Nettitreffit + Tinder

AnnaKoo laittoi vihervassari-tekstin, koska halusi karsia öyhöjä ja Itse skippasin kaikki poliittiset suuntautumisensa ilmoittaneet eli myös nuo AnnaKoon "vihervassari"t juurikin siksi, että tulkitsin ne öyhöttäjiksi :D
Tuleehan ne suuntautumiset melko nopeasti selville, kun nainen heittää näitä triggerwordeja, kuten misogynia, naisviha yms. Jokainen normaali mies juoksee tuollaisten naisten luota nopeammin kuin Forrest Gump, paitsi tietysti "nice guyt" :psmoke:

Erikoista kyllä etsiä miesfeministejä tai vihervassareita, kun ne ovat lähes täysin naisten juttuja. Just oli tutkimusta, että nuoret naiset ovat vihervassareita ja nuoret miehet ovat enimmässä määrin konservatiivisia. Divide and conquer tuntuu toimivan hyvin. Ei tule pareja, kun katsantokannat ovat täysin vastakkaiset.
 
Avaanpa sanaisen arkkuni tähän ketjuun. Oon lukenut tätä mielenkiinnolla silloin tällöin ja aattelin, että voisin miehisen näkökulmani tuoda 2,5v tinderin käytön ja deittailun kokemuksella.

Olen lapsesta saakka tutustunut helposti naispuolisiin ihmisiin. Nykyisinkin läheisimmät ystävät ovat naisia. Heistä kaksi on sinkkuja ja jaammekin toisillemme paljon tinder-/deittikokemuksia. Tinder on keskimäärin täysin eri peli naisille ja miehille. Siinä missä naispuolinen ystäväni saa uutena käyttäjänä kuukaudessa 4000 tykkäystä, saan itse pari-kolme sataa. Olemme suurinpiirtein samantasoisia ulkonäöllisesti eikä ikäeroakaan ole isosti. Molemmat kuitenkin yli kolmekymppisiä.

Hämmentyneenä ja turhautuneena seuraan ystäväni deittailua. Hän saa käytännössä treffi- tai seksiseuraa milloin haluaa ja itseään "laadukkaampienkin" miesten kanssa. Toisaalta hänellä on runsaudenpula, eli hyvää miestä voi olla vaikea löytää valtavan joukon keskeltä. Lisäksi miehissä on paljon pelkän seksin perässä kulkevia, eivätkä he välttämättä sano asiaa heti.

Itse menestyn kohtuudella deittirintamalla. Pituuteni "puute" ja jälkikasvu jonkin verran rajoittaa kiinnostusta naisissa. Toki ulkonäköpelikin tinder on ja se karsii valmiiksi top-luokan naiset kokonaan pois nähtäviltäni. Laskeskelin, että tapaan keskimäärin 1 uuden naisen kuukaudessa. Näistä suurin osa on jäänyt ensimmäisiin treffeihin. En kysele koskaan kiinnostuksen puutteen syytä, joten en tiedä mitkä asiat johtavat siihen, ettei toisia treffejä tule. Monesti nainen on omatoimisesti sanonut treffien lopussa haluavansa nähdä uudelleen, mutta tulevat toisiin aatoksiin pari yötä nukuttuaan. Arvostan itseäni ja toista, joten toivotan lyhyesti hyvät jatkot ja menen eteenpäin.

Mutta eipä nyt tämän enempää yhdessä viestissä.
 
Avaanpa sanaisen arkkuni tähän ketjuun. Oon lukenut tätä mielenkiinnolla silloin tällöin ja aattelin, että voisin miehisen näkökulmani tuoda 2,5v tinderin käytön ja deittailun kokemuksella.

Olen lapsesta saakka tutustunut helposti naispuolisiin ihmisiin. Nykyisinkin läheisimmät ystävät ovat naisia. Heistä kaksi on sinkkuja ja jaammekin toisillemme paljon tinder-/deittikokemuksia. Tinder on keskimäärin täysin eri peli naisille ja miehille. Siinä missä naispuolinen ystäväni saa uutena käyttäjänä kuukaudessa 4000 tykkäystä, saan itse pari-kolme sataa. Olemme suurinpiirtein samantasoisia ulkonäöllisesti eikä ikäeroakaan ole isosti. Molemmat kuitenkin yli kolmekymppisiä.

Hämmentyneenä ja turhautuneena seuraan ystäväni deittailua. Hän saa käytännössä treffi- tai seksiseuraa milloin haluaa ja itseään "laadukkaampienkin" miesten kanssa. Toisaalta hänellä on runsaudenpula, eli hyvää miestä voi olla vaikea löytää valtavan joukon keskeltä. Lisäksi miehissä on paljon pelkän seksin perässä kulkevia, eivätkä he välttämättä sano asiaa heti.

Itse menestyn kohtuudella deittirintamalla. Pituuteni "puute" ja jälkikasvu jonkin verran rajoittaa kiinnostusta naisissa. Toki ulkonäköpelikin tinder on ja se karsii valmiiksi top-luokan naiset kokonaan pois nähtäviltäni. Laskeskelin, että tapaan keskimäärin 1 uuden naisen kuukaudessa. Näistä suurin osa on jäänyt ensimmäisiin treffeihin. En kysele koskaan kiinnostuksen puutteen syytä, joten en tiedä mitkä asiat johtavat siihen, ettei toisia treffejä tule. Monesti nainen on omatoimisesti sanonut treffien lopussa haluavansa nähdä uudelleen, mutta tulevat toisiin aatoksiin pari yötä nukuttuaan. Arvostan itseäni ja toista, joten toivotan lyhyesti hyvät jatkot ja menen eteenpäin.

Mutta eipä nyt tämän enempää yhdessä viestissä.

Ollaa varmaa aika samalla tasolla näin miehen näkökulmasta. No, 200-300 tykkäystä kuukaudessa en kyllä saa, tosin sijainti varmasti rajoittaa osansa. Mutta pituutta ei ole paljoa, tosin lapsia ei ole. Treffailu jää usein lyhyeen.

Kyl se sopiva viel joskus tärppää :)

Boldasin tuon lauseen. On meinaan itsellänikin käynyt näin. Jatkoa on, mutta ei sittenkää. Asian voi selittää se, että joo oli tosi hauskaa reffeillä/kipinää/mielenkiintoa. Valitettavasti tuo 4000 muuta miestä on siellä jonottamassa, ja ko se mielenkiinto/tsekkaus vaan kohdistuu yhtäkkiä johonkin toiseen - peli on siinä.
 
Ei se mieli välttämättä muuttunut. Sitä vaan ei ole helppoa siinä kasvotusten sanoa, ettei halua enää tavata. Tai ei ole itsekään vielä ihan varma, vaan tapaamista pitää sulatella hetki. Itse en ikinä ottanut treffeillä puheeksi sitä, tavataanko vielä vai ei, enkä muista että ainakaan kovin moni miehistäkään olisi ottanut. Asia sitten viestiteltiin selväksi jonkun ajan kuluttua. Kiiteltiin kohteliaasti treffeistä, "kivaa oli" jne.

Mun mielestä teidän kirjoituksissa nyt paistaa lievä dissaus naisia kohtaan. Että me oltaisiin jotain lapsia karkkikaupassa ryntäilemässä laarilta toiselle, loputtoman valinnanvaran sumentaessa meidän vähäisenkin ajattelukyvyn ja rationaalisuuden. En pidä tästä sävystä.
 
Mun mielestä teidän kirjoituksissa nyt paistaa lievä dissaus naisia kohtaan. Että me oltaisiin jotain lapsia karkkikaupassa ryntäilemässä laarilta toiselle, loputtoman valinnanvaran sumentaessa meidän vähäisenkin ajattelukyvyn ja rationaalisuuden. En pidä tästä sävystä.

Vaikka ei koskekkaan kaikkia, vaikuttaa siltä että moni nainen käyttäytyy juurikin noin. Eikä pelkästään naiset vaan samaa varmasti tekee moni mieskin.
 
Tänään kysyin puoli ammattilaisen hinnan lemmenhetkelle. Heti helpotti. Käy siellä, jos alkaa pilsaa tehdä nii kovasti mieli. Tartte leikkiä tinderin kanssa. Kyllä on halpa hinta verrattuna siihen mitä laittaa aikaa ja vaivaa deitti appeihin. Tosin battaja on vielä kokematta. Samalla laskin että avioliiton aikana säästi about puol miljoonaa. Tosin tuo säästö mahollisuus saa kyllä yrittämään taas enemmän. Ku kaikkiha se on kottii päin.
 
Vaikka ei koskekkaan kaikkia, vaikuttaa siltä että moni nainen käyttäytyy juurikin noin. Eikä pelkästään naiset vaan samaa varmasti tekee moni mieskin.
En mäkään kehdannut naiselle treffien lopuksi sanoa, että eiköhän tämä ollut tässä. Sitten kun se halus toiset treffit samalle yölle ja olis tullu 50km taksilla mun luo, niin oli pakko laittaa stoppi. Tää oli varmaan se "kukkapuska" sitten mulle :D
 
En mäkään kehdannut naiselle treffien lopuksi sanoa, että eiköhän tämä ollut tässä. Sitten kun se halus toiset treffit samalle yölle ja olis tullu 50km taksilla mun luo, niin oli pakko laittaa stoppi. Tää oli varmaan se "kukkapuska" sitten mulle :D

Tästä tulikin eräs tapaus mieleen ajalta ennen älypuhelimia ja Tinderiä.

Olin viihteellä yksinäni, kohtuulliset pohjat ottaneena päätin sitten lähteä kaupunkiin yöelämään.
Oli vasta alkuilta, ehkä klo 21 tjs, baari oli melko tyhjä. En ehtinyt kuin tiskille niin eräs nuori naikkonen pyysi jo pöytäänsä, siitä sitten edettiin hänen asunnolleen ja yö olikin ihan mukava.

Aamulla tämä alkoi puhua haluavansa lapsia kanssani ja niinkuin ihan kohtapuoliin ja rupesi jo sopimaan äitinsä kanssa puhelimessa päivällistä.
Sanomatta selvää että minulle tuli yllättävä kiire poistua paikalta, ihan en yhden illan kokemuksella aikonut perhettä perustaa. Onneksi Nokialaisessa oli sen verran akkua jäljellä että sain taksin tilattua.
Sen virheen olin tehnyt että olin antanut numeroni, voi prkl sitä soittojen ja viestien määrää seuraavan viikon ajan kunnes luovutti.

Että ei se liiallinen tai liian aikainen kiintymyksen osoitus aina ole vain miesten virhe.
 
Ei se mieli välttämättä muuttunut. Sitä vaan ei ole helppoa siinä kasvotusten sanoa, ettei halua enää tavata. Tai ei ole itsekään vielä ihan varma, vaan tapaamista pitää sulatella hetki. Itse en ikinä ottanut treffeillä puheeksi sitä, tavataanko vielä vai ei, enkä muista että ainakaan kovin moni miehistäkään olisi ottanut. Asia sitten viestiteltiin selväksi jonkun ajan kuluttua. Kiiteltiin kohteliaasti treffeistä, "kivaa oli" jne.

Mun mielestä teidän kirjoituksissa nyt paistaa lievä dissaus naisia kohtaan. Että me oltaisiin jotain lapsia karkkikaupassa ryntäilemässä laarilta toiselle, loputtoman valinnanvaran sumentaessa meidän vähäisenkin ajattelukyvyn ja rationaalisuuden. En pidä tästä sävystä.
Tämä.

Ei sitä vaan aina tiedä ihan välittömästi, että haluuko uusille treffeille vai ei. Helpointa on tietysti kun kumpikaan ei halua jatkoa, keskustelut ei vaan jatku ja mätsi poistuu kaikessa hiljaisuudessa, mutta sitten tietysti jos toinen haluis nähdä uudestaan ja toinen ei, niin onhan se kiusallista ja ikävää sanoa, että ei nyt kuitenkaan sit kiinnosta. Tässä olisi kyllä parantamisen varaa itse kullakin, että sais sanottuu suoraan.
 
Tässä olisi kyllä parantamisen varaa itse kullakin, että sais sanottuu suoraan.

Moni nainen varmasti pelaa turvallisesti ihan sen takia, ettei voi tietää miten mies reagoi.

Mut joo ymmärrän kyllä tämän. En itsekään ole kyllä kertaakaan sanonut, että "kiitos, mutta ei kiitos". Jos tiedän treffien päätteeksi, että jatkoa ei tule omalta osalta, yleensä vaa jätän siihen, että "kiitos treffeistä" ja jatkan matkaa.

Mun mielestä ei välttämättä edes tarvitse sanoa heti, että jatkoa ei tule. Vaan kiittää siitä ajasta mitä vietti toisen kanssa. Myöhemmin sit voi mutuilla jatkoa jos toinen ottaa esille. Mikäli molemmat ghostaa niin eikai siinä sit mitää ihmeempiä.
 
Viimeksi kun olin ensitreffeillä, oli kyllä ihan päivänselvää, että jatkoa tulee. Numerot vaihtui saman illan aikana ja jatkotreffitkin jo sovittiin samantien.
edit. toki tässä on kaikenlaisia muuttujia, että aika paljon kaikenlaista saa tapahtua ennenkuin voi puhua parisuhteesta. Edellisestä kerrasta on niin jäätävän pitkä aika, että tuntuu kuin olisi ensimmäistä kertaa asialla :rofl: :lol:
 
Viimeksi muokattu:
Samalla tavalla kun kiinnostuksenkin ainakin haluaisin tuoda esille melko nopeasti ja suoraan, niin jos ei napostele yhtään, niin sekin sanotaan suoraan ja toisen aikaa tuhlaamatta. Toki ei tökerösti vaan pelisilmää siihenkin.

Ghostaaminen ja homman lopettaminen ilman mitään selkeää lopetusta tuntuu haljulta.
 
Mulle on ollut aina selvää jo ensitreffeillä tuleeko jatkoa vai ei ja olen sen myös tehnyt selväksi. Samoin kaikki naiset ovat selkeästi tuoneet esille halunsa toisille treffeille eikä niitä ole tarvinut arpoa sen pidempään. Kait siinäkin on käynyt säkä että on tullut vastaan avoimia naisia jotka tietävät sen heti ilman mietintää. Itse näen sen niin että jollei se jatko ole itsestäänselvää jo treffien aikana ei toinen ole kovin kovaa iskenyt itselle (tai vastaavasti toiselle).
Jos sitä pitää miettiä jälkeenpäin miten treffit meni taikka miltä kumppani vaikutti niin voisi sanoa että laitetaan suoraan "ihan kiva"-laariin suoraan eikä siitä sen enempää.
 
Mulle on ollut aina selvää jo ensitreffeillä tuleeko jatkoa vai ei ja olen sen myös tehnyt selväksi. Samoin kaikki naiset ovat selkeästi tuoneet esille halunsa toisille treffeille eikä niitä ole tarvinut arpoa sen pidempään. Kait siinäkin on käynyt säkä että on tullut vastaan avoimia naisia jotka tietävät sen heti ilman mietintää. Itse näen sen niin että jollei se jatko ole itsestäänselvää jo treffien aikana ei toinen ole kovin kovaa iskenyt itselle (tai vastaavasti toiselle).
Jos sitä pitää miettiä jälkeenpäin miten treffit meni taikka miltä kumppani vaikutti niin voisi sanoa että laitetaan suoraan "ihan kiva"-laariin suoraan eikä siitä sen enempää.
Ei tätä voi yleistää, ei kaikkien mieli ja tunteet vaan toimi noin. Minulta olisi jäänyt elämäni hienoin, pitkä suhde ja avoliitto kokematta, jos en olisi katsonut kolmansille treffeille asti, jolloin vasta sytyin. Mulla on aina takaraja 3. treffit, enkä käytännössä ikinä osaa sanoa oikein juuta enkä jaata ekojen treffien jälkeen. Tai no ehdottoman ein tiedän heti, mutta ehdotonta joota ei tule koskaan heti. Vasta toinen tapaaminen alkaa kallistaa vaakaa johonkin suuntaan. Ehkä.

En tiedä onko tämä tyypillistä demiseksuaaleille, jollainen siis itse olen.
 
Mulle on myös ensitreffeillä jo ihan selvää meneekö jatkoon vai ei. Muutama epävarma keissi on ollut, kenelle oon "antanut mahiksen" mutta pääsääntöisesti sellaiset tapaukset ei vaan lähe, vaikka miten antaisi mahiksen. Joten sillä mennään, et jos ei heti eka tapaamisella herää jonkinlaista kiinnostusta/kipinää/ihastuksenpoikasta tms. niin ei sitä kyllä tuu myöhemminkään.
 
Ei se mieli välttämättä muuttunut. Sitä vaan ei ole helppoa siinä kasvotusten sanoa, ettei halua enää tavata. Tai ei ole itsekään vielä ihan varma, vaan tapaamista pitää sulatella hetki. Itse en ikinä ottanut treffeillä puheeksi sitä, tavataanko vielä vai ei, enkä muista että ainakaan kovin moni miehistäkään olisi ottanut. Asia sitten viestiteltiin selväksi jonkun ajan kuluttua. Kiiteltiin kohteliaasti treffeistä, "kivaa oli" jne.

Mun mielestä teidän kirjoituksissa nyt paistaa lievä dissaus naisia kohtaan. Että me oltaisiin jotain lapsia karkkikaupassa ryntäilemässä laarilta toiselle, loputtoman valinnanvaran sumentaessa meidän vähäisenkin ajattelukyvyn ja rationaalisuuden. En pidä tästä sävystä.

Siksi korostinkin tuossa, että omatoimisesti mitään kyselemättä on sanottu halu tavata uudelleen. Osa on halunnut antaa numeronsakin. En itse kysele treffien lopulla et onko intoa uusiin treffeihin, koska tiedän että on vaikea sanoa (itselläkin) naamatusten ettei kiinnosta. Siksi onkin hämmentänyt se, että nainen sanoo haluavansa nähdä mutta seuraavana tai sitä seuraavana päivänä ei haluakaan. Toki suurimman osan kanssa olen palannut asiaan 1-3 päivää treffien jälkeen ja joko itse olen maininnut tai toinen on maininnut kiinnostuksen puutteen.

Mulla ei ainakaan ollut tarkoitus dissata naisia tai vihjatakaan siihen suuntaan. Vaikka naispuolisella ystävälläni tosiaan niitä miehiä riittää deittiapeissa, ei se "karkkikauppa" ole ainakaan minun silmiini vaikuttanut mitenkään houkuttelevalta. Jos jostain olen hieman kateellinen hänelle, niin siitä että petiseuraa hän löytää erittäin helposti.
 
Ollaa varmaa aika samalla tasolla näin miehen näkökulmasta. No, 200-300 tykkäystä kuukaudessa en kyllä saa, tosin sijainti varmasti rajoittaa osansa. Mutta pituutta ei ole paljoa, tosin lapsia ei ole. Treffailu jää usein lyhyeen.

Kyl se sopiva viel joskus tärppää :)

Boldasin tuon lauseen. On meinaan itsellänikin käynyt näin. Jatkoa on, mutta ei sittenkää. Asian voi selittää se, että joo oli tosi hauskaa reffeillä/kipinää/mielenkiintoa. Valitettavasti tuo 4000 muuta miestä on siellä jonottamassa, ja ko se mielenkiinto/tsekkaus vaan kohdistuu yhtäkkiä johonkin toiseen - peli on siinä.

Juu ei mullakaan enää tule tuota määrää kuukaudessa. Mutta uutena käyttäjänä kyllä. Välillä ollut säätöä tai muuten vaan taukoa, jolloin olen apin poistanut. Oon käsittänyt, että asuisimme samoilla seuduilla. Kyllä se joskus tärppää! Lähes poikkeuksetta tosi mukavia tyyppejä olen tapaillut ja palaute naisilta ollut positiivista, vaikkei kipinää olisikaan syntynyt.
 
Viime tinder-rundin jälkeen päätin etten laita luuriin yhtään mitään vaan menen jonnekin kun alkaa tulla sellainen olo. Joka päivä jonnekin ihmisten sekaan, ihan sama vaikkei kävisi kuin kirjastossa tai kirpputorilla ihmettelemässä. Annan aikaa itselle ja jonkun löytämiselle.

Tilanteet muuttuu välillä hyvinkin nopeasti... Kävin kirjastossa tekemässä kopioita ja ohimennen höpisin jollekin jotain, ei sen enempää muistikuvaa tilanteesta, ei edes päivää mielessä. Nyt sitten viikonloppuna paikallisessa vähän ihmettelin saamaani huomiota ja kuinkas ollakaan, sama neitokainen kyseessä. Numerot on vaihdettu, vähän lenkillä käyty, höpötelty kaikenlaista... Katsotaan mitä tästä tulee, mutta niin se vaan kevät alkaa tuntua rinnassa vaikkei aurinko vielä kovin paljoa lämmitä :)
 
Tilanteet muuttuu välillä hyvinkin nopeasti... Kävin kirjastossa tekemässä kopioita ja ohimennen höpisin jollekin jotain, ei sen enempää muistikuvaa tilanteesta, ei edes päivää mielessä. Nyt sitten viikonloppuna paikallisessa vähän ihmettelin saamaani huomiota ja kuinkas ollakaan, sama neitokainen kyseessä. Numerot on vaihdettu, vähän lenkillä käyty, höpötelty kaikenlaista... Katsotaan mitä tästä tulee, mutta niin se vaan kevät alkaa tuntua rinnassa vaikkei aurinko vielä kovin paljoa lämmitä :)

Sitä kun vähiten odottaa.. vai miten se meni ;)
 
Jaa että joskus asiat jopa menee kuten leffoissa. Aikamoinen lottovoitto jos näin on.

Emmä tiiä. Oon paljo kuullut just sitä että sittenku luovuttaa ja ei "etsi ketään", nauttii ja elää omaa elämää niin yhtäkkiä palaset loksahtaa.
Ihanku universumi ei halua antaa sulle ketää jos "etsit" mut samantien kun et etsi, kolahtaa.

:tdown:
 
Emmä tiiä. Oon paljo kuullut just sitä että sittenku luovuttaa ja ei "etsi ketään", nauttii ja elää omaa elämää niin yhtäkkiä palaset loksahtaa.
Ihanku universumi ei halua antaa sulle ketää jos "etsit" mut samantien kun et etsi, kolahtaa.

:tdown:
Mä en usko mihinkään "universumien haluihin" eikä tämä elämänkokemus ole antanut sellaisiin uskomuksiin oikein mitään aihettakaan.

Jos ajatellaan ihan kylmän loogisesti, niin varmaan naisille juttelu kirjastossa tms. voi joskus jotain kipinää herättää, ja sitten tarvitaan mieletöntä tuuria, että samaan naiseen törmää myöhemmin uudestaan.
 
Kyse on siitä, että jos on kovasti haku päällä, se epätoivo haisee kauas ja ihmiset välttelee sellaisia tyyppejä. Eiköhän tää ole kaikille tuttu ilmiö? Sitten kun on hyvä olla itsensä kanssa, ei tällasta kumppaniehdokkaat karkoittavaa epätoivon löyhkää ole :D
 
Kyse on siitä, että jos on kovasti haku päällä, se epätoivo haisee kauas ja ihmiset välttelee sellaisia tyyppejä. Eiköhän tää ole kaikille tuttu ilmiö? Sitten kun on hyvä olla itsensä kanssa, ei tällasta kumppaniehdokkaat karkoittavaa epätoivon löyhkää ole :D
Ratkaisu on se, että on haku päällä mutta ei epätoivoisesti.

Jos vetäytyy kuoreensa ("ollen hyvä itsensä kanssa") ja viis veisaa naisista, niin tuskin sittenkään mitään tapahtuu paitsi mielettömällä tuurilla. Harvoin asiat itsestään tapahtuu.
 
Ratkaisu on se, että on haku päällä mutta ei epätoivoisesti.

Jos vetäytyy kuoreensa ("ollen hyvä itsensä kanssa") ja viis veisaa naisista, niin tuskin sittenkään mitään tapahtuu paitsi mielettömällä tuurilla. Harvoin asiat itsestään tapahtuu.
En usko, että tarkoitettiin sitä, että viis veisaa tai vetäytyy mihinkään. Vaan sitä, että osaa olla rento eikä liian päällekäyvä. Varattuna miehet tän varmaan parhaiten huomaa, silloin kun jotenkin mystisesti olis vientiä vaikka kuinka.
 
En usko, että tarkoitettiin sitä, että viis veisaa tai vetäytyy mihinkään. Vaan sitä, että osaa olla rento eikä liian päällekäyvä. Varattuna miehet tän varmaan parhaiten huomaa, silloin kun jotenkin mystisesti olis vientiä vaikka kuinka.
Toikin lähestymistapa kuitenkin edellyttää sitä, että on ylipäätään tekemisissä (sopivien) naisten kanssa.

Jos käyt kadulla jututtamaan random-naisia, niin se nyt ainakin voi haiskahtaa "epätoivoiselta", vaikka voisi joskus tehotakin. Toki jos tuurilla sattuu "kirjastossa" sopivan naisen viereen ja saa sille jotain sanottua, niin varmaan on parempi jos osaa heittää huolettomasti läppää kuin jäykän epätoivoisesti. No shit.

Itse en ole huomannut suurta eroa siinä, olenko varattu vai en. Ylipäätään äärimmäisen kyynisesti suhtaudun siihen, että tosielämässä voisi tavata ketään randomisti. Ja kyllähän se harvinaista taitaa ollakin ihan tilastollisesti.
 
Ratkaisu on se, että on haku päällä mutta ei epätoivoisesti.

Jos vetäytyy kuoreensa ("ollen hyvä itsensä kanssa") ja viis veisaa naisista, niin tuskin sittenkään mitään tapahtuu paitsi mielettömällä tuurilla. Harvoin asiat itsestään tapahtuu.

Tämän voin allekirjoittaa. Eivät ole tulleet kotoa hakemaan nyt, kun en ole jaksanut nähdä vaivaa pitkään aikaan koko asian eteen. Kun kiinnostus ihmissuhdesäädöille on nolla, saa olla juuri niin rauhassa kuin haluaa :D
 
Toikin lähestymistapa kuitenkin edellyttää sitä, että on ylipäätään tekemisissä (sopivien) naisten kanssa.

Jos käyt kadulla jututtamaan random-naisia, niin se nyt ainakin voi haiskahtaa "epätoivoiselta", vaikka voisi joskus tehotakin. Toki jos tuurilla sattuu "kirjastossa" sopivan naisen viereen ja saa sille jotain sanottua, niin varmaan on parempi jos osaa heittää huolettomasti läppää kuin jäykän epätoivoisesti. No shit.

Itse en ole huomannut suurta eroa siinä, olenko varattu vai en.
Suosittelen vahvasti olemaan tekemisissä naisten kanssa, mikäli niihin on tarkoitus tutustua.

En ehkä etukäteen päättäis, että tänään menen juttelemaan rennosti naisille kadulla :D Mitä enemmän altistaa itsensä mahdollisille tilanteille (esim. kirjasto, katu, tapahtumat jnejne), niin sitä enemmän näitä mahdollisia tilanteita voi tulla eteen, jossa keskustelun voi avata, mutta olis varmaan aina parempi, että nää paikat on valittu jonkun muun syyn takia kuin naistenhaun.
 
En ehkä etukäteen päättäis, että tänään menen juttelemaan rennosti naisille kadulla :D Mitä enemmän altistaa itsensä mahdollisille tilanteille (esim. kirjasto, katu, tapahtumat jnejne), niin sitä enemmän näitä mahdollisia tilanteita voi tulla eteen, jossa keskustelun voi avata, mutta olis varmaan aina parempi, että nää paikat on valittu jonkun muun syyn takia kuin naistenhaun.
Jos sattuu asumaan paikkakunnalla ja alueella, jossa sopivia sinkkunaisia on hyvin rajallisesti tarjolla, se on ihan se ja sama missä liikkuu ja mitä tekee, zäänssit on sua vastaan joka tapauksessa. "Tapahtumissakin" käy vaan vituttamaan kun ne on joko sausage-festejä, täynnä vanhuksia tai ehkä joskus sitten teinejä. Sieltä kun käyt sopivia sinkkunaisia etsimään, niin nimenomaan etsimään joudut, ei ne sattumalta viereesi pyllähdä.

Voin sanoa, että jos johonkin "kirjastoonkin" tästä nyt lähtisin, niin siellä olisi koko paikassa ehkä 0-1 asianmukaista naishenkilöä paikalla. Lähde siitä sitten ammentamaan.

Tottakai hakeutumalla paikkakunnalle ja tilaisuuksiin, joissa on sopivia naisia läsnä, paranee zäänssit eksponentiaalisesti ja tottakai on täten myös luonnollisempaa olla "luonteva" ja sosiaalinen set...seuramies. No shit.

Mutta on se silti nykypäivänä aika harvinaista, että cold-approach tuottaa tulosta elävässä elämässä.
 
Ehkä niistä tapahtumista kannattais mennä nauttimaan sen tapahtuman takia, eikä hajoilla sukupuolijakaumasta.

Sijainnilla on varmasti vaikutus, olispa joku keino tutustua ihmisiin kotisohvalta.
 
Nice guy länsimaissa:

-Nostaa naisen jalustalle
-Antaa naisille koko ajan validaatiota
-Maksaa aina kaiken esim. treffeillä
-"Jahtaa" naista. Lähettää kymmeniä viestejä päivässä ja vastaa aina naisen viesteihin välittömästi
-Ei uskalla asettaa minkäänlaisia sääntöjä tai rajoja suhteessa

Eli periaatteessa perus simppi. Jos kysyt naisilta millaisen miehen ne haluaa, ylläoleva lista on melko tarkka kuvaus siitä, mitä naiset muka haluavat. Tämän takia miesten ei koskaan pidä kysyä parisuhdeneuvoja naisilta. Naiset puhuvat toista ja tekevät sitten ihan muuta.

Mulla on frendinä yksi tuollainen nice guy. Jätkä on ihan asiallisen näköinen, pukeutuu siististi ja hänellä on hyvä duuni ja lompakko kunnossa. Naisten kanssa sillä ei ole mitään peliä. Pääsee helposti treffeille ulkonäkönsä takia, mutta ilmestyy sitten ruusupuskan kanssa yleensä illalliselle johonkin helvetin kalliiseen ravintolaan ja saa illan jälkeen kaverikortin kouraan maksettuaan useamman sata euroa treffeistä. Ne toimintatavat, joita romanttisissa komedioissa viljellään, eivät toimi todellisessa elämässä.


^ Be nice to women, but don't be a "nice guy". Yksinkertaisuudessaan tiedät oman arvosi sekä laitat terveet rajat. Et ole ovimatto. @melville kiteytti aika hyvin tuon.

Ja teot > puheet, AINA. Se on iha sama kumpi sukupuoli kyseessä.

Ja mitä tuohon treffailuun ruusupuskan ja satasen maksamisen kanssa lienee se, että jos mies pohjimmiltaan näin haluaa tehdä ilman, että yrittää "ostaa" naista itselleen, niin tämä ok. Kun siinä ei yhtää paista läpi se, että yritetään jotain. Eli näissä kandee miettiä se eroavaisuus mitä sisimmässään haluat tehdä. Jos kukkapuska + satasen ravintolaillallisen lasku miehelle antaa tälle oikeasti arvoa ja tyytyväisyyttä omaan elämään ja olemukseen, sillä lopputuloksella ei pitäisi olla mitää vaikutusta, että tuleeko parisuhde -vai kaverikortti.

Lisään vielä tähä sen, että itse en lähtisi tähän. Kyllä se nainen täytyy osoittaa arvonsa ennenkuin tulee kukkapuska ja satasen lasku mun kouraan. Toki joskus olen maksanut naisenkin kahvin ja pullan tms, ja siinä nähdään arvostaako nainen tätä vai ei (green vai red flag).

"Nostaa jalustalle", "antaa validointia". Nämä on kanssa sellaisia hokemia joita saat koko ajan lukea mutta koskaan ei kukaan tarkenna mitä ne tarkoittavat. Samoin "simppi". Tai se on jo vähän paremmin määritelty mutta sitten on niitä joiden mielestä jokainen positiivinen ele naisen suuntaan on "simppaamista".

Omat rajat, naisen jahtaaminen, okei. Kuulostaa jo järkevämmältä.

Paitsi että sitten saatiin vähän toisenlainen määritelmä sille nice guylle, naiselta. :smoke: Että mitä tässä pitäisi uskoa.


Nice guy ei tarkoita tätä.
Nice guy on tyyppi, joka esittää kohteliasta ja mukavaa, mutta todellisuudessa odottaa vaan saavansa pesää, ja saatuaan alentaa naista tai ei-saatuaan alentaa naista.
Nice guy luulee olevansa oikeutettu seksiin, jos toimii mukavasti.

Oikeasti ei ole kovinkaan asiallinen, on läpinäkyvä ja huono esittämään, ei saa koskaan seuraa/pesää ja katkeroituu valittamaan netissä.

Helpoimmin nice guyn tunnista siitä, että se haukkuu naisen huoraksi, jos ei saa tältä seksiä. Miesten logiikka vissiin.
 
Avaanpa sanaisen arkkuni tähän ketjuun. Oon lukenut tätä mielenkiinnolla silloin tällöin ja aattelin, että voisin miehisen näkökulmani tuoda 2,5v tinderin käytön ja deittailun kokemuksella.

Olen lapsesta saakka tutustunut helposti naispuolisiin ihmisiin. Nykyisinkin läheisimmät ystävät ovat naisia. Heistä kaksi on sinkkuja ja jaammekin toisillemme paljon tinder-/deittikokemuksia. Tinder on keskimäärin täysin eri peli naisille ja miehille. Siinä missä naispuolinen ystäväni saa uutena käyttäjänä kuukaudessa 4000 tykkäystä, saan itse pari-kolme sataa. Olemme suurinpiirtein samantasoisia ulkonäöllisesti eikä ikäeroakaan ole isosti. Molemmat kuitenkin yli kolmekymppisiä.

Hämmentyneenä ja turhautuneena seuraan ystäväni deittailua. Hän saa käytännössä treffi- tai seksiseuraa milloin haluaa ja itseään "laadukkaampienkin" miesten kanssa. Toisaalta hänellä on runsaudenpula, eli hyvää miestä voi olla vaikea löytää valtavan joukon keskeltä. Lisäksi miehissä on paljon pelkän seksin perässä kulkevia, eivätkä he välttämättä sano asiaa heti.

Itse menestyn kohtuudella deittirintamalla. Pituuteni "puute" ja jälkikasvu jonkin verran rajoittaa kiinnostusta naisissa. Toki ulkonäköpelikin tinder on ja se karsii valmiiksi top-luokan naiset kokonaan pois nähtäviltäni. Laskeskelin, että tapaan keskimäärin 1 uuden naisen kuukaudessa. Näistä suurin osa on jäänyt ensimmäisiin treffeihin. En kysele koskaan kiinnostuksen puutteen syytä, joten en tiedä mitkä asiat johtavat siihen, ettei toisia treffejä tule. Monesti nainen on omatoimisesti sanonut treffien lopussa haluavansa nähdä uudelleen, mutta tulevat toisiin aatoksiin pari yötä nukuttuaan. Arvostan itseäni ja toista, joten toivotan lyhyesti hyvät jatkot ja menen eteenpäin.

Mutta eipä nyt tämän enempää yhdessä viestissä.

Pari kolme sataa tykkäystä kuussa taitaapi olla huikeasti enemmän kuin keskivertomiehellä.

Tosta treffimenestyksestä en osaa sanoa mutta kuulostaa vähän paremmalta kuin keskivertomiehellä sekin.

"Top-luokan" naisia, siis niitä joita yleisesti pidettäisiin "top"-luokassa olevina, saat kyllä tinderissä nähdä, mäkin saan. Ehkä jopa aika ensimmäisten joukossa. Mutta ne eivät välttämättä näe sinua eikä niillä ole tarvetta antaa tykkäyksiä kuin ihan parhaiksi katsomilleen miehille.
 
Paitsi että sitten saatiin vähän toisenlainen määritelmä sille nice guylle, naiselta. :smoke: Että mitä tässä pitäisi uskoa.
No niin no. Jos joku nainen tai mies määrittelee uudestaan jonkin käsitteen, onko se sitten just niin?

Onko se nice guy jonkinlainen sika tai latentti raiskaaja tai vähintään setämies? Niinhän se kai yleensä on käsitetty miten epävarma tai itseä halvemmaksi arvioitu mies koetaan tai ainakin leimataan.

Eiköhän se yleensä kuitenkin oikeasti tarkoita pelissä epäonnistunutta, joka enimmäkseen jää kokonaan huomioimatta eikä joudu edes tällaisen nolaamistaktiikan kohteeksi.
 
Miehille kiltteys tuntuu olevan halveksuttava piirre ja kiltti mies mielletään kynnysmatoksi. Minulle taas tulee nice guystä, tai kilttimiehestä, mieleen henkilö joka pitää itseään kilttinä vain siksi, ettei ole tuomittu rikollinen tai muuten räikeän epävakaa kusipää. Hän siis mieltää itsensä "jännämiehen" vastakohdaksi. Kilttimies on katkera, koska naiset eivät ymmärrä hänen arvoaan ja kumppanipotentiaaliaan. Kilttimieskin on pinnan alla toksinen kusipää, vaikka yrittää sen peittää. Passiivisaggressiivinen käytös ja väkisin suusta pääsevät myrkylliset kommentit kuitenkin paljastavat todellisen karvan.

Aidosti empaattisen ihmisen ei tarvitse kiltteyttään korostaa. Todellinen "kiltteys" näkyy sanoissa, teoissa ja arvoissa - eikä sillä ole mitään tekemistä kynnysmaton kanssa.
 
Miehille kiltteys tuntuu olevan halveksuttava piirre ja kiltti mies mielletään kynnysmatoksi. Minulle taas tulee nice guystä, tai kilttimiehestä, mieleen henkilö joka pitää itseään kilttinä vain siksi, ettei ole tuomittu rikollinen tai muuten räikeän epävakaa kusipää. Hän siis mieltää itsensä "jännämiehen" vastakohdaksi. Kilttimies on katkera, koska naiset eivät ymmärrä hänen arvoaan ja kumppanipotentiaaliaan. Kilttimieskin on pinnan alla toksinen kusipää, vaikka yrittää sen peittää. Passiivisaggressiivinen käytös ja väkisin suusta pääsevät myrkylliset kommentit kuitenkin paljastavat todellisen karvan.

Aidosti empaattisen ihmisen ei tarvitse kiltteyttään korostaa. Todellinen "kiltteys" näkyy sanoissa, teoissa ja arvoissa - eikä sillä ole mitään tekemistä kynnysmaton kanssa.

En sanoisi ihan näin, "kiltteys" on läheistä sukua kynnysmattouden kanssa, vaikkei tarkalleen sama asia olekaan (jälkimmäinen on yli menevää kiltteyttä). Mutta kieltämättä näyttää just siltä, että yllättävän monet, varsinkin amistaustaiset odottaa miesten olevan semmoisia kovia karjuja, jotka osaa tarvittaessa mylviä ja kukkoilla. :smoke:
 
Viimeksi muokattu:
Mä en usko mihinkään "universumien haluihin" eikä tämä elämänkokemus ole antanut sellaisiin uskomuksiin oikein mitään aihettakaan.

Jos ajatellaan ihan kylmän loogisesti, niin varmaan naisille juttelu kirjastossa tms. voi joskus jotain kipinää herättää, ja sitten tarvitaan mieletöntä tuuria, että samaan naiseen törmää myöhemmin uudestaan.
Mulle on käynyt vastaavaa, yllättävin oli ehkä kun joskus kävi pikku "äksidentti" ja jouduin sairaalaan ja leikkuriin. Siellä menikin hienosti pari viikkoa aivan pää jumissa kaikista lääkkeistä. No, siitä muutaman kuukausi niin menin kavereiden kanssa baariin niin joku tosi hämmentävän etäisesti tutuhkon näköinen mimmi tuli juttelemaan - sattui olemaan yks niistä hoitajista jotka oli tarkkailleet että kaikki on meikällä ookoo. Oli todella mukava tavata tuo mimmi ja ilmeisesti hänenkin mielestään näin vaikutti olevan. :D
 
Viimeksi muokattu:
Miehille kiltteys tuntuu olevan halveksuttava piirre ja kiltti mies mielletään kynnysmatoksi. Minulle taas tulee nice guystä, tai kilttimiehestä, mieleen henkilö joka pitää itseään kilttinä vain siksi, ettei ole tuomittu rikollinen tai muuten räikeän epävakaa kusipää. Hän siis mieltää itsensä "jännämiehen" vastakohdaksi. Kilttimies on katkera, koska naiset eivät ymmärrä hänen arvoaan ja kumppanipotentiaaliaan. Kilttimieskin on pinnan alla toksinen kusipää, vaikka yrittää sen peittää. Passiivisaggressiivinen käytös ja väkisin suusta pääsevät myrkylliset kommentit kuitenkin paljastavat todellisen karvan.

Aidosti empaattisen ihmisen ei tarvitse kiltteyttään korostaa. Todellinen "kiltteys" näkyy sanoissa, teoissa ja arvoissa - eikä sillä ole mitään tekemistä kynnysmaton kanssa.
No kuvitellaan että on sanoissaan, teoissaan ja arvoissaan empaattinen ja muutenkin symppis 160 cm mies ja 180 cm mies. Kumpi jää todennäköisemmin lehdellä soittelemaan, mitä se tekee empaattisuudelle ja kenen syytä se on. :) Luulen että tässäkin asiassa nuo empaattisuudet sun muut on lähinnä plussaa tälle jälkimmäiselle ja onnistuisi ilmankin niitä.. Tuolta pätkältä samat ominaisuudet nähdään jonain kompensaationa kenties.
 
No kuvitellaan että on sanoissaan, teoissaan ja arvoissaan empaattinen ja muutenkin symppis 160 cm mies ja 180 cm mies. Kumpi jää todennäköisemmin lehdellä soittelemaan, mitä se tekee empaattisuudelle ja kenen syytä se on. :) Luulen että tässäkin asiassa nuo empaattisuudet sun muut on lähinnä plussaa tälle jälkimmäiselle ja onnistuisi ilmankin niitä.. Tuolta pätkältä samat ominaisuudet nähdään jonain kompensaationa kenties.
Höpö höpö. Maailma on pullollaan tyytyväisiä ja tasapainoisia miehiä, jotka ovat parisuhteessa siitä huolimatta, että ovat keskipituutta lyhyempiä. Jos aina menee sellaisten ominaisuuksien kuten pituuden taakse, joihin ei itse voi vaikuttaa, niin kyllä varmasti katkeroittaa.
 
Höpö höpö. Maailma on pullollaan tyytyväisiä ja tasapainoisia miehiä, jotka ovat parisuhteessa siitä huolimatta, että ovat keskipituutta lyhyempiä. Jos aina menee sellaisten ominaisuuksien kuten pituuden taakse, joihin ei itse voi vaikuttaa, niin kyllä varmasti katkeroittaa.
Tinderissä on paljon lyhyitä miehiä (170 tai alle), joilla on lapsia: selkeesti he on jollekin kelvanneet parisuhteeseen ja vanhemmuuden jakamiseen asti.
 
Höpö höpö. Maailma on pullollaan tyytyväisiä ja tasapainoisia miehiä, jotka ovat parisuhteessa siitä huolimatta, että ovat keskipituutta lyhyempiä. Jos aina menee sellaisten ominaisuuksien kuten pituuden taakse, joihin ei itse voi vaikuttaa, niin kyllä varmasti katkeroittaa.

Aivan varmasti on, mut pitkällä on aina enemmän valinnanvaraa ;) Tosin, nää on tämmösiä mihin ei itse voi vaikuttaa joten sinällään ei keskustelunarvoinen asia.
Vähänku toiset naiset on siunattu leveämmällä lantiolla ja isommilla tisseillä. Ovatko edukseen? Maybe.
 
Tinderissä on paljon lyhyitä miehiä (170 tai alle), joilla on lapsia: selkeesti he on jollekin kelvanneet parisuhteeseen ja vanhemmuuden jakamiseen asti.
Ne on niitä vanhan ajan ja vanhan maailman peruja.

Kuinka helppoa olisi tänä päivänä vuonna 2024? Jaa-a. Ihmiset ei yleensäkään enää mitään lapsia saa Suomessa, joten voi vähän nihkeää olla "pituudellisesti haasteellistuneilla" miehillä. Vaikeaa on haasteellistumattomillakin miehillä.
 
Viimeksi muokattu:
Ne on niitä vanhan ajan ja vanhan maailman peruja.

Kuinka helppoa olisi tänä päivänä vuonna 2024? Jaa-a. Ihmiset ei yleensäkään enää mitään lapsia saa Suomessa, joten voi vähän nihkeää olla "pituudellisesti haasteellistuneilla" miehillä. Vaikeaa on haasteellistumattomillakin miehillä.
Varsin helppoa tänäkin päivänä. Eikä tarvii kompensaationa edes sitä isoa parrua, jolla voi pitkin foorumeita mainostaa itseään.
Jatkakaa...
 
Varsin helppoa tänäkin päivänä. Eikä tarvii kompensaationa edes sitä isoa parrua, jolla voi pitkin foorumeita mainostaa itseään.
Jatkakaa...
Et varsinaisesti todennut, että homma hoituisi helposti nimenomaan deittiappien kautta. Kuitenkin Erkki_erikeepperi vastas Tinderistä tehtyyn havaintoon ni pistetäänpä omia kokemuksia jakoon ja vähän yleisemmän tason mietteitäkin.

Tällei alle keskipitusena ja lapsettomana miehenä homma meni Tinderissä suunnilleen niin et sovelluksen asennuspäivänä tuli muutamaa vajaat parikytä tykkäystä. Maksoin Goldista suurin piirtein hyvän kebab-ravintolan pitsan hinnan (50 % alennus) ja katoin ne profiilit tykkäysten takana. Puolet tykkäyksistä oli joltain aasialaisilta 7000 km päästä ja melkein kaikki loput oli ulkona omasta ikähaarukasta. Niissä oletettavasti legiteissä ja ikähaarukkaan osuneissa profiileissa oli sitten muita juttuja, joista tiesin ettei leikkiin parane ryhtyä. Oisko pari-kolme viikkoa ollu toi asennettuna eikä ekan kahen päivän jälkeen oo tullu yhtäkään tykkäystä tai matchia. Ihan odotettu tulos, koska oli joskus menneisyydessä Tinder about kuukauden käytössä ja aika samanlainen käyttökokemus oli sillonkin.

Yritin kyllä tehdä hyvän, mutta kuitenkin todenmukasen käsityksen antavan profiilin sinne itestäni eli näin sen profiilin luontiin kohtuullisesti vaivaa: muutama selkee kuva ja pari tekstikappaletta - mitä siihen nyt mahtuu. Tulos on kuitenkin se, ettei ollu ainakaan mulle helppoa löytää Tinderin kautta seuraa tällä tarkastelujaksolla.
 
Aivan varmasti on, mut pitkällä on aina enemmän valinnanvaraa ;) Tosin, nää on tämmösiä mihin ei itse voi vaikuttaa joten sinällään ei keskustelunarvoinen asia.
Vähänku toiset naiset on siunattu leveämmällä lantiolla ja isommilla tisseillä. Ovatko edukseen? Maybe.
Newsflash: naisten keskipituus on miesten keskipituutta vielä vaatimattomampi. Periaatteessa niitä itseä lyhyempiä naisia - tai naisille itseä pidempiä miehiä - löytyy aina. Sikäli mikäli pituudella on yksilölle ylipäätään merkitystä, kaikille kun ei ole. Olen itse lyhyt eikä ole suotu suurta rintavarustusta, eikä tämä ole ollut ongelma. On vain hyvä, etten osu niiden miesten tutkaan, joille rintojen koko naisessa on tärkeä ominaisuus. Mä olen aina ajatellut niin, etten edes halua minusta kiinnostuttavan ensisijaisesti ulkonäön perusteella. Minusta tuntuu, että ne vähän lyhyemmät miehet, jotka myös vähät välittävät vain pitkiä miehiä halajavista naisista, ovat ihan tyytyväisiä elämäänsä ja naismenestykseensä.

Mä en edelleenkään ymmärrä, miksi kaikkien pitäisi kiinnostua kaikista tai miksi "valinnanvaran" pitäisi olla maksimaalinen, kun kuitenkin pyritään yleensä löytämään vain se yksi hyvä. Joillekin lasi ilmeisesti on vain aina puoliksi tyhjä.
 
Newsflash: naisten keskipituus on miesten keskipituutta vielä vaatimattomampi. Periaatteessa niitä itseä lyhyempiä naisia - tai naisille itseä pidempiä miehiä - löytyy aina. Sikäli mikäli pituudella on yksilölle ylipäätään merkitystä, kaikille kun ei ole. Olen itse lyhyt eikä ole suotu suurta rintavarustusta, eikä tämä ole ollut ongelma. On vain hyvä, etten osu niiden miesten tutkaan, joille rintojen koko naisessa on tärkeä ominaisuus. Mä olen aina ajatellut niin, etten edes halua minusta kiinnostuttavan ensisijaisesti ulkonäön perusteella. Minusta tuntuu, että ne vähän lyhyemmät miehet, jotka myös vähät välittävät vain pitkiä miehiä halajavista naisista, ovat ihan tyytyväisiä elämäänsä ja naismenestykseensä.

Mä en edelleenkään ymmärrä, miksi kaikkien pitäisi kiinnostua kaikista tai miksi "valinnanvaran" pitäisi olla maksimaalinen, kun kuitenkin pyritään yleensä löytämään vain se yksi hyvä. Joillekin lasi ilmeisesti on vain aina puoliksi tyhjä.

Joo mutta ilmeisesti yllättävän monilla naisilla on juttu että miehen pitää olla selvästi pidempi. En kanssa ymmärrä sitä.

Mutta valinnanvara vaikuttaa myös todennäköisyyteen että löytyykö sitä yhtäkään hyvää, vai joutuuko tyytymään edes jotakuinkin kelvolliseen (veikkaan että moni mies tekee näin). Ja tässä näkyy miesten ja naisten valinnanvaran mittakaavan ero...
 
In all fairness, sopivan kumppanin löytäminen tietysti aina vähän vaikeutuu kun deittipooli pienenee. Siksi en itse harrasta näitä kriteerilistoja mitä täälläkin kuvitellaan naisilla olevan. Avoimin mielin ja mahdollisuus kaikille jotakuinkin järkeville tapauksille.
 
Joo mutta ilmeisesti yllättävän monilla naisilla on juttu että miehen pitää olla selvästi pidempi. En kanssa ymmärrä sitä.
Kai se on jotain biologiaa, isompi luo turvaa, hujopit olleet heimossa johtajia/alfoja jne. :) On kai nytkin vaikka liike-elämässä johtajat enemmän pitkiä kuin lyhyitä. Liekö tuota ihan tutkittukin tai näin muistelen. Tokikaan ei kaikki naiset varmaan niin paljon miehen pituutta arvota, tai jos muu paketti reilusti plusmerkkinen lyhyys ei niin haittaa. Mutta sitten jos on valittavana yhtä hyvä mutta pitkä, siinä pätkä jäänee usein rannalle.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
285 069
Viestejä
4 893 585
Jäsenet
78 931
Uusin jäsen
Anqrew

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom