Nettitreffit + Tinder

[Dr. Who]

Pikemminkin haluaisin kuulla, että mihin sitä sitten pitäisi toisessa ihastua jos nuo luettelemani ovat pinnallisia? Lompsaa en tosin tainnut mainita...

Ihminen ja aivot tekee niin paljon asioita alitajunassa mitä ei oikeasti edes tiedosteta joten turha näitä on miettiä mksi joku sanoo heti ensi tapaamisen jäkeen että ei kiitos ei natsaa.

Itse tein ihan samaa monta kertaa, ihminen oli oikein mukava ja juttu luisti mutta silti joku ei vaan syttynyt ja ainakin mun mielestä on reilua puhaltaa peli heti poikki.

 

[Eramaankettu]

Mitä tapahtuisi jos sulle laitettaisiin täydellisesti sopivat vaatteet, tukka, parta yms. kuntoon, ruokavalio täydelliseksi, sopivalla liikunnalla kroppa kuntoon. Siihen lisäksi harjottelisit sosiaaliset taidot kuntoon ja poistaisit sosiaalisia rajoitteita? Olisiko kasvojen luuston rakenteella enää paljoakaan merkitystä? Noi mainitsemani asiat voi nimittäin tehdä kuka vaan, jos niin päättää. Koitas piruuttas ja tuu sitten raportoimaan!

Niin ja siis sitten löytäisit sen mallin vartaloisen naisen, jolla on d kupin tissit jotka eivät roiku, tyrkkyperse ja näkyvätvatsalihakset?

Jos et vielä ole ymmärtänyt että ulkoisesti ihmiset näyttää just siltä mitä he ovat. Jos tykkää jostain muusta kuin kehonrakennuksesta, on varmaan ihan turha alkaa sitä harrastamaan vain jotta saisi.. Naisille on näköjään ihan fine alkaa laittamaan niitä "Rakastaa minua sellaisena kuin olen eikä sellaisena kuin minun haluaisi muuttuvan".

Edelleenkään sinä et vissiin tiedä miltä kukin tällä foorumilla näyttää, mitä urheilee ja miten pukeutuu?

 

[Rokkijani]

Ihminen ja aivot tekee niin paljon asioita alitajunassa mitä ei oikeasti edes tiedosteta joten turha näitä on miettiä mksi joku sanoo heti ensi tapaamisen jäkeen että ei kiitos ei natsaa.

Itse tein ihan samaa monta kertaa, ihminen oli oikein mukava ja juttu luisti mutta silti joku ei vaan syttynyt ja ainakin mun mielestä on reilua puhaltaa peli heti poikki.

Minustakin kannattaa kuunnella tuota omaa sisäistä ääntä, vaikka sille ei aina osaa selitystä sanallisesti etsiä. Tiedostetaan kuitenkin niin monella tasolla ja parinmuodostuksessa ne viisaammat äänet taitavat usein olla siellä tiedostamattoman puolella - sieltä se hankaus tulee ja sitä ei kannata unohtaa. Kun natsaa niin sen huomaa kyllä omassa fiiliksessä.

Siksihän onkin tärkeää, että kokee näitä eri tuntemuksia niin oppii itsestään erottelemaan, milloin mennään lujaa hyvällä tavalla ja milloin mennään metsään. Ihminen tunne itsesi.

 

[Dr. Who]

Minustakin kannattaa kuunnella tuota omaa sisäistä ääntä, vaikka sille ei aina osaa selitystä sanallisesti etsiä. Tiedostetaan kuitenkin niin monella tasolla ja parinmuodostuksessa ne viisaammat äänet taitavat usein olla siellä tiedostamattoman puolella - sieltä se hankaus tulee ja sitä ei kannata unohtaa. Kun natsaa niin sen huomaa kyllä omassa fiiliksessä.

Siksihän onkin tärkeää, että kokee näitä eri tuntemuksia niin oppii itsestään erottelemaan, milloin mennään lujaa hyvällä tavalla ja milloin mennään metsään. Ihminen tunne itsesi.

Tämä ja tuhannesti tämä, tapailin kymmeniä naisia kun olin sinkkuna ja yhdenkään kohdalla ei tullut sitä fiilistä, kunnes tapasin tämän nykyisen. Vaikka kuinka kuulostaa epäilyttävältä niin kyllä sen huomaa kun joku vain iskee siinä toisessa ja iskee koko ajan.

Ollaan puhuttu asiasta monta kertaa ja ihmetelty että ei ensinnäkään tunneta toisiamme vaikka ollaan asuttu koko elämä ns. parin kilometrin säteellä ja meillä ei ole yhtään yhteisiä kavereita, mutta silti ollaan ihan samanlaisia tietyissä asioissa ja luonteet kohtaa täydellisesti, elämä on ihmeellistä.

 

[Jurppii]

Niin ja siis sitten löytäisit sen mallin vartaloisen naisen, jolla on d kupin tissit jotka eivät roiku, tyrkkyperse ja näkyvätvatsalihakset?

Jos et vielä ole ymmärtänyt että ulkoisesti ihmiset näyttää just siltä mitä he ovat. Jos tykkää jostain muusta kuin kehonrakennuksesta, on varmaan ihan turha alkaa sitä harrastamaan vain jotta saisi.. Naisille on näköjään ihan fine alkaa laittamaan niitä "Rakastaa minua sellaisena kuin olen eikä sellaisena kuin minun haluaisi muuttuvan".

Edelleenkään sinä et vissiin tiedä miltä kukin tällä foorumilla näyttää, mitä urheilee ja miten pukeutuu?

Mitä muuta tässä vaiheessa enää jaksaa vastata noihin nurinoihin omasta ulkonäöstä johtuvasta incelöinnistä? Ole paras mahdollinen versio itsestäsi tai älä ole. Mutta jos valitat heikosta naismenestyksestä ja syytät ulkonäköäsi niin silloin sille kannattaa tehdä jotain, ehkä jopa parhaansa?

 

[Jurppii]

Minustakin kannattaa kuunnella tuota omaa sisäistä ääntä, vaikka sille ei aina osaa selitystä sanallisesti etsiä. Tiedostetaan kuitenkin niin monella tasolla ja parinmuodostuksessa ne viisaammat äänet taitavat usein olla siellä tiedostamattoman puolella - sieltä se hankaus tulee ja sitä ei kannata unohtaa. Kun natsaa niin sen huomaa kyllä omassa fiiliksessä.

Siksihän onkin tärkeää, että kokee näitä eri tuntemuksia niin oppii itsestään erottelemaan, milloin mennään lujaa hyvällä tavalla ja milloin mennään metsään. Ihminen tunne itsesi.

Just näin mutta oma kokemukseni on, että ne sisäiset äänet ja kemiat on lopulta aina olleet puettavissa sanoiksi, usein vaan sellaisiksi, joita ei voi toiselle suoraan sanoa.

Kunnes feromoniteoriat todeksi ja voimakkaasti vaikuttaviksi näytetään

 

[SundeR]

... Jos et vielä ole ymmärtänyt että ulkoisesti ihmiset näyttää just siltä mitä he ovat...

Geenit on semmoisia kuin on, mutta kyllä tuohon ulkonäköön pystyy vaikuttamaan. Henkiset kyvyt ovat varmaan ne tärkeämmät ja vaikea sitä älykkyyttään on buustata tai karismaa kehittää, mutta ei osan noistakaan kehittäminen ihan mahdotonta ole (tietyissä rajoissa). Kun katsoo vaikka tilastosta ylipainoisten osuutta, niin veikkaan että suurempi syy on vain ettei asioille jakseta tehdä mitään.

Voidaan marista siitä että naista ei löyty "naisilla liian kovat kriteerit" ja pelataan CS:ää, vedetään energiajuomaa ja maristaan hiukan lisää.

 

[Eramaankettu]

En tarkoittanut sitä. Jos sinulle tulee vastaan nainen joka nyt on vaikka 150kg, niin hän tuskin harrastaa ultra maratonia ja syö pelkkää parsakaalia aamiaiseksi?

Hän tuskin löytäisi "unelmiensa miestä" vain laihduttamalla ja juoksemalla, jos se ei ole se mitä hän oikeasti haluaa". Siksi hänenkin varmaan pitäisi miettiä mitkä ovat ne tärkeimmät asiat asiat mitä haluaa eikä yrittää juosta itseään hengiltä vain miellyttääkseen jotain toista.

Tottakai itseensä pystyy vaikuttamaan. Se on vain se kuinka paljon kannattaa olla jotain muuta kun mitän on vain toisen takia...

 

[Jurppii]

Tottakai itseensä pystyy vaikuttamaan. Se on vain se kuinka paljon kannattaa olla jotain muuta kun mitän on vain toisen takia...

Vai itsensä takia? Kyllä minä näen panostamisen saadakseni jotain haluamiani asioita panostamisena itseeni ja omaan elämääni.

Muutenkaan mä en oikein ymmärrä, että miten joku kropan kuntoon treenaaminen/laihduttaminen tai siisti kampaus tai vähän pukeutumiseen paneutuminen olisi "olla jotain muuta kuin itsensä". Tietty jos läski on osa luonnettasi niin sitten. Mutta ei treenaamisen seurauksena saatu parempi vartalo ole mitään teeskentelyä tai esittämistä.

 

[SundeR]

Vai itsensä takia? Kyllä minä näen panostamisen saadakseni jotain haluamiani asioita panostamisena itseeni ja omaan elämääni.

Muutenkaan mä en oikein ymmärrä, että miten joku kropan kuntoon treenaaminen/laihduttaminen tai siisti kampaus tai vähän pukeutumiseen paneutuminen olisi "olla jotain muuta kuin itsensä". Tietty jos läski on osa luonnettasi niin sitten. Mutta ei treenaamisen seurauksena saatu parempi vartalo ole mitään teeskentelyä tai esittämistä.

Just samoilla linjoilla. Itseensä kun panostaa ja omaan terveyteensä, niin tottakai tämä muillekin (vaikka sitten naisille, rekryäjille, jne jne.) näkyy.

 

[Awelonian]

Muutenkaan mä en oikein ymmärrä, että miten joku kropan kuntoon treenaaminen/laihduttaminen tai siisti kampaus tai vähän pukeutumiseen paneutuminen olisi "olla jotain muuta kuin itsensä". Tietty jos läski on osa luonnettasi niin sitten. Mutta ei treenaamisen seurauksena saatu parempi vartalo ole mitään teeskentelyä tai esittämistä.

Juurikin näin. Tässä on vain yksi mutta ja se on valittaminen. On helpompi olla läski ja valittaa sekä syyllistää muita omasta heikosta tilanteesta, kuin oikeasti tehdä asialle jotain. Syyn vierittäminen toisten niskoille on paljon helpompaa, kuin esimerkiksi olla olematta läski. Ei kukaan synny läskinä, sellaiseksi tullaan huonojen valintojen kautta, jotka ovat vuosia kestäneen huonojen elintapojen tulos.

Kaikki läskejä yleisestikin yhdistää se sama virsi, missä syytetään kaikkia muita omista huonoista valinnoista ja sitten lähdetään kebabille purkaamaan huonoa oloaan. Samalla voidaan vähän haukkua niitä, jotka eivät ole läskejä ja näkevät vaivaa oman itsensä eteen.

 

[yberkurko]

Veikkaan, että missasitte Eramaanketun pointin.
Oletan hänen tarkoittaneen, että sen 150kg naisen suuret intohimot elämässä eivät oletettavasti liity liikuntaan. Paino on kysymyksessä toissijainen. Alkamalla "himoliikkujaksi" ilman intohimoa hän tuskin olisi niin onnellinen, että olisi edukseen ja mies joka jakaa naisen todellisia intohimoja ja siten oletettavasti kuuluisi olla ihannemies naiselle tuskin on itsekkään intohimoinen liikkuja. Tekisikö mies joka haluaa himoliikkujanaisen tuon kyseisen naisen onnelliseksi.
Onnellisuus ja itsensä hyväksyntä kantavat melko pitkälle, mutta tietysti ulkoista habitustaan on hyvä kohentaa niillä keinoin kun se on mielekkään vaivan takana.

 

[█ █ █ █ █]

Minustakin kannattaa kuunnella tuota omaa sisäistä ääntä, vaikka sille ei aina osaa selitystä sanallisesti etsiä. Tiedostetaan kuitenkin niin monella tasolla ja parinmuodostuksessa ne viisaammat äänet taitavat usein olla siellä tiedostamattoman puolella - sieltä se hankaus tulee ja sitä ei kannata unohtaa. Kun natsaa niin sen huomaa kyllä omassa fiiliksessä.

Siksihän onkin tärkeää, että kokee näitä eri tuntemuksia niin oppii itsestään erottelemaan, milloin mennään lujaa hyvällä tavalla ja milloin mennään metsään. Ihminen tunne itsesi.

Tässä on vain se vaara, että ei sisäiset äänet aina ole oikeassa. Monet avioerotkin lähtee siitä, kun omaa onnettomuutta projisoidaan puolisoon, vaikka todellisuus on esimerkiksi työpaikka tai parisuhteen ulkopuoliset puutteet. Toki asiana vähän eri luokkaa, mutta kuvastaa sitä, että oma sisäinen ääni ei välttämättä ole oikeassa. Siitähän sanonta "ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella" yleensä lähtee.

Vai itsensä takia? Kyllä minä näen panostamisen saadakseni jotain haluamiani asioita panostamisena itseeni ja omaan elämääni.

Muutenkaan mä en oikein ymmärrä, että miten joku kropan kuntoon treenaaminen/laihduttaminen tai siisti kampaus tai vähän pukeutumiseen paneutuminen olisi "olla jotain muuta kuin itsensä". Tietty jos läski on osa luonnettasi niin sitten. Mutta ei treenaamisen seurauksena saatu parempi vartalo ole mitään teeskentelyä tai esittämistä.

Ei kaikki nauti urheilusta tai treenaamisesta. Paskin lähtökohta millekään tekemiselle on se, että asettaa siihen ulkopuolisen vaatimuksen. Treenaan, että naiset pitävät minusta. Luen lääkäriksi, että saan muilta arvostusta. Nämä ovat niitä lähtökohtia, mistä noin yleisesti tavallinen ihminen ajautuu erittäin todennäköisesti epäonnelliseksi sekä katkeroituu. Mutta siinä olen samaa mieltä, että valittaminen asiasta on turhaa. Elämä on pitkälti kompromisseja, eikä voi vaatia liikoja. Valittaminen on ensimmäinen lähtökohta muutokselle - se on se sisäistäminen, että muutosta pitäisi tapahtua. Uhriutuminen on paskin asenne, minkä voi omata. Ylipaino, huonot sosiaaliset taidot, itsevarmuuden puute yms. asiat ovat kuitenkin pitkälti korjattavissa olevia asioita. Jos hoikkana ja timminä olisi helppoa pysyä, ei olisi ylipainoisia. Jos hyvät sosiaaliset taidot olisi helppo saavuttaa, ei olisi introverttejä hissukoita moukkia. Jos yleinen piittaamattomuus muiden mielipiteistä ja näin ollen oman egon turhan suojelun karsiminen olisi helppoa, kukaan ei olisi epäitsevarma. Asiat, joilla maailmassa on suurta merkitystä populaatiotasolla, ovat lähtökohtaisesti vaikeita saavuttaa.

 

[Jurppii]

Mielestäni itsensä kunnossa pitäminen menee näiden ikävää-intohimo akselien ulkopuolelle. Se ei määrittele kiinnostuksia silmissäni vaan itsekunnioitusta ja järkevyyttä. Sivutuotteena se lisää haluttavuutta.

 

[yberkurko]

Tässä on vain se vaara, että ei sisäiset äänet aina ole oikeassa. Monet avioerotkin lähtee siitä, kun omaa onnettomuutta projisoidaan puolisoon, vaikka todellisuus on esimerkiksi työpaikka tai parisuhteen ulkopuoliset puutteet. Toki asiana vähän eri luokkaa, mutta kuvastaa sitä, että oma sisäinen ääni ei välttämättä ole oikeassa. Siitähän sanonta "ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella" yleensä lähtee.



Ei kaikki nauti urheilusta tai treenaamisesta. Paskin lähtökohta millekään tekemiselle on se, että asettaa siihen ulkopuolisen vaatimuksen. Treenaan, että naiset pitävät minusta. Luen lääkäriksi, että saan muilta arvostusta. Nämä ovat niitä lähtökohtia, mistä noin yleisesti tavallinen ihminen ajautuu erittäin todennäköisesti epäonnelliseksi sekä katkeroituu. Mutta siinä olen samaa mieltä, että valittaminen asiasta on turhaa. Elämä on pitkälti kompromisseja, eikä voi vaatia liikoja. Valittaminen on ensimmäinen lähtökohta muutokselle - se on se sisäistäminen, että muutosta pitäisi tapahtua. Uhriutuminen on paskin asenne, minkä voi omata. Ylipaino, huonot sosiaaliset taidot, itsevarmuuden puute yms. asiat ovat kuitenkin pitkälti korjattavissa olevia asioita. Jos hoikkana ja timminä olisi helppoa pysyä, ei olisi ylipainoisia. Jos hyvät sosiaaliset taidot olisivat helppo saavuttaa, ei olisi introverttejä hissukoita. Jos yleinen piittaamattomuus muiden mielipiteistä ja näin ollen oman egon turhan suojelun karsiminen olisi helppoa, kukaan ei olisi epäitsevarma. Asiat, joilla maailmassa on suurta merkitystä populaatiotasolla, ovat lähtökohtaisesti vaikeita saavuttaa.

Maalasin ja alleviivasin tuon kohdan josta olen eri mieltä. Introvertillä ei välttämättä ole huonoja sosiaalisia taitoja tai ole hissukka ainakaan puheliaisuus mielessä, mutta ei hakeudu joukkoihin ja viihtyy yksin. Se on ihan tutkitustikin ominaisuus jolle on melko selkeä perinnöllisyys.
Ennemmin sanoisin ettei moukkia olisi, jos hyvät sosiaaliset taidot olisi helppo saavuttaa.

 

[█ █ █ █ █]

Maalasin ja alleviivasin tuon kohdan josta olen eri mieltä. Introvertillä ei välttämättä ole huonoja sosiaalisia taitoja tai ole hissukka ainakaan puheliaisuus mielessä, mutta ei hakeudu joukkoihin ja viihtyy yksin. Se on ihan tutkitustikin ominaisuus jolle on melko selkeä perinnöllisyys.
Ennemmin sanoisisn ettei moukkia olisi, jos hyvät sosiaaliset taidot olisi helppo saavuttaa.

No joo, olet oikeassa. Introvertti on väärä sana. Mutta voin sen omasta kokemuksestani sanoa, että entisenä hissukkana ja esiintymisiä stressaavana henkilönä sain tuon muutettua ja nykyisin pidän esiintymisestä. Se vaati satoja virheitä ja omien tekojen häpeämisiä. Uskon siis, että tuohonkin voi vaikuttaa harjoittelulla eikä kannata uskoutua tuohon geeniperimän määräämään totuuteen absoluuttina. Toki se osaltaan vaikuttaa, niin kuin kaikkeen muuhunkin.

Taitaapi moukkamaisuuskin olla toisaalta osaltaan perimää Ainakin selvää empatiakyvyn puutetta.

 

[wanderer_]

Moukkamaisuus on pitkälti käytöstapojen ja etiketin puutetta. Kuka tahansa oppii ne kyllä.

 

[█ █ █ █ █]

Moukkamaisuus on pitkälti käytöstapojen ja etiketin puutetta. Kuka tahansa oppii ne kyllä.

No, itse luen moukkamaisuuteen esimerkiksi (sairaan) narsismin. Jos se määritellään sinun tavallasi, olen samaa mieltä.

 

[Jurppii]

No, itse luen moukkamaisuuteen esimerkiksi narsismin. Jos se määritellään sinun tavallasi, olen samaa mieltä.

Narsismi on sairaus, ei käytöstä.

 

[yberkurko]

Niinkuin tämä lööpeissä puhuttava maajussi...

Niin varsinainen narsismi on käyttäytymishäiriö joka luetaan sairaudeksi, mutta narsistisia häiritseviä piirteitä voi olla melkoisesti ennen kuin sairausmääritelmään päädytään.

 

[Eramaankettu]

Veikkaan, että missasitte Eramaanketun pointin.
Oletan hänen tarkoittaneen, että sen 150kg naisen suuret intohimot elämässä eivät oletettavasti liity liikuntaan. Paino on kysymyksessä toissijainen. Alkamalla "himoliikkujaksi" ilman intohimoa hän tuskin olisi niin onnellinen, että olisi edukseen ja mies joka jakaa naisen todellisia intohimoja ja siten oletettavasti kuuluisi olla ihannemies naiselle tuskin on itsekkään intohimoinen liikkuja. Tekisikö mies joka haluaa himoliikkujanaisen tuon kyseisen naisen onnelliseksi.
Onnellisuus ja itsensä hyväksyntä kantavat melko pitkälle, mutta tietysti ulkoista habitustaan on hyvä kohentaa niillä keinoin kun se on mielekkään vaivan takana.

Kiitos ja kumarrus, joku tajusi koko pointin...

Vai itsensä takia? Kyllä minä näen panostamisen saadakseni jotain haluamiani asioita panostamisena itseeni ja omaan elämääni.

Muutenkaan mä en oikein ymmärrä, että miten joku kropan kuntoon treenaaminen/laihduttaminen tai siisti kampaus tai vähän pukeutumiseen paneutuminen olisi "olla jotain muuta kuin itsensä". Tietty jos läski on osa luonnettasi niin sitten. Mutta ei treenaamisen seurauksena saatu parempi vartalo ole mitään teeskentelyä tai esittämistä.

Onneksi olkoon. Minulle on tärkeintä, että panostan asioihin joista pidän ja josta nautin. Enkä etsi sitä mallia vaan samanlaista (arvostaa niitä samoja asioita kuin minä), joten minä en odota, että toinen on esim hoikka tai äärettömän hyväkuntoinen.

Se tuntuu näillä muutamalla tätä threadia lukevalla jurputtimella olevan niin pielessä, että ette edelleenkään tajua, ettette tiedä kanssakeskustelijoista yhtään mitään.. Ilmeisesti kuitenkin täällä kaikki muutkin juoksee yli 3k coopperissa kun on niin paljon varaa arvostella muita?

 

[█ █ █ █ █]

Narsismi on sairaus, ei käytöstä.

Totta. Itselläni on sanan kieliopillinen määrittely jäänyt epäselväksi ja olen automaattisesti lukenut moukkamaisuuteen myös vastaavat ominaisuudet. Pahoittelut ja kiitokset korjauksesta.

 

[█ █ █ █ █]

Se tuntuu näillä muutamalla tätä threadia lukevalla jurputtimella olevan niin pielessä, että ette edelleenkään tajua, ettette tiedä kanssakeskustelijoista yhtään mitään.. Ilmeisesti kuitenkin täällä kaikki muutkin juoksee yli 3k coopperissa kun on niin paljon varaa arvostella muita?

En usko, että kukaan varsinaisesti arvostelee muita. Mutta jos asiaa ajatellaan toisesta näkökulmasta. On kaksi vaihtoehtoa:

1. joko tekee itsestään parhaimman mahdollisen version, jolla korostaa asioita mitä vastapuoli kumppanistaan hakee
2. jatkaa samaa mitä tekee nyt, uhriutuu ja valittaa, kun muiden näkökulmat eivät kohtaa omia

Tuo 1. on se, mitä neuvovat yleensä toitottaa. Se johtaa parantuneeseen mahdollisuuteen löytää ihmisiä, jotka kiinnostuvat. Toisaalta vaihtoehto 2. johtaa siihen, että vuoden päästä on erittäin todennäköisesti tismalleen samassa tilanteessa. Toki eksternalisointi toimii erittäin pätevänä itsekuvan suojelun keinona, mutta ratkaisu se ei ole mihinkään. Ainoa henkilö, johon voit suoraan itse vaikuttaa, olet sinä itse.

 

[JSoi]

Kyllä tuo introverttius on ainakin sosiaalisesti haitallisilta osin mahdollista korjata. Itsekin olen töiden puolesta väkisin oppinut olemaan määrätietoisempi ja sosiaalisempi. Tämä puolestaan kääntyy työn ulkopuolella itsevarmuudeksi, epäröimättömyydeksi ja pyrkimykseen viedä hommat loppuun.

 

[yberkurko]

Kyllä tuo introverttius on ainakin sosiaalisesti haitallisilta osin mahdollista korjata. Itsekin olen töiden puolesta väkisin oppinut olemaan määrätietoisempi ja sosiaalisempi. Tämä puolestaan kääntyy työn ulkopuolella itsevarmuudeksi, epäröimättömyydeksi ja pyrkimykseen viedä hommat loppuun.

Toki introvertti voi pakottautua olemaan sosiaalisempi ja olla hyvinkin itsevarma ja määrätietoinen jopa luonnostaan. Mutta mikäli kyse on intovertista eikä ujoudesta ihminen uupuu niin tehdessään nopeammin ja tarvitsee aikaa palautumiseen. Ihmissuhdepuolella siten voi olla haaste ainakin jos toinen osapuoli on luonnostaan paljon sosiaalista kontaktia ja menoa kaipaava.

 

[JaySon]

@█ █ █ █ █ , Tai miten olisi kolmas vaihtoehto:

3. tekee itsestään parhaimman mahdollisen version, jolla korostaa asioita mitä itse haluaa olla.

Näkisin että tuo olisi tavoiteltavampi vaihtoehto kuin aiemmin mainittu 1. kohta. Se miksi sitten ihmiset eivät tuohon pyri selittyy kaikella mitä ikinä voi keksiä. Todellisia syitä usein ei juurikaan ole (todellisella tarkoitan jotain mikä olisi käytännössä mahdotonta toteuttaa).

Ainakin omalla kohdalla pyrin olemaan ns, optimissa olettamani hyödyn ja panostuksen suhteen, eli suht vaivattomasti varsin ok tilanteessa. Jos en tällaisenaan kelpaa niin olen asian kanssa sujut, sliipattu 'mallipoika' en ole enkä sellaiseksi myöskään halua identifioitua.

 

[Eramaankettu]

En usko, että kukaan varsinaisesti arvostelee muita. Mutta jos asiaa ajatellaan toisesta näkökulmasta. On kaksi vaihtoehtoa:

1. joko tekee itsestään parhaimman mahdollisen version, jolla korostaa asioita mitä vastapuoli kumppanistaan hakee
2. jatkaa samaa mitä tekee nyt, uhriutuu ja valittaa, kun muiden näkökulmat eivät kohtaa omia

Tuo 1. on se, mitä neuvovat yleensä toitottaa. Se johtaa parantuneeseen mahdollisuuteen löytää ihmisiä, jotka kiinnostuvat. Toisaalta vaihtoehto 2. johtaa siihen, että vuoden päästä on erittäin todennäköisesti tismalleen samassa tilanteessa. Toki eksternalisointi toimii erittäin pätevänä itsekuvan suojelun keinona, mutta ratkaisu se ei ole mihinkään. Ainoa henkilö, johon voit suoraan itse vaikuttaa, olet sinä itse.

3. Etsiä sellainen henkilö kenen arvosteluasteikon yläpäähän ei kuulu näkyvät vatsalihakset (vain kaksi ylintä erottuu).
Ei etsi itselleen arnoldia. Yksinkertaisesti ihmisellä on vain rajallinen määrä aikaa vuorokaudessa ja vaikka kaikilla on mahdollisuus pysyä "siedettävässä kunnossa" on siitä aika pitkä matka "huippu urheilijaksi" ja edes huippu urheilijoilla ei ole välttämättä näkyviä vatsalihaksia...

Totta, siinä olen samaa mieltä, että jokaisen tulisi tehdä parhaansa ollakseen juuri paras itsensä eikä ruikuttaa yksin himassa miksi kaikki on perseestä.

Pinnalliset ihmiset haluavat pinnallisuuden takia pitää itsestään huolta. Urheilijat, jotta menestyisivät harrastuksessaan josta pitää. Läskit & normaalit eivät juuri koe intohimoa liikunnasta joten ovat vain "laihoja tai lihavia läskejä" kuten suurin osa "hyväkuntoisiksi itseään kuvailevat naiset". Se, että on hoikka ei tee hyväkuntoiseksi ja se, että on hyväkuntoinen ei tee lihaksikkaaksi.

Pinnalliset ihmiset myös pariutuvat pinnallisesti, koska pinnallisuus on niiden listan kärjessä ja kärsivät sitten seuraukset. Voihan siinä lotossakin käydä hyvin..

Huomaa myös, että "me" ei valiteta edelleenkään täällä ettei toosaa saa tai miksi asiat ovat niin kuin ovat. Vaan parempi pinnallinen kansa tulee tarjoamaan vaihtoehtoja x, koska se on heillä "toiminut".

niin, ja tosiaan, pelaanhan minä CS, mutta muut ei kuulu repertuaariini. Mistäs noi ES revit?

 

[Toiota]

Täällä elää jatkuvasti tämä lynkkaus mieliala, että me ikuiset poikamiehet ollaan laiskoja paskoja CS-jonneja peräkammarin poikia eikä tehdä mitään pukeutumisen ja kroppamme eteen ja itse olemme tähän pillun puutteeseen syyllisiä.

Noh, kerrotaan sitten, käyn säännöllisesti parturissa, pidän huolta pukeutumisesta, juoksen 10km noin 40 minuuttiin. Millään näistä ei ole ollut apua parisuhdemarkkinoilla. Sliippaus ei tepsi, kun naiset ottaa sen söpön resupekan runopojan paijattavaksi.

 

[Rokkijani]

Kyllä tuo introverttius on ainakin sosiaalisesti haitallisilta osin mahdollista korjata. Itsekin olen töiden puolesta väkisin oppinut olemaan määrätietoisempi ja sosiaalisempi. Tämä puolestaan kääntyy työn ulkopuolella itsevarmuudeksi, epäröimättömyydeksi ja pyrkimykseen viedä hommat loppuun.

Minulla taas oli vuosia sitten erilaisten sosiaalisten tilanteiden pelko jo vähän liian rajoittava tekijä. Jostain löysin innostuksen ja voiman mennä luonto-opaskoulutukseen, jossa jouduin heittäytymään vetämään isojakin ryhmiä erilaisissa liikunta-aktiviteeteissä. Siitä päädyin neljän vuoden ajaksi eräliikkeeseen myyjäksi ja eipä kauaa niin vanhat pelot sekä arkuus jäi taakse. Sosiaalinen varmuus on kyllä huikea tunne sen jälkeen, kun on kärsinyt karmeasta jännityksestä. Joku teatterin improvaatiokurssi voisi olla kova myös tässä, jos vaan saa itsestään sen verran irti, että lähtee kokeilemaan.

Pointtini kuitenkin lyhyesti, että paljon sitä voi itseään parantaa, jos todella haluaa ja tilanne oikeasti vaatii. Varmuuttahan sitä treffeilläkin tarvitaan.

 

[SundeR]

...
Pinnalliset ihmiset myös pariutuvat pinnallisesti, koska pinnallisuus on niiden listan kärjessä ja kärsivät sitten seuraukset. Voihan siinä lotossakin käydä hyvin..

Kovasti tykkäät jauhaa "pinnallisuudesta". Varmasti kaikki ihmiset, myös ne himourheilijat valitsevat parinsa kokonaisuutena. Se että jollain kroppa kunnossa, ei tee tästä mitenkään huonompaa ihmistä. Jos taas parin valitsee vain ulkonäön takia (tekeekö joku oikeasti näin?), niin eri juttu sitten.

Hyvä ulkonäkö, se että lihakset näkyy, harrastaa liikuntaa jne. nostaa varmasti jokaisen osakkeita. Se ei tarkoita että valintaoja kukaan tekisi vain näiden ominaisuuksien perusteella.

 

[Eramaankettu]

Täällä elää jatkuvasti tämä lynkkaus mieliala, että me ikuiset poikamiehet ollaan laiskoja paskoja CS-jonneja peräkammarin poikia eikä tehdä mitään pukeutumisen ja kroppamme eteen ja itse olemme tähän pillun puutteeseen syyllisiä.

Noh, kerrotaan sitten, käyn säännöllisesti parturissa, pidän huolta pukeutumisesta, juoksen 10km noin 40 minuuttiin. Millään näistä ei ole ollut apua parisuhdemarkkinoilla. Sliippaus ei tepsi, kun naiset ottaa sen söpön resupekan runopojan paijattavaksi.

Toi on kova! Itse en ole edes parhaimmassa kunnossa päässyt alle 50 min, ja iän myötä tuo kunto taitaa ennemmin hitaasti laskea kuin nousta tällä treenaamisella, joten taidankin varata ajan vähintään kemialliseen kastraatioon niin pääseepähän panetuksesta

Niin, @SundeR miten hyvässä kunnossa tässä pitää sitten olla?

 

[SundeR]

Täällä elää jatkuvasti tämä lynkkaus mieliala, että me ikuiset poikamiehet ollaan laiskoja paskoja CS-jonneja peräkammarin poikia eikä tehdä mitään pukeutumisen ja kroppamme eteen ja itse olemme tähän pillun puutteeseen syyllisiä.

Noh, kerrotaan sitten, käyn säännöllisesti parturissa, pidän huolta pukeutumisesta, juoksen 10km noin 40 minuuttiin. Millään näistä ei ole ollut apua parisuhdemarkkinoilla. Sliippaus ei tepsi, kun naiset ottaa sen söpön resupekan runopojan paijattavaksi.

No nämä ovat vain joitain ominaisuuksia. Jos esim. henkilö A on tyhmä kuin saapas, tykkää vittuilla naisille, työtön yms yms. Niin ei siinä varmaan paljon auta vaikka tykkää silti urheilla ja sliippaa kampauksensa.

...
Niin, @SundeR miten hyvässä kunnossa tässä pitää sitten olla?

En minä sinusta tiedä enkä täällä kenestäkään foorumin henkilöstä ala puhua. Tämä olisi aika hiton tyhmää koska enhän täältä ketään tunne.

 

[█ █ █ █ █]

@█ █ █ █ █ , Tai miten olisi kolmas vaihtoehto:

3. tekee itsestään parhaimman mahdollisen version, jolla korostaa asioita mitä itse haluaa olla.

Näkisin että tuo olisi tavoiteltavampi vaihtoehto kuin aiemmin mainittu 1. kohta. Se miksi sitten ihmiset eivät tuohon pyri selittyy kaikella mitä ikinä voi keksiä. Todellisia syitä usein ei juurikaan ole (todellisella tarkoitan jotain mikä olisi käytännössä mahdotonta toteuttaa).

Ainakin omalla kohdalla pyrin olemaan ns, optimissa olettamani hyödyn ja panostuksen suhteen, eli suht vaivattomasti varsin ok tilanteessa. Jos en tällaisenaan kelpaa niin olen asian kanssa sujut, sliipattu 'mallipoika' en ole enkä sellaiseksi myöskään halua identifioitua.

Juu, muotoilit paremmin. En todellakaan tarkoita, että toisten vuoksi pitäisi tehdä jotain, kuten edellisistä viesteistä näkee. Lähinnä halusin tuoda pointin, että uhriutuminen ja valittaminen on lähtökohtaisesti turhaa eikä se johda ikinä parantuneeseen tilanteeseen, vaikka hetkellisesti muiden haukkuminen kokemistaan ongelmista voisikin hyvän olon tehdä.

3. Etsiä sellainen henkilö kenen arvosteluasteikon yläpäähän ei kuulu näkyvät vatsalihakset (vain kaksi ylintä erottuu).
Ei etsi itselleen arnoldia. Yksinkertaisesti ihmisellä on vain rajallinen määrä aikaa vuorokaudessa ja vaikka kaikilla on mahdollisuus pysyä "siedettävässä kunnossa" on siitä aika pitkä matka "huippu urheilijaksi" ja edes huippu urheilijoilla ei ole välttämättä näkyviä vatsalihaksia...

Totta, siinä olen samaa mieltä, että jokaisen tulisi tehdä parhaansa ollakseen juuri paras itsensä eikä ruikuttaa yksin himassa miksi kaikki on perseestä.

Pinnalliset ihmiset haluavat pinnallisuuden takia pitää itsestään huolta. Urheilijat, jotta menestyisivät harrastuksessaan josta pitää. Läskit & normaalit eivät juuri koe intohimoa liikunnasta joten ovat vain "laihoja tai lihavia läskejä" kuten suurin osa "hyväkuntoisiksi itseään kuvailevat naiset". Se, että on hoikka ei tee hyväkuntoiseksi ja se, että on hyväkuntoinen ei tee lihaksikkaaksi.

Pinnalliset ihmiset myös pariutuvat pinnallisesti, koska pinnallisuus on niiden listan kärjessä ja kärsivät sitten seuraukset. Voihan siinä lotossakin käydä hyvin..

Huomaa myös, että "me" ei valiteta edelleenkään täällä ettei toosaa saa tai miksi asiat ovat niin kuin ovat. Vaan parempi pinnallinen kansa tulee tarjoamaan vaihtoehtoja x, koska se on heillä "toiminut".

Miksi sinä kuvittelet, että kaikki täällä ovat pinnallisia ja joille vatsalihaksilla on merkitystä? Voin sanoa, että on aika marginaalinen osa naisistakin, joille tuo on absoluuttinen kriteeri. Miksi nämä asiat pitää aina viedä täysin ääripäihin? Tuossa pitää vaan muistaa se, että jos itse on ylipainoinen, on aika turha odottaa, että nainen olisi timmi.

Ei kaikki urheilevat ihmiset ole pinnallisia. Monet urheilijat urheilevat, koska haluavat olla lajissaan parhaita. Itse juoksen 4-5 kertaa viikossa, koska haluan päästä maratonin alle neljään tuntiin. Se on tavoite, eikä minua kiinnosta tippaakaan, mitä joku muu siitä ajattelee. Ja edelleen, harva vaatii itselleen noin absoluuttisilla kriteereillä olevia kumppaneita. Ylipaino on lähes aina itsekurin puutetta. Ei kukaan pakota ketään syömään ylikaloreilla.

Kyllä tässä aika moni käy valittamassa ulkonäköään, paskaa tilannetta, pitkään jatkunutta yksinäisyyttä... Ymmärrän toki, että monelle nämä asiat voivat tuntua hyökkäyksiltä, mutta en ainakaan itse ole nähnyt näin suhteellisen ulkopuolisena kenenkään persoonan henkilökohtaista kritisointia.

 

[Jumputin]

Näin introverttinä sosiaaliset epäonnistumiset ovat johtuneet lähinnä sosiaalisesti taitamattomista ekstroverteistä, jotka ovat pahimmillaan todella rasittavia.

Oma introverttius naisia lähestyttäessä vaikuttaa niin, että pyrin ottamaan kontaktia itselleni luontaisessa ympäristössä, jossa on helppo olla oma itseni ja saa helposti keskustelua aikaiseksi. En koe siksi esim. tinderiä itselleni sopivaksi.

Itsevarmuutta kyllä löytyy ja olenkin hyvin sinut ja tasapainossa itseni kanssa muutenkin.
Tästä tuli melkein treffi-ilmoitus

 

[yberkurko]

Näin introverttinä sosiaaliset epäonnistumiset ovat johtuneet lähinnä sosiaalisesti taitamattomista ekstroverteistä, jotka ovat pahimmillaan todella rasittavia.

Oma introverttius naisia lähestyttäessä vaikuttaa niin, että pyrin ottamaan kontaktia itselleni luontaisessa ympäristössä, jossa on helppo olla oma itseni ja saa helposti keskustelua aikaiseksi. En koe siksi esim. tinderiä itselleni sopivaksi.

Itsevarmuutta kyllä löytyy ja olenkin hyvin sinut ja tasapainossa itseni kanssa muutenkin.
Tästä tuli melkein treffi-ilmoitus

Itse olen tosiaan käyttänyt tinderiäkin (siksi, että alle 35v naisia on muissa deittisovelluksissa melkos rajallinen määrä), mutta kerron aina itsestäni sen minkä kuvauskenttä antaa myöten. Karkoittaa pinnallisimmat panojen etsijät jo ja kohtuullisesti on löytynyt fiksua juttuseuraa ihan treffeillekin asti.
Mutta kantapään kautta opittuna introvertti on kirosana. Sitä ei mainita kuvauksessa. Kertomalla kuvauksellaan käytännössä olevansa introvertti sanomatta sitä tuntuu olevan "the way".

 

[Eramaankettu]

Juu, muotoilit paremmin. En todellakaan tarkoita, että toisten vuoksi pitäisi tehdä jotain, kuten edellisistä viesteistä näkee. Lähinnä halusin tuoda pointin, että uhriutuminen ja valittaminen on lähtökohtaisesti turhaa eikä se johda ikinä parantuneeseen tilanteeseen, vaikka hetkellisesti muiden haukkuminen kokemistaan ongelmista voisikin hyvän olon tehdä.

Tätä tuskin kukaan kiistääkään?

Miksi sinä kuvittelet, että kaikki täällä ovat pinnallisia ja joille vatsalihaksilla on merkitystä? Voin sanoa, että on aika marginaalinen osa naisistakin, joille tuo on absoluuttinen kriteeri. Miksi nämä asiat pitää aina viedä täysin ääripäihin? Tuossa pitää vaan muistaa se, että jos itse on ylipainoinen, on aika turha odottaa, että nainen olisi timmi.

Koska tällä foorumilla on tapana tulla tarjoamaan lähtökohtiakaan tietämättä samaa vastausta kerta toisensa jälkeen, "urheile". Aivan kuten tietäisivät edes minkä näköinen jamppa ruudun toisella puolella on.. En usko, että tällä pallolla on yksi sellainen mies kenelle kaikki naiset sanoisivat tahdon. Uskon ennemmin, että täällä on liuta ihmisiä ja joku kallion hipsteri hankkii itselleen moisen rastatukkaisen naisen ja se himojuoksia tapaa ehkä jonkun lenkkipolulla ja se CS ESurheilija löytää ehkä jopa sieltä samaisista kisoista naisen itselleen, tai sitten ei? Toki "yksi yhteinen" mielenkiinnon kohde ei vielä kerro juuri mitään, mutta väitän silti, ettei ulkonäkö ole se tärkein _kaikille_. Siksi siitä jatkuva paasaaminen tietämättä mitä toisella puolella edes on on aika turhauttavaa..

Ei kaikki urheilevat ihmiset ole pinnallisia. Monet urheilijat urheilevat, koska haluavat olla lajissaan parhaita. Itse juoksen 4-5 kertaa viikossa, koska haluan päästä maratonin alle neljään tuntiin. Se on tavoite, eikä minua kiinnosta tippaakaan, mitä joku muu siitä ajattelee. Ja edelleen, harva vaatii itselleen noin absoluuttisilla kriteereillä olevia kumppaneita. Ylipaino on lähes aina itsekurin puutetta. Ei kukaan pakota ketään syömään ylikaloreilla.

Jatka väärinymmärtämistä? Niinhän minä sanoin,

Pinnalliset ihmiset haluavat pinnallisuuden takia pitää itsestään huolta.

Urheilijat, jotta menestyisivät harrastuksessaan josta pitää. Läskit & normaalit eivät juuri koe intohimoa liikunnasta joten ovat vain "laihoja tai lihavia läskejä" kuten suurin osa "hyväkuntoisiksi itseään kuvailevat naiset".

Se, että on hoikka ei tee hyväkuntoiseksi ja se, että on hyväkuntoinen ei tee lihaksikkaaksi.

Olisi varmaan pitänyt erottaa sama asia selkeämmin, ettei sitä voi ymmärtää noin... Ja ei - en pidä siinäkään mitään väärää, että jutta deittaa bodaria. Se on heidän valintansa ja arvonsa, ehkä. Se mitä muuta siihen "match made in heven" pariin kuuluu, niin en tiedä.

Kyllä tässä aika moni käy valittamassa ulkonäköään, paskaa tilannetta, pitkään jatkunutta yksinäisyyttä... Ymmärrän toki, että monelle nämä asiat voivat tuntua hyökkäyksiltä, mutta en ainakaan itse ole nähnyt näin suhteellisen ulkopuolisena kenenkään persoonan henkilökohtaista kritisointia.

Jep - koen asiasta jankkaamisen yhtä turhauttavana kun erään puolitutun anaaliseksin hehkuttamisen. Vaihtoi muijan, koska siltä saa persettä Syyhän sekin on ja tärkeä sellainen (seksi, tai varsinkin siinä turhautuminen). En vain koe, että kaikkien olisi haluttava anaaliseksiä tai siihen suostuttava koska tämä "alfaksi itseään tituleeraava" näin kokee...

 

[█ █ █ █ █]

Koska tällä foorumilla on tapana tulla tarjoamaan lähtökohtiakaan tietämättä samaa vastausta kerta toisensa jälkeen, "urheile". Aivan kuten tietäisivät edes minkä näköinen jamppa ruudun toisella puolella on.. En usko, että tällä pallolla on yksi sellainen mies kenelle kaikki naiset sanoisivat tahdon. Uskon ennemmin, että täällä on liuta ihmisiä ja joku kallion hipsteri hankkii itselleen moisen rastatukkaisen naisen ja se himojuoksia tapaa ehkä jonkun lenkkipolulla ja se CS ESurheilija löytää ehkä jopa sieltä samaisista kisoista naisen itselleen, tai sitten ei? Toki "yksi yhteinen" mielenkiinnon kohde ei vielä kerro juuri mitään, mutta väitän silti, ettei ulkonäkö ole se tärkein _kaikille_. Siksi siitä jatkuva paasaaminen tietämättä mitä toisella puolella edes on on aika turhauttavaa..

No mitä ne valittajat sitten hakevat tältä forumilta? Tulevat purkamaan pahaa oloa ja odottavat, että muut tulevat rinkirunkkaamaan ja yhdessä haukkumaan vastakkaista sukupuolta? Mitä konkreettista tuolla käytöksellä saavutetaan? Jos ei neuvot kelpaa ja valmiiksi tietää itsensä olevan täysin oikeassa, eikö sillon kannata pysyä yksinkertaisesti poissa?

Ei ulkonäkö ole ollut ainoa asia mitä täällä on "paasattu", vaan korostettu, että asioihin voi vaikuttaa ja kannattaa vaikuttaa. On se sitten ylipaino, sosiaaliset taidot, liian korkeat omat kriteerit...

Jatka väärinymmärtämistä? Niinhän minä sanoin,

Olisi varmaan pitänyt erottaa sama asia selkeämmin, ettei sitä voi ymmärtää noin... Ja ei - en pidä siinäkään mitään väärää, että jutta deittaa bodaria. Se on heidän valintansa ja arvonsa, ehkä. Se mitä muuta siihen "match made in heven" pariin kuuluu, niin en tiedä.

Okei, nyt se on selvempi, kun laitoit siitä oman kappaleen. Jatkoit edellisessä viestissä sen putkeen, niin oli helppo assosioida, että urheilijat haluavat menestyä harrastuksessaan, koska ovat pinnallisia. Pahoittelut väärinymmärryksestä. Ollaan siis samaa mieltä.

Olen muutenkin noin yleisesti melko samoilla linjoilla, en vaan ymmärrä miksi hyödyllisten neuvojen jakaminen on turhaa ja miksi kiihdyt niistä noin paljon. Harvoin nettiforumeilla porukka tulee validoimaan fiiliksiä, vaan nimenomaan tarjoaa konkreettisia neuvoja. Ne validointiodotukset ja purkautumiset sitten kannattaa tehdä kavereille tai vaikkapa omalle äidille, jos haluaa tunteiden ymmärtämistä eikä neuvoja.

Loppupeleissä toisten henkilöiden mielipiteet ovat aikalailla merkityksettömiä. Ei täällä kenenkään tarvitse puolustaa omaa kantaansa, vaan olla sellainen kuin on. Itse haluan puuttua lähinnä siihen, kun omasta tilanteesta syytetään muita.

 

[Eramaankettu]

No tämäkin menee toistoksi, mutta niitä vertaiskokemuksia ja lääkkeitä sekä mestoja mistä metsästää. Ehkä juurikin tämänkaltaista rinkirunkkausta kun tuo

Itse olen tosiaan käyttänyt tinderiäkin (siksi, että alle 35v naisia on muissa deittisovelluksissa melkos rajallinen määrä), mutta kerron aina itsestäni sen minkä kuvauskenttä antaa myöten. Karkoittaa pinnallisimmat panojen etsijät jo ja kohtuullisesti on löytynyt fiksua juttuseuraa ihan treffeillekin asti.
Mutta kantapään kautta opittuna introvertti on kirosana. Sitä ei mainita kuvauksessa. Kertomalla kuvauksellaan käytännössä olevansa introvertti sanomatta sitä tuntuu olevan "the way".

Voisi toimia minullekkin.

Yksinkertaisesti en pidä ihmisiä kovinkaan älykkäinä sosiaalisesti ketkä eivät kykene hahmottamaan kirjoa miten erilaisia ihmiset ovat ja miten erilaisia asioita he haluavat. Jostain joutuu aina luopumaan ja jotain mitä ei edes toivo voi saada, mutta pääpiirteiltään kuitenkin eri ihmiset hakevat erilaisia ihmisiä ja hyväksyvät erilaiset ihmiset ehkä jopa enemmän sellaisenaan kuin toinen.. kokemuksia ja vinkkejä, mutta se ei ole vinkki, että muuta itsesi tämänlaiseksi niin ehkä saat tämänlaisia naisia...

Mutta joo - minä luen tätä threadia edelleen, jos vaikka oppisin jotain.
Minä kinastelen varmaan vain vittumaisen perusluonteeni takia ja
miksi itse en ole naisista kiinnostava on keikkatyö - josta en halua edes luopua... Joillekkin toimii toisille ei. Siihen kun lisää sen, että en edes harkitse seurustelemista naisen kanssa joka kuuntelee cheekkiä tai robinia, jättää se vaihtoehdot aika vähiin. Mietin lähinnä vain mistä sellaisen voisi siis löytää enkä niinkään mikä muu minussa mahtaa olla vialla (tai sitten ei ole).

 

[petepeluri]

Tämä juuri se pointti, mistä se helvetin oikea kemia tulee yhden tapaamisen ja viestittelyn jälkeen?

Sen huomaa? Kävin joskus treffeillä ja juttu luisti kuin oltaisiin tunnettu jo vuosia.

 

[Eramaankettu]

Sen huomaa? Kävin joskus treffeillä ja juttu luisti kuin oltaisiin tunnettu jo vuosia.

Ilmeisesti olet siis onnellisesti naimisissa?

 

[JSoi]

Sen huomaa? Kävin joskus treffeillä ja juttu luisti kuin oltaisiin tunnettu jo vuosia.

Tämä. Ekoilla treffeillä neljä tuntia meni kuin siivillä ja juteltiin kaikesta mahdollisesta. Toiset treffit kestivät ainakin kahdeksan tuntia ja sitä seurasi tiivis yhteydenpito, treffailu ja venähtäneet viikonloppuvisiitit. Nyt ~10kk myöhemmin asutaan saman katon alla ja kaikki natsaa yhä aivan täydellisesti. En ollut varsinaisesti etsimässä mitään kun menin treffeille, mutta kaikki iski heti alusta alkaen tuhannen voltin voimalla.

 

[SundeR]

Ja tässä se pääpointti lienee että miksi nainen ei oli saanut antaa pakkeja ensimmäisten treffejen perusteella. Kuuluisiko naisen suostua väkisin vielä seuraaville treffeille?
Itse olen ainakin usempienkin ensitreffejen jälkeen sanonut että kiitos, mutta ei kiitos.

Naiset eivät välttämättä edes suostu treffeille koska pelkäävät että takertujamiehistä voi tulla ongelmia. Varmaan kaikille tuntemilleni naisille on sattunut näitä kohdalle.

 

[Jurppii]

En oikein tajua, mihin ihmiset yleisesti kuvittelevat ihastumisen perustuvan. Tietysti jos nyt ajattelee sitä tapausta, jossa kaksi pidempään tuntenutta pariutuvat, voi ihastus perustua puhtaasti "sisäisiin" asioihin ja näin kai hyvä onkin että "rumat" ihmiset myös löytävät kumppaneita. Mutta jokainen on varmaan jossain vaiheessa ihastunut kauempaa johonkin henkilöön, jolloin syyt ovat olleet ihan puhtaasti pinnalliset. Mutta eipä siinä mitään yllättävää pitäisi olla. Vaikka ihminen pitkälti onkin päässyt "luonnosta" irti, on tietyillä asioilla biologiset, jos myös kulttuuriset juuret.

ps. Kyllä mua vituttais löytää elämäni nainen ja sitten myöhemmin se pistäis Cheekin tai Robinin soimaan ja joku mun sisällä pakottaisi jättämään sen

 

[jipsu]

Tämä juuri se pointti, mistä se helvetin oikea kemia tulee yhden tapaamisen ja viestittelyn jälkeen?

Ns. Samalla aallonpituudella huumorin ja yleisesti jutun aiheiden kanssa.

Toki siinä pitää fyysistäkin vetovoimaa olla mutta kai sitä on riittävästi jos tinderistä on paikalle tullut.

Joidenkin kanssa vain ei tule niin kummemmin juttuun, ehkä on tylsä ihmisenä omaan makuun tai huumori on erilaista.

 

[petepeluri]

Ilmeisesti olet siis onnellisesti naimisissa?

En onneksi.

Tämä. Ekoilla treffeillä neljä tuntia meni kuin siivillä ja juteltiin kaikesta mahdollisesta. Toiset treffit kestivät ainakin kahdeksan tuntia ja sitä seurasi tiivis yhteydenpito, treffailu ja venähtäneet viikonloppuvisiitit. Nyt ~10kk myöhemmin asutaan saman katon alla ja kaikki natsaa yhä aivan täydellisesti. En ollut varsinaisesti etsimässä mitään kun menin treffeille, mutta kaikki iski heti alusta alkaen tuhannen voltin voimalla.

Toisella tapaamisella meni koko viikonloppu

 

[petepeluri]

Kuuluisiko naisen suostua väkisin vielä seuraaville treffeille?

Minun mielestä turhaa.

 

[Eramaankettu]

Eli @petepeluri :n kemia suli "onneksi". Mutta kemiaa on oltava ja sitä varten on vain treenattava

Ja jos tätä palstaa on uskominen, niin @JSoi joutui treenaamaan itsensä parempaan kuntoon (kuntotasoa ei silti määritelty, kunhan siis on parempaan kuntoon päässyt) ja vähän huolehtinut ulkonäöstään, sekä panostanut sosiaalisiin taitoihin? Kannattaa myös huomioida, että 3, 7, 10v koetaan yleinsä vaikeimmiksi. Sillon kemiaa on 'hiukan' vähemmän eikä se ratkaise enää kaikkea. Onnea silti! Oikean parin löytäminen on vaikeaa. Missä tapasitten (ohjelma)? Jos uskallan udella.

@Jurppii niin minuakin jurppisi. En vain usko, että olisin yhdenkään posketonta kuuntelevan maailmat voisi edes etäisesti kohdata eli eiköhän pelkkään tuohon vetoaminen ole turhaa.

 

[petepeluri]

Eli @petepeluri :n kemia suli "onneksi". Mutta kemiaa on oltava ja sitä varten on vain treenattava

Ja jos tätä palstaa on uskominen, niin @JSoi joutui treenaamaan itsensä parempaan kuntoon (kuntotasoa ei silti määritelty, kunhan siis on parempaan kuntoon päässyt) ja vähän huolehtinut ulkonäöstään, sekä panostanut sosiaalisiin taitoihin? Kannattaa myös huomioida, että 3, 7, 10v koetaan yleinsä vaikeimmiksi. Sillon kemiaa on 'hiukan' vähemmän eikä se ratkaise enää kaikkea. Onnea silti! Oikean parin löytäminen on vaikeaa. Missä tapasitten (ohjelma)? Jos uskallan udella.

@Jurppii niin minuakin jurppisi. En vain usko, että olisin yhdenkään posketonta kuuntelevan maailmat voisi edes etäisesti kohdata eli eiköhän pelkkään tuohon vetoaminen ole turhaa.

Kemia ei sulanut mihinkään.

Ei kemiaa voi treenata, sitä joko on kahden ihmisen välillä tai sitten ei.

 

[Eramaankettu]

Ei pidä paikkaansa. Ihmiset muuttuu. Toisten ihmisten välille muodostuu sitä ja toisilla se katoaa. Raakana esimerkkinä kyllä yksi neliraajahalvaus tai alkoholisoituminen voi sen määrittelemättömän kemian kadottaa. Aika ####### kuvitella, että kaikki ketkä seurustelee/menee naimisiin ja siitä hehkutuksesta huolimatta eroaa vaikka sitten jo 3v päästä kun naamakirjaan alkaa että kasvettiin erilleen ..

Huoh.

Siltikin samat jampat kuten sinäkin hehkuttaa tuon kemian merkitystä ja pinnallisuuden merkitystä kemiaan tajuamatta vittuakaan ylipäätään yli vuoden parisuhteista

Sitten vielä mietitään miksi jotkun muut ettivät jotain muuta kuin pinnallisia asioita ja "kemiaa"...

Sitä kemiaa voi kutsua myös sinisilmäisyydeksi, ajattelemattomuudeksi, turhaksi toivoksi, heittäytymiseksi...

Kaikkia noita yhdistää se, että nuorena on enemmän uskoa moiseen. Jotkun uskovat jopa rakkauteen ensisilmäyksellä jep, ihastua saattaa ja se on ihan normaalia, rakkaudesta se ei kerro mitään..

 

[Jurppii]

Joko määriteltäisiin termit tarkemmin koska eihän tässä ole mitään järkeä?

Kemia on käytännössä ihastuminen. Se, mikä sitten pitää suhteen koossa on kiintymys jota rakkaudeksikin jotkut kutsuvat. Se kiintymys yleensä perustuu niihin "sisäisiin" asioihin sekä yhdessä koettuun ja jaettuun vaikka kyllä ne pinnallisuudetkin voivat sen tietysti rikkoa.