Nettitreffit + Tinder

Voi tarkoittaa eri ihmisille niin eri asioita. Jotkut voi käyttää tuota vain ilmaisuna, että ei nyt kiinnostusta syntynyt. En usko, että tuollaisessa kannattaa ainakaan etsiä syitä itsestä tyyliin "sanoinko jotain väärin".

Joskus ihmiset myös säikähtää esim. alettuaan treffailla liian nopeasti eron jälkeen, ja keksii vaan jonkun syyn että ei pystykään nyt jatkamaan (kokemusta on).



Mulle kemia tarkoittaa, että ollaan henkisesti samalla aaltopituudella ja tietty biologinen juttu osuu kohdilleen (jälkimmäistä on vaikea kuvailla, ei ole mikään ulkonäöstä kumpuava juttu, ehkä feromonit tms.). Tätä ei kyllä välttämättä yksien treffien jälkeen tiedä. Ja kuulemma toisaalta jotkut tietää aivan välittömästi, mitä itse taas en ymmärrä kun en ole samanlainen.
Toinen naisimmeinen allekirjoittaa joka sanan. Tiivistetysti: kipinän tai "sen jonkin" puuttuminen tarkoittaa, ettei riittävää kiinnostusta henkisessä ja/tai romanttisessa ja/tai seksuaalisessa mielessä herännyt. Ei kannata yrittää analysoida sen enempää.
 
Se että puuttuu kipinä/kemia tarkoittaa just tuota alla mainitsemaasi boldaamaani asiaa isoilta osin. :)

Heh, Osaispa olla yhtä "kylmä" niidenkin kanssa joista itse kiinnostun. Vaikka oon opit oppinu menneisyydestä enkä ole innokas vaan se on täysin vastavuoroista tai välillä ihan tarkoituksella pidän taukoa vastaamisesta. Niin voi tässäkin olla perää.

Ja siis on näitä ollut joiden kanssa olen laittanut hyvinkin tiivistä viestittelyä, mutta itselläni ei ole ollut kaveriviboja suurempaa, mutta enpä mä sitä sen kummasemmin ole ilmaissutkaan, mutta mielenkiinto ei ole lopahtanut (?)..

Tosin, jos on liian "innokas" näkemään toista ja toinen ei ole samalla aaltopituudella, tulee tässä ristiriita. Mut jos kumpikaan ei laita viestiä tai edes sovi treffejä, niin miten asiat edes etenisi? Toisaalta onko sekään hyvä, että ei kirjoita mitään muuta kuin sopii treffiajankohdan ja sitten hiljaiseloa :D

Joten kyllä mä Jayson nuo sun boldaukset syy-seurauksena allekirjoitan, mutta en täysin kuitenkaan. Ei nää ole kaikki niin yksiselitteisiä.

Summarum: Miusta tuntuu että meen juuri niinkuin itsestäni hyvältä tuntuu. Jos toinen pakittaa, se ei ole oikea mulle vaikka muuten synkkais.

E: Itseasiassa taisin nyt lukea väärin tuon merkityksen. Mutta menköön silti tuo ylläoleva viesti. Eipä tuosta kannata sen enempää analyysia ottaa. Jos ei natsaa niin ei natsaa. Vaikka toinen saa hemmetin hyvät vibat ja hauskanpidot niin toinen ei välttis sit saa tunnetasolla mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Toinen naisimmeinen allekirjoittaa joka sanan. Tiivistetysti: kipinän tai "sen jonkin" puuttuminen tarkoittaa, ettei riittävää kiinnostusta henkisessä ja/tai romanttisessa ja/tai seksuaalisessa mielessä herännyt. Ei kannata yrittää analysoida sen enempää.

Jos yhtään vetää analyysia mun omista fiilareista ja mitä treffeillä tapahtui, niin veikkaisin tuota henkistä puolta. Seksuaalista ja romanttista vibaa kyllä pyöri ilmassa :)

Treffailu jatkukoon! Ehkä mä tänne nyt vähä useammin päivittelen näitä tilanteita.

Mut sen voin sanoa tässä että olen ihan hitosti kehittynyt henkisellä tasolla. En ole enää läheskään niin innokas toista kohtaan, osaan olla etäisempi ja en kiinnostu liiaksin vaan se on enemmän sellaista tervettä kiinnostusta rennolla asenteella.
 
Summarum: Miusta tuntuu että meen juuri niinkuin itsestäni hyvältä tuntuu. Jos toinen pakittaa, se ei ole oikea mulle vaikka muuten synkkais.

E: Itseasiassa taisin nyt lukea väärin tuon merkityksen. Mutta menköön silti tuo ylläoleva viesti. Eipä tuosta kannata sen enempää analyysia ottaa. Jos ei natsaa niin ei natsaa. Vaikka toinen saa hemmetin hyvät vibat ja hauskanpidot niin toinen ei välttis sit saa tunnetasolla mitään.
Juuri näin. Ja sitten kun kaikki vielä suoraselkäisesti pistäisivät homman poikki välittömästi, jos ei ole eikä arvattavasti tule niitä kaverifiboja kummempaa, niin olisi vähemmän särkyneitä sydämiä ja mielipahaa. Ei roikotettaisi toisia eikä annettaisi ymmärtää mitään mitä ei ole.
 
Joku nainen vois kertoa mitä tää "puuttuu jokin kemia/kipinä" oikeasti tarkoittaa?
Karkeasti että kostuuko alapää vai ei. Yleensä sitä kemiaa ja kipinää löytyy helpommin jos on ulkonäkö kunnossa mutta joidenkin kohdalla se vaatii oikeita tähtien asentoja, kuun kiertoa yms. johon ei vain voi itse vaikuttaa vaikka kuinka tekisi kaikki oikein. Ihmisiä kun on niin laidasta laitaan joilla on omat preferenssinsä, harmittaahan se aina jos jutut menee yksiin yms mutta sitten toisen mielestä ei sit kuitenkaan.
 
Toisaalta, jos jonkun kanssa synkkaa, hakee suhdetta ja sitten menee sängyn kautta ensitreffeillä, uhka vai mahdollisuus?

Uhka siinä mielessä, niin että jollei menekään ihan putkeen hommat, niin voi jää nihkeä maku ja treffailut voi olla siinä ("the one" tuli missattua). Itse en ainakaan saa hirveästi irti toisesta jollei tunne toista tai ole vähän "henkistä linkkiä".

Mahdollisuus siinä mielessä, että jos molempien post-nut-clarityssä haluaa olla vielä tekemisissä toisen kanssa, niin se on iso plussa.
 
Juuri näin. Ja sitten kun kaikki vielä suoraselkäisesti pistäisivät homman poikki välittömästi, jos ei ole eikä arvattavasti tule niitä kaverifiboja kummempaa, niin olisi vähemmän särkyneitä sydämiä ja mielipahaa. Ei roikotettaisi toisia eikä annettaisi ymmärtää mitään mitä ei ole.

Joo no tähä olen syyllistyny itsekin.

Mut siis mitä toho kemian puuttumisen lisäksi niin nainen mainitsi tuota välimatkaa eli ei toivois etäsuhdetta. Onhan tuossa 120km välimatkaa. Se jos saattaa laannuttaa fiilikset muutaman päivän jälkeen ihan vaan koska tajuaa asian realistisuuden. Ja ei muuten ollut eka kerta kun tuli nää "oot hyvännäköinen, super kiva, mukavaa, juteltavaa, moni asia täsmää, mutta se kemia". Olin jo sillee et kiitos ja hyvää loppuelämää.
 
Uhka siinä mielessä, niin että jollei menekään ihan putkeen hommat, niin voi jää nihkeä maku ja treffailut voi olla siinä ("the one" tuli missattua). Itse en ainakaan saa hirveästi irti toisesta jollei tunne toista tai ole vähän "henkistä linkkiä".

Mahdollisuus siinä mielessä, että jos molempien post-nut-clarityssä haluaa olla vielä tekemisissä toisen kanssa, niin se on iso plussa.

Mul kaarmii selkänahassa se fakta, että kun tota irtopanemista on tässä ollut, se jättää tosi tyhjän päälle toistuvasti tehneenä. Ja itselleni seksi on kuitenkin aika intiimi kahden välinen juttu, eikä vaan tunteetonta tekemistä, vaikka se nyt oli hauskaa sen ajan kuin se oli. Mitä nyt joidenkin kohdalla tuli tunteita ja se ei ollut hyvä asia.

Parempi tutustua eka ja sitten kehittää se seksielämä fantastiseksi. Parempi näin.

--

Markun tinderpäiväkirjat. Q2/2023, jatkukoon!
 
Ja ei muuten ollut eka kerta kun tuli nää "oot hyvännäköinen, super kiva, mukavaa, juteltavaa, moni asia täsmää, mutta se kemia". Olin jo sillee et kiitos ja hyvää loppuelämää.
Luultavimmin sitten ihan oikeasti olet, ja tulee vielä vastaan hän jonka kanssa ne kipinät sinkoilee molemmin puolin. Ihan lupaavaa meininkiä sinulla vaikuttaisi olevan.
 
Syntyvyyshän laskee, koska miehillä on kriteereitä. Naisille riittää että on perse ja tissit.
Miehen pitäisi itseään kehittää kokoajan. Opiskelemalla modernia fysiikkaa samalla kun joogaa päällään. Sekä käy metafyysistä keskustelua Esko Valtaojan kanssa mustien aukkojen relaatioista kvanttifysiikan ja yleisen suhteellisuusteorian kanssa. Mielellään roinata 5% rasvat oleva kroppa. Siinä kun piikität sen 10mg testoa olkapäähän aamulla mietit oliko se nyt sitten sen arvoista.

Naisilla munanjohtimet on tukossa siinä 30v jälkeen. Ei siinä mitään valkovuotoritareita kerkiä odotella ikuisuuksia.

Tissit ja perse ei pelasta sitä jos nainen on persoonallisuudeltaan kökkö TAI muuten ei synkkaa. Kyllä ihan oikeesti parhaat treffikokemukset ovat olleet aika tavallisilta naisilta jotka huokuu semmoista aitoa itsenäistä itseään ja positiivista energiaa.

Mut allekirjoitan kyllä tuota miehen itsensä kehittämistä. Pieni huumori tuolta välistä pilkahtaa :) Tosin, ilman testojakin saa paskoilla geeneilläkin ihan asiallisen näköisen kropan, nimimerkillä. Joutuu vaan tekee ihan helvetisti töitä lihaksien eteen.. Uskaltaskohan sitä johonki postaa menneisyyden pullamössökuva versus nykypäivä.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvällä tuurilla kyseessä on ns. vanhanaikainen nainen, joka antaa miehen päättää ja viedä hommaa eteenpäin.

Huonommalla tuurilla nainen ei ole ihan täysillä mukana, vaan peesailee nyt sitten paremman puutteessa. Ehkä tämä on todennäköisempää...
Vähän huonostihan se meni. Toinen osapuoli omien sanojensa mukaan ei ole vielä muodostanut vahvasti tunteita ja epäröi sen vuoksi. Kuitenkin sanoi, että haluaa tutustua vielä rauhassa ja toivoo tunteiden heräävän. Ilmaisi myös, että olen sen verran kiinnostava henkilö, että mielellään näkisi jotain meidän välillä. Tavallaan ymmärrän, kun molemmilla kuitenkin hyvin samanlaisia haaveita tulevaisuuden suhteen ja muutenkin ollaan samalla aallonpituudella esimerkiksi huumorin ja harrastuksien suhteen.

Vielä olisi tarkoitus tavata. Mietin vain, että itse olen jo antanut oikeastaan kaikkeni ja en tästä tule muuttumaan. Mitään muuta en rupea esittämäänkään. Vaikea sanoa, onko toinen aina noin hitaasti lämpenevä, vai onko toivo jo menetetty. Loputtomasti aikaa toisen odotteluunkaan ei viitsi tuhlata, kun siinä jää itse roikkumaan.

Omat tapailut menee aina vähän näin. Ulkonäön puolesta naiset kyllä lähestyvät ja harrastuksetkin tuntuvat kiinnostavan naisia. Ekoille ja toisille treffeille pääsy on helppoa ja matcheja saan paljon, mutta pidemmät jutut tuntuvat kaatuvan aina. Todellisuudessa olen aika rauhallinen, ehkä hieman ujohko ja lämpenen siinä mielessä hitaasti, ettei fyysisen kontaktin ottaminen tule heti luonnollisesti. Tarvitsen vähän aikaan siihen, ellei nainen ehdi ensin tekemään aloitetta. Niinkin on tosin käynyt, että nainen on käynyt ihan kuumana ja itse jouduin evakuoimaan itseni kolmella eri tekosyyllä tämän luota, kun tajusin, etten ole tästä lopulta kiinnostunut. En tiedä, odottavatko naiset jotain nopeasti toimivaa jännämiestä sitten. Kuitenkin hakusessa vakava suhde ja joku, jonka kanssa suunnitella yhteistä tulevaisuutta ja perhe-elämää. Ehkä mitä vanhemmaksi mennään, sitä enemmän naiset tuota arvostavat :D
 
Viimeksi muokattu:
Vähän huonostihan se meni. Toinen osapuoli omien sanojensa mukaan ei ole vielä muodostanut vahvasti tunteita ja epäröi sen vuoksi. Kuitenkin sanoi, että haluaa tutustua vielä rauhassa ja toivoo tunteiden heräävän. Ilmaisi myös, että olen sen verran kiinnostava henkilö, että mielellään näkisi jotain meidän välillä. Tavallaan ymmärrän, kun molemmilla kuitenkin hyvin samanlaisia haaveita tulevaisuuden suhteen ja muutenkin ollaan samalla aallonpituudella esimerkiksi huumorin ja harrastuksien suhteen.

Vielä olisi tarkoitus tavata. Mietin vain, että itse olen jo antanut oikeastaan kaikkeni ja en tästä tule muuttumaan. Mitään muuta en rupea esittämäänkään. Vaikea sanoa, onko toinen aina noin hitaasti lämpenevä, vai onko toivo jo menetetty. Loputtomasti aikaa toisen odotteluunkaan ei viitsi tuhlata, kun siinä jää itse roikkumaan.

Omat tapailut menee aina vähän näin. Ulkonäön puolesta naiset kyllä lähestyvät ja harrastuksetkin tuntuvat kiinnostavan naisia. Ekoille ja toisille treffeille pääsy on helppoa ja matcheja saan paljon. Todellisuudessa olen aika rauhallinen, ehkä hieman ujohko ja lämpenen siinä mielessä hitaasti, ettei fyysisen kontaktin ottaminen tule heti luonnollisesti. Tarvitsen vähän aikaan siihen, ellei nainen ehdi ensin tekemään aloitetta. Niinkin on tosin käynyt, että nainen on käynyt ihan kuumana ja itse jouduin evakuoimaan itseni kolmella eri tekosyyllä tämän luota, kun tajusin, etten ole tästä lopulta kiinnostunut. En tiedä, odottavatko naiset jotain nopeasti toimivaa jännämiestä sitten. Kuitenkin hakusessa vakava suhde ja joku, jonka kanssa suunnitella yhteistä tulevaisuutta ja perhe-elämää. Ehkä mitä vanhemmaksi mennään, sitä enemmän naiset tuota arvostavat :D
Kuulostaa siltä, että Valo olisi sulle oikea appi.. Äppi? Siis sovellus.

Voi olla, että Tinderissä seksuaalisesti kylmä pihtarimies jää kyllä jalkoihin...
 
Kuulostaa siltä, että Valo olisi sulle oikea appi.. Äppi? Siis sovellus.

Voi olla, että Tinderissä seksuaalisesti kylmä pihtarimies jää kyllä jalkoihin...
Jos tuolla on lähinnä uskovaisia, niin en kyllä kuulu joukkoon. Ja sekin on koettu, että tapailukumppani paljastuu uskovaiseksi ja silloin olin itse se, joka olisi halunnut edetä fyysiselle tasolle :D

Toki itselleni on ihan fine, jos esimerkiksi jo kolmannet treffit etenevät makuuhuoneen puolelle, mikäli tunteita henkilöä kohtaan on noussut ja aikaa on jo vietetty yhdessä. Tuossa vaiheessa yleensä uskallan jo itsekin ottaa kontaktia, kun se tulee niin luonnostaan. Ekoilla ja toisilla treffeillä en kyllä varsinkaan julkisilla paikoilla uskalla tehdä aloitteita, mutta olen sen kanssa ihan sujut. Jos se ei tunnu vielä luonnolliselta, niin ei ole pakko. Eli en siis mikään pihtari ole, jos niin ilmaisin, mutta mielellään tutustuu edes vähän toisen kanssa ennen kuin tuntuu luonnolliselta viedä fyysiselle tasolle.
 
Jos tuolla on lähinnä uskovaisia, niin en kyllä kuulu joukkoon. Ja sekin on koettu, että tapailukumppani paljastuu uskovaiseksi ja silloin olin itse se, joka olisi halunnut edetä fyysiselle tasolle :D

Toki itselleni on ihan fine, jos esimerkiksi jo kolmannet treffit etenevät makuuhuoneen puolelle, mikäli tunteita henkilöä kohtaan on noussut ja aikaa on jo vietetty yhdessä. Tuossa vaiheessa yleensä uskallan jo itsekin ottaa kontaktia, kun se tulee niin luonnostaan. Ekoilla ja toisilla treffeillä en kyllä varsinkaan julkisilla paikoilla uskalla tehdä aloitteita, mutta olen sen kanssa ihan sujut. Jos se ei tunnu vielä luonnolliselta, niin ei ole pakko. Eli en siis mikään pihtari ole, jos niin ilmaisin, mutta mielellään tutustuu edes vähän toisen kanssa ennen kuin tuntuu luonnolliselta viedä fyysiselle tasolle.
Peli on karua, ja jos miehellä on liikaa jotain tuollaisia periaatteita, niin se varmasti karsii kohderyhmää kyllä.

Toki voi olla toisaalta eduksikin, ettei ole liian "janoinen" tai ainakaan vaikuta siltä.

Mutta eihän Valoa nyt pelkästään uskovaiset käytä... Sillä on joka tapauksessa sellainen imago, että ihmiset on hieman vakavammalla mielellä liikenteessä kuin Tinderissä.
 
@Lare älä ainakaan Erkkiä kuuntele. Sanon saman kuin @Markqq ulle: hyvältä kuullostaa ja jatka vaan samaan malliin omana itsenä, niin tulee kohdalle se jonka kanssa molemminpuolin synkkaa.

Tämä nyt tapailuvuorossa oleva daami voi joko olla täysin rehellinen, tai sitten roikottaa sinua. Raja on joskus häilyvä eikä sitä aina erota itsekään, kun kovasti toivoisi ihastuvansa mutta sitä tunnetta ei sitten kuitenkaan tule. Kuuntele ja arvosta itseäsi ja lopeta tapailu, jos ei tunnu enää hyvältä toista odotella. Voit myös tapailla muita samaan aikaan, jos ette ole sopineet eksklusiivisuudesta ja itsellesi se on ok.
 
  • Tykkää
Reactions: ted
Erkin pihtari kommenttiin liittyen…

Muistan saaneeni positiivista kommenttia kahdeltakin kumppaneilta kun en heti ollut suhteen alussa seksin perässä. Toki tästä on jo vuosia enkä tiedä soveltuuko nykyään mutta veikkaan edelleen kyllä useamman naisen kohdalla. Just my ten cents.

Toki tiedän pitkiä suhteita jotka alkaneet baari-illan jälkeisellä yhteisellä yöllä..
 
Erkin pihtari kommenttiin liittyen…

Muistan saaneeni positiivista kommenttia kahdeltakin kumppaneilta kun en heti ollut suhteen alussa seksin perässä. Toki tästä on jo vuosia enkä tiedä soveltuuko nykyään mutta veikkaan edelleen kyllä useamman naisen kohdalla. Just my ten cents.

Toki tiedän pitkiä suhteita jotka alkaneet baari-illan jälkeisellä yhteisellä yöllä..
No nimenomaan näin. Kannattaa huomioida aina kommentoijan omat taustat, asenne, kokemus (tai sen puute) ja seuranhaun motiivit jos ne ovat tiedossa. Jos henkilö näkee naisen pelkkänä ***lunkantotelineenä ja parisuhteen vakipanona + vakiseuraneitinä, niin kommentitkin kannattaa tulkita ja suodattaa siitä lähtökohdasta.
 
Tähän liittyen tämä torstainen daami ketä treffasin. Mentiin siis hänen asunnolle lenkin jälkeen ja hän kutsu mut suihkuun hänen kanssaan, kieltäydyin. En tarkallee muista mitä sanoin, mutta ei ensitreffeillä tms.
Kuitenkaan tätä ihmistä kohtaan ei ole noussut ihastumisen tunteita mut annan nyt vähä aikaa ja mahdollisuutta. Mä en ensitreffien kohdalla tyrmää ikinä jos edes jotenkin synkkaa.

Ainii tää daami josta mainitsin ylempänä, ettei kemiat kohtaa, haluaisi jatkaa kaverina, koska mun seurassa oli niin viihdyttävää olla. Ja hänen sanojensa mukaan olisin tyyliin ensimmäinen kenen kanssa haluaisi kokeilla tällästä Tinder-tapaamisen jälkeistä kaveruutta. Epäröin, mut sanoin, että tarviin aikaa miettiä tätä. Samase mulle sinänsä, ei tästä suhdetta tuu syntyy ja oli kyllä todella hauskaa joten ajattelen aina nämä tapauskohtaisest saanko itselleni tästä mitään. Kiinnostuksen tunteet pitää kuitenkin saada tapettua, muuten en voi jatkaa yhteydenpitoa.
 
Tässähän oli yleisellä tasolla keskusteltu jo alustapitäen kuten kuuluukin, mutta tilanne on nyt eskaloitunut jo vieraslistojen ja hääkolttujen vatvomiseen ja loukkaantumiseen, kun toinen ei koe niitä vielä millään muotoa ajankohtaiseksi.

Olen vähän yllättynyt, että niin moni mies ottaisi tuollaisen ihan chillisti. Luulin, että nuo samantien aloitetut hääpuheet karkottaisi suunnilleen kaikki miehet (ja suurimman osan naisistakin).
Kun ei edes yhdessä vielä asuta, niin tällaisen aikapommin kanssa olisi syytä olla äärimmäisen tarkkana. Täysin turhaa hätäilyä tuoreessa suhteessa. Ja vielä jos ensimmäiset riidat koskee häitä, niin voi pojat....

Koita sinä nyt naisena takoa järkeä palstan miesten päähän, please.
 
Koita sinä nyt naisena takoa järjeä palstan miesten päähän, please.
:D Toisaalta se on vähän niin, että moni oppii vain kantapään kautta. Ei neuvomalla tai toisten virheistä. Valitettavasti. Sanon valitettavasti, koska parisuhteisiin liittyvillä virheillä voi olla vakavia vaikutuksia paitsi omaan, myös muidenkin hyvinvointiin, kuten vaikkapa lasten.
 
Vähän huonostihan se meni. Toinen osapuoli omien sanojensa mukaan ei ole vielä muodostanut vahvasti tunteita ja epäröi sen vuoksi. Kuitenkin sanoi, että haluaa tutustua vielä rauhassa ja toivoo tunteiden heräävän. Ilmaisi myös, että olen sen verran kiinnostava henkilö, että mielellään näkisi jotain meidän välillä. Tavallaan ymmärrän, kun molemmilla kuitenkin hyvin samanlaisia haaveita tulevaisuuden suhteen ja muutenkin ollaan samalla aallonpituudella esimerkiksi huumorin ja harrastuksien suhteen.

Vielä olisi tarkoitus tavata. Mietin vain, että itse olen jo antanut oikeastaan kaikkeni ja en tästä tule muuttumaan. Mitään muuta en rupea esittämäänkään. Vaikea sanoa, onko toinen aina noin hitaasti lämpenevä, vai onko toivo jo menetetty. Loputtomasti aikaa toisen odotteluunkaan ei viitsi tuhlata, kun siinä jää itse roikkumaan.

Omat tapailut menee aina vähän näin. Ulkonäön puolesta naiset kyllä lähestyvät ja harrastuksetkin tuntuvat kiinnostavan naisia. Ekoille ja toisille treffeille pääsy on helppoa ja matcheja saan paljon, mutta pidemmät jutut tuntuvat kaatuvan aina. Todellisuudessa olen aika rauhallinen, ehkä hieman ujohko ja lämpenen siinä mielessä hitaasti, ettei fyysisen kontaktin ottaminen tule heti luonnollisesti. Tarvitsen vähän aikaan siihen, ellei nainen ehdi ensin tekemään aloitetta. Niinkin on tosin käynyt, että nainen on käynyt ihan kuumana ja itse jouduin evakuoimaan itseni kolmella eri tekosyyllä tämän luota, kun tajusin, etten ole tästä lopulta kiinnostunut. En tiedä, odottavatko naiset jotain nopeasti toimivaa jännämiestä sitten. Kuitenkin hakusessa vakava suhde ja joku, jonka kanssa suunnitella yhteistä tulevaisuutta ja perhe-elämää. Ehkä mitä vanhemmaksi mennään, sitä enemmän naiset tuota arvostavat :D
Tämän kohdalla tein nyt niin, että laitoin yhdelle aiemmalle matchille, jonka kanssa oli kovasti juttelua aiemmin (ja valtavasti yhteistä muutenkin), viestiä ja kysyin, onko vielä halukas lähtemään ulos. Suostui. Rehellisyys kannatti, koska olin aiemmin kertonut tälle suoraan, että haluan keskittyä nyt toisen tapailuun ja varmistin vielä, ettei kokenut olevansa nyt vain varavaihtoehto. Jos olisin ghostannut, niin tuskin olisi lähtenyt. Ja en kyllä olisi kehdannut pyytääkään ulos silloin. Rehellisyydellä ja suoraan puhumisella tekee nettideittailussa monesta asiasta älyttömästi helpompaa.

Tuon tunteitaan miettivän naisen kanssa juttu menee nyt jäihin. Olisin periaatteessa ollut valmis kokeilemaan vielä uudestaan, mutta nainen ei tee enää mitään aloitteita jutun eteen ja selvästi etsii Tinderistä jatkuvasti parempaa. En halua jättää tuotakaan keskustelua ja juttua tuollaiseen tilaan, vaan kerron, että nyt on parasta ottaa aikalisä. Ehkä mainitsen, että katson yhden toisen kortin myös, koska nainen vaikuttaa tekevän myös samaa.
 
Viimeksi muokattu:
Hei, onko muuten teille muille käynyt näin? Eli jostain reilu parin vuoden takaa tavatut naiset jotka jääneet jollain tasolla kavereiksi ovat alkaneet laittaa viestiä. Yksi heistä on luvannut "ekskusiivista fwb-seuraa" sillä hänkin kiireinen eikä jaksa esim. tinderöidä, toinen ihan vaan seksiä (tän kanssa harrasteltukin sitä aikoinaan), ja kolmas ihan vaan kevyttä pelehtimisseuraa. Veikkaan että kesän lämpö kun saapuu niin se taitaa saada joidenkin hormonit hyrräilemään ja haluavat vain vähän seikkailua elämäänsä. En valita toki. :) Tosin en ole noille kellekään vihreää valoa näyttänytkään, kaikki nämä kolme laittoivat viestiä tällä viikolla.
 
Hei, onko muuten teille muille käynyt näin? Eli jostain reilu parin vuoden takaa tavatut naiset jotka jääneet jollain tasolla kavereiksi ovat alkaneet laittaa viestiä. Yksi heistä on luvannut "ekskusiivista fwb-seuraa" sillä hänkin kiireinen eikä jaksa esim. tinderöidä, toinen ihan vaan seksiä (tän kanssa harrasteltukin sitä aikoinaan), ja kolmas ihan vaan kevyttä pelehtimisseuraa. Veikkaan että kesän lämpö kun saapuu niin se taitaa saada joidenkin hormonit hyrräilemään ja haluavat vain vähän seikkailua elämäänsä. En valita toki. :) Tosin en ole noille kellekään vihreää valoa näyttänytkään, kaikki nämä kolme laittoivat viestiä tällä viikolla.

No tuota.. Ei.. Tosin en tiedä vaikka näin tapahtuisi joidenkin "uusien kavereiden" osalta naisten suhteen. Koska näyttää siltä että yhä useampi daami viihtyy mun seurassa ja sitku ei ole millään tavalla "needy" toiseen suuntaan niin se on vain puoleensavetävää. Tiedä sitten. Mutta enpä mitää hopes uppei laita menemään.

Taitaa siul JaySon olla vaan ulkonäkö ja karisma olla priimaa :D

Viime vuonna oli yhden mimmin kanssa sillee et saatto kutsua omalle mökillensä viettää aikaa yhden illan ihan tostnoin vaan, ja tämän kanssa tuli useammin oltua. Tosin nyt jäänyt aikalailla pois kokonaan. Omat elämät vie mennessään.
 
No tuota.. Ei.. Tosin en tiedä vaikka näin tapahtuisi joidenkin "uusien kavereiden" osalta naisten suhteen. Koska näyttää siltä että yhä useampi daami viihtyy mun seurassa ja sitku ei ole millään tavalla "needy" toiseen suuntaan niin se on vain puoleensavetävää. Tiedä sitten. Mutta enpä mitää hopes uppei laita menemään.

Taitaa siul JaySon olla vaan ulkonäkö ja karisma olla priimaa :D

Viime vuonna oli yhden mimmin kanssa sillee et saatto kutsua omalle mökillensä viettää aikaa yhden illan ihan tostnoin vaan, ja tämän kanssa tuli useammin oltua. Tosin nyt jäänyt aikalailla pois kokonaan. Omat elämät vie mennessään.
En kyllä ulkonäköä voisi millään muotoa kehua priimaksi, ei tällä lärvillä mihinkään missikisoihin mentäisi. :) Ehkä toi "not needy" vaikuttaa sit ainakin. Ja kesä. :D
 
En kyllä ulkonäköä voisi millään muotoa kehua priimaksi, ei tällä lärvillä mihinkään missikisoihin mentäisi. :) Ehkä toi "not needy" vaikuttaa sit ainakin. Ja kesä. :D

Se että huokuu itsevarmuutta ja tyytyväisyyttä ilman että tarvitsee mitään toiselta ja on hauskaa - on puoleensavetävää plus toki jos oot muuten supliikki plus sit jos oot jonkun kanssa ollut hyvä sänkyhommissa niin ei se voi jäädä kuin positiiviseksi kuvaksi :D

Jaa pitäskö sitä Tinderissä vaihtaa tuo pitkäaikainen kumppani enemmänkin pysyvämpi kesämisu haussa tai jottai.
 
@JaySon Miten nää naiskaveruudet ovat syntyneet? Ootteko sopineet näin, yhteydenpito kuihtunut vai jotai muuta?

Pikasesti kelas keskusteluhistoriaa whatsappissa niin en varmaan puoliakaa naisista muista kenen kanssa sitä vaihtanut numeroa..
 
@JaySon Miten nää naiskaveruudet ovat syntyneet? Ootteko sopineet näin, yhteydenpito kuihtunut vai jotai muuta?

Pikasesti kelas keskusteluhistoriaa whatsappissa niin en varmaan puoliakaa naisista muista kenen kanssa sitä vaihtanut numeroa..
No siis nämä kolme erimerkkitapausta ovat kaikki Tinderistä saatuja "mätsejä". Itse oon ollut aika kiireinen niin osa vaan aikoinaan jäänyt vaikka nähty jne., mutta silloin ei ole ollut vaan aikaa mihinkään syvällisempään eikä liioin aikaa muutenkaan. Eli homma vaan kuihtunut ja välillä lähinnä kuulumisia kyselleet. :thumbsup:
 
En kyllä ulkonäköä voisi millään muotoa kehua priimaksi, ei tällä lärvillä mihinkään missikisoihin mentäisi. :) Ehkä toi "not needy" vaikuttaa sit ainakin. Ja kesä. :D
Ja luonne. Sinut koetaan luotettavaksi tuollaiseen. En itse noita kuvioita harrasta, mutta tiedän, että ainakin fiksummat naiset haluaa fwb-kumppaneiksikin mukavia ja luotettavia tyyppejä, joiden kanssa seksi on toimivaa. Eli aikalailla samoja asioita kuin parisuhdekumppaniltakin, mutta se romanttinen tunne on vain jäänyt puuttumaan.
 
Ja luonne. Sinut koetaan luotettavaksi tuollaiseen. En itse noita kuvioita harrasta, mutta tiedän, että ainakin fiksummat naiset haluaa fwb-kumppaneiksikin mukavia ja luotettavia tyyppejä, joiden kanssa seksi on toimivaa. Eli aikalailla samoja asioita kuin parisuhdekumppaniltakin, mutta se romanttinen tunne on vain jäänyt puuttumaan.
Itseasiassa, jännä huomata etten ole tullut huomioineeksi tuota aspektia - vaikkakin pidän itseäni luotettavana ja joskus tunteista puhuttaessa jopa liiankin rehellisenä. Tuossa varmasti piillee osa jutun juonta. Tätä pitääkin itse hieman pyöritellä lisää. :thumbsup:
 
Itseasiassa, jännä huomata etten ole tullut huomioineeksi tuota aspektia - vaikkakin pidän itseäni luotettavana ja joskus tunteista puhuttaessa jopa liiankin rehellisenä. Tuossa varmasti piillee osa jutun juonta. Tätä pitääkin itse hieman pyöritellä lisää. :thumbsup:
No se tärkein aspekti on se, että asut jossain muualla kuin hornankuusessa.

Todennäköisesti asut "pelipaikoilla". Se auttaa asiaa huomattavasti suhteessa siihen, että hornankuusessa saisit lähinnä känsät käteen vaikka olisit kuinka kiva ja luotettava.

Lisättäköön, että oikeastaan suurin osa Suomea on enemmän tai vähemmän "hornankuusta". Heti kun siirrytään Lounais-Suomesta johonkin suuntaan niin kovasti alkaa hornankuusistumaan.
 
No se tärkein aspekti on se, että asut jossain muualla kuin hornankuusessa.

Todennäköisesti asut "pelipaikoilla". Se auttaa asiaa huomattavasti suhteessa siihen, että hornankuusessa saisit lähinnä känsät käteen vaikka olisit kuinka kiva ja luotettava.

Lisättäköön, että oikeastaan suurin osa Suomea on enemmän tai vähemmän "hornankuusta".
Happamia, sano.
 
Itsellä punaiset liput liehuisi jos joku haluaisi tehdä kanssani muksun _koska on kiire ja haluaa sellaisen_. Ei jeesus, siinä kohden on jo tietoisuuden tason oltava hämärtynyt ja siinä keskiössä olisi juurikin se lapsen saaminen, ei mikään muu. Eli tavallaan harkitsematon, osin pakkomielteinenkin toiminta saisi itseni lähinnä perääntymään asap. :D Etenkin jos olisi kyse ekasta muksusta, sillä asiaa kokematon ei oikeasti voi käsittää miten kaukana todellisuus muksun kanssa on niistä Vauva-lehden luomista haavekuvista. :D Onneks en tule avittamaan yhdenkään muksun alulle_panoa_ tähän maailmaan - treenata voin toki. :thumbsup:

Meitä on moneen junaan. Itse taas olin tietyn iän (n. 30) jälkeen seurustelukuvioissa liikkeellä aika puhtaasti siitä lähtökohdasta, että olen etsimässä tuleville lapsilleni äitiä, eikä mitkään muut säädöt enää kiinnostanut. Toin tämän myös hyvin selvästi ilmi heti alkuvaiheessa tapailuja, jottei turhaan haaskattaisi kenenkään aikaa. Nyt jo vaimoksi ja lasteni äidiksi muuttuneen naisen kanssa tavattiin Tinderissä ja tyyliin kolmansilla treffeillä otettiin ihan avoimesti puheeksi mitä kumpikin oikeasti on tässä hakemassa. Todettiin, että molemmat on etsimässä loppuelämän kumppania ja lapsia olisi kiva saada suhteellisen pian.

Yhteen muutettiin vajaan 9kk seurustelun jälkeen ja esikoinen syntyi reilu pari vuotta ensitapaamisen jälkeen. Eikä meidän aikajana oikeasti ole edes mitenkään poikkeuksellisen nopea, vaan tiedän useammankin tapauksen jossa kolkytjotainpariskunnat pistää hyntyyt yhteen ja pullan uuniin jo muutaman kuukauden tapailun jälkeen. Parikymppisenä sitä on vielä ihan ok olla epävarma mitä haluaa ja kuluttaa aikaansa epämääräisissä suhteissa, mutta jos lapsia oikeasti haluaa niin jossain vaiheessa se on vaan pakko ryhtyä hommiin, eikä voi vaan jäädä odottamaan "sitä täydellistä".
 
Parikymppisenä sitä on vielä ihan ok olla epävarma mitä haluaa ja kuluttaa aikaansa epämääräisissä suhteissa, mutta jos lapsia oikeasti haluaa niin jossain vaiheessa se on vaan pakko ryhtyä hommiin, eikä voi vaan jäädä odottamaan "sitä täydellistä".
Miehillä ei kyllä ole läheskään samalla tavalla kiire kuin naisilla. Ihan biologian perusasioita. Ei miehen tarvitse 3-kympin jälkeen löytää kiireesti äitiä lapsilleen. Ei miehen tarvitse edes tietää, haluaako lapsia vai ei.

Toki lasten tekeminen nuorena voi olla ihan fiksua, jos lapsia ylipäätään elämässään tekee. Mutta tosiaan ei se miesten kohdalla ole niin justiinsa. Naisilla kello tikittää ihan eri vauhdilla.
 
Miehillä ei kyllä ole läheskään samalla tavalla kiire kuin naisilla. Ihan biologian perusasioita. Ei miehen tarvitse 3-kympin jälkeen löytää kiireesti äitiä lapsilleen. Ei miehen tarvitse edes tietää, haluaako lapsia vai ei.

Toki lasten tekeminen nuorena voi olla ihan fiksua, jos lapsia ylipäätään elämässään tekee. Mutta tosiaan ei se miesten kohdalla ole niin justiinsa. Naisilla kello tikittää ihan eri vauhdilla.
Näinhän se toki biologisesti on, mutta tämä ei ole koko totuus. Myös miesten sperman laatu heikkenee iän myötä.

Lisäksi, kuten tässä nyt on todettu, ei 4-, 5-kymppisten miesten ole enää kovin helppoa saada niitä parhaassa lisääntymisiässä olevia naisia kumppaneikseen. Myös yövalvomiset käy kuulemma jaksamisen päälle enemmän kuin nuorena, vaikka tässä on varmasti paljon yksilötasolla eroja. Kuitenkin ihan huomioitava seikka sekin, että vauvavuosi on usein todella raskas, eikä asia ainakaan helpotu jos itsellä alkaa ikä painaa.

Tunnen itse yhden hyvin kypsällä iällä ensimmäistä (ja viimeistä) kertaa isäksi tulleen, ja hänellä oli kyllä todella isoja vaikeuksia hyväksyä lapsen tuomat muutokset elämäänsä ja parisuhteeseensa, kun oli niin kauan elänyt lapsettoman arkea.
 
Näinhän se toki biologisesti on, mutta tämä ei ole koko totuus. Myös miesten sperman laatu heikkenee iän myötä.

Lisäksi, kuten tässä nyt on todettu, ei 4-, 5-kymppisten miesten ole enää kovin helppoa saada niitä parhaassa lisääntymisiässä olevia naisia kumppaneikseen. Myös yövalvomiset käy kuulemma jaksamisen päälle enemmän kuin nuorena, vaikka tässä on varmasti paljon yksilötasolla eroja. Kuitenkin ihan huomioitava seikka sekin, että vauvavuosi on usein todella raskas, eikä asia ainakaan helpotu jos itsellä alkaa ikä painaa.

Tunnen itse yhden hyvin kypsällä iällä ensimmäistä (ja viimeistä) kertaa isäksi tulleen, ja hänellä oli kyllä todella isoja vaikeuksia hyväksyä lapsen tuomat muutokset elämäänsä ja parisuhteeseensa, kun oli niin kauan elänyt lapsettoman arkea.
Niin, mutta kuten sanoin, ei miehillä biologinen kello tikitä läheskään samaa tahtia kuin naisilla, eikä näitä päätöksiä ole mikään ihan pakko tehdä verrattain varhain. Jossei nuorena huvita lapsia tehdä, niin on mahdollista, että vielä vanhemmallakin iällä se voi onnistua.

Eikä siihen varmaankaan ole mitään yleissääntöä, että vanhemmille miehille isyys olisi jotenkin erityisen rankkaa. Ei välttämättä ole. Voi olla jopa ihan mukavaa, jos on ihmisenä rauhoittunut eikä tarvitse enää viilettää nuoruuden viiletyksiä siellä täällä.
 
Niin, mutta kuten sanoin, ei miehillä biologinen kello tikitä läheskään samaa tahtia kuin naisilla, eikä näitä päätöksiä ole mikään ihan pakko tehdä verrattain varhain. Jossei nuorena huvita lapsia tehdä, niin on mahdollista, että vielä vanhemmallakin iällä se voi onnistua.

Eikä siihen varmaankaan ole mitään yleissääntöä, että vanhemmille miehille isyys olisi jotenkin erityisen rankkaa. Ei välttämättä ole. Voi olla jopa ihan mukavaa, jos on ihmisenä rauhoittunut eikä tarvitse enää viilettää nuoruuden viiletyksiä siellä täällä.
Kiva olla välillä samaakin mieltä :lol:
Miehenäkään, ja etenkään miehenä, en suostuisi lisääntymään kenenkään kanssa lyhyen (=vuoden tai kahden) tuntemisen jälkeen. Varsinkaan jos ikää olisi vasta se joku niukin naukin 30. Toki tilanne muuttuu kimurantimmaksi, jos on jo se unelmapuoliso ja hänen biologinen kello pitää jo syystä meteliä.
 
Kiva olla välillä samaakin mieltä :lol:
Miehenäkään, ja etenkään miehenä, en suostuisi lisääntymään kenenkään kanssa lyhyen (=vuoden tai kahden) tuntemisen jälkeen. Varsinkaan jos ikää olisi vasta se joku niukin naukin 30. Toki tilanne muuttuu kimurantimmaksi, jos on jo se unelmapuoliso ja hänen biologinen kello pitää jo syystä meteliä.
Nykyaikana tosin mies ei voi luottaa siihen, että potentiaalisia äiti-kandidaatteja on tarjolla mielin määrin. Etenkään hyviä. Voi siis olla, että jos on sellainen tunne, että haluaa isäksi elämässään tulla, niin sopiva tilaisuus voi olla syytä hyödyntää.

Hyvin mahdollisesti käy tosin joka tapauksessa niin, että jossain vaiheessa huomaa olevansa 50-50 isä tms... :smoke: Mutta ainakin sitten on jälkikasvua. Jos se kerran on tärkeää.
 
Nykyaikana tosin mies ei voi luottaa siihen, että potentiaalisia äiti-kandidaatteja on tarjolla mielin määrin. Etenkään hyviä. Voi siis olla, että jos on sellainen tunne, että haluaa isäksi elämässään tulla, niin sopiva tilaisuus voi olla syytä hyödyntää.

Hyvin mahdollisesti käy tosin joka tapauksessa niin, että jossain vaiheessa huomaa olevansa 50-50 isä tms... :smoke: Mutta ainakin sitten on jälkikasvua. Jos se kerran on tärkeää.
Tässä on tosiaan niukkuutta jaossa puolin ja toisin. Menee tosin jo sen toisen ketjun aiheeksi. Ja erotkin tuntuvat olevan niin yleisiä, että ydinperheen säilyminen lapsen aikuistumiseen saakka on kohta poikkeuksellista [/mutu]. Omassa ikäluokassani näitä vuoroviikkoisiä tuli Tinderissä vastaan paljon, ja yhdestä kokeilusta viisastuneena skippasin sittemmin ne kaikki.
 
No se tärkein aspekti on se, että asut jossain muualla kuin hornankuusessa.

Todennäköisesti asut "pelipaikoilla". Se auttaa asiaa huomattavasti suhteessa siihen, että hornankuusessa saisit lähinnä känsät käteen vaikka olisit kuinka kiva ja luotettava.

Lisättäköön, että oikeastaan suurin osa Suomea on enemmän tai vähemmän "hornankuusta". Heti kun siirrytään Lounais-Suomesta johonkin suuntaan niin kovasti alkaa hornankuusistumaan.
Sittenhän kaikkien asian kanssa kamppailevien kannattaisi muuttaa Lounais-Suomeen tai esim pk-seudulle niin elinikäinen haaste olisi selätetty. :thumbsup: Toki, itse olen valinnut asuinpaikkani siten että en tarvitse autoa (toki siitäkin satunnaista hyötyä olisi) mutta eipähän se ainakaan välttämättömyys ole. Lisäksi pidän siitä että palvelut ovat saavutettavissa helposti ja asuinpaikka on silti rauhallinen. Kehittyvässä kaupunginosassa on jonkinlainen mahdollisuus saada omistusasunnostakin jossain kohden vähän extraa takaisin jos planeetat ovat suosiollisessa asennossa. Eli itse olen rakentanut elämääni haluamaani suuntaan, muu näyttää tulevan siinä sivussa vähän kuin bonuksena. :)
 
Miehillä ei kyllä ole läheskään samalla tavalla kiire kuin naisilla. Ihan biologian perusasioita. Ei miehen tarvitse 3-kympin jälkeen löytää kiireesti äitiä lapsilleen. Ei miehen tarvitse edes tietää, haluaako lapsia vai ei.

Toki lasten tekeminen nuorena voi olla ihan fiksua, jos lapsia ylipäätään elämässään tekee. Mutta tosiaan ei se miesten kohdalla ole niin justiinsa. Naisilla kello tikittää ihan eri vauhdilla.

Tottakai naisilla biologiset realiteetit on tässä asiassa paljon julmempia, mutta kyllä miehilläkin ihan merkittävästi esim. mahdolliset kehityshäiriöt lapsilla kasvaa iän mukana. Puhumattakaan sitten siitä jaksamisesta, enkä puhu pelkistä yövalvomisista vaan ihan ylipäätään energiasta temuta lapsien kanssa. Sitten on vielä sekin yksinkertainen seikka kuinka pitkään haluaa tällä planeetalla (tilastollisten todennäköisyyksien valossa) jälkikasvunsa kanssa viettää. Saa lapsi viiskymppisenä ja ihan kohtuullisella todennäköisyydellä et ole enää edes ylppäreitä juhlimassa.

Oma esikoiseni syntyi kun olin 36-vuotias ja vaikka se on vain muutaman vuoden yli miesten ensi kertaa isäksi tulemisen iän nykyään, harmittaa silti ihan aidosti että lähdin hommaan edes niin myöhään. Toki oma elämäntilanne ym. ei esim. kymmenen vuotta aikaisemmin ollut monellakaan tapaa yhtä hyvä, eikä varteenotettavaa kumppaniakaan ollut vielä silloin jne. Silti hieman kateellisena katselen kun monilla oman ikäisillä alkaa nyt olemaan ensimmäiset lapset jo teinejä, siinä missä täällä vielä vaihdellaan kakkavaippoja.

Kuten sanottua, meitä on moneen junaan ja jos itselle lapset ei ole sellainen juttu mikä niin kiinnostaa, niin silloin voi olla hyvin vaikea ymmärtää sellaisten ihmisten mielenmaisemaa, jotka siihen hommaan lähtevät näennäisen "kevyesti" ja nopeasti. Omalta kohdaltani voin sanoa, että lapseni ovat paras juttu elämässäni ja on aivan sama vaikka vaimon kanssa joskus tulisi ero, lastenteko olisi silti ollut 1000% wöörttiä.
 
Viimeksi muokattu:
Tottakai naisilla biologiset realiteetit on tässä asiassa paljon julmempia, mutta kyllä miehilläkin ihan merkittävästi esim. mahdolliset kehityshäiriöt lapsilla kasvaa iän mukana. Puhumattakaan sitten siitä jaksamisesta ja ihan siitä yksinkertaisesta seikasta kuinka pitkään haluaa tällä planeetalla (tilastollisten todennäköisyyksien valossa) jälkikasvunsa kanssa viettää. Saa lapsi viiskymppisenä ja ihan kohtuullisella todennäköisyydellä et ole enää edes ylppäreitä juhlimassa.

Oma esikoiseni syntyi kun olin 36-vuotias ja vaikka se on vain muutaman vuoden yli miesten ensi kertaa isäksi tulemisen iän nykyään, harmittaa silti ihan aidosti että lähdin hommaan edes niin myöhään. Toki oma elämäntilanne ym. ei esim. kymmenen vuotta aikaisemmin ollut monellakaan tapaa yhtä hyvä, eikä varteenotettavaa kumppaniakaan ollut vielä silloin jne. Silti hieman kateellisena katselen kun monilla oman ikäisillä alkaa nyt olemaan ensimmäiset lapset jo teinejä, siinä missä täällä vielä vaihdellaan kakkavaippoja.

Kuten sanottua, meitä on moneen junaan ja jos itselle lapset ei ole sellainen juttu mikä niin kiinnostaa, niin silloin voi olla hyvin vaikea ymmärtää sellaisten ihmisten mielenmaailmaa, jotka siihen hommaan lähtevät näennäisen "kevyesti" ja nopeasti. Omalta kohdaltani voin sanoa, että lapseni ovat paras juttu elämässäni ja on aivan sama vaikka vaimon kanssa joskus tulisi ero, lastenteko olisi silti ollut 1000% wöörttiä.
Tämmöisessä tapauksessa ymmärrän. Kaltaisesi miehet/isäkandidaatit ovat vaan todella harvassa, jotka ovat aidosti lapsirakkaita ja halukkaita sitoutumaan isyyteen tuli mitä tuli, vaikka ero. Yleisempää on, että nainen kantaa suhteettoman suuren vastuun lasten hoitamisesta. Usein lapset näyttävät olevan pikemminkin naisen oma, henkilökohtainen projekti ja mies on perheessä jokin hangaround tai korkeintaan satunnainen apulainen. Onneksi tämmöinen on nuorempien keskuudessa selvästi vähenemään päin.
 
Miesten kannattaa huomioida myös yh-äidit. Tikitykset ja vauvayöt (todennäköisesti) ohi. Lisäksi eivät ole niin nirsoja (yleensä?). Ja voihan siinä sitten pyöräyttää vielä yhden yhteisen pullan jos molemmista siltä tuntuu.

Erkki ja Anna: get a room :love:
 
Miesten kannattaa huomioida myös yh-äidit. Tikitykset ja vauvayöt (todennäköisesti) ohi. Lisäksi eivät ole niin nirsoja (yleensä?). Ja voihan siinä sitten pyöräyttää vielä yhden yhteisen pullan jos molemmista siltä tuntuu.

Erkki ja Anna: get a room :love:
Luulen, että Erkin kanssa ollaan molemmat sitä mieltä, että tässä tapauksessa vastakohdat EIVÄT täydennä toisiaan :D
Minulle nyt vaan ei ole ongelma myöntää olevani joskus samaa mieltä sellaistenkin ihmisten kanssa, joiden kanssa arvot ja ajatukset eivät muuten oikein kohtaa.
 
Sittenhän kaikkien asian kanssa kamppailevien kannattaisi muuttaa Lounais-Suomeen tai esim pk-seudulle niin elinikäinen haaste olisi selätetty. :thumbsup: Toki, itse olen valinnut asuinpaikkani siten että en tarvitse autoa (toki siitäkin satunnaista hyötyä olisi) mutta eipähän se ainakaan välttämättömyys ole. Lisäksi pidän siitä että palvelut ovat saavutettavissa helposti ja asuinpaikka on silti rauhallinen. Kehittyvässä kaupunginosassa on jonkinlainen mahdollisuus saada omistusasunnostakin jossain kohden vähän extraa takaisin jos planeetat ovat suosiollisessa asennossa. Eli itse olen rakentanut elämääni haluamaani suuntaan, muu näyttää tulevan siinä sivussa vähän kuin bonuksena. :)
Jaa, mä taas olen kyllä sitä mieltä, että autottomuudella mies kyllä selvästi kampittaa itseään, mitä tulee naiskuvioihin...

Toki jossain Hjelsingjöörin pelipaikoilla varmasti ilman autoakin pärjää (elämässä yleensä ja naistenkin suhteen), mutta on se silti miehelle miinus, ettei ole autoa. Se nyt vaan on miehekästä ja käytännöllistä, että pystyy kuskaamaan daamia (tai daamin tavaroita) paikasta toiseen, tai itseään daamin luokse vaikka hornankuuseen, puhumattakaan sitten jos ajatellaan perheen perustamista tosissaan tai mentaalitasolla.

Luulen, että Erkin kanssa ollaan molemmat sitä mieltä, että tässä tapauksessa vastakohdat EIVÄT täydennä toisiaan :D
Jos olet kivannäköinen nymfomaani, niin huonot mielipiteet voidaan antaa anteeksi. ;) ;)

Näin se vaan menee.
 
Toki jossain Hjelsingjöörin pelipaikoilla varmasti ilman autoakin pärjää (elämässä yleensä ja naistenkin suhteen), mutta on se silti miehelle miinus, ettei ole autoa. Se nyt vaan on miehekästä ja käytännöllistä, että pystyy kuskaamaan daamia (tai daamin tavaroita) paikasta toiseen, tai itseään daamin luokse vaikka hornankuuseen, puhumattakaan sitten jos ajatellaan perheen perustamista tosissaan tai mentaalitasolla.
No höpö höpö nyt taas. Jos nainen tarvitsee autoa niin hänellä on ihan oma kortti ja auto. Tules nyt jo 2000-luvulle sieltä nuoruuden pillurallinostalgioista.
 
No höpö höpö nyt taas. Jos nainen tarvitsee autoa niin hänellä on ihan oma kortti ja auto. Tules nyt jo 2000-luvulle sieltä nuoruuden pillurallinostalgioista.
No mä ajattelen ensisijaisesti ihan käytännön liikkumisen kannalta.

Kyllä mulle henkilökohtaisesti auto on ollut ihan kaiken aa ja oo naisten riiuttelussa, ja ilman sitä kyllä olisi pidellyt hyvin hiljaista. Tosiaan jos asuu aivan pelipaikoilla Helsingissä, niin ilmankin voi pärjätä, mutta puolirampana joutuu silti pelaamaan, koska kohderyhmä jää väkisinkin paljon pienemmäksi kuin mitä voisit autolla helposti saavuttaa.

Esimerkiksi mulle autollisena ihmisenä on pelikenttänä ollut koko Etelä- (ja hieman keskinenkin) Suomi etenkin tuossa viime vuosikymmenen loppupuolella. Kilometrejä on kertynyt, mutta so not. Tosiaan Helsingin ytimisissä olisi voinut pelata erilaista pienen piirin peliä, mutta olisihan se aika rajoittavaa.

Niin, katsos kun me miehet rakastetaan naisia niin paljon, että ollaan jopa valmiita menemään melkein kuuhun asti niiden takia... :smoke: Mutta pientähän tämä vielä on siihen nähden, että monet lähtee kirjaimellisesti toiselle puolelle maailmaa naisia vonkaamaan. Mä sentään olen lähinnä Suomessa riiutellut.
 
Viimeksi muokattu:
Jaa, mä taas olen kyllä sitä mieltä, että autottomuudella mies kyllä selvästi kampittaa itseään, mitä tulee naiskuvioihin...
En kyllä ihan heti saa ynnäiltyä että yksikään suhde olisi jäänyt muodstumatta sen takia ettei ole autoa. Eli melkoinen kuriositeetti tämä. On autoja toki joskus ollutkin mutta tajusin ettenhän mä sillä mitään ihmeitä tee niin pistin myyden pois. :thumbsup:

Toki jossain Hjelsingjöörin pelipaikoilla varmasti ilman autoakin pärjää (elämässä yleensä ja naistenkin suhteen), mutta on se silti miehelle miinus, ettei ole autoa. Se nyt vaan on miehekästä ja käytännöllistä, että pystyy kuskaamaan daamia (tai daamin tavaroita) paikasta toiseen, tai itseään daamin luokse vaikka hornankuuseen, puhumattakaan sitten jos ajatellaan perheen perustamista tosissaan tai mentaalitasolla.
Ai niin että auton omistaminen on miehekästä? Okei.. :D Mielenkiintoinen näkemys. Helpommalla pääsee kun valitsee kumppanikseen naisen joka ei asu jossain hornankuusessa, eikö? Jää sitten niille hornankuusessakin asuville ukoille sinne vongattavaa - ja siinä onnistuessaan voi Skodallaan kaartaa uljaan miehekkäästi pihaan. :D

Jos ajatellaan perheen perustamista? Jos tarkoitat tällä lasten tekemistä niin olen ollut täysin yksiselitteinen kumppaniehdookkaille että itse en ole lisääntymässä joten siitä ei pitäisi epäselvyyttä olla. Ehkä vaan itselle tuo autottomuus sopii varsin mallikkaasti. En tarvi koslaa myöskään pönkittääkseni itsetuntoa, se kuulostaisi jo ajatuksena kummalta.
 
Jaa, mä taas olen kyllä sitä mieltä, että autottomuudella mies kyllä selvästi kampittaa itseään, mitä tulee naiskuvioihin...

Toki jossain Hjelsingjöörin pelipaikoilla varmasti ilman autoakin pärjää (elämässä yleensä ja naistenkin suhteen), mutta on se silti miehelle miinus, ettei ole autoa. Se nyt vaan on miehekästä ja käytännöllistä, että pystyy kuskaamaan daamia (tai daamin tavaroita) paikasta toiseen, tai itseään daamin luokse vaikka hornankuuseen, puhumattakaan sitten jos ajatellaan perheen perustamista tosissaan tai mentaalitasolla.

Itsehän en mitään daamia kuskaa mihinkään, saatikka ajele pillun perässä ja yksi kriteereistä oli että daamilla pitää olla kortti ja oma auto! Akkaa en ole koskaan hakenut baari-illan jälkeen mistään, ellei kyseessä ole joku klo 22 loppunut tapahtuma, myöhemmiltä reissuilta on tullut ihan omia kyytejä kotiin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 298
Viestejä
4 867 646
Jäsenet
78 630
Uusin jäsen
Nafu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom