- Liittynyt
- 13.11.2021
- Viestejä
- 2 872
No en elämän erilaisuuden hirveydestä mielestäni maininnut. Toki elämä on ihmisille hyvinkin erilaista, erilaiset tavat keskustella ja näkökulmat asioihin.. Minä taas en ymmärrä mitä arvoa on sillä tiedolla, että jonkun tuttu onnistui vaikka hänellä on joku yleisesti epäedulliseksi koettu ominaisuus. Mitä sitten, miten se vaikuttaa siihen että vaikka 9/10 niistä joilla tuo sama ominaisuus on, ei onnistu? Toki tuosta onnistuneen yksilön esimerkistä voi saada jotain vinkkiä jolla se 9/10 voi yrittää parantaa tsäänssejään. Sitäkö tuolla näkökulmalla ajetaan takaa? Ok jos näin. Enemmän silti kiinnostaa miksi yleistykset niin herättävät närää ja täytyy aina ottaa jotain yksittäistapauksia vasta-argumentiksi. Ei yleistyksien käsittelyssä minusta ole itsessään mitään pessimististä, katkeraa itsesäälitouhua jos toteaa jonkin yleisen asian laidan/tilan. Vai valitinko muka (aiemmin) mielestäsi, no nyt ainakin sait valittamaanHaluaisin kuulla vaan perusteluja sille, että miksi se on niin hirveää, että elämä on eri ihmisille erilaista.
Mielelläni keskustelen asioista niin, että ne eivät ole pelkkää yleistämistä yksittäisitä asioista (huom! tätä te olette tehneet naisista koko ketjun historian) tai niin, että ei valiteta jatkuvasti, miten asia x on mahdotonta, koska y. Mutta kun joka hiivatin asia menee tähän. Pessimististä, katkeraa, ihan samaa itsesäälitouhua mitä miesten puheet ympäri nettiä ovat. Ja pääasiassa täysin irrallista tosielämästä. Masennus-ketjuun moni kuuluisi, valitettavasti.
Kukaan ei perustele millään tavalla, mikä funktio yllä kuvaamallani keskustelutyylillä on. "Älä kiellä tosiasioita" on lähin vastaus.
