Nettitreffit + Tinder

Parikymppisenä sitä on vielä ihan ok olla epävarma mitä haluaa ja kuluttaa aikaansa epämääräisissä suhteissa, mutta jos lapsia oikeasti haluaa niin jossain vaiheessa se on vaan pakko ryhtyä hommiin, eikä voi vaan jäädä odottamaan "sitä täydellistä".
Miehillä ei kyllä ole läheskään samalla tavalla kiire kuin naisilla. Ihan biologian perusasioita. Ei miehen tarvitse 3-kympin jälkeen löytää kiireesti äitiä lapsilleen. Ei miehen tarvitse edes tietää, haluaako lapsia vai ei.

Toki lasten tekeminen nuorena voi olla ihan fiksua, jos lapsia ylipäätään elämässään tekee. Mutta tosiaan ei se miesten kohdalla ole niin justiinsa. Naisilla kello tikittää ihan eri vauhdilla.
 
Miehillä ei kyllä ole läheskään samalla tavalla kiire kuin naisilla. Ihan biologian perusasioita. Ei miehen tarvitse 3-kympin jälkeen löytää kiireesti äitiä lapsilleen. Ei miehen tarvitse edes tietää, haluaako lapsia vai ei.

Toki lasten tekeminen nuorena voi olla ihan fiksua, jos lapsia ylipäätään elämässään tekee. Mutta tosiaan ei se miesten kohdalla ole niin justiinsa. Naisilla kello tikittää ihan eri vauhdilla.
Näinhän se toki biologisesti on, mutta tämä ei ole koko totuus. Myös miesten sperman laatu heikkenee iän myötä.

Lisäksi, kuten tässä nyt on todettu, ei 4-, 5-kymppisten miesten ole enää kovin helppoa saada niitä parhaassa lisääntymisiässä olevia naisia kumppaneikseen. Myös yövalvomiset käy kuulemma jaksamisen päälle enemmän kuin nuorena, vaikka tässä on varmasti paljon yksilötasolla eroja. Kuitenkin ihan huomioitava seikka sekin, että vauvavuosi on usein todella raskas, eikä asia ainakaan helpotu jos itsellä alkaa ikä painaa.

Tunnen itse yhden hyvin kypsällä iällä ensimmäistä (ja viimeistä) kertaa isäksi tulleen, ja hänellä oli kyllä todella isoja vaikeuksia hyväksyä lapsen tuomat muutokset elämäänsä ja parisuhteeseensa, kun oli niin kauan elänyt lapsettoman arkea.
 
Näinhän se toki biologisesti on, mutta tämä ei ole koko totuus. Myös miesten sperman laatu heikkenee iän myötä.

Lisäksi, kuten tässä nyt on todettu, ei 4-, 5-kymppisten miesten ole enää kovin helppoa saada niitä parhaassa lisääntymisiässä olevia naisia kumppaneikseen. Myös yövalvomiset käy kuulemma jaksamisen päälle enemmän kuin nuorena, vaikka tässä on varmasti paljon yksilötasolla eroja. Kuitenkin ihan huomioitava seikka sekin, että vauvavuosi on usein todella raskas, eikä asia ainakaan helpotu jos itsellä alkaa ikä painaa.

Tunnen itse yhden hyvin kypsällä iällä ensimmäistä (ja viimeistä) kertaa isäksi tulleen, ja hänellä oli kyllä todella isoja vaikeuksia hyväksyä lapsen tuomat muutokset elämäänsä ja parisuhteeseensa, kun oli niin kauan elänyt lapsettoman arkea.
Niin, mutta kuten sanoin, ei miehillä biologinen kello tikitä läheskään samaa tahtia kuin naisilla, eikä näitä päätöksiä ole mikään ihan pakko tehdä verrattain varhain. Jossei nuorena huvita lapsia tehdä, niin on mahdollista, että vielä vanhemmallakin iällä se voi onnistua.

Eikä siihen varmaankaan ole mitään yleissääntöä, että vanhemmille miehille isyys olisi jotenkin erityisen rankkaa. Ei välttämättä ole. Voi olla jopa ihan mukavaa, jos on ihmisenä rauhoittunut eikä tarvitse enää viilettää nuoruuden viiletyksiä siellä täällä.
 
Niin, mutta kuten sanoin, ei miehillä biologinen kello tikitä läheskään samaa tahtia kuin naisilla, eikä näitä päätöksiä ole mikään ihan pakko tehdä verrattain varhain. Jossei nuorena huvita lapsia tehdä, niin on mahdollista, että vielä vanhemmallakin iällä se voi onnistua.

Eikä siihen varmaankaan ole mitään yleissääntöä, että vanhemmille miehille isyys olisi jotenkin erityisen rankkaa. Ei välttämättä ole. Voi olla jopa ihan mukavaa, jos on ihmisenä rauhoittunut eikä tarvitse enää viilettää nuoruuden viiletyksiä siellä täällä.
Kiva olla välillä samaakin mieltä :lol:
Miehenäkään, ja etenkään miehenä, en suostuisi lisääntymään kenenkään kanssa lyhyen (=vuoden tai kahden) tuntemisen jälkeen. Varsinkaan jos ikää olisi vasta se joku niukin naukin 30. Toki tilanne muuttuu kimurantimmaksi, jos on jo se unelmapuoliso ja hänen biologinen kello pitää jo syystä meteliä.
 
Kiva olla välillä samaakin mieltä :lol:
Miehenäkään, ja etenkään miehenä, en suostuisi lisääntymään kenenkään kanssa lyhyen (=vuoden tai kahden) tuntemisen jälkeen. Varsinkaan jos ikää olisi vasta se joku niukin naukin 30. Toki tilanne muuttuu kimurantimmaksi, jos on jo se unelmapuoliso ja hänen biologinen kello pitää jo syystä meteliä.
Nykyaikana tosin mies ei voi luottaa siihen, että potentiaalisia äiti-kandidaatteja on tarjolla mielin määrin. Etenkään hyviä. Voi siis olla, että jos on sellainen tunne, että haluaa isäksi elämässään tulla, niin sopiva tilaisuus voi olla syytä hyödyntää.

Hyvin mahdollisesti käy tosin joka tapauksessa niin, että jossain vaiheessa huomaa olevansa 50-50 isä tms... :smoke: Mutta ainakin sitten on jälkikasvua. Jos se kerran on tärkeää.
 
Nykyaikana tosin mies ei voi luottaa siihen, että potentiaalisia äiti-kandidaatteja on tarjolla mielin määrin. Etenkään hyviä. Voi siis olla, että jos on sellainen tunne, että haluaa isäksi elämässään tulla, niin sopiva tilaisuus voi olla syytä hyödyntää.

Hyvin mahdollisesti käy tosin joka tapauksessa niin, että jossain vaiheessa huomaa olevansa 50-50 isä tms... :smoke: Mutta ainakin sitten on jälkikasvua. Jos se kerran on tärkeää.
Tässä on tosiaan niukkuutta jaossa puolin ja toisin. Menee tosin jo sen toisen ketjun aiheeksi. Ja erotkin tuntuvat olevan niin yleisiä, että ydinperheen säilyminen lapsen aikuistumiseen saakka on kohta poikkeuksellista [/mutu]. Omassa ikäluokassani näitä vuoroviikkoisiä tuli Tinderissä vastaan paljon, ja yhdestä kokeilusta viisastuneena skippasin sittemmin ne kaikki.
 
No se tärkein aspekti on se, että asut jossain muualla kuin hornankuusessa.

Todennäköisesti asut "pelipaikoilla". Se auttaa asiaa huomattavasti suhteessa siihen, että hornankuusessa saisit lähinnä känsät käteen vaikka olisit kuinka kiva ja luotettava.

Lisättäköön, että oikeastaan suurin osa Suomea on enemmän tai vähemmän "hornankuusta". Heti kun siirrytään Lounais-Suomesta johonkin suuntaan niin kovasti alkaa hornankuusistumaan.
Sittenhän kaikkien asian kanssa kamppailevien kannattaisi muuttaa Lounais-Suomeen tai esim pk-seudulle niin elinikäinen haaste olisi selätetty. :thumbsup: Toki, itse olen valinnut asuinpaikkani siten että en tarvitse autoa (toki siitäkin satunnaista hyötyä olisi) mutta eipähän se ainakaan välttämättömyys ole. Lisäksi pidän siitä että palvelut ovat saavutettavissa helposti ja asuinpaikka on silti rauhallinen. Kehittyvässä kaupunginosassa on jonkinlainen mahdollisuus saada omistusasunnostakin jossain kohden vähän extraa takaisin jos planeetat ovat suosiollisessa asennossa. Eli itse olen rakentanut elämääni haluamaani suuntaan, muu näyttää tulevan siinä sivussa vähän kuin bonuksena. :)
 
Miehillä ei kyllä ole läheskään samalla tavalla kiire kuin naisilla. Ihan biologian perusasioita. Ei miehen tarvitse 3-kympin jälkeen löytää kiireesti äitiä lapsilleen. Ei miehen tarvitse edes tietää, haluaako lapsia vai ei.

Toki lasten tekeminen nuorena voi olla ihan fiksua, jos lapsia ylipäätään elämässään tekee. Mutta tosiaan ei se miesten kohdalla ole niin justiinsa. Naisilla kello tikittää ihan eri vauhdilla.

Tottakai naisilla biologiset realiteetit on tässä asiassa paljon julmempia, mutta kyllä miehilläkin ihan merkittävästi esim. mahdolliset kehityshäiriöt lapsilla kasvaa iän mukana. Puhumattakaan sitten siitä jaksamisesta, enkä puhu pelkistä yövalvomisista vaan ihan ylipäätään energiasta temuta lapsien kanssa. Sitten on vielä sekin yksinkertainen seikka kuinka pitkään haluaa tällä planeetalla (tilastollisten todennäköisyyksien valossa) jälkikasvunsa kanssa viettää. Saa lapsi viiskymppisenä ja ihan kohtuullisella todennäköisyydellä et ole enää edes ylppäreitä juhlimassa.

Oma esikoiseni syntyi kun olin 36-vuotias ja vaikka se on vain muutaman vuoden yli miesten ensi kertaa isäksi tulemisen iän nykyään, harmittaa silti ihan aidosti että lähdin hommaan edes niin myöhään. Toki oma elämäntilanne ym. ei esim. kymmenen vuotta aikaisemmin ollut monellakaan tapaa yhtä hyvä, eikä varteenotettavaa kumppaniakaan ollut vielä silloin jne. Silti hieman kateellisena katselen kun monilla oman ikäisillä alkaa nyt olemaan ensimmäiset lapset jo teinejä, siinä missä täällä vielä vaihdellaan kakkavaippoja.

Kuten sanottua, meitä on moneen junaan ja jos itselle lapset ei ole sellainen juttu mikä niin kiinnostaa, niin silloin voi olla hyvin vaikea ymmärtää sellaisten ihmisten mielenmaisemaa, jotka siihen hommaan lähtevät näennäisen "kevyesti" ja nopeasti. Omalta kohdaltani voin sanoa, että lapseni ovat paras juttu elämässäni ja on aivan sama vaikka vaimon kanssa joskus tulisi ero, lastenteko olisi silti ollut 1000% wöörttiä.
 
Viimeksi muokattu:
Tottakai naisilla biologiset realiteetit on tässä asiassa paljon julmempia, mutta kyllä miehilläkin ihan merkittävästi esim. mahdolliset kehityshäiriöt lapsilla kasvaa iän mukana. Puhumattakaan sitten siitä jaksamisesta ja ihan siitä yksinkertaisesta seikasta kuinka pitkään haluaa tällä planeetalla (tilastollisten todennäköisyyksien valossa) jälkikasvunsa kanssa viettää. Saa lapsi viiskymppisenä ja ihan kohtuullisella todennäköisyydellä et ole enää edes ylppäreitä juhlimassa.

Oma esikoiseni syntyi kun olin 36-vuotias ja vaikka se on vain muutaman vuoden yli miesten ensi kertaa isäksi tulemisen iän nykyään, harmittaa silti ihan aidosti että lähdin hommaan edes niin myöhään. Toki oma elämäntilanne ym. ei esim. kymmenen vuotta aikaisemmin ollut monellakaan tapaa yhtä hyvä, eikä varteenotettavaa kumppaniakaan ollut vielä silloin jne. Silti hieman kateellisena katselen kun monilla oman ikäisillä alkaa nyt olemaan ensimmäiset lapset jo teinejä, siinä missä täällä vielä vaihdellaan kakkavaippoja.

Kuten sanottua, meitä on moneen junaan ja jos itselle lapset ei ole sellainen juttu mikä niin kiinnostaa, niin silloin voi olla hyvin vaikea ymmärtää sellaisten ihmisten mielenmaailmaa, jotka siihen hommaan lähtevät näennäisen "kevyesti" ja nopeasti. Omalta kohdaltani voin sanoa, että lapseni ovat paras juttu elämässäni ja on aivan sama vaikka vaimon kanssa joskus tulisi ero, lastenteko olisi silti ollut 1000% wöörttiä.
Tämmöisessä tapauksessa ymmärrän. Kaltaisesi miehet/isäkandidaatit ovat vaan todella harvassa, jotka ovat aidosti lapsirakkaita ja halukkaita sitoutumaan isyyteen tuli mitä tuli, vaikka ero. Yleisempää on, että nainen kantaa suhteettoman suuren vastuun lasten hoitamisesta. Usein lapset näyttävät olevan pikemminkin naisen oma, henkilökohtainen projekti ja mies on perheessä jokin hangaround tai korkeintaan satunnainen apulainen. Onneksi tämmöinen on nuorempien keskuudessa selvästi vähenemään päin.
 
Miesten kannattaa huomioida myös yh-äidit. Tikitykset ja vauvayöt (todennäköisesti) ohi. Lisäksi eivät ole niin nirsoja (yleensä?). Ja voihan siinä sitten pyöräyttää vielä yhden yhteisen pullan jos molemmista siltä tuntuu.

Erkki ja Anna: get a room :love:
 
Miesten kannattaa huomioida myös yh-äidit. Tikitykset ja vauvayöt (todennäköisesti) ohi. Lisäksi eivät ole niin nirsoja (yleensä?). Ja voihan siinä sitten pyöräyttää vielä yhden yhteisen pullan jos molemmista siltä tuntuu.

Erkki ja Anna: get a room :love:
Luulen, että Erkin kanssa ollaan molemmat sitä mieltä, että tässä tapauksessa vastakohdat EIVÄT täydennä toisiaan :D
Minulle nyt vaan ei ole ongelma myöntää olevani joskus samaa mieltä sellaistenkin ihmisten kanssa, joiden kanssa arvot ja ajatukset eivät muuten oikein kohtaa.
 
Sittenhän kaikkien asian kanssa kamppailevien kannattaisi muuttaa Lounais-Suomeen tai esim pk-seudulle niin elinikäinen haaste olisi selätetty. :thumbsup: Toki, itse olen valinnut asuinpaikkani siten että en tarvitse autoa (toki siitäkin satunnaista hyötyä olisi) mutta eipähän se ainakaan välttämättömyys ole. Lisäksi pidän siitä että palvelut ovat saavutettavissa helposti ja asuinpaikka on silti rauhallinen. Kehittyvässä kaupunginosassa on jonkinlainen mahdollisuus saada omistusasunnostakin jossain kohden vähän extraa takaisin jos planeetat ovat suosiollisessa asennossa. Eli itse olen rakentanut elämääni haluamaani suuntaan, muu näyttää tulevan siinä sivussa vähän kuin bonuksena. :)
Jaa, mä taas olen kyllä sitä mieltä, että autottomuudella mies kyllä selvästi kampittaa itseään, mitä tulee naiskuvioihin...

Toki jossain Hjelsingjöörin pelipaikoilla varmasti ilman autoakin pärjää (elämässä yleensä ja naistenkin suhteen), mutta on se silti miehelle miinus, ettei ole autoa. Se nyt vaan on miehekästä ja käytännöllistä, että pystyy kuskaamaan daamia (tai daamin tavaroita) paikasta toiseen, tai itseään daamin luokse vaikka hornankuuseen, puhumattakaan sitten jos ajatellaan perheen perustamista tosissaan tai mentaalitasolla.

Luulen, että Erkin kanssa ollaan molemmat sitä mieltä, että tässä tapauksessa vastakohdat EIVÄT täydennä toisiaan :D
Jos olet kivannäköinen nymfomaani, niin huonot mielipiteet voidaan antaa anteeksi. ;) ;)

Näin se vaan menee.
 
Toki jossain Hjelsingjöörin pelipaikoilla varmasti ilman autoakin pärjää (elämässä yleensä ja naistenkin suhteen), mutta on se silti miehelle miinus, ettei ole autoa. Se nyt vaan on miehekästä ja käytännöllistä, että pystyy kuskaamaan daamia (tai daamin tavaroita) paikasta toiseen, tai itseään daamin luokse vaikka hornankuuseen, puhumattakaan sitten jos ajatellaan perheen perustamista tosissaan tai mentaalitasolla.
No höpö höpö nyt taas. Jos nainen tarvitsee autoa niin hänellä on ihan oma kortti ja auto. Tules nyt jo 2000-luvulle sieltä nuoruuden pillurallinostalgioista.
 
No höpö höpö nyt taas. Jos nainen tarvitsee autoa niin hänellä on ihan oma kortti ja auto. Tules nyt jo 2000-luvulle sieltä nuoruuden pillurallinostalgioista.
No mä ajattelen ensisijaisesti ihan käytännön liikkumisen kannalta.

Kyllä mulle henkilökohtaisesti auto on ollut ihan kaiken aa ja oo naisten riiuttelussa, ja ilman sitä kyllä olisi pidellyt hyvin hiljaista. Tosiaan jos asuu aivan pelipaikoilla Helsingissä, niin ilmankin voi pärjätä, mutta puolirampana joutuu silti pelaamaan, koska kohderyhmä jää väkisinkin paljon pienemmäksi kuin mitä voisit autolla helposti saavuttaa.

Esimerkiksi mulle autollisena ihmisenä on pelikenttänä ollut koko Etelä- (ja hieman keskinenkin) Suomi etenkin tuossa viime vuosikymmenen loppupuolella. Kilometrejä on kertynyt, mutta so not. Tosiaan Helsingin ytimisissä olisi voinut pelata erilaista pienen piirin peliä, mutta olisihan se aika rajoittavaa.

Niin, katsos kun me miehet rakastetaan naisia niin paljon, että ollaan jopa valmiita menemään melkein kuuhun asti niiden takia... :smoke: Mutta pientähän tämä vielä on siihen nähden, että monet lähtee kirjaimellisesti toiselle puolelle maailmaa naisia vonkaamaan. Mä sentään olen lähinnä Suomessa riiutellut.
 
Viimeksi muokattu:
Jaa, mä taas olen kyllä sitä mieltä, että autottomuudella mies kyllä selvästi kampittaa itseään, mitä tulee naiskuvioihin...
En kyllä ihan heti saa ynnäiltyä että yksikään suhde olisi jäänyt muodstumatta sen takia ettei ole autoa. Eli melkoinen kuriositeetti tämä. On autoja toki joskus ollutkin mutta tajusin ettenhän mä sillä mitään ihmeitä tee niin pistin myyden pois. :thumbsup:

Toki jossain Hjelsingjöörin pelipaikoilla varmasti ilman autoakin pärjää (elämässä yleensä ja naistenkin suhteen), mutta on se silti miehelle miinus, ettei ole autoa. Se nyt vaan on miehekästä ja käytännöllistä, että pystyy kuskaamaan daamia (tai daamin tavaroita) paikasta toiseen, tai itseään daamin luokse vaikka hornankuuseen, puhumattakaan sitten jos ajatellaan perheen perustamista tosissaan tai mentaalitasolla.
Ai niin että auton omistaminen on miehekästä? Okei.. :D Mielenkiintoinen näkemys. Helpommalla pääsee kun valitsee kumppanikseen naisen joka ei asu jossain hornankuusessa, eikö? Jää sitten niille hornankuusessakin asuville ukoille sinne vongattavaa - ja siinä onnistuessaan voi Skodallaan kaartaa uljaan miehekkäästi pihaan. :D

Jos ajatellaan perheen perustamista? Jos tarkoitat tällä lasten tekemistä niin olen ollut täysin yksiselitteinen kumppaniehdookkaille että itse en ole lisääntymässä joten siitä ei pitäisi epäselvyyttä olla. Ehkä vaan itselle tuo autottomuus sopii varsin mallikkaasti. En tarvi koslaa myöskään pönkittääkseni itsetuntoa, se kuulostaisi jo ajatuksena kummalta.
 
Jaa, mä taas olen kyllä sitä mieltä, että autottomuudella mies kyllä selvästi kampittaa itseään, mitä tulee naiskuvioihin...

Toki jossain Hjelsingjöörin pelipaikoilla varmasti ilman autoakin pärjää (elämässä yleensä ja naistenkin suhteen), mutta on se silti miehelle miinus, ettei ole autoa. Se nyt vaan on miehekästä ja käytännöllistä, että pystyy kuskaamaan daamia (tai daamin tavaroita) paikasta toiseen, tai itseään daamin luokse vaikka hornankuuseen, puhumattakaan sitten jos ajatellaan perheen perustamista tosissaan tai mentaalitasolla.

Itsehän en mitään daamia kuskaa mihinkään, saatikka ajele pillun perässä ja yksi kriteereistä oli että daamilla pitää olla kortti ja oma auto! Akkaa en ole koskaan hakenut baari-illan jälkeen mistään, ellei kyseessä ole joku klo 22 loppunut tapahtuma, myöhemmiltä reissuilta on tullut ihan omia kyytejä kotiin.
 
Helpommalla pääsee kun valitsee kumppanikseen naisen joka ei asu jossain hornankuusessa, eikö?
Se on toki kiva, jos on reilusti valinnanvaraa ja runsaasti ehdokkaita omassa pikku kuplassa.

Siltikin, siinä kuplan sisälläkin on varmasti naisia, jotka arvostaisivat sitä, että miehellä on auto, koska se nyt vaan helpottaa käytännön asioita. Ihan IKEA:ssa käymisestä lähtien.

Jos ajatellaan perheen perustamista? Jos tarkoitat tällä lasten tekemistä niin olen ollut täysin yksiselitteinen kumppaniehdookkaille että itse en ole lisääntymässä joten siitä ei pitäisi epäselvyyttä olla. Ehkä vaan itselle tuo autottomuus sopii varsin mallikkaasti. En tarvi koslaa myöskään pönkittääkseni itsetuntoa, se kuulostaisi jo ajatuksena kummalta.
Niin, mutta joku nainen voi silti alitajuisesti pitää miinuksena sitä, ettei sulla ole parhaita mahdollisia näkyviä valmiuksia isyyteen, vaikket isäksi haluaisikaan ja sen sanot suoraan.
 
Siltikin, siinä kuplan sisälläkin on varmasti naisia, jotka arvostaisivat sitä, että miehellä on auto, koska se nyt vaan helpottaa käytännön asioita. Ihan IKEA:ssa käymisestä lähtien.

Niin, mutta joku nainen voi silti alitajuisesti pitää miinuksena sitä, ettei sulla ole parhaita mahdollisia näkyviä valmiuksia isyyteen, vaikket isäksi haluaisikaan ja sen sanot suoraan.
Ja entäpäs sitten? Jos joku nainen edellyttäisi sitä että miehellä pitää olla auto niin on aivan vapaa etsimään itselleen sellaisen. :D Pätee täysin samoin myös tuohon "parhaita mahdollisia näkyviä valmiuksia isyyteen" -kohtaan. En minä ala itseäni omasta mielestäni valheellisesti muokkaamaan johonkin "potentiaalinen koti-isä" -muottiin jotta _ehkä_ joku nainen vois alitajuisesti juuri sitä pitää kriittisenä tekijänä jatkon osalta. Miksi edes pitäisi? :D Todella hämmentävää.
 
Ja entäpäs sitten? Jos joku nainen edellyttäisi sitä että miehellä pitää olla auto niin on aivan vapaa etsimään itselleen sellaisen. :D Pätee täysin samoin myös tuohon "parhaita mahdollisia näkyviä valmiuksia isyyteen" -kohtaan. En minä ala itseäni omasta mielestäni valheellisesti muokkaamaan johonkin "potentiaalinen koti-isä" -muottiin jotta _ehkä_ joku nainen vois alitajuisesti juuri sitä pitää kriittisenä tekijänä jatkon osalta. Miksi edes pitäisi? :D Todella hämmentävää.
Kun olet niin hyvässä asemassa, että naisia syöksyy sisään ovista ja ikkunoista yhtenä virtana, niin jatka toki entiseen malliin, eihän sun tarvitse mitään muuttaa!

Useimmilla muilla meistä sen sijaan tilanne on haastavampi, ja joudumme kiinnittämään enemmän huomiota erilaisiin markkina-arvoomme ja käytännön riiutteluvalmiuksiin liittyviin yksityiskohtiin.
 
Kun olet niin hyvässä asemassa, että naisia syöksyy sisään ovista ja ikkunoista yhtenä virtana, niin jatka toki entiseen malliin, eihän sun tarvitse mitään muuttaa!

Useimmilla muilla meistä sen sijaan tilanne on haastavampi, ja joudumme kiinnittämään enemmän huomiota erilaisiin markkina-arvoomme ja käytännön riiutteluvalmiuksiin liittyviin yksityiskohtiin.
Tarkoitatko siis että miesten joilla on haasteita saada treffi- tms. kumppaneita, niin heidän tulisi alkaa aivan turhaan pokkuroimaan, ostaa autoa ja muuta maallista omaisuutta jne. vain saadakseen mahdollisesti seuraa? Sanoisin että se suurin kehittämisen paikka piilee siinä omassa asenteessa. Toki, tiedostan että esim pituutta ei oikein voi itsessään kehittää mutta aika monta henkisen puolen asiaa (oman siistityn olemuksen lisäksi) pystyy, mm. itsetunto, naisten kohteleminen samanarvoisina, aito kiinnostus kumppaniehdokasta kohtaan (eli muutenkin kun vaan seksinukkena), jne. Lisäksi siihen päälle itsensä arvostus. Helpompaa se toki on ostaa auto ja ajella läpi puolta Suomen p*llunkiilto silmissä mutta kannattaako moinen oikeasti? Mielestäni ei.
 
Tarkoitatko siis että miesten joilla on haasteita saada treffi- tms. kumppaneita, niin heidän tulisi alkaa aivan turhaan pokkuroimaan, ostaa autoa ja muuta maallista omaisuutta jne. vain saadakseen mahdollisesti seuraa? Sanoisin että se suurin kehittämisen paikka piilee siinä omassa asenteessa. Toki, tiedostan että esim pituutta ei oikein voi itsessään kehittää mutta aika monta henkisen puolen asiaa (oman siistityn olemuksen lisäksi) pystyy, mm. itsetunto, naisten kohteleminen samanarvoisina, aito kiinnostus kumppaniehdokasta kohtaan (eli muutenkin kun vaan seksinukkena), jne. Lisäksi siihen päälle itsensä arvostus. Helpompaa se toki on ostaa auto ja ajella läpi puolta Suomen p*llunkiilto silmissä mutta kannattaako moinen oikeasti? Mielestäni ei.
Auton omistaminen ylipäätään on melkein itsestäänselvyys kehä 3:n ulkopuolella asuvalle aikuiselle miehelle. Ei sitä autoa välttämättä naisten takia omisteta vaan elämän takia, mutta aika vaikeaksi voisi mennä naistenkin kanssa jos ilman autoa yrittää pärjäillä.

Haluaisin myös huomauttaa, että HSL:n asiakkaistakin 2/3 on naisia. Toisin sanoen miehet eivät erityisesti suosi julkista liikennettä sielläkään. Varmasti jotkut miespuoliset hipit elää sellaisessa kuplassa, jossa henkilöautot ei ole juttu, mutta elämää on myös sellaisen vasemmistokuplan ulkopuolella.
 
Tarkoitatko siis että miesten joilla on haasteita saada treffi- tms. kumppaneita, niin heidän tulisi alkaa aivan turhaan pokkuroimaan, ostaa autoa ja muuta maallista omaisuutta jne. vain saadakseen mahdollisesti seuraa? Sanoisin että se suurin kehittämisen paikka piilee siinä omassa asenteessa. Toki, tiedostan että esim pituutta ei oikein voi itsessään kehittää mutta aika monta henkisen puolen asiaa (oman siistityn olemuksen lisäksi) pystyy, mm. itsetunto, naisten kohteleminen samanarvoisina, aito kiinnostus kumppaniehdokasta kohtaan (eli muutenkin kun vaan seksinukkena), jne. Lisäksi siihen päälle itsensä arvostus. Helpompaa se toki on ostaa auto ja ajella läpi puolta Suomen p*llunkiilto silmissä mutta kannattaako moinen oikeasti? Mielestäni ei.
Luulen, että teidän kahden "kohderyhmää" yhdistää vain sukupuoli. Siinä markkinassa jossa Erkki ja kumppanit toimivat, kriteereinä naisille oli vain että on pulssi, toosa ja alhainen BMI. Naiselle puolestaan tulee riittää, että miehellä on tarjota kyytiä autolla ja ilman. Bonuksena nainen voi nauttia puntilla treenatusta kehosta, mutta vain jos nainenkin täyttää BMI-ehdon.

Sitten ollaan me muut, joilla on vähän toisenlaisia kriteereitä ja itselläkin ehkä vähän enemmän tarjottavaa potentiaaliselle kumppanille.

Tässä tiivistettynä tämän keskustelun osapuolten näkökulmat.
 
Auton omistaminen ylipäätään on melkein itsestäänselvyys kehä 3:n ulkopuolella asuvalle aikuiselle miehelle. Ei sitä autoa välttämättä naisten takia omisteta vaan elämän takia, mutta aika vaikeaksi voisi mennä naistenkin kanssa jos ilman autoa yrittää pärjäillä.

Ei autoa tarvi välttämättä muissakaan isoissa kaupungeissa, esim. vaikka Tampereella. Olettaen siis ettei asu syrjempänä, tai tarvi mennä toiselle puolelle kaupunkia töihin.
 
Ei autoa tarvi välttämättä muissakaan isoissa kaupungeissa, esim. vaikka Tampereella. Olettaen siis ettei asu syrjempänä, tai tarvi mennä toiselle puolelle kaupunkia töihin.
Ei varmaan "tarvikaan", jos haluaa ilmankin pärjätä, mutta se ei ole se todellisuus, joka tosiasiassa vallitsee.

Suomessa on ajoneuvorekisterissä 7 miljoonaa ajoneuvoa (5 miljoonaa liikennekäytössä). Siitä kun vähän ynnäilee, voi päätellä, että kyllä niitä aika monella on, etenkin miehillä. Kaltaisesi city-hipit on harvinainen poikkeus sääntöön.
 
Auton omistaminen ylipäätään on melkein itsestäänselvyys kehä 3:n ulkopuolella asuvalle aikuiselle miehelle. Ei sitä autoa välttämättä naisten takia omisteta vaan elämän takia, mutta aika vaikeaksi voisi mennä naistenkin kanssa jos ilman autoa yrittää pärjäillä.

Haluaisin myös huomauttaa, että HSL:n asiakkaistakin 2/3 on naisia. Toisin sanoen miehet eivät erityisesti suosi julkista liikennettä sielläkään. Varmasti jotkut miespuoliset hipit elää sellaisessa kuplassa, jossa henkilöautot ei ole juttu, mutta elämää on myös sellaisen vasemmistokuplan ulkopuolella.
Terveiset kasarille. :) Itsellä on ollut kymmenkunta autoa ja useampi moottoripyörä omistuksessa. En saa vaan niin minkäänmoista syy-seuraussuhdetta vedettyä noiden kulkineiden ja kumppaneiden välille. Kohta pakkaan kamat kasaan ja siirryn 150km mopolla pohjoisemmaksi. Toki, junalla pääsisi vaivattomammin mutta kelit on kohdillaan ja etätyöt ei rajoita fyysistä sijaintia. Toivotaan että sinulla "automiehenä" vielä tärppää niin ei ole ollut kaikki meuhkaaminen aivan turhaa.. :D

Sitten ollaan me muut, joilla on vähän toisenlaisia kriteereitä ja itselläkin ehkä vähän enemmän tarjottavaa potentiaaliselle kumppanille.
Ja tämä on asia josta olen todella kiitollinen. :)
 
Terveiset kasarille. :) Itsellä on ollut kymmenkunta autoa ja useampi moottoripyörä omistuksessa. En saa vaan niin minkäänmoista syy-seuraussuhdetta vedettyä noiden kulkineiden ja kumppaneiden välille. Kohta pakkaan kamat kasaan ja siirryn 150km mopolla pohjoisemmaksi. Toki, junalla pääsisi vaivattomammin mutta kelit on kohdillaan ja etätyöt ei rajoita fyysistä sijaintia. Toivotaan että sinulla "automiehenä" vielä tärppää niin ei ole ollut kaikki meuhkaaminen aivan turhaa.. :D
Automiehenä tärppää noin äärettömän paljon paremmin kuin autottomana tärppäisi, sillä asun sellaisessa paikassa, jossa nyt ei ihan hirveästi ole tarjontaa lähialueilla.

Jossei autoa olisi, niin voisi valita joko A) unohtaa naiset kokonaan tai B) muuttaa jonnekin isoon kaupunkiin Suomessa (=Helsinkiin) tai mieluummin ulkomaille.

Tänäkin keväänä heitin jo yhden 200+ kilometrin keikan (suuntaansa) yhden illan panon takia, ja kyllä muuten kannatti..
 
Automiehenä tärppää noin äärettömän paljon paremmin kuin autottomana tärppäisi, sillä asun sellaisessa paikassa, jossa nyt ei ihan hirveästi ole tarjontaa lähialueilla.

Jossei autoa olisi, niin voisi valita joko A) unohtaa naiset kokonaan tai B) muuttaa jonnekin isoon kaupunkiin Suomessa (=Helsinkiin) tai mieluummin ulkomaille.

Tänäkin keväänä heitin jo yhden 200+ kilometrin keikan (suuntaansa) yhden illan panon takia, ja kyllä muuten kannatti..
Ethän sinä sillä autolla vaikutusta keneenkään tee, se vaan helpottaa markkina-alueesi maantieteellistä laajentamista.
 
Rupesin tässä taas miettiään sitä ihastumisen/kipinän "fiilistä" jotai henkilöä kohtaan versus noita fiiliksiä ei tulisi vaan syventyisi ns. "kaveripohjalta".
Tapasin nyt viime torstain tavattua daamia toista kertaa ja voin muuten sanoa, että onpas helppoa olla. Kaikki muu "täsmää" aika hyvin paitsi että mulla ei ole ihastumisen tunteita tätä ihmistä kohtaa.
Mutta mikä olisi se todennäköisyys ihastua johonkin samalla huomaten että se olisi ihmisenäkin täydellinen?
Vaikeaa tämä deittailu.
 
Ethän sinä sillä autolla vaikutusta keneenkään tee, se vaan helpottaa markkina-alueesi maantieteellistä laajentamista.
Sanoinkin aiemmassa viestissä, että ajattelen asiaa "ensisijaisesti ihan käytännön liikkumisen kannalta".

Mutta voin kyllä kuvitella, että auton omistaminen antaa myös tiettyä statusta ainakin Kehä 3:n ulkopuolella. Autotonta miestä saatetaan pitää jopa hieman outona ja creepynäkin, koska oletus nyt kuitenkin on, että auto on. Ties mikä narkkari tai rikollinen on kyseessä jossei edes korttia/autoa omista... Köyhä nyt ainakin.

Merkilläkin voi alkaa olla väliä ja merkitystä, jos puhutaan marginaalinaisista. Toki upealla autolla voinee hurmata naisia, joita ei muuten niin voisi. Moottoripyörien kanssa sama juttu.
 
Viimeistään kyllä tuossa menee itsellä raja. Jos ämmällä on jonain suhteen ehtona tietyt automerkit tai ylipäätään se, onko autoa tarpeesta riippumatta, on kiinnostukseni kyseistä kullankaivajaa satunnaispanoa pidemmälle puhdas nolla. Se on loputon suo, kun tuollaisen haluja kukaan lähtee täyttämään. Ja miksi? Mitä näillä "jumalattarilla" itsellään on tarjota muuta kuin alati lisää vaativa vittumainen luonne ja hyvä perse?
 
Viimeistään kyllä tuossa menee itsellä raja. Jos ämmällä on jonain suhteen ehtona tietyt automerkit tai ylipäätään se, onko autoa tarpeesta riippumatta, on kiinnostukseni kyseistä kullankaivajaa satunnaispanoa pidemmälle puhdas nolla. Se on loputon suo, kun tuollaisen haluja kukaan lähtee täyttämään. Ja miksi? Mitä näillä "jumalattarilla" itsellään on tarjota muuta kuin alati lisää vaativa vittumainen luonne ja hyvä perse?
Samaa mieltä (ihan vaan koska ei ole varaa hienoon autoon... ;)), mutta ei ole mikään suuri salaisuus eikä rakettitiedettä, että miehen statuksella on väliä naisille. Ja sitä voi korottaa erilaisin menetelmin, kuten pröystäilevällä rahankäytöllä.

Joka tapauksessa autossa on paljon tärkeämpää se, että sellainen ylipäätään on, kuin mikä on merkki.
 
Mä näkisin enemmän statusta seuraaviin asioihin:

1. Sosiaalisuus/sosiaaliset taidot ja minkälaisia ystäviä. Jo yksi hyvä miespuolinen ystävä jonka kanssa tehdä bisnestä on arvomaailmaltaan 100x parempi kuin 20 baarikaveria
2. Läsnäolotaidot -ja keskustelutaidot
3. Intohimo ja se elämän "missio" tai "kipinä"
4. Raha. Toki älkää ymmärtäkö tätä väärin. Taloudellisesti sujut ja ei rehvastele sen kanssa. Se jolla on se sadantuhannen BMW saattaa olla korvia myöten lainoissa versus miljonääri jolla on hovikusi paljo surkeammalla autolla. Näin huonolla verrannolla heitettynä :D Mut tää kombinoituu aika usein sitten työhön ja/tai intohimon kohteisiin jolla sit sitä fyffee ehkäpä tekee
5. Itsestään huolehtiminen
6. Tunteellisesti independent

Jokainen tyylillään.
 
Sanoinkin aiemmassa viestissä, että ajattelen asiaa "ensisijaisesti ihan käytännön liikkumisen kannalta".

Mutta voin kyllä kuvitella, että auton omistaminen antaa myös tiettyä statusta ainakin Kehä 3:n ulkopuolella. Autotonta miestä saatetaan pitää jopa hieman outona ja creepynäkin, koska oletus nyt kuitenkin on, että auto on. Ties mikä narkkari tai rikollinen on kyseessä jossei edes korttia/autoa omista... Köyhä nyt ainakin.

Merkilläkin voi alkaa olla väliä ja merkitystä, jos puhutaan marginaalinaisista. Toki upealla autolla voinee hurmata naisia, joita ei muuten niin voisi. Moottoripyörien kanssa sama juttu.
Mistähän ihmeen 90-luvun siideripissiksistä olet naiskäsityksesi muodostanut :facepalm: (Tätä mietin itse asiassa aika usein tätä ketjua lukiessani joidenkin kirjoittajien kohdalla.) On totta, että kehä kolmosen ja isoimpien kaupunkien ulkopuolella on jokseenkin harvinaisempaa, ettei omista autoa. Mutta aikuinen ihminen varmaan kysyisi kiinnostuneena miksei omista, sen sijaan että päättelisi miehen olevan epäilyttävä. Ellei sitten ole muitakin syitä vetää sellainen johtopäätös, mutta silloinkaan autottomuus tuskin on se ensisijainen ongelma.
 
Onhan tuo auto ihan ässä jo ihan extempore treffejä ajatellen. Sen kun kurvaa mimmin kyytiin ja suuntaa johki lammelle iltauinnille. Julkisilla aika tekemätön paikka. Yhtäkään ei ole auton merkki tai hinta kylläkään kiinnostanut (10v vanha japanilainen pikku auto). Isoin plussa autossa on ehdottomasti vapaus.
 
En edes tiedä kaikista treffaamistani miehistä oliko heillä auto vai ei. Tapana kun oli ihan itsenäisesti liikkua sinne treffeille, enkä tiedustellut millä kukakin mies saapui itse paikalle. Toki ollaan päähesulissa ja viherpiiperönä auto olisi minulle pikemminkin miinus. Enempi kiinnostaisi miehen fillari.
 
Onhan tuo auto ihan ässä jo ihan extempore treffejä ajatellen. Sen kun kurvaa mimmin kyytiin ja suuntaa johki lammelle iltauinnille. Julkisilla aika tekemätön paikka. Yhtäkään ei ole auton merkki tai hinta kylläkään kiinnostanut (10v vanha japanilainen pikku auto). Isoin plussa autossa on ehdottomasti vapaus.
Sepä se, ja nyt kun autoiluun suhtauduttaneen jatkossa yhä tylymmin hallituksen toimesta niin käytännössä riistetään ihmisiltä vapautta.

Mäkin olen sellaisia riiureissuja heitellyt autolla, ettei ne mitenkään julkisilla onnistuisi, vaikka teoriassa haluaisikin julkisten kanssa kikkailla. Säälittävältähän se näyttäisi joka tapauksessa. Nainen varmasti ehtisi kuivua täysin tuota pelleilyä seuratessa. Tai jo pelkästä ajatuksesta.
 
Mäkin olen sellaisia riiureissuja heitellyt autolla, ettei ne mitenkään julkisilla onnistuisi, vaikka teoriassa haluaisikin julkisten kanssa kikkailla. Säälittävältähän se näyttäisi joka tapauksessa. Nainen varmasti ehtisi kuivua täysin tuota pelleilyä seuratessa. Tai jo pelkästä ajatuksesta.
Miksikäs se säälittävältä näyttäisi?`Eikö siis itsetunto sitä kestä vai ovatko daamisi olleet "autonaisia"?

Ja vastaavasti "kiihottuuko se pirkko" kun tokaiset että "meikämanne se karauttaakin pihaan ihan omalla autolla!"? Me emme tosiaan taida elää samalla vuosituhannella. Se selittäsi näin kummalliset erot ajatusmaailmassa. :)
 
Samaa mieltä (ihan vaan koska ei ole varaa hienoon autoon... ;)), mutta ei ole mikään suuri salaisuus eikä rakettitiedettä, että miehen statuksella on väliä naisille. Ja sitä voi korottaa erilaisin menetelmin, kuten pröystäilevällä rahankäytöllä.

Joka tapauksessa autossa on paljon tärkeämpää se, että sellainen ylipäätään on, kuin mikä on merkki.

Statusta on kyllä huono Suomessa kenenkään metsästää, kun 99% on niin tasaisilla korttiajaolla tässä sosialismin utopiassa matkassa, että täällä korostuu lähinnä ulkonäkö ja persoona enemmän. Kuten sanoin, niillä naisilla, jotka tuollaisia juttuja erityisesti vahtaavat, viiraa päässä niin pahasti, että itse en edes lähtisi deitille sellaisen kanssa tosimielessä. Heistä ei seuraa mitään hyvää.

Itse hankin ensimmäisen autoni 40-vuotiaana. Ei ollut naisten saanti sitä ennen missään vaiheessa siitä kiinni, ikinä. Toki ulkonäkö on keskiarvoa parempi ja persoona ei ole valkoista tapettia. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, ei siinä mikään auto tai muukaan lelu kyllä auta kuin parhaimmillaankin houkuttelemaan niitä kullankaivajia. Ja siihenkin tarvitaan sitten erikoisempi menopeli, joka ei lainalla ole hankittu.
 
Miksikäs se säälittävältä näyttäisi?`Eikö siis itsetunto sitä kestä vai ovatko daamisi olleet "autonaisia"?

Ja vastaavasti "kiihottuuko se pirkko" kun tokaiset että "meikämanne se karauttaakin pihaan ihan omalla autolla!"? Me emme tosiaan taida elää samalla vuosituhannella. Se selittäsi näin kummalliset erot ajatusmaailmassa. :)
Entä onko sillä merkitystä, onko kulkine kokonaan maksettu vaiko velkainen osamaksupirssi? Entäs liisari? Täysi autoetu nyt luulisi olevan tässä ajattelussa meriitti, koska osoittaa miehen Korkeaa Statusta (vaikka olisikin vain kaupparatsu, mutta sitähän ei tarvitse kertoa).
 
Miksikäs se säälittävältä näyttäisi?`Eikö siis itsetunto sitä kestä vai ovatko daamisi olleet "autonaisia"?

Ja vastaavasti "kiihottuuko se pirkko" kun tokaiset että "meikämanne se karauttaakin pihaan ihan omalla autolla!"? Me emme tosiaan taida elää samalla vuosituhannella. Se selittäsi näin kummalliset erot ajatusmaailmassa. :)
Siis ihan käytännön kannalta säälittävää, että mies alkaisi tehdä hirveitä kikkailuja julkisten kulkupelien kanssa päästäkseen sokkotreffeille jonkun random-naisen luokse satojen kilometrien päähän.

Nyt siis ei ole kysymys siitä, että ollaan tutustuttu jo pitkän aikaa ja nyt sitten kohdataan ensimmäistä kertaa asemalla kuin jossain Hollywood-elokuvassa. Nyt oli kysymys siitä, että nainen vaikuttaisi käyvän kuumana juuri nyt, ja tilanne pitää yrittää hyödyntää juuri nyt. Tai jossei juuri nyt niin kuitenkin sillä tavalla pian ja näppärästi, että hirveä julkisten kanssa kikkailu näyttäisi kyllä säälittävältä, ja olisi sitä myös. Puhumattakaan hankalaa käytännön kannalta tai mahdotonta, ellei tyyliin taksilla mene osan matkasta. Älytöntä.

Mutta me eletään niin eri todellisuudessa. Siellä Tsadin tsykkeessä pärjää ilman autoakin, en minä tosin haluaisi elää ilman autoa sielläkään, mutta sinä haluat ja pärjäät ja good for you. Mutta täällä muualla on jo huomattavasti ikävämpää yrittää pärjäillä ilman autoa ja elämä on kyllä köyhempää ilman sitä, vaikka rahassa mitattuna tietysti säästäisikin paljon, koska autoilu maksaa mansikoita, jotta voidaan rahoittaa vaikkapa niitä teidän spurgusporianne ja mamujanne. :smoke: Anyway. Autoilu Suomessa on aika itsestäänselvyys monelle, se tottakai auttaa myös naisten kanssa puuhastelussa, ja on hieman hämmentävää, että tällaisista asioista pitää edes kiistellä.
 
Mun mielestä on hämmentävää, että aikuinen mies kimpoilee tuosta vain satoja kilometrejä pilden perässä ja sitten keskustellaan siitä, onko autottomuus säälittävää.

Jep. 5 tuntia Bemarissa ja 8 minuuttia (keskimääräinen kesto) yhdyntää. Huvinsa kullakin.

Toki onhan sitä hullumpiakin harrastuksia ei siinä mitään.
 
Mun mielestä on hämmentävää, että aikuinen mies kimpoilee tuosta vain satoja kilometrejä pilden perässä ja sitten keskustellaan siitä, onko autottomuus säälittävää.
Mikä siinä on hämmentävää? Tänäänkin lähti Finnairin kone Bangkokiin, ja aika iso osa siitä porukasta lähti reissuun enemmän tai vähemmän juuri pilden takia.

Kysehän on siitä, että naisena sä et vaan tajuu. Et tajua miten miehen hormonitoiminta toimii, etkä tajua miten haastava markkinatilanne Suomessa vallitsee.

Parisataa kilsaa autolla ei ole yhtään mitään. Ehkä tuhat tms. alkaisi olla jo vähän säälittävää. Tai no aika paljonkin. :) Mutta etenkin epäkäytännöllistä.

Jep. 5 tuntia Bemarissa ja 8 minuuttia (keskimääräinen kesto) yhdyntää. Huvinsa kullakin.
En kyllä ole keskivertomiestä nähnytkään, enkä edes muista milloin olisin pannut vain 8 minuutin ajan, vaikka olisi ollut suorastaan pyrkimys pikapanoon. ;)

Pari-kolme tuntia on aika hyvä. Sitten lepää vähän aikaa ja jatkaa myöhemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Siis ihan käytännön kannalta säälittävää, että mies alkaisi tehdä hirveitä kikkailuja julkisten kulkupelien kanssa päästäkseen sokkotreffeille jonkun random-naisen luokse satojen kilometrien päähän.

Nyt siis ei ole kysymys siitä, että ollaan tutustuttu jo pitkän aikaa ja nyt sitten kohdataan ensimmäistä kertaa asemalla kuin jossain Hollywood-elokuvassa. Nyt oli kysymys siitä, että nainen vaikuttaisi käyvän kuumana juuri nyt, ja tilanne pitää yrittää hyödyntää juuri nyt. Tai jossei juuri nyt niin kuitenkin sillä tavalla pian ja näppärästi, että hirveä julkisten kanssa kikkailu näyttäisi kyllä säälittävältä, ja olisi sitä myös. Puhumattakaan hankalaa käytännön kannalta tai mahdotonta, ellei tyyliin taksilla mene osan matkasta. Älytöntä.

Mutta me eletään niin eri todellisuudessa. Siellä Tsadin tsykkeessä pärjää ilman autoakin, en minä tosin haluaisi elää ilman autoa sielläkään, mutta sinä haluat ja pärjäät ja good for you. Mutta täällä muualla on jo huomattavasti ikävämpää yrittää pärjäillä ilman autoa ja elämä on kyllä köyhempää ilman sitä, vaikka rahassa mitattuna tietysti säästäisikin paljon, koska autoilu maksaa mansikoita, jotta voidaan rahoittaa vaikkapa niitä teidän spurgusporianne ja mamujanne. :smoke: Anyway. Autoilu Suomessa on aika itsestäänselvyys monelle, se tottakai auttaa myös naisten kanssa puuhastelussa, ja on hieman hämmentävää, että tällaisista asioista pitää edes kiistellä.

Huomautan tässä vaiheessa, että oma kommentointini tulee sitten kaupunkilaisen näkökulmasta. Tästä syystä julkinen liikenne on non-issue ja monesti jopa helpompi vaihtoehto. Toisaalta vaikka asuisin Nuorgamissa, niin en kyllä edes omalla autolla lähtisi pillun perässä satojen kilometrien päähän, en ainakaan enää tässä vaiheessa.
 
Tuli muuten mieleen tässä että selibaattikin päättyi tänään. Jos lokakuun lopussa oli edellinen "irtoseksi" niin nyt oli sitten seksiä "parisuhdemielessä" ja se ei tuntunut siltä ettenkö olisi halunnut. Jos puhutaan jo eilisillan ajoilta lämmittelyä niin ei sitä nyt ihan hutastu :D Mut joo, päivä kerrallaan. Itse huomannut tässä että se suhteen rakentaminen on sopivasti sitä erillisyyttä ja omaa tilaa. Mua säikäyttää se jos toinen haluaisi jatkuvasti nähdä. Hah, ite taisin viime vuonna loppukesästä olla just aika helvetin luotaantyöntävää tyyppiä :D Sieltä ajoilta vois melkein poimia parit itkuquotet et miks naiset juoksee karkuun.
 
Mun mielestä on hämmentävää, että aikuinen mies kimpoilee tuosta vain satoja kilometrejä pilden perässä ja sitten keskustellaan siitä, onko autottomuus säälittävää.

Kaikkea sitä.
Tässä täytyy, harvinaista kyllä, peesata enemmän Erkkiä kuin Annaa. Vähän jälkimmäisen kohdalla tuntuu ymmärtämättömyys toisaalta miehen elämästä, ja toisaalta siitä, että jos asuu jossain syrjemmässä eli on todennäköisesti tottunut ajelemaan, niin joku 200 km suuntaansa hyvän syyn takia ei kyllä ole yhtään mitään, kaukana "säälittävästä" johon ylläoleva teksti vihjaa. Yleistän, mutta autolla ajo ei yleensä miehille (niille ketkä ylipäänsä auton omistavat) ole samanlainen stressin ja vaivan aihe kuin naisille keskimäärin tuntuu olevan. Laadukkaassa ja hiljaisessa autossa maantiellä hyvää podcastia/äänikirjaa/musiikkia kuunnellen on kutakuinkin sama kuin jos sitä kuuntelisi kotisohvalla.
 
Tuli muuten mieleen tässä että selibaattikin päättyi tänään. Jos lokakuun lopussa oli edellinen "irtoseksi" niin nyt oli sitten seksiä "parisuhdemielessä" ja se ei tuntunut siltä ettenkö olisi halunnut. Jos puhutaan jo eilisillan ajoilta lämmittelyä niin ei sitä nyt ihan hutastu :D Mut joo, päivä kerrallaan. Itse huomannut tässä että se suhteen rakentaminen on sopivasti sitä erillisyyttä ja omaa tilaa. Mua säikäyttää se jos toinen haluaisi jatkuvasti nähdä. Hah, ite taisin viime vuonna loppukesästä olla just aika helvetin luotaantyöntävää tyyppiä :D Sieltä ajoilta vois melkein poimia parit itkuquotet et miks naiset juoksee karkuun.
Onnittelut kokeilun johdosta! :D Ja tosiaan, se mitä sun juttuja muistaa niin olit ehkä "hivenen" yli-innokkaan oloinen jossain kohden. Hyvä että jonkinmoista balanssia alkaa löytyä. :D
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 344
Viestejä
4 547 781
Jäsenet
74 974
Uusin jäsen
Internaut

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom