän jälkeen pullo/tölkki suljetaan suoraan vaahdon päälle, jolla minimoidaan happikontakti. Aika ajoin tulee kaupallisilta toimijoilta hapettuneita oluita vastaan.

 

[ruparatio]

Tervehdys.

Olen lueskellut ketjua läpi jonkin verran, ja ensimmäinen erä lähtee käymään lähiaikoina.

FermZilla Allrounder 30l käymisastiana, ja näin aloituseränä ajattelin valmistaa Coopersin Real Ale -setistä ja Coopersin Light -mallasuutteesta oluen. US-05 hiivaakin löytyy sen oman tilalle.

Pullotusvaiheessa ajatus olisi automaattilapolla ja pullotustikulla laskea astiasta pulloihin ja laittaa jälkikäymissokerit pulloihin. Jos löydän sodastreamin jostain edullisesti tai joltain tutulta, pitää katsoa saisiko siihen letkun jolla puskea hiilidioksidia pulloihin ennen pullotusta, tai ainakin ennen korkitusta pullon kaulaan.
Käymisämpötila on sisällä n.17-20 astetta.

Tuon Fermzillan pöntön hankin lähinnä kun arvelin että jos innostun jatkossa paineistelemaan tmv. niin siinä on jo siihen mahdollisuus. Pullotus ainakin kiinostaisi tuosta pöntöstä paineistettuna hiilidioksidilla.

Otan vastaan mielipiteitä, onko OK asetelema kohti onnistumista?

 

[jonesky12345]

Aika kätevä pullotustapa tosta fermzillasta voisi olla, että hommaat jonkun hinnat alkaen soda stream pullon regulaattorin ebaysta parilla kympillä ja soda streamin hiilaripullon ja sit vedät siihen fermzillaan vähintään pullotusvaiheessa sen paineistuskitin kiinni, eli noi ball lockit joista toisessa on se neste pickup kohopallolla. Siihen nestelinjaan vedät sit esim picnic hanan ja sen picnichanan reikään saa kätevästi tökättyä tota 3/8" olutlinjaa, niin saat siitä ikäänkuin picnichana pullotustikun ja voit aivan minimaalisella hiilaripaineella puskea oluet pulloihin. Ei tarvi turata mitään minkään lapon kanssa ja siirtoprosessi on suht vaivaton.

Jos teet jotain tollasta suht vähän humaloitua bisseä, niin en olis liian huolissani noista pullojen hiilarihuuhteluista. Pelkästään se, että jälkikäymissokeri on pullokohtaisesti ja pääset helpolla suhteellisen rauhallisella valuttelulla pullon pohjaa pitkin tuuttaamaan bisseä pulloihin on hyvä keino, jätät vain ilmatilan pullossa minimiin, ihan nesteen pintajännitykselle pullon kaulaan ei kannata vetää, mutta esim sentti ilmatilaa sinne.

Valmiiksi hapotetun bissen pullotus fermzillasta suoraan lienee aloittelevalle oluen panijalle suhteellisen haastavaa, koska ihan cold crashin kautta kegiin siirretty ja sieltä toisen crashayskierroksen saaneen bissen vastapainepullottaminenkin on vähän sellasta säätöä ja vaatii hyvät vehkeet ollakseen mielekästä. Yleensä näissä hommissa tuppaa käymään niin, että jos millään muotoa on mahdollista jäähdytellä kokonainen kegillinen, niin on vaan paljon kätevämpää ja helpompaa siirtyä kegihommiin ja pullotella sit esimerkiksi noita carbonation cappeja käyttämällä muovipulloihin jos tarvii bisseä ottaa mukaan illan rientoihin.

 

[peltoelvis]

Ne pullot ja tölkit huuhdellaan hiilidioksidilla ennen täyttöä, täytetään pullon/tölkin pohjalta, jolloin olut puskee pullosa olevaa hiilidioksidia ulos. Tämän jälkeen pullo/tölkki suljetaan suoraan vaahdon päälle, jolla minimoidaan happikontakti. Aika ajoin tulee kaupallisilta toimijoilta hapettuneita oluita vastaan.

Kyllä, olet oikeassa. Katselin uudestaan videiota noista linjoista ja aika useassa hiilaripilli on kaljapillin takana ja kaasu tulee samalla liikkeellä kaljan kanssa.
Itse olen päästänut pulloihin kaasua ja sitten olut pohjalle ja piripintaan.
Tänään kegitin Zombi Dustia ja siinä sama juttu eli ensin kaasua kegiin niin paljon että varmasti ilmat poistuu ja päntöstä kaljat letkua pitkin pohjalle. Kansi kiinni ja kaasua lisää kaasunpoistoventtiili auki auki ja sitten vasta paineet.

Seuraava kysymys olisi savuoluista eli meinasin seuraavaksi koittaa jonkinlaista savuportteria.
Ideana olisi savustaa itse maltaat siihen. Savustan diy offset smokerilla muutenkin ja ajattelin sillä koittaa. Näiden maltaiden osuus olisi ehkä 30 - 50%.
Jenkkien palstoilla on aika hyvin neuvoja miten toimitaan, mutta tällainen prosessi on niin epämääräinen, että lopputulos on täysi arvoitus. Joo, tiedän että savustettuja saa kaupastakin, mutta olisi kiva koittaa.
Täysin hukkaan heitettyä aikaa ja vaivaa?
Onko tästä kommentteja tai kokemusta?

 

[jonesky12345]

Kyllä, olet oikeassa. Katselin uudestaan videiota noista linjoista ja aika useassa hiilaripilli on kaljapillin takana ja kaasu tulee samalla liikkeellä kaljan kanssa.
Itse olen päästänut pulloihin kaasua ja sitten olut pohjalle ja piripintaan.
Tänään kegitin Zombi Dustia ja siinä sama juttu eli ensin kaasua kegiin niin paljon että varmasti ilmat poistuu ja päntöstä kaljat letkua pitkin pohjalle. Kansi kiinni ja kaasua lisää kaasunpoistoventtiili auki auki ja sitten vasta paineet.

Seuraava kysymys olisi savuoluista eli meinasin seuraavaksi koittaa jonkinlaista savuportteria.
Ideana olisi savustaa itse maltaat siihen. Savustan diy offset smokerilla muutenkin ja ajattelin sillä koittaa. Näiden maltaiden osuus olisi ehkä 30 - 50%.
Jenkkien palstoilla on aika hyvin neuvoja miten toimitaan, mutta tällainen prosessi on niin epämääräinen, että lopputulos on täysi arvoitus. Joo, tiedän että savustettuja saa kaupastakin, mutta olisi kiva koittaa.
Täysin hukkaan heitettyä aikaa ja vaivaa?
Onko tästä kommentteja tai kokemusta?

Jos sulla on kegi niin tee niin et tyhjennät kegin täynnä vettä tai star sania hiilarilla. Ei mee kuin yksi kegillinen ja hiilaria varmasti täynnä.

Ite annan käymishiilarin kulkea kegin läpi niin sillä hoituu hapettomuus.

 

[ruparatio]

Kiitän vastauksesta. Harkitsen tuota systeemiä, vaikka regu sodastreamille ei vissiin kovin paljon heitä hinnassa suomessakaan?
Tänään lykkäsin rojut käymään ja hyvin tuntui lähtevän, oma neuroosi on tuo ylihygienisyys joka hidastaa hommia. Lähtöön ominaispainomittaus antoi tulokseksi jotain 1050 vissiin, lämpö oli n.21 astetta.

Ohje neuvoo 7. päivän jälkeen mittaamaan ominaispainon joka päivä. En kyllä taida availla ihan joka päivä, enkä vielä 7. päivän jälkeen, eiköhän tuo saa olla kunnes alkaa näyttää ettei kupli vesilukko, ja sittenkin hetken aikaa? Tuntuisi tyhmältä hämmennellä ja availla käyntiastiaa suotta monena päivänä.

 

[hsalonen]

Kiitän vastauksesta. Harkitsen tuota systeemiä, vaikka regu sodastreamille ei vissiin kovin paljon heitä hinnassa suomessakaan?
Tänään lykkäsin rojut käymään ja hyvin tuntui lähtevän, oma neuroosi on tuo ylihygienisyys joka hidastaa hommia. Lähtöön ominaispainomittaus antoi tulokseksi jotain 1050 vissiin, lämpö oli n.21 astetta.

Ohje neuvoo 7. päivän jälkeen mittaamaan ominaispainon joka päivä. En kyllä taida availla ihan joka päivä, enkä vielä 7. päivän jälkeen, eiköhän tuo saa olla kunnes alkaa näyttää ettei kupli vesilukko, ja sittenkin hetken aikaa? Tuntuisi tyhmältä hämmennellä ja availla käyntiastiaa suotta monena päivänä.

Regu voi olla toimimatta suomalaisen sodastream-pullon kanssa ja siihen pitää se paineistuskitti + muuta hommata. Mutta ilman niitä et saa yhtään mitään hyötyä tuosta allrounderista.. Turha hankinta, kun ämpäri ajaisi saman asian.

Hygieenisyys on tärkeää ja itsellä on ruiskepullossa starsan-liuosta, jota vaan ruiskin kaikkialle. Täyttää minun tarpeeni.

--

Ominaispainomittarin lukemat ovat tärkeitä! Niistä tietää , paljon tulee lopulliseksi alkoholi%. Itse käytän tätä:

Alcohol By Volume ABV Calculator | Brewer's Friend

Use our ABV Calculator to show alcohol by volume based on gravity change & eliminate the guess work. Sign up for a free Brewer's Friend account & get brewing!

www.brewersfriend.com

Jos olisi paineet, tulisi sieltä olutta ulos omalla paineella mittausta varten, mutta eipä noille välimittauksille ole tarvetta. Jos et halua availla, paras tapa on odottaa 14 pv, mitata ominaispaino ja pullottaa samalla. Se on kyllä käynyt silloin. Ja jos siellä olisi paineita, voisi sen viedä ulos pakkaseen ja sieltä tulisi kaunis cold crash ja karboinointi samalla, mutta nyt ei ole, niin se ei karbonoi ja imisi vaan happea sisään, joka on siis pahasta oluelle. Paineistetun käymisastian idea on se paine.

Sinulla kuitenkin läpinäkyvä Fermzilla, niin älä nyt näytteitä muutenkaan ota. Jos haluat, kun krausen on laskenut, pistä se ominaispainomittari vaan sinne hellästi ja kansi kiinni. Kelluu se siellä fermzillassakin. Siitä vaan katselet lukuja..

Ohjeet käskee mittamaan tuon ominaispainon 7 päivän jälkeen, koska on mahdollista saada pullopommi, jos olut ei ole täysin käynyt. Ja tyhmille jenkeille pitää olla tämmöiset varoitukset, tai haastavat oikeuteen. Kuitenkin, olut tod.näk. on käynyt loppuun huoneenlämmössä 7 päivässä, mutta kaksi viikkoa on 90% varma. Tämä on hiivakohtaista ja pöpö voi jatkaa käymistä pullossa ja tuottaa sen pullopommin muutenkin.

 

[ruparatio]

Regu voi olla toimimatta suomalaisen sodastream-pullon kanssa ja siihen pitää se paineistuskitti + muuta hommata. Mutta ilman niitä et saa yhtään mitään hyötyä tuosta allrounderista.. Turha hankinta, kun ämpäri ajaisi saman asian.

Hygieenisyys on tärkeää ja itsellä on ruiskepullossa starsan-liuosta, jota vaan ruiskin kaikkialle. Täyttää minun tarpeeni.

--

Ominaispainomittarin lukemat ovat tärkeitä! Niistä tietää , paljon tulee lopulliseksi alkoholi%. Itse käytän tätä:

Alcohol By Volume ABV Calculator | Brewer's Friend

Use our ABV Calculator to show alcohol by volume based on gravity change & eliminate the guess work. Sign up for a free Brewer's Friend account & get brewing!

www.brewersfriend.com

Jos olisi paineet, tulisi sieltä olutta ulos omalla paineella mittausta varten, mutta eipä noille välimittauksille ole tarvetta. Jos et halua availla, paras tapa on odottaa 14 pv, mitata ominaispaino ja pullottaa samalla. Se on kyllä käynyt silloin. Ja jos siellä olisi paineita, voisi sen viedä ulos pakkaseen ja sieltä tulisi kaunis cold crash ja karboinointi samalla, mutta nyt ei ole, niin se ei karbonoi ja imisi vaan happea sisään, joka on siis pahasta oluelle. Paineistetun käymisastian idea on se paine.

Sinulla kuitenkin läpinäkyvä Fermzilla, niin älä nyt näytteitä muutenkaan ota. Jos haluat, kun krausen on laskenut, pistä se ominaispainomittari vaan sinne hellästi ja kansi kiinni. Kelluu se siellä fermzillassakin. Siitä vaan katselet lukuja..

Ohjeet käskee mittamaan tuon ominaispainon 7 päivän jälkeen, koska on mahdollista saada pullopommi, jos olut ei ole täysin käynyt. Ja tyhmille jenkeille pitää olla tämmöiset varoitukset, tai haastavat oikeuteen. Kuitenkin, olut tod.näk. on käynyt loppuun huoneenlämmössä 7 päivässä, mutta kaksi viikkoa on 90% varma. Tämä on hiivakohtaista ja pöpö voi jatkaa käymistä pullossa ja tuottaa sen pullopommin muutenkin.

Kiitos hsalonen
Jeps, ymmärrän kyllä, ehkä vähän turhankin arvokas aloittajan sijoitus.
Tuon kalliin pöntön hankinta-ajatuksena olikin että jos intoutuu enempi touhuilemaan niin voi sen paineistuksen jne. kanssa kikkailla, ja niinkuin yleensä käy jos jostain innostuu, pitää saada kohta parempaa.
Melkein hinnaltaan kuitenkin sama kuin se jokin hanallinen pönikkä mitä täälläkin kehuttu. Enihau, kiitos neuvoista. Ihan itekseni tässä tuumailen tätä ekaa satsia vasta.

Pesuaineiksi ostin Chempro OXI:a ja SaniCleania suihkepulloon suihkuteltavaksi ympäriinsä. Kattelin et nuilla kai pärjää. Jokin etanolispray olisi toki nopeampiin parempi haihtumaan.

Mikä lie se raja, missä oluen humaloinnista alkaa tulemaan suuremmin herkkyyttä hapen suhteen?

Tuota brewersfriend laskuria katselin itsekin tuossa, löytyy kirjanmerkeistä nyt.

 

[hsalonen]

Kiitos hsalonen
Jeps, ymmärrän kyllä, ehkä vähän turhankin arvokas aloittajan sijoitus.
Tuon kalliin pöntön hankinta-ajatuksena olikin että jos intoutuu enempi touhuilemaan niin voi sen paineistuksen jne. kanssa kikkailla, ja niinkuin yleensä käy jos jostain innostuu, pitää saada kohta parempaa.
Melkein hinnaltaan kuitenkin sama kuin se jokin hanallinen pönikkä mitä täälläkin kehuttu. Enihau, kiitos neuvoista. Ihan itekseni tässä tuumailen tätä ekaa satsia vasta.

Pesuaineiksi ostin Chempro OXI:a ja SaniCleania suihkepulloon suihkuteltavaksi ympäriinsä. Kattelin et nuilla kai pärjää. Jokin etanolispray olisi toki nopeampiin parempi haihtumaan.

Mikä lie se raja, missä oluen humaloinnista alkaa tulemaan suuremmin herkkyyttä hapen suhteen?

Tuota brewersfriend laskuria katselin itsekin tuossa, löytyy kirjanmerkeistä nyt.

Juu, ei tässä metsään olla menossa. Kai tuo Saniclean toimii ihan yhtä hyvin kuin Starsan. Kuitenkin, niissä on ideana, että vaikka ei haihdu, niin siellä on syömäkelpoista ja makuun tuskin vaikuttavaa ainetta. Hiiva vielä syö tuota, jos se ei ole suurina pitoisuuksina (ts. tapa sitä hiivaa). Siksi etanolispray ei ole suositeltavaa, kun se on kuitenkin denaturoitua, ts. haisee ja maistuu hirveältä.

Edelleen, jos saat oluen kulutettua kuukauden sisään pullotuksesta, ei tarvitse hapettumisesta suuresti stressata. Hapettuminen tulee ajan kanssa. Jos teet pullokäymistä, niin ota yksi pullo, täytä se 60% asti. Ravistele kunnolla. Avaa korkki, pidä ½ tuntia auki pöydällä, ravistele taas.. Sitten hiiva sisään, korkki kiinni ja pullokäyminen käyntiin. Jos ei tullut pöpöjä, tuo on kyllä hapettunut ja siitä voit kuukauden päästä maistella, miltä hapettunut olut maistuu. Tai tee 3, availe niitä 1kk, 2kk ja 3kk päästä - käytännön kotikemiakoe oluen yhdestä virhemausta!

--

Varsinkin viljoista mäskätessä, tuo ominaispainon mittaus on tärkeää. Arvot heittelee niin paljon, että ainoa tapa saada varmuus lopullisen oluen vahvuudesta on mitata lähtöpaino ja loppupaino. Sitten itse pistän tuohon. Lisäksi minulla on satasen pilleri, joka mittaa noita elektronisesti, mutta se ei mahdu joka erään.

--

Mutta joo, sitä enemmän harrastaa, niin sitä enemmän huomaa, että tällä ei ainakaan säästä rahaa..

 

[Maso]

Sinulla kuitenkin läpinäkyvä Fermzilla, niin älä nyt näytteitä muutenkaan ota. Jos haluat, kun krausen on laskenut, pistä se ominaispainomittari vaan sinne hellästi ja kansi kiinni. Kelluu se siellä fermzillassakin.

Tätä tuli testattua joskus ja ei toiminut. Sen verran tuon krausenin jälkeen sitä vaahtoa vielä syntyy mittarin kylkeen ettei siitä ota selvää -+30 sisällä.

 

[rosjoo]

Onko kellään kokemusta miten hyvin käyminen tapahtuu tossa coopersin alotuspaketin käymisastiassa jossa ei ole vesilukkoa eli hiilidioksiidi poistuu reunoilta koska kansi ei ole tiivis? Soveltuuko oikeasti yhtä hyvin oluen käyttämiseen kuin tiiviskantinen astia missä on vesilukko? Tämä kysymys sen takia koska itsellä on molemmat ja tarkoitus käyttää molempia yhtäaikaa, mutta mietityttää tuo coopersin astia että heittäskö sen menee. Itse mietin tuota käymistä tosiaan kun käyttää kunnon hiivoja ja ne tuottaa painetta sinne aikas paljon niin mites toi astian kans....

 

[jonesky12345]

Onko kellään kokemusta miten hyvin käyminen tapahtuu tossa coopersin alotuspaketin käymisastiassa jossa ei ole vesilukkoa eli hiilidioksiidi poistuu reunoilta koska kansi ei ole tiivis? Soveltuuko oikeasti yhtä hyvin oluen käyttämiseen kuin tiiviskantinen astia missä on vesilukko? Tämä kysymys sen takia koska itsellä on molemmat ja tarkoitus käyttää molempia yhtäaikaa, mutta mietityttää tuo coopersin astia että heittäskö sen menee. Itse mietin tuota käymistä tosiaan kun käyttää kunnon hiivoja ja ne tuottaa painetta sinne aikas paljon niin mites toi astian kans....

Ei ne vesilukollisetkaan pöntöt tiiviitä ole.

 

[hsalonen]

Paine poistuu vesilukosta tai sen huonon kannen kautta. Tärkeintä on, että sinne ei mene happea, niin jos et häiritsisi sitä ollenkaan käymisen aikana, niin olisi hyvä.

 

[apek]

Onko kellään kokemusta miten hyvin käyminen tapahtuu tossa coopersin alotuspaketin käymisastiassa jossa ei ole vesilukkoa eli hiilidioksiidi poistuu reunoilta koska kansi ei ole tiivis? Soveltuuko oikeasti yhtä hyvin oluen käyttämiseen kuin tiiviskantinen astia missä on vesilukko? Tämä kysymys sen takia koska itsellä on molemmat ja tarkoitus käyttää molempia yhtäaikaa, mutta mietityttää tuo coopersin astia että heittäskö sen menee. Itse mietin tuota käymistä tosiaan kun käyttää kunnon hiivoja ja ne tuottaa painetta sinne aikas paljon niin mites toi astian kans....

Ihan perus marketista saa vesilukkoja parilla eurolla. Reikä kanteen ja vesilukko siihen, jos mietityttää miten toimii.

Vesilukko Presto

Vesilukko Presto edulliseen hintaan Tokmannin verkkokaupasta. Toimitus 2–5 arkipäivää. Tutustu ja tilaa!

www.tokmanni.fi

 

[aop]

Viime vuonna tuli lopulta tehtyä kattilassa pussimäskäämällä 7 satsia (oisko yhteensä ollut n. 100l) olutta ja pääosin ihan hyvää tuli. Lageria en saanut oikein onnistumaan, mutta se ei juuri yllättänyt (vaaleat oluet ilmeisesti vaatii prosessilta ja tekijältä eniten). Tuli kyllä juomakelpoisia, mutta ei silleen raikkaan makuisia.
Syksyllä tuli tehtyä viinejä pari erää, joista yksi on vielä käymisastiassa, kun ei suostu käymään loppuun (paljon mustikkaa ja puolukkaa, niin ei meinaa EC-1118:lla onnistua).
Aattelin tässä kohta tilailla taas maltaita, hiivoja ja humalia ja pohdin tässä vielä, että pitäisiköhän hankkia mäskäyskattila ja plate chiller tjsp (tekeeköhän Brewferm rojuilla mitään, niitä saa ainakin halvalla). NEIPAt ja vastaavat saa edelleen unohtaa, koska ei ole aikomustakaan investoida kegeihin ja hiilidioksidivärkkeihin.

Koitin myös mallastaa kaverilta saatua Saana-ohraa, mutta siinä on valitettavasti aika paljon huonoa jyvää seassa, kun syksy oli pirun märkä:

Vähän pelkään, ettei kaikki bakteerien ja sienten itiöt kuole vierrettä keittäessä.

 

[Sihijuoma667]

Viime vuonna tuli lopulta tehtyä kattilassa pussimäskäämällä 7 satsia (oisko yhteensä ollut n. 100l) olutta ja pääosin ihan hyvää tuli. Lageria en saanut oikein onnistumaan, mutta se ei juuri yllättänyt (vaaleat oluet ilmeisesti vaatii prosessilta ja tekijältä eniten). Tuli kyllä juomakelpoisia, mutta ei silleen raikkaan makuisia.
Syksyllä tuli tehtyä viinejä pari erää, joista yksi on vielä käymisastiassa, kun ei suostu käymään loppuun (paljon mustikkaa ja puolukkaa, niin ei meinaa EC-1118:lla onnistua).
Aattelin tässä kohta tilailla taas maltaita, hiivoja ja humalia ja pohdin tässä vielä, että pitäisiköhän hankkia mäskäyskattila ja plate chiller tjsp (tekeeköhän Brewferm rojuilla mitään, niitä saa ainakin halvalla). NEIPAt ja vastaavat saa edelleen unohtaa, koska ei ole aikomustakaan investoida kegeihin ja hiilidioksidivärkkeihin.

Koitin myös mallastaa kaverilta saatua Saana-ohraa, mutta siinä on valitettavasti aika paljon huonoa jyvää seassa, kun syksy oli pirun märkä:

Vähän pelkään, ettei kaikki bakteerien ja sienten itiöt kuole vierrettä keittäessä.

No kyllä ne keittäessä kuolee ihan varmasti.

 

[aop]

No kyllä ne keittäessä kuolee ihan varmasti.

Osa bakteerien itiöistä kestää 100 asteessa keittämistä melkein loputtomasti, vasta painekeittimellä saadaan 120+ asteessa varmasti tapettua kaikki. Lisäksi homeiden tuottamat mykotoksiinit eivät häviä kuumentaessa mihinkään.

 

[Sihijuoma667]

Okei tuli eilen vähän turhan nopeasti ja ajattelematta vastattua. Ajattelin jotenkin että kyse olisi ollut ihan normaalista terveestä maltaasta.. Voihan siellä pilallisessa maltaassa olla toksiineja jotka ei normaalissa keittämisessä tuhoudu.

 

[hsalonen]

Lageria en saanut oikein onnistumaan, mutta se ei juuri yllättänyt (vaaleat oluet ilmeisesti vaatii prosessilta ja tekijältä eniten). Tuli kyllä juomakelpoisia, mutta ei silleen raikkaan makuisia.

Koeta ostaa entsyymiä, joka käyttää kuivemmaksi ja/tai laita sekaan vähän dekstroosia, joka keventää runkoa. Myöskin, sitä kevyempi lager, sitä paremmin se ehkä onnistuu. Tällä tarkoitan, että oma paras lager taisi olla luokkaa vähän yli 4%.. Lisäksi cold crashit ja pitkä säilytys kylmässä parantaa noiden laatua. Cold crashit ainoastaan, jos saat niillä sen hiivan pohjalle ja lapotat päältä kirkkaan oluen.

 

[varanto]

Onko panijoilla millaisia kokemuksia lagerin maun kehittymisestä säilytyksessä? Niinkin fiksusti lähdin harrastuksen kanssa liikkeelle, että elämäni ensimmäinen satsi oli lageria paineessa fermzillassa ja kegitin omasta mielestäni hapettomasti.

Aika perus saksalaisella setillä mennään, eli pääosin pilsner-tyylistä mallasta, W34/70 ja Saaz humalana. Nyt on ollut kolme viikkoa kegissä ja maku on mennyt parempaan suuntaan, mutta tuoksussa on edelleen jollain tavalla hiivamaisuutta ja maku ei ole lagermaisen raikas. Kovasti yritin lueskella eri makuvirheistä, mutta en tunnista.

 

[jonesky12345]

Onko panijoilla millaisia kokemuksia lagerin maun kehittymisestä säilytyksessä? Niinkin fiksusti lähdin harrastuksen kanssa liikkeelle, että elämäni ensimmäinen satsi oli lageria paineessa fermzillassa ja kegitin omasta mielestäni hapettomasti.

Aika perus saksalaisella setillä mennään, eli pääosin pilsner-tyylistä humalaa, W34/70 ja Saaz humalana. Nyt on ollut kolme viikkoa kegissä ja maku on mennyt parempaan suuntaan, mutta tuoksussa on edelleen jollain tavalla hiivamaisuutta ja maku ei ole lagermaisen raikas. Kovasti yritin lueskella eri makuvirheistä, mutta en tunnista.

Yleensä maun pilaa hiivan esterit. Millä lämpötilalla käytit? Paineistus auttaa mutta ei loputtomiin.